ANTERO RANTANEN EI OSAA MITATA

Ei lytätä vanhaa miestä. Yritetään kuitenkin kertoa asioiden todellinen laita. Onhan tuosta anterosta se hyöty, että saa keskustelua aikaiseksi joka palstalla jonne kirjoittaa. ; ))

NO nyt on pojat keksineet ihan uuden ongelman!

kun pitäisi vakiovastukeen työntyvän virtatiedon lisäksi tietää vielä jännitekkin!
mitäs jos lähtisimme siitä, että ilman olemassaolevaa jännitettä ei sitä virtaa niin vain synny!
jos virta on iltapäivällä 1A niin haittaako siinä jotenkin se että samalla myy housuja?
NYt siis Antero on päässyt 230W lämmitystuksen herraksi, ja siihen suunnittelee päästävänsä paneelissa muhivan sähkön;

jos nyt lasketaan hiukan housukaavan mukaan, niin P liennee I2 x R, siis jos lämmitysvastuksen R sattuisi olemaan 230 ohmia, niin tämän housukaavan mukaan virta I = silloin U/R eli 230 / 230 => ihan ehjä 1 A!
Nyt kun Antero siihen iltapäivän katveessa päästää paneelistaan MITATUN 1A virran, voimme mitata Peen siis kaavalla 1x1 x 230, ja kas mikä olikaan saatav TEHO ilman jännitetietoa, eikös olekkin 230 W!

Paneelin kuormankestokyky riippuu sen saamasta lainaenergiasta, eli auringon säteilystä.
Optimoitaessa paneelia kaikenkarvaiseen olosuhteeseen, on siis jo teoriassa mahdotonta rakentaa laitteisto oikein, ellei kuormaa voida säädellä paneelin kestokyvyn mukaan.

Aamulla voidaan ajatella että paneeli on kuin pikkupoika jolle voidaan laittaa pieni reppu selkään, se kuvastaa paneelin saaman säteilyn vaatimatonta tasoa, ok.
Päivän mittaan kun aurinko nousee korkeammalle ja saavuttaa optimin, on poika kasvanut miehen mittaan jolla on selässä suurehko reppu!

tähän asti lienee selvä.

Jos tälalisen paneelin perään laitetan invertteri, joko verkkoon kytkeytyvä tai sitten pelkkä sisäpiirilaite, se tarkoittaa sitä, että invertteri kykenee melko laajalla alueella tuottamaan vakiosinijännitteen, joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen, ollen siis 230 / 400V.
miksi se sellaiseen kykenee?

Siksi, koska se on laite jossa on ensin melko iso kapaistanssi eli kondensaattori johon paneelien antama jännite syötetään, ja se voi olla hyvinkin laaja-alainen eli sanotaan esm 150V - 500V tasajännite.

Sen jatkona on hakkuriperiaatteella toimiva DC/AC muunnin ilman rautaa, siis ilman muuntajia useat, on muuntajapohjaisiakin, joiden hyötysuhde on hiukan raudattomia päätteitä huonompi.
Tällainen muunnin kykenee ottamaan energian siitä kondensaattoripaketista olkoot sen jännite siis sen 150V- tai enemmän ilman ongelmia, ja paneeli antaa paremman hyödyn siis olkoot päivässä pilvistä tai kirkasta, kuin että se olisi kytketty suoraan vastuskuormaan.

Kun invertteri havaitsee saapuvan paneelijännitteen menevän tiettyjen rajojen alapuolelle, se katkaisee kuorman pois tietyn logiigan mukaan.

Yksinkertaisemman rakenteen saa aikaan, jos näkee paljon vaivaa, eli ensin pystyttää paneeliston, ja sitten tekee sille kokeellisen kuormituskäyrästön eli valaistuksissa.

sitten luo tämän käyrästön perusteella jäykän ohjaimen, jossa vastuksia laitettaan lisää tai vähennetään pois jolloin pysyteellään paneelien kuomituskyvyn mukaisella likiarvokäyrästöllä.

mutta sekin sisltää monta propleemaa siksi, että kun se suunniteltu laite nyt havaitsee että pitäisi vaikkapa tipauttaa kuormaa pois ja tekee sen, silloin paneelin antam a jännite muuttuu, ja säätölaitteen pitäisi kyetä ottamaan se huomioon, ettei tulla tilanteeseen jossa koko ajan releet napsuttelee vastuksia päälle ja pois ilman selvää järjellistä tarvetta.

Ongelman voi kiertää laittamalla paneelistoon ylimääräinen pieni kenno, joka toimis pelkästään mittakennona jonka antamaa tietoa käytettäisiin sitten ohjaamaan varsinaista hyötypaneelistoa ed mainitulla portaittavalla automatiikalla, mutta sekään ei ole ongelmaton, koska sen mittakennon jännite ei seuraa todellisuutta riittävän hyvin, vaan jo aamuhämärässä antaa lähes nimellisen jännitteensä ja siis virheellisen singnaalin sille pääsäätimelle.

Tämänkin ongelman voi kiertää ja päästä jonkinlaiseen optimointiin, astaamalla sille mittakennolle mahdollisimman optimi pieni kuorma ja siitä saatava vertailujännite varsinaiselle säätimelle saattaisi jo ollalähellä paneelin tehokäyrää, eli se antaisi oikein vertailusingaalin sille tehopaneelien säätimelle.

mutta siis kuten huomataan, ei asia ole ihan yksinkertainen vähällä rahalla toteutettuna!