Mitä mieltä te kokeneemmat metsänomistajat ja alan ammattilaiset olette?
Kyseessä lehtomainen kasvupaikka, jolla noin hehtaarin hakkuukypsä metsäkuvio. Kuvion valtapuusto on 60 vuotiaista ja se muodostuu:
Kuusisita (n. 120 runkoa), hieskoivusta (n. 80 runkoa), rauduskoivusta (n. 40 runkoa), männyistä (n. 20 runkoa) ja haavasta ( n. 100 runkoa). Kuviolla on myös vanhan metsän alla luontaisesti kasvuun lähtenyttä arviolta suunilleen metrin mittaista kuusentaimikkoa, ammattilaisen arvion mukaan n. 1500 kpl/ha.
Nyt metsäfirman ammattilainen ehdotti, että aluskasvillisuus, siis myös kaikki ne kuusen taimet 1400 kpl raivataan pois ja sen jälkeen kuvio hakataan aukoksi. Hakkuu- raivaustähteet kerätään pois, jonka jälkeen kuvio mätästetään kevään aikana, jonka jälkeen istutetaan uudet kuusentaimet 1600 kpl/ha. Hänen mukaansa se olisi ainoa järkevä metsänhoidollinen keino tuolla kuviolla.
Minusta kuitenkin tuo ehdotus oli sen verran rankka, että kysyin asiaa myös paikallisen MHY:n kaverilta, joka ehdottikin kuviolle seuraavia toimenpiteitä.
Kuviolla suoritetaan verhopuuhakkuu ja jo kasvussa oleva kuusen alustaimikko säilytetään. Hakkuun helpottamiseksi kuvio tulee kuitenkin raivata, mutta luontainen kuusentaimikko kokonaisuudessaan säästetään. Osa isoista haavoista kaulotaan pystyyn rinnan korkeudella ja ne saavat kuolla ja lahota sijoilleen. Näin siksi, että koska niistä saatava hinta olisi kuitenkin niin alhainen, että hänen mukaansa myynti on lähes yhtä tyhjän kanssa. Lisäksi ison rähjäisen haavan kaataminen alustaimikon sekaan tekisi suurta tuhoa pienille kuusille ja kaadetun ison haavan aiheuttama runsas juurivesominen ja sen haittojen torjunta jäisivät myös haapoja kaulomalla vähemmälle. Lisäksi osa haavoista tulisi jättää hänen ehdotuksessaan erillisinä puuryhminä pystyyn ison haavan suuren luontoarvon ansiosta. Myöhemmin niiden alkaessa haitata kasvavaa kuusikkoa, niitä voisi tarpeen mukaan kauloa lahoamaan pystyyn tikkojen herkkupuiksi. Hakkuu suorittettaisiin muilta osin normaalina verhopuuhakkuuna taimikkoa varoen, jolloin verhopuustoksi jätettäisiin pääasiassa koivuja ja ne muutamat kuviolla olevat männyt.
Minusta ainakin tuo MHY:n ehdotus vaikutti tosi järkevälle, koska siinä ei tärvätty jo hyvässä kasvun alussa jo olevaa luontaista taimikkoa.
Tosin kuviolla olevasta hyötypuusta saatava hinta jäisi jonkin verran pienemmäksi, mutta eipä tulisi noita kalliita taimikon perustamiskustannuksiakaan.
Kaksi hakkuu ehdotusta. Kumpi liene järkevin?
37
2534
Vastaukset
- näinnäkisin
Tuo metsäyhtiön malli on niin järkyttävä, etten siihen enää itse ryhdy. Ei riitä taimikon perustamistyöt, vaan pahimmillaan siitä alkaa taistelu vadelmaa ja maitohorsmaa plus heiniä vastaan. Hallanaroilla paikoilla myös pienten kuusten latvat vikuuntuu herkästi useampia vuosia ilman suoja/verhopuita.
Jos MHYkaveri on alikasvoksen hyväksi todennut, niin kyllä se varmaan sitä onkin. Juuri tässä yhtäkin kohdetta maantiellä ajellessa ihailin.. ei ole oma ikävä kyllä, mutta laadukkaat suorat koivut ja muutamat männyt jätetty kasvamaan harvakseltaan, ja reilun metristä luontaista kuusta nousee ripeästi alla. Siinä on luontoarvoa, varsinkin kun niitä haapojakin jättää, ja silti siellä kasvaa raha. - ääniaukonpuolesta
Siinähän kaksi vaihtoehtoa valita, molemmissa omat huonot puolet, molemmissa hyvääkin.
-Ensiksi se aukkohakkuu, jonka kannalla itse olen kokemusten perusteella. Puusto tulee kerralla kaadetuksi ja metsämaa muokattua uuteen kasvuun. Istuttamalla saadaan laadukkaat kuusentaimet, jotka lähtevät kunnolla kasvamaan.
Ongelmana on heinittyminen, jos uudistamisessa viivytellään vähänkään.
-Verhopuuhakkuu taasen hyödyntää jo valmiin kuusentaimikon ja siihen ne hyvät puolet oikeastaan jäävätkin.
Ongelmia riittää, jo korjuussa kuuset vaurioituvat, että pahimillaan koko taimikko joudutaan kaatamaan kuitenkin (aika usein käy näin), ainakin energiapuiden korjuussa on käynnyt näin, että kuusikko on jouduttu uudistamaan kokonaan. Jos kuusikon ikä ei ole tarkkaan selvillä, se voi olla vanhaakin, sen kasvu jää melkoisen olemattomaksi näennäisestä kasvupyrähdyksestä huolimatta. Lisäksi puiden korjuun aiheuttamat vauriot haittaavat kasvua. Ne kaulatut haavatkin kaatuvat aikanaan sinne taimikkoon (omat kokemukset!!) ja jokainen niistä aiheuttaa melkoisen aukon sinne taimikkoon.
Jos ei tuon suuremmasta alueesta ole kysymys, niin sen nyt paapoo miten hyvänsä. Minä itse kyllä tekisin kerralla kunnon aukkohakkuun, saisin puista hieman paremman hinnan ja istuttaisin laadukkaat kuusentaimet pottiputkella, kävisin siivoamassa taimikon raivaussahalla muutaman vuoden päästä ja siinäpä se!
Ohessa kuva omasta metsästäni vastaavanlainen alue, joka hakattiin ensin aukoksi ja istutettiin kuuselle. http://aijaa.com/az0zRo - AktiiviHarrastaja
Hyviä kommentteja edellä, on perusteluja puoleen ja toiseen. Itse taipuisin kuitenkin sen mhy:n mielipiteen puolelle. Tämä sillä edellytyksellä, että alikasvoskuuset ovat elinvoimaisia, tarkoittaa käytännössä sitä, että niissä kuusissa on kunnon vuosikasvaimet. Ikivanhat jurottavat kuusenalut eivät innostu kasvuun valoon päästyään, mutta vielä 10-15 cm vuosikasvun säilyttäneet sen yleensä tekevät.
Jos alueella on vähänkään virkistyskäyttöä niin se tukee malli mhy:tä. Muokkauksen jälkeen maa on kulkemattomassa kunnossa 15-30 vuotta.- kemerastakimenöövero
maa on kulkemattomassa kunnossa 15-30 vuotta--Eipäs ny liioootella, 3- 5 v. voi kävelyä vähä haitata.
- 70vhoitanut
kemerastakimenöövero kirjoitti:
maa on kulkemattomassa kunnossa 15-30 vuotta--Eipäs ny liioootella, 3- 5 v. voi kävelyä vähä haitata.
Älä höpötä. Maastosta riippuen vähintään 8-20 vuotta!
- ahtiihta
Ylispuiden poisto ja kuuset jätetään mahdollisuuksien mukaan kasvamaan uutta. Jos kuusikko on kunnollista jos kuusikko kitukasvuista niin ennakkoraivuu ja avohakkuu. Kantohinnat ovat tällä tapaa pienemmät kuin avohakkuulla ja motomiehelle hankalampi.
Kaulaamisen voit unohtaa ellet itse tee koska muuten tulee tosi kalliiksi. Haavastakin saa määrästä riippuen koivukuidun hinnan tai joku kympin per motti.- Metsuirj
Metso vaihtoehtoa kannattaa harkita.
- Aemokokenut
Parahin metsänomistaja! Tee niinkuin mhy-mies esittää: Oletan, että kuusentaimet ovat elinvoimaisia (mhy-mies todennut) varo, varoita hakkuun aikana vahingoittamasta! Siellä on jo uusi metsä kasvanut monet vuodet ja kun se saa valoa kasvu vauhti on hurja, lisäksi se saa kaadettujen ravinteet. Kaulaa, ellet kaada haapoja.
Pääset mhy-miehen ohjeilla varsi nopeasti jälleen tekemään puukauppoja ja virkistyskäyttö säilyy. Huomaa, kun maapohja saa valoa niin sieltä saattaa nousta valtaisat luonnonantimet, marjat, sienet, ym, niiden siemenet ovat olleet siellä jo kauan vain odottamassa kasvuun pääsyä.
Jos on mahdollista (kirjastoissa ainakin) niin lue sanomalehti Kalevan yleisönosastosta tänään 5.4.2016 ollut professori Erkki Lähteen seikkaperäinen ja kansanomainen artikkeli metsän- ja metsämaanhoidosta.
Olen myynyt pieneltä (n. 40 ha) metsäpalstaltani melkein joka vuosi sahatukkeja menetelmällä: Tukkipuut sahalle ja rahat lompakkoon, terveet aisapuut (n. alle 10cm) jatkakoot kasvua kiihtyvällä vauhdilla. Vanaattisesti varoen hakkuunaikana kasvuun jätettäviä! Näin on pärjätty 65 vuotta ja aina on hyvä kasvava ja rahaa tuottava metsä.
No milloin aukko. Jos metsä on syystä tai toisesta päässyt tilaan ettei taimistoa juurikaan ole ja puusto on esim. kuolemaan alkavaa kuusikkoa niin silloin paras vaihtoehto on, kuivat kuuset sahalle äkkiä.
Vielä huomaa, että aisapuu on jo kasvanut kymmenen vuotta ja kylvetty tai istutettu tarvitsee saman ajan.
Haavat voit helposti kaulata vuoluraudalla (hanki kirpputorilta vanha, nykyisissä uustuotanto raudoissa malli metalli heikompi)
Varoitus, älä ainakaan taivu firman ehdotukseen, et näe metsääsi sen jälkeen eläissäsi vaan heinikon ja horsmikon - joutomaan!
Kysy jos oli epäselvä esitys?- ääniaukonpuolesta
En nyt noin synkäksi näkisi aukkohakkuun tilaa. Itselläni mittarissa vuosia nafti 60v. ja olen tehnyt metsissäni melkoisia aukkohakkuita viimeisten 25v. aikana. Ensimmäisistä aukoksi hakatuista tehtiin juuri harvennusta!! Puu kasvaa yllättävän nopeasti.
Yhdenkin 1500m³ aukkohakkuun (v. 1993) jälkeen on luontaisesti uudistettu männikkö kasvanut niin, että nyt ei tahdo kunnon valokuvaa saada alueelta otettua, kun puuta on niin paljon.
Ja mitä tulee siihen, että metsä oli muka kulkukelvoton uudistamisen jälkeen 15-30 vuotta, se ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Luonto korjaa yllättävän nopeasti jäljet, jos vain ei ihan älyttömiä maanmylläyksiä suoriteta (1970-luvun jättiauraukset oli ihan kauheita!), vaan laikutetaan kevyemmin. Marjastamaan ja sienestämään pääsee yllättävän pian ja joillakin metsäpohjilla vadelmaa tulee todella paljon pian metsän uudistamisen yhteydessä. - saahansitätarinoida
Näitä jatkuvaa kasvatusta ylistäviä tarinoita (Lähde, Vaara ym.) saa todellakin lukea kirjastoissa sanomalehtien yleisönosastokirjoituksista vaikka kuinka paljon. Käytännön toteutuksina näitä ylistystarinoita ei kyllä tapaa. Ainahan on helppoa yleisönosastoon kaikenlaista kirjoitella, mutta lieneekö kyseisellä Erkki Lähteellä yhtäkään hehtaaria metsää omistuksessaan. Nimimerkin "Aemokokenut" tarina on suoraa lainausta Lähteen kirjoituksesta. Käytännön kokemusta tuskin on vaikka niin väittää, sen verran haparoivaa kerronta on.
- Osa-aikaeläkeläinen
Harvensin pienen eteläisessä sorarinteessä olevan männikön -77. Vuoden muistan hyvin, koska oltiin tuolloin pitkähkössä lakossa. Eivät nuo männyt ole tässä ajassa järin paljon kasvaneet. Seuraava harvennus kai jäi tekemättä. Tiuhasyistä mäntyä siis noista on tulossa.
- Aemokokenut
saahansitätarinoida kirjoitti:
Näitä jatkuvaa kasvatusta ylistäviä tarinoita (Lähde, Vaara ym.) saa todellakin lukea kirjastoissa sanomalehtien yleisönosastokirjoituksista vaikka kuinka paljon. Käytännön toteutuksina näitä ylistystarinoita ei kyllä tapaa. Ainahan on helppoa yleisönosastoon kaikenlaista kirjoitella, mutta lieneekö kyseisellä Erkki Lähteellä yhtäkään hehtaaria metsää omistuksessaan. Nimimerkin "Aemokokenut" tarina on suoraa lainausta Lähteen kirjoituksesta. Käytännön kokemusta tuskin on vaikka niin väittää, sen verran haparoivaa kerronta on.
Saapa tosiaankin tarinoida. Pienmetsän omistajana olen ollut koko ikä ja edelleenkin! Sikäli kuin haluat metsästäsi jatkuvasti pientä tuottoa niin jatkuvan kasvatuksen menettely on aina parhain! Aukkohakkuu on paikallaan niinkuin jo sanoin, metsä kelottumassa, ei taimistoa alla, pinta-alat satoja, kenties tuhansia hehtaareita (että joutaa olla tuotannosta pois jne). Keskusteluketjun aloittajalle, kun kysyit. Kertomukseni perustuu kokemukseen ja puhun pienmetsän omistajan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Metsäni on Suomen (jos keskeltä katkaistaan) pohjoispuolella. Alueellisia eroja kasvuajoissa toki on.
Vielä, jos nyt tuon alussa mainitsemasi 1 hehtaarin palstan kynit aukeaksi et moneen vuoteen tunne pihkan tai lehtipuun hajuakaan! N. 10 vuoden kuluttua Sinulla on kovalla heinikon torjunnalla pienet puuntaimet ja vapaalla kasvatuksella pusikko/heinikko! Joulukuusen tai männyn saat 10-20 vuoden kuluttua, riippuen missäpäin palstasi on Suomessa. - ääniaukonpuolesta
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Harvensin pienen eteläisessä sorarinteessä olevan männikön -77. Vuoden muistan hyvin, koska oltiin tuolloin pitkähkössä lakossa. Eivät nuo männyt ole tässä ajassa järin paljon kasvaneet. Seuraava harvennus kai jäi tekemättä. Tiuhasyistä mäntyä siis noista on tulossa.
Jotain on pahasti pielessä siellä sinun sorarinteessä, jos v. 1977 olet jo tehnyt ensiharvennusta ja vielä ei ole kasvua tapahtunut. Olisiko kannattanut teettää neulasanalyysi ja lannoittaa?
Raivasin itse soraharjulla v. 1978 raivaussahalla luontaisen männyntaimikon (n. 9ha) aukkohakkuun jäljiltä ja nyt siellä alueella on tehty kaksi harvennustakin ja osaan (1,8ha) jopa päätehakkuu viime keväänä!!
- HaapaVesoo
Kovin usein se menee juuri noin, että kun kysyy metsäyhtiön mieheltä mitä hän metsäkuviolle suosittelee, niin vastaus on. Tehdään aukko päätehakkuu, eli kaikki pois ja sen jälkeen saman yhtiön miehet tulee ja hoitaa metsäpohjan istutusta valmistelevat pohjatyöt, laikutus tai mätästys ja sen jälkeen pottitaimet kasvamaan. Syykin on selvä. Koska tuohan on metsäyhtiön korjuun kannalta kaikkein edullisin ja helpoin tapa ainespuun hankintaan.
Ainakin täällä meillä päin ei esim. "isoa Ensoa" muunlainen puukauppa enää juurikaan kiinnostakkaan, etenkin jos sinulla ei ole myynnissä kerralla kymmenien hehtaarien leimikkoita. Onneksi sentään Harvestia ja jonkin verran myös UPM ovat vielä olleet ollut kiinnostuneita juuri tuonkin kaltaisista hakkuukohteista, kuin mille tämä aloittajankin metsäpalsta vaikuttaa.
Noista kahdesta vaihtoehdoista ainakin minä omalla lähes viidenkymmenen vuoden metsän omistamisen ja hoidon kokemuksella kallistuisin ilman muuta tuon yhdistyksen tekemän "luonnonmukaisemman" metsänuudistusehdotuksen kannalle.
Se on noista järkevin jo ensistään siksi, koska tuon kyseisen kuvion puustosta lähes kolmannes on haapaa ja kokonaan kaadettu haavikko jos mikä on kovaa juurivesomaan. Kokemuksella uskallan sanoa, että uuden taimikon hoidon kannalta kaadetun haavikon juurivesomisen kurissapitäminen on monta kertaa suuritöisempää, kuin taimikkoa alkuvuosina kiusaava heinittyminen.
Joku vastaajista suri sitä, että puusta saatavaa tuloa menee haapoja pystyyn kauloamalla huukkaan. No haavasta puun ostajat ovat maksaneet kait jotain 5 - 8 euroa kuutiolta ja noilla hinnoilla isosta haavasta, jonka kesitilavuus on kait jossain tuolla 700 - 800 litran haarukassa se menetys yhtä puuta kohti olisi noin 4 - 7 euron välimaastossa. No rahaa sekin tietysti on mutta
se säästyy ja tulee vastaan taimikon helpompana vesakonhoitona.
Muilta osin olen hyvin pitkälle samoilla linjoilla tämän nimimerkin "Aemokokenut" kanssa.- sdfljoijoi
Haavasta 10-17 euroa kiinnolta, riippuen määrästä. Jos oma pino niin kympin pintaan ja jos menee kuidun kanssa samaan niin semmoiset 17 euroa. Pikkurahhaa vae?
- haapaasorvannut
sdfljoijoi kirjoitti:
Haavasta 10-17 euroa kiinnolta, riippuen määrästä. Jos oma pino niin kympin pintaan ja jos menee kuidun kanssa samaan niin semmoiset 17 euroa. Pikkurahhaa vae?
Periaatteessa haavasta saa paljon enempikin, koska hyvällä haavalla on muutakin kysyntää. Minulle itselleni haapa on käytännössä ihan saman arvoinen, kuin mänty ja kuusitukki, kun sahaan itse kenttäsirkkelillä haapaa ja sorvaan hirsisorvilla pyöröhirreksi.
Muutamat kaverit myyvät haapaa erikoispuuna mm. jääkiekkomailojen raaka-aineeksi, sekä pesäpallomailojen raaka-aineeksi. Kirkkojen paanukattoihin menee hyvää haapaa melkoisesti ja museoviraston suojelukohteisiin menee haapaa päreinä katemateriaaliksi.
Suuret yhtiöt ostaa haapaa olemattomilla hinnoilla, ei juuri kannata niille myydä. - Risu-ukko
haapaasorvannut kirjoitti:
Periaatteessa haavasta saa paljon enempikin, koska hyvällä haavalla on muutakin kysyntää. Minulle itselleni haapa on käytännössä ihan saman arvoinen, kuin mänty ja kuusitukki, kun sahaan itse kenttäsirkkelillä haapaa ja sorvaan hirsisorvilla pyöröhirreksi.
Muutamat kaverit myyvät haapaa erikoispuuna mm. jääkiekkomailojen raaka-aineeksi, sekä pesäpallomailojen raaka-aineeksi. Kirkkojen paanukattoihin menee hyvää haapaa melkoisesti ja museoviraston suojelukohteisiin menee haapaa päreinä katemateriaaliksi.
Suuret yhtiöt ostaa haapaa olemattomilla hinnoilla, ei juuri kannata niille myydä.2-3 vuotta menee haavan kaulaamisesta kun se on "hengetön" ja voi kaataa ilman vesomisen pelkoa. Laatu ei silti heikkene yhtään, päinvastoin paranee. Näin minulle kertoi paikallinen sahuri/sorvari ja sanoi ostavansa kaikki haapatukit mitä löytyy kuusitukin hinnalla. Oletko "haapaasorvannut" samoilla linjoilla?
- näinnäkisin
haapaasorvannut kirjoitti:
Periaatteessa haavasta saa paljon enempikin, koska hyvällä haavalla on muutakin kysyntää. Minulle itselleni haapa on käytännössä ihan saman arvoinen, kuin mänty ja kuusitukki, kun sahaan itse kenttäsirkkelillä haapaa ja sorvaan hirsisorvilla pyöröhirreksi.
Muutamat kaverit myyvät haapaa erikoispuuna mm. jääkiekkomailojen raaka-aineeksi, sekä pesäpallomailojen raaka-aineeksi. Kirkkojen paanukattoihin menee hyvää haapaa melkoisesti ja museoviraston suojelukohteisiin menee haapaa päreinä katemateriaaliksi.
Suuret yhtiöt ostaa haapaa olemattomilla hinnoilla, ei juuri kannata niille myydä.Sahaatko kaatotuoreena saman vuoden aikana haapatukit, vai annatko kuivua tms? Jossain määrin halkeilee haapalankku ja hirsi tuoreena. Kaulaaminen ja parin-kolmen vuoden odottelu saattaa auttaa. Sitkeä on elossaan haapa, kun kesällä kaulasin 20-40cm tyviä, niin vielä kaksi seuraavaa kesää oli vihreä lehtevä oksisto. Neljäntenä keväänä samat tukit edelleen elävä tuore kuori sahatessa. Noin 28mm laudasta kuitenkin tuli vetelemätöntä tavaraa.. eikä ehkä halkeile lopultakaan?
- roundduppi
Mites olis tuohon haapaan vaan viilto kylkeen vesurilla ja rounduppia viiltoon. Hiukkasen nopeampi kuin kaulaus.
- haapaasorvannut
Minulla on metsässä mukana traktorin ohjaamossa pieni suihkepullo, jossa on (Rounduppia) glyfosaattia/ tuulilasinpesunestettä suhteessa 50/50, ruiskutan sillä kaatamieni haapojen kannot heti tuoreeltaan. Eivät veso!
Pitää vaan huomioida, että haapa kasvaa ketjussa, että myös pystyyn jätetyt puut kuolevat.
- aemokokenut
Eipäs tiennyt "Aemokokenut" tuota, että Roundupilla asiaa voidaan nopeuttaa. Haapaa on myös hyvä käyttää saunanlauteissa mutta nopeaa tummumista en ole vielä saanut estettyä. Tummuminen ei toki muuten haittaa mutta tekee sen näköiseksi niinkuin olisi likaiset lauteet!
- näinnäkisin
Kyllähän se huokoisena on just hyvä lauteisiin.. ei munat pala niin herkästi..
tai sitä ei ainakaan huomaa niin herkästi. Seinässä haapa harmaantuu kauniisti. Tässä ketjussakin näkee miten roskapuuna pidetään. Itse en myrkyillä tuhraa omaa enkä vuosisataisia haavan juuristojen terveyttä. Yksikään kuusikko ei haapapuustosta mene pilalle. On hyvä suojuspuu vaikka avohakkuun jälkeen.
Haapa nousee niin nopeaan, ja suojelee kuusen taimia esim. juurikin hallalta. Haapa ei nopeasti pääse kuusta piiskaamaan oksillaan. Jossain vaiheessa kun sitten kaataa haavat, ja jättää muutamat suorat pylväät varttumaan. Tulevaisuudesta kun ei tiedä, koska sekin keksintö tehdään, että ne lauteet ei tummukaan, tai sitten haavalle äkkiä keksitään jotain mullistavaa käyttöä. - haapaasorvannut
näinnäkisin kirjoitti:
Kyllähän se huokoisena on just hyvä lauteisiin.. ei munat pala niin herkästi..
tai sitä ei ainakaan huomaa niin herkästi. Seinässä haapa harmaantuu kauniisti. Tässä ketjussakin näkee miten roskapuuna pidetään. Itse en myrkyillä tuhraa omaa enkä vuosisataisia haavan juuristojen terveyttä. Yksikään kuusikko ei haapapuustosta mene pilalle. On hyvä suojuspuu vaikka avohakkuun jälkeen.
Haapa nousee niin nopeaan, ja suojelee kuusen taimia esim. juurikin hallalta. Haapa ei nopeasti pääse kuusta piiskaamaan oksillaan. Jossain vaiheessa kun sitten kaataa haavat, ja jättää muutamat suorat pylväät varttumaan. Tulevaisuudesta kun ei tiedä, koska sekin keksintö tehdään, että ne lauteet ei tummukaan, tai sitten haavalle äkkiä keksitään jotain mullistavaa käyttöä.Tummuuhan se haapa saunanlauteissa, mutta ei pahasti, jos ei lauteita jätetä pitkäksi aikaa märiksi. Saunan voi kuivattaa hyvi saunomisen jälkeen.
Kyllä haapa on saunanlauteina yliveto puulaji. Olen joskus viisastellut, että vuorineuvoksille tehdään saunaan lauteet haavasta.
Minulla on omissa saunoissani lauteet haapaa, miksi käyttäisin muuta puuta, kun haapaa on omasta takaa sahattuna ja höylättynä. Sen verran voi nähdä aina vaivaa, että tekee kauniit lauteet omaan saunaan oksattomasta haapalaudasta, on kauniit ja kestää.
Minulla on tuossa eniten käytetyssä saunassa 20 vuotta sitten tekemäni lauteet, aina saunomisen jälkeen hyvin kuivatettu, vieläkin ihan hyvässä kuosissa.
Joku tuolla aiemmin kyseli, että miten olen haapaa käsitellyt. Tuoreena olen haapaa aina kaatanut, kannot olen käsitellyt glyfosaatilla tarpeen ja tilanteen mukaan. Olen osin samoilla linjoilla nimim. näinnäkisin kanssa, en ole haavan vesomistakaan pelännyt, lähtee taimikosta raivaussahalla suhteellisen helposti. Männylle uudistaessa olen sitten ruiskuttanut glyfosaatin kantoihin, jos en ole halunnut haavanvesoja taimikkoon. Pystyyn en ole kaulannut ensimmäistäkään haapaa itse, mutta olen ostanut sellaista metsää, jossa on ollut pystyyn kaulattuja haapoja ja niistä ei ollut kuin harmia.
Haapaa olen sahannut tuoreena kenttäsirkkelillä juuri laudelaudaksi, vääntelee melkoisesti, mutta hyvin taapeloituna pysyy kyllä kuosissaan. Joskus olen sahannut haapaa vain tuppeen ja sitten kuivana on sahattu mittoihin, tulee parasta tavaraa.
Sitäkin kokeiltiin, että kuivatettiin haapaa rantteilla vuosi kuorittuna ja sahattiin sitten kuivana oikeisiin mittoihin, mutta siinä tuli ongelmaksi halkemat, kun haapa halkesi kuivuessaan.
Hirsiä olen sorvannut keväällä aivan tuoreesta talvella kaadetusta ja kasannut hirsikehikon heti vääntyilyn estämiseksi, toimii hyvin. Olen myös sorvannut hirsiä vuoden rantteilla kuorineen kuivatuista haapatukeista, hyvää tulee niinkin.
Kaunista hirttä tulee haavasta sorvaten ja pihakalusteissa ihan ehdotonta, ei tule pihkaa istuimista. Pihakalusteissa haapa on todella hyvää ja oikeastaan sillä tekee parhaan "tilin" sillä konstilla. Saan hirsisorvilla jopa ∅ 60cm tukkeja sorvattua, joten pöytään saa jykevän kannen.
Joskus tekee oikein pahaa, kun katselee tienlaidalla haapakuitua kasoissa, kuinka on hyvää tervettä haapaa menossa olemattomalla hinnalla, että miten monta savusaunaa ja pihakalustetta siinä taas olisi. - hirrestävielä
haapaasorvannut kirjoitti:
Tummuuhan se haapa saunanlauteissa, mutta ei pahasti, jos ei lauteita jätetä pitkäksi aikaa märiksi. Saunan voi kuivattaa hyvi saunomisen jälkeen.
Kyllä haapa on saunanlauteina yliveto puulaji. Olen joskus viisastellut, että vuorineuvoksille tehdään saunaan lauteet haavasta.
Minulla on omissa saunoissani lauteet haapaa, miksi käyttäisin muuta puuta, kun haapaa on omasta takaa sahattuna ja höylättynä. Sen verran voi nähdä aina vaivaa, että tekee kauniit lauteet omaan saunaan oksattomasta haapalaudasta, on kauniit ja kestää.
Minulla on tuossa eniten käytetyssä saunassa 20 vuotta sitten tekemäni lauteet, aina saunomisen jälkeen hyvin kuivatettu, vieläkin ihan hyvässä kuosissa.
Joku tuolla aiemmin kyseli, että miten olen haapaa käsitellyt. Tuoreena olen haapaa aina kaatanut, kannot olen käsitellyt glyfosaatilla tarpeen ja tilanteen mukaan. Olen osin samoilla linjoilla nimim. näinnäkisin kanssa, en ole haavan vesomistakaan pelännyt, lähtee taimikosta raivaussahalla suhteellisen helposti. Männylle uudistaessa olen sitten ruiskuttanut glyfosaatin kantoihin, jos en ole halunnut haavanvesoja taimikkoon. Pystyyn en ole kaulannut ensimmäistäkään haapaa itse, mutta olen ostanut sellaista metsää, jossa on ollut pystyyn kaulattuja haapoja ja niistä ei ollut kuin harmia.
Haapaa olen sahannut tuoreena kenttäsirkkelillä juuri laudelaudaksi, vääntelee melkoisesti, mutta hyvin taapeloituna pysyy kyllä kuosissaan. Joskus olen sahannut haapaa vain tuppeen ja sitten kuivana on sahattu mittoihin, tulee parasta tavaraa.
Sitäkin kokeiltiin, että kuivatettiin haapaa rantteilla vuosi kuorittuna ja sahattiin sitten kuivana oikeisiin mittoihin, mutta siinä tuli ongelmaksi halkemat, kun haapa halkesi kuivuessaan.
Hirsiä olen sorvannut keväällä aivan tuoreesta talvella kaadetusta ja kasannut hirsikehikon heti vääntyilyn estämiseksi, toimii hyvin. Olen myös sorvannut hirsiä vuoden rantteilla kuorineen kuivatuista haapatukeista, hyvää tulee niinkin.
Kaunista hirttä tulee haavasta sorvaten ja pihakalusteissa ihan ehdotonta, ei tule pihkaa istuimista. Pihakalusteissa haapa on todella hyvää ja oikeastaan sillä tekee parhaan "tilin" sillä konstilla. Saan hirsisorvilla jopa ∅ 60cm tukkeja sorvattua, joten pöytään saa jykevän kannen.
Joskus tekee oikein pahaa, kun katselee tienlaidalla haapakuitua kasoissa, kuinka on hyvää tervettä haapaa menossa olemattomalla hinnalla, että miten monta savusaunaa ja pihakalustetta siinä taas olisi.Sen verran kysyisin, että eikös tuo haapahirsi halkeile kun sen tuoreesta sorvaa. Kerran messuilla eräs eläinten yms. veistäjä sanoi että pitää olla ehdottoman hyvin kuivanutta tai muuten halkeilee. Kertoi että haapa halkeilee kaikista puulajeista eniten.
- aemokokenut
No "tuore-metsänomistaja", tulitko yhtään viisaammaksi? Mitä aiot tehdä palstasi hoidolle? Ihan uteliaana vain.
- tuore-metsänomistaja
No niinhän sitä sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy. Kyllä teidän kokeneempien mielipiteistä ja tosin hiukan eroavista näkökannoista apua oli ja saantiinhan myös aikaan hyvä keskustelu. Minulle tämä metsänhoito on vielä niin uutta asiaa, että on erittäin avartavaa kuulla muidenkin mielipiteitä laidasta laitaan. Itse olen ehkä kallistumassa metsänhoidossa juuri tuonne emeritusprofessori Erkki Lähteen ja tehometsänhoitoon lukeutuvien avohakkuumiesten välileiriin, sillä suhtaudun molempiin pienin varauksin.
Mitä tulee tuon aloitusotsikossa olevan palstan hoitoon, niin juttelin siitä ja siihen rajoittuvasta n. 2 ha:n mäntyä kasvavasta mäensyrjästä, jossa puusto yli 70 vuotiasta ja runkoluku hehtaarilla n. 400 kpl. Nyt eräs toinen puutavara yhtiö oli kiinnostunut tekemään ostotarjouksen siten, että tuolla mäntyä kasvavalla kuviolla tehdään ylispuu hakkuu, jolla kuvio muokataan jatkuvan kasvatuksen malliin. Siinä samalla kun säästyisi myös n. 30 ha:n metsikköni ehkä parhain mustikkaa ja ylärinteessään puolukkaa kasvavat marjapaikat.
Ostokiinnostusta lisäämään samaan kauppaa niputettiin myös noin hehtaarin mänty/kuusi päätehakkuu aukko.
Tuo otsikon kuvio taas hakataan MHY:n metsäneuvojan ehdotuksen mukaisesti. Kuviota silmäillyt yhtiön hankintamies arveli myös, että ajourat saisi monessa kohti aika hyvin hakattua haapaisia vyöhykkeitä mukaellen. Osa haavoista jää pystyyn ryhminä ja osa kalotaan. Itse asiassa aloitin homman jo viimeviikonloppuna. Kävin kaulomassa kymmenkunta rähjäisintä ja samalla ehkä vanhinta haapaa ja siinä touhussa huomasin, että parhaiten tuo työ kävi ainakin minulta veistotekniikalla ja isolla raivaus vesurilla. Oli muuten tälläiselle istumatyöntekijälle melko hikistä hommaa, mutta varmasti voitti kuntosali käynnin mennen tullen. Tuolla samaisella haapojen kaulonta reisulla näin myös ilmi elävänä ensimmäistä kertaa elämässäni ainakin täälläpäin Suomea harvinaisen pikkutikan.
Kun nyt saatiin näin mukava juttuketju alkuun, niin voisittekin kokeneemmat kommentoida vielä tuota aikomustani tehdä siitä tasakasvuisesta, nyt mäntytukkia kasvavasta kuviosta jatkuvan kasvatuksen männikkö avohakkuun sijaan. - metsiensankari
tuore-metsänomistaja kirjoitti:
No niinhän sitä sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy. Kyllä teidän kokeneempien mielipiteistä ja tosin hiukan eroavista näkökannoista apua oli ja saantiinhan myös aikaan hyvä keskustelu. Minulle tämä metsänhoito on vielä niin uutta asiaa, että on erittäin avartavaa kuulla muidenkin mielipiteitä laidasta laitaan. Itse olen ehkä kallistumassa metsänhoidossa juuri tuonne emeritusprofessori Erkki Lähteen ja tehometsänhoitoon lukeutuvien avohakkuumiesten välileiriin, sillä suhtaudun molempiin pienin varauksin.
Mitä tulee tuon aloitusotsikossa olevan palstan hoitoon, niin juttelin siitä ja siihen rajoittuvasta n. 2 ha:n mäntyä kasvavasta mäensyrjästä, jossa puusto yli 70 vuotiasta ja runkoluku hehtaarilla n. 400 kpl. Nyt eräs toinen puutavara yhtiö oli kiinnostunut tekemään ostotarjouksen siten, että tuolla mäntyä kasvavalla kuviolla tehdään ylispuu hakkuu, jolla kuvio muokataan jatkuvan kasvatuksen malliin. Siinä samalla kun säästyisi myös n. 30 ha:n metsikköni ehkä parhain mustikkaa ja ylärinteessään puolukkaa kasvavat marjapaikat.
Ostokiinnostusta lisäämään samaan kauppaa niputettiin myös noin hehtaarin mänty/kuusi päätehakkuu aukko.
Tuo otsikon kuvio taas hakataan MHY:n metsäneuvojan ehdotuksen mukaisesti. Kuviota silmäillyt yhtiön hankintamies arveli myös, että ajourat saisi monessa kohti aika hyvin hakattua haapaisia vyöhykkeitä mukaellen. Osa haavoista jää pystyyn ryhminä ja osa kalotaan. Itse asiassa aloitin homman jo viimeviikonloppuna. Kävin kaulomassa kymmenkunta rähjäisintä ja samalla ehkä vanhinta haapaa ja siinä touhussa huomasin, että parhaiten tuo työ kävi ainakin minulta veistotekniikalla ja isolla raivaus vesurilla. Oli muuten tälläiselle istumatyöntekijälle melko hikistä hommaa, mutta varmasti voitti kuntosali käynnin mennen tullen. Tuolla samaisella haapojen kaulonta reisulla näin myös ilmi elävänä ensimmäistä kertaa elämässäni ainakin täälläpäin Suomea harvinaisen pikkutikan.
Kun nyt saatiin näin mukava juttuketju alkuun, niin voisittekin kokeneemmat kommentoida vielä tuota aikomustani tehdä siitä tasakasvuisesta, nyt mäntytukkia kasvavasta kuviosta jatkuvan kasvatuksen männikkö avohakkuun sijaan.Nykyinen hintapolitiikka ja jatkuvasta kasvatuksesta aiheutuvat haasteet motokuskille sekä puukertymä tekevät sen, että jatkuvalle kasvatukselle ei kiitos. Jatkuva kasvatus on viherpiipertäjien haihattelua. Sitä voi kuvitella harrastavansa eläkkeellä ollessa jolloin itse myy hankintakauppana puut, mutta motolla jatkuvakasvatteiseen en näe mitään järkeä.
- tutki_haavat
tuore-metsänomistaja kirjoitti:
No niinhän sitä sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy. Kyllä teidän kokeneempien mielipiteistä ja tosin hiukan eroavista näkökannoista apua oli ja saantiinhan myös aikaan hyvä keskustelu. Minulle tämä metsänhoito on vielä niin uutta asiaa, että on erittäin avartavaa kuulla muidenkin mielipiteitä laidasta laitaan. Itse olen ehkä kallistumassa metsänhoidossa juuri tuonne emeritusprofessori Erkki Lähteen ja tehometsänhoitoon lukeutuvien avohakkuumiesten välileiriin, sillä suhtaudun molempiin pienin varauksin.
Mitä tulee tuon aloitusotsikossa olevan palstan hoitoon, niin juttelin siitä ja siihen rajoittuvasta n. 2 ha:n mäntyä kasvavasta mäensyrjästä, jossa puusto yli 70 vuotiasta ja runkoluku hehtaarilla n. 400 kpl. Nyt eräs toinen puutavara yhtiö oli kiinnostunut tekemään ostotarjouksen siten, että tuolla mäntyä kasvavalla kuviolla tehdään ylispuu hakkuu, jolla kuvio muokataan jatkuvan kasvatuksen malliin. Siinä samalla kun säästyisi myös n. 30 ha:n metsikköni ehkä parhain mustikkaa ja ylärinteessään puolukkaa kasvavat marjapaikat.
Ostokiinnostusta lisäämään samaan kauppaa niputettiin myös noin hehtaarin mänty/kuusi päätehakkuu aukko.
Tuo otsikon kuvio taas hakataan MHY:n metsäneuvojan ehdotuksen mukaisesti. Kuviota silmäillyt yhtiön hankintamies arveli myös, että ajourat saisi monessa kohti aika hyvin hakattua haapaisia vyöhykkeitä mukaellen. Osa haavoista jää pystyyn ryhminä ja osa kalotaan. Itse asiassa aloitin homman jo viimeviikonloppuna. Kävin kaulomassa kymmenkunta rähjäisintä ja samalla ehkä vanhinta haapaa ja siinä touhussa huomasin, että parhaiten tuo työ kävi ainakin minulta veistotekniikalla ja isolla raivaus vesurilla. Oli muuten tälläiselle istumatyöntekijälle melko hikistä hommaa, mutta varmasti voitti kuntosali käynnin mennen tullen. Tuolla samaisella haapojen kaulonta reisulla näin myös ilmi elävänä ensimmäistä kertaa elämässäni ainakin täälläpäin Suomea harvinaisen pikkutikan.
Kun nyt saatiin näin mukava juttuketju alkuun, niin voisittekin kokeneemmat kommentoida vielä tuota aikomustani tehdä siitä tasakasvuisesta, nyt mäntytukkia kasvavasta kuviosta jatkuvan kasvatuksen männikkö avohakkuun sijaan.Tutkiskele niitä haapoja seuraavalla käynnillä uudelleen ja hieman tarkemmin. Pikkutikkalla on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jossakin niistä haavoista pesäkolo. Kun löydät kyseisen puun niin nauhoita se ettei vaan vahingossa tule kaadettua. Teet ison palveluksen pikkutikalle.
- ääniaukonpuolesta
tutki_haavat kirjoitti:
Tutkiskele niitä haapoja seuraavalla käynnillä uudelleen ja hieman tarkemmin. Pikkutikkalla on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jossakin niistä haavoista pesäkolo. Kun löydät kyseisen puun niin nauhoita se ettei vaan vahingossa tule kaadettua. Teet ison palveluksen pikkutikalle.
Tikat löytää uusia pesäkoloja itselleen, vaikka muutama haapa menisikin, mutta eihän niitä tieten tahoten kannata alkaa kaatelemaan, jos huomaa pesäkolon. Jonkun haavan voi aina jättää linnuille pesäpuiksi, vaikka tekeekin aukkohakkuun. Jättää vaikka sopivan ryhmän pienelle alalle haapoja.
Vaan sen olen huomannut tässä elämässä, että luonnolle jäät aina toiseksi, kyllä luonto ottaa omansa. Vielä en ole huomannut, että mikään laji olisi poistunut metsistäni. Tosin en ole tietoisesti ja määrätietoisesti tuhonnutkaan luontoa. Nahkiaiset ovat pysyneet purossamme ja tulevat määrä vuosin uudelleen. Sammakot kutevat lammikossa kuten ennenkin, sorsat ja telkät ovat jopa lisääntyneet liikaakin. Saukko hakee kalojaja huvittelee puron rannalla laskemalla savipenkassa liukumäkeä. Ketut voivat hyvin ja pitävät huolta jyrsijöistä. Hiiripöllö päivystää tämän tästä eräällä tilalla. Tikkoja on runsaasti. Kuhankeittäjä keittelee "kuhiaan". Pikkulintuja on runsaasti. Meriharakkakin poikkeaa joskus tänne sisämaahan. Mustikkaa, puolukkaa ja vadelmaa riittää, että thaimaalaisiakin poimijoita on niitä poimimassa. Karhuja ja susia havainnoidaan tämän tästä, hirviä ja kauriita on hieman liikaakin. Viimeisin havainto on suden ajavan kaurista takaa. Ilves istuskeli aivan lähellä ja katselin sitä pitkään naapurini kanssa. Majavat rakentelee pesiän parillakin metsäpalstallani, jotka rajoittuvat vesistöön.
Metsissäni kasvaa monia muitakin puita näiden perinteisten puulajien lisäksi, lehmusta, tammea, vaahteraa, osa varmaan lintujen levittämänä.
Opiskeluaikanani piti kerätä melkoinen määrä kasveja ja tenttiä ne. siltä pohjalta en ole nähnyt, että jokin kasvi oli jäännyt puuttumaan metsistäni tässä vuosien varrella aukkohakkuiden vuoksi. - vähäkatellut
metsiensankari kirjoitti:
Nykyinen hintapolitiikka ja jatkuvasta kasvatuksesta aiheutuvat haasteet motokuskille sekä puukertymä tekevät sen, että jatkuvalle kasvatukselle ei kiitos. Jatkuva kasvatus on viherpiipertäjien haihattelua. Sitä voi kuvitella harrastavansa eläkkeellä ollessa jolloin itse myy hankintakauppana puut, mutta motolla jatkuvakasvatteiseen en näe mitään järkeä.
No onpas sattunut Sinulle "äkkinäiset" (taitamattomat) motokuskit.
- semmostahommoo
Olisipa mielenkiintoista tietää kuinka mahtavan suuret maa-alueet omistaakaan "ääniaukonpuolesta". Jos kaikki tuo mahtuu omille maille niin alan ymmärtää miksi metsän oman eliniän "kertakäyttö" so. aukkohakkuu tuntuu hyvältä. Onhan se helpoin ja joskus halvinkin keino ottaa tuotto tietyltä alueelta kerta rysäyksellä. Siihen se tuotto loppuukin. No uudet sukupolvet sitten.
Toki aukkohakkuu ei kasvustojen lukumäärää vähennä, ehkä mieluummin päinvastoin. Tuotto loppuu pikäksi aikaa ja virkistyskäyttö muuttuu tai heikkenee oleellisesti!- ääniaukonpuolesta
Kaikki mahtuu todellakin omille maille, koska omistan metsää useamman kunnan alueilla. Monia erillisiä metsätiloja, joissa on erillisiä palstoja. Suurin erillinen palsta on vain 36ha sekin on yhden tilan kolmas palsta. Erillisillä rekisterinumeroilla olevia tiloja on n. 10kpl, rajanaapureita on siten melkoinen määrä n. 100kpl, osassa ostamistani alueista en ole koskaan käynnyt, koska niillä ei ole mitään merkitystä mm. pieni saari jossain järvellä. Yhteisalueosuuksillakin on oma merkityksensä, kalastusoikeuksia ja venevalkamia on n. 1000 järveen taikka lampeen, kaikista en ole edes tietoinen, omaa vesialuettakin on melkoinen alue. Yhteisalueosuuksilla on jo rahallistakin merkitystä, kun osakaskunnat ovat myynneet alueita, on niistä rahallistakin tuloa.
Aukkohakkuu on mielestäni paras tapa hoitaa metsää! - vähemmälläkinpärjätään
ääniaukonpuolesta kirjoitti:
Kaikki mahtuu todellakin omille maille, koska omistan metsää useamman kunnan alueilla. Monia erillisiä metsätiloja, joissa on erillisiä palstoja. Suurin erillinen palsta on vain 36ha sekin on yhden tilan kolmas palsta. Erillisillä rekisterinumeroilla olevia tiloja on n. 10kpl, rajanaapureita on siten melkoinen määrä n. 100kpl, osassa ostamistani alueista en ole koskaan käynnyt, koska niillä ei ole mitään merkitystä mm. pieni saari jossain järvellä. Yhteisalueosuuksillakin on oma merkityksensä, kalastusoikeuksia ja venevalkamia on n. 1000 järveen taikka lampeen, kaikista en ole edes tietoinen, omaa vesialuettakin on melkoinen alue. Yhteisalueosuuksilla on jo rahallistakin merkitystä, kun osakaskunnat ovat myynneet alueita, on niistä rahallistakin tuloa.
Aukkohakkuu on mielestäni paras tapa hoitaa metsää!Olisit jo utra/poloinen vaiti! Näyt olevan niitä joilta asiallinen keskustelutaito puuttuu tyystin!
Näkyy, että et ole kehittynyt normaalisti, fontanelli/fontaculuskin on jäänyt aukileeksi. Siitä kait aukkohakkuukin kiinnostaa. No eipä mene omat metsät joita ei milloinkaan ole ollutkaan. Aukasehan keskari ja kääri sätkä Kansan Sanan reunasta.
- minnimerkki
En ole kokenut metsänomistaja enkä ammattilainen, mutta olisipa kiva nähdä tuo hehtaarin metsälö nyt, ja kuvasarja vaikkapa kahden tai viiden vuoden välein tapahtuvasta kehityksestä. Pidäpä kuvapankkia ennen ja jälkeen hakkuun. Vielä kivempi olisi päästä käymään ko lehtometsään. Kiva että otit koealaksesi jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Uskon että myös ne männiköt onnistuvat hyvin, suunnitelmasi mukaan.
Hyviä neuvoja ja visioita on satanut aloittajalle. - Metsikköinen
Kyllä jatkuva kasvatus toimii, kun on maastopohjat kunnossa. Esim. Kuopion kaupunki on hakannut petosen kaupungin osaa muutamia vuosikymmeniä jatkuvilla hakkuilla, viimeisimmät n. 5 vuotta sitten. On hyvän näköistä metsää, isoja puita ja uutta taimikkoa, sekä siitä välistä. usein kolmea eri sukupolvea. Käykää katsomassa, niin ei tarvitse kenenkään omilla mailla käydä.
Ja tämä samainen malli jatkuu omilla mailla. Viimeisin hakkuu oli mäntyvaltainen metsikkö, jossa sopivasti kuusta ja männyn tainta pohjalla. Siitä sitten 15 v kuluttua hakataan seuraavat tukit. Ei tarvi nähdä vaivaa. - taimettulevatkalliiksi
Vanhaan keskusteluun jatkoa. Mitä mieltä olette siitä, tuleeko istutus kalliimmaksi kuin jatkuva kasvatus ? Ajattelen näin: jatkuva kasvatus voi olla hitaampaa ja kalliimpaa mutta taimet ovat "ilmaisia". Aukkohakkuun muokkaus ja istutus maksaa noin tonnin hehtaari. Mutta tärkein asia on että taimiin laitettu raha sitoutuu niihin pitkäksi ajaksi. Mielestäni sen saa takaisin vasta seuraavassa päätehakkuussa. Eli maksat taimien hinnalle korkoa 40- 70 vuotta. Ajattelenko asian jotenkin väärin??
Tästä asiasta aukkohakkuun kannattajat eivät hiisku mitään. - Yrittäjämetsänomistaja
Omistan metsää Etelä-ja Pohjois-Savossa ja maapohjat ovat minulla pääasiassa tuoretta kangasta tai lehtomaista kangasta. Ainakin näillä mailla kannattavimmaksi toimenpidemalliksi on osoittunut perinteinen "teho"metsätalouden harjoittaminen: Avohakkuu,- maanmuokkaus - uudistus istuttamalla tai karuilla mailla kylvämällä - taimikonhoito (yleensä 2-3 kertaa) - ensiharvennus - harvennus - lannoitus ja sitten taas uusi avohakkuu.
Uudistuskustannus istuttamalla on noin 1100 e/ha, jos sen ostaa kokonaan ulkopuoliselta. Ensiharvennus tulee yleensä 25 v kuluttua ja siitä kertyy tuloja n 750 e/ha. Kun 1100 euron uudistamiskustannukselle laskee 3 % koron 25 v ajalle niin se on noin 2300 euroa. Ensiharvennuksen jälkeen istutussijoitukseni jää vielä 1550 e tappiolle.
Ensivaikutelmana on että istutus ei voi mitenkää kannattaa verrattuna jatkuvaan kasvatukseen. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli: Avohakkuussa saan käyttöön heti koko puustopääoman arvon, mutta jatkuvassa kasvatuksessa minulla jäisi metsään hakkaamatonta puuta = saamatonta rahaa. Sille täytyy myös laskea korko.
Jos jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on hakkuun jälkeen 140 m3/ha puustoa, keskihinta 30 e/m3 niin sen puuston arvo on 4200 euroa. Kun sille laskee 3 % koron 25 v ajalle niin summa nousee noin 8500 euroon. Nyt yhtälö kääntyykin toisinpäin ja istutukseen perustuva metsänhoito näyttää kannattavammalta kuin jatkuva kasvatus.
Tähän samaan ajatukseen perustuu myös syy miksi en uudista edes karuja kankaita siemenpuuhakkuulla vaan kylvän ne. Siemenpuihin sitoutuu rahaa kiinni ja usein niistä vielä muutama kaatuu ja pilaantuu, jolloin siemenpuuhakkuun kannattavuus häviää.
Yksi nyrkkisääntö on että metsänhoitoon sijoitetaan n 20 - 25 % metsästä tulevasta liikevaihdosta. Tämä toimii isoilla ammattimaisilla metsänomistajilla, jotka ostavat kaikki metsänhoitopalvelut ulkopuolisilta. Yllättävän moni metsänomistaja näkee metsänhoidon vain kustannuksena - minusta se on sijoitus, joka realisoituu tulevaisuudessa suurempina hakkuutuloina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 942485
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012173- 831829
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441621- 781586
- 111565
- 341518
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?591384Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.891319Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411254