Mitä palveluita..

Om en finskspråkig inte får service på finska då är det katastrof,då tas det kontakt med media och så gnäller man om det i minst tio år.

pargasbo kirjoitti:

Om en finskspråkig inte får service på finska då är det katastrof,då tas det kontakt med media och så gnäller man om det i minst tio år.

Om man inte genast förstår något finskt dialektord ,då blir man också kritiserad.Alla finskspråkiga talar inte heller normfinska.

pargasbo kirjoitti:

Om en finskspråkig inte får service på finska då är det katastrof,då tas det kontakt med media och så gnäller man om det i minst tio år.

Kehtaattekin. Suimalaiset, jotka maailman ainoana kansana opiskelevat vähemmistökielen ja hyväksyvät jopa keinotekoisen "kaksikielisyyden". Ja te kehtaatte esittää suomalaiset jonain " vaatijoina". Ei ugme, että suomalaiset alkavat saada tarpeekseen ja vihdoin edes jotenkin puilustautuvat! Ja vieläkin ihan liian vähän!!

pargasbo kirjoitti:

Om en finskspråkig inte får service på finska då är det katastrof,då tas det kontakt med media och så gnäller man om det i minst tio år.

Kyllä sisämaassakin saa venäjän kielistä palvelua. Onneksi lääkärillä oli suomiapureita, että tultiin toimeen.
Kerran oli venäläinen hammaslääkäri. Mitään en ymmärtänyt, mutta ei monttu auki pystynyt kyselemäänkään.

Nämä palvelut voi suomenkielinen virkamies suorittaa suomeksi suomenkielisille ja surut vastaavasti ruotsinkielisille. Vai kuinka!

Nollapalveluita kirjoitti:

Nämä palvelut voi suomenkielinen virkamies suorittaa suomeksi suomenkielisille ja surut vastaavasti ruotsinkielisille. Vai kuinka!

Men i praktiken fungerar det inte på en tvåspråkig ort ,svenskspråkiga måste också betjäna finskspråkiga.Man får inte välja sina kunder.

vardagenärsådan kirjoitti:

Men i praktiken fungerar det inte på en tvåspråkig ort ,svenskspråkiga måste också betjäna finskspråkiga.Man får inte välja sina kunder.

Fast nog är det många finska företagare som struntar i att betjäna på kundens språk också på orter där de svenskspråkiga är i klar majoritet. När företaget sedan går i konkurs klagar de på att de inte blivit mottagna på grund av att de var finskspråkiga.

Ette varmaankaan tarvitse mutta työnantajat mielellään palkkaavat meikäläisiä koska pystymme palvelemaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Nollapalveluita kirjoitti:

Nämä palvelut voi suomenkielinen virkamies suorittaa suomeksi suomenkielisille ja surut vastaavasti ruotsinkielisille. Vai kuinka!

"Nämä palvelut voi suomenkielinen virkamies suorittaa suomeksi suomenkielisille ja surut vastaavasti ruotsinkielisille. Vai kuinka!"

Tarkoitat että työnantajan tulisi palkata 2 hlöä tekemään työn jonka pystyy tekemään yksi henkilö? Ei kuulosta kovin fiksulta. Virastossa yksi meikäläinen siis vastaa kahta työntekijää. Kustannustehokasta!

Ankdam kirjoitti:

"Nämä palvelut voi suomenkielinen virkamies suorittaa suomeksi suomenkielisille ja surut vastaavasti ruotsinkielisille. Vai kuinka!"

Tarkoitat että työnantajan tulisi palkata 2 hlöä tekemään työn jonka pystyy tekemään yksi henkilö? Ei kuulosta kovin fiksulta. Virastossa yksi meikäläinen siis vastaa kahta työntekijää. Kustannustehokasta!

Lue lisää

Vain ruotsinkielisillä (enemmistöltä) alueilla tarvitaan "virastoissa" työntekijöitä, jotka osaavat ruotsia! Aivan kuten Ruotsissakin Pajalassa tai vaikka Hietaniemellä työntekijät palkkaavat mielellään henkilön, joka osaa niin suomea kuin ruotsiakin! Muualla Suomessa tarvitaan ruotsia yhtä vähän kuin Ruotsissa muilla alueilla suomea! Tämä on todellisuutta, myös lait on muutettava tätä tilannetta vastaamaan!

Joka toinen asiakas ei taida kumminkaan olla ruotsinkielinen? Mitäs sitten kun virastoon tulee saamelainen tai romani, ketä näitä palvelee äidinkielellä?

EiKovinTehokasta kirjoitti:

Joka toinen asiakas ei taida kumminkaan olla ruotsinkielinen? Mitäs sitten kun virastoon tulee saamelainen tai romani, ketä näitä palvelee äidinkielellä?

Tai vaikkapa RKP:n havittelema ja haalima arabinkielinen?

ruotsillevähemmistöasema kirjoitti:

Vain ruotsinkielisillä (enemmistöltä) alueilla tarvitaan "virastoissa" työntekijöitä, jotka osaavat ruotsia! Aivan kuten Ruotsissakin Pajalassa tai vaikka Hietaniemellä työntekijät palkkaavat mielellään henkilön, joka osaa niin suomea kuin ruotsiakin! Muualla Suomessa tarvitaan ruotsia yhtä vähän kuin Ruotsissa muilla alueilla suomea! Tämä on todellisuutta, myös lait on muutettava tätä tilannetta vastaamaan!

Lue lisää

Oikeus ruotsinkielisiin (ja suomenkielisiin) palveluihin on kaksikielisissä kunnissa joita on Suomessa on 33 kpl.

Ruotsissa kaksikielisiä kuntia, joissa vastaavasti suomenkielisille taataan suomenkieliset julkiset palvelut, on yli 50 kpl.

Lakeja tuskin muutetaan neffen toivomuksesta.

EiKovinTehokasta kirjoitti:

Joka toinen asiakas ei taida kumminkaan olla ruotsinkielinen? Mitäs sitten kun virastoon tulee saamelainen tai romani, ketä näitä palvelee äidinkielellä?

Romanit ovat yleensä suomenkielisiä, harvat heistä edes osaa romania. Jos johonkin saamealueen ulkopuolella olevaan virastoon tai julkishallinnolliseen yksikköön ilmestyisi ummikkosaamenkielinen hänen pitäisi hankkia tulkki, paitsi jos kyse on poliisiasiasiasta ja saamenkielinen on syytettynä, siinä tapauksessa poliisi tai oikeus hankkii tulkin valtion piikkiin.

Ankdam kirjoitti:

Oikeus ruotsinkielisiin (ja suomenkielisiin) palveluihin on kaksikielisissä kunnissa joita on Suomessa on 33 kpl.

Ruotsissa kaksikielisiä kuntia, joissa vastaavasti suomenkielisille taataan suomenkieliset julkiset palvelut, on yli 50 kpl.

Lakeja tuskin muutetaan neffen toivomuksesta.

Lue lisää

Siinä tulee kunnon harhautusta. Tosiaanko yrität saada tilanteen näyttämään siltä kuin Ruotsi kohtelisi suomen kieltä paremmin kuin Suomi ruotsin kieltä (jokainen suomenkielinen velvoitettu palvelijaksi ruotsinkielisille). Sairas ajatusmaailma!

Meneesairaaksi kirjoitti:

Siinä tulee kunnon harhautusta. Tosiaanko yrität saada tilanteen näyttämään siltä kuin Ruotsi kohtelisi suomen kieltä paremmin kuin Suomi ruotsin kieltä (jokainen suomenkielinen velvoitettu palvelijaksi ruotsinkielisille). Sairas ajatusmaailma!

Lue lisää

En tiedä mistä olet saanut päähäsi että jokainen suomenkielinen olisi koulutettu meidän surujen palvelijaksi? Ei mikään hyvä koulutus siinä tapauksessa. En ainakaan minä ole huomannut merkittävää palvelualttiutta. En ymmärrä mistä höpiset.

En tiedä miten palvelut pelaavat Ruotsiss mutta ruosuilla on nykyään yli 50 Ruotsin kunnassa oikeus suomenkielisiin kunnallisiin palveluihin. Jokuhan siellä heitä palvelee.

Ankdam kirjoitti:

En tiedä mistä olet saanut päähäsi että jokainen suomenkielinen olisi koulutettu meidän surujen palvelijaksi? Ei mikään hyvä koulutus siinä tapauksessa. En ainakaan minä ole huomannut merkittävää palvelualttiutta. En ymmärrä mistä höpiset.

En tiedä miten palvelut pelaavat Ruotsiss mutta ruosuilla on nykyään yli 50 Ruotsin kunnassa oikeus suomenkielisiin kunnallisiin palveluihin. Jokuhan siellä heitä palvelee.

Lue lisää

Älä naurata? Että noissa kunnissa saisi aina suomeksi esim. sairaanhoidon, lääkärikäynnin, koko koulunkäynnin ja esikoulun jne. suomen kielellä? Huhhuh, mitä juttuja!

järkikäteen kirjoitti:

Älä naurata? Että noissa kunnissa saisi aina suomeksi esim. sairaanhoidon, lääkärikäynnin, koko koulunkäynnin ja esikoulun jne. suomen kielellä? Huhhuh, mitä juttuja!

Ruotsi on edelleen virallisesti yksikielisesti ruotsinkielinen maa mutta tästä sopii lukea mitä kaikkea lain mukaan tulee suomen kielisille olla tarjolla.

http://www.finland.se/public/default.aspx?nodeid=36198

Ankdam kirjoitti:

Romanit ovat yleensä suomenkielisiä, harvat heistä edes osaa romania. Jos johonkin saamealueen ulkopuolella olevaan virastoon tai julkishallinnolliseen yksikköön ilmestyisi ummikkosaamenkielinen hänen pitäisi hankkia tulkki, paitsi jos kyse on poliisiasiasiasta ja saamenkielinen on syytettynä, siinä tapauksessa poliisi tai oikeus hankkii tulkin valtion piikkiin.

Lue lisää

Useeat romanit puhuvat myös sujuvaa ruotsia mutta ettehän te näitä oikeasti Ruotsista tulleita sitten laskekkaan "suomeneruotsalaisiksi".

VaikeaHyväksyä kirjoitti:

Useeat romanit puhuvat myös sujuvaa ruotsia mutta ettehän te näitä oikeasti Ruotsista tulleita sitten laskekkaan "suomeneruotsalaisiksi".

Ei mikään estä romania ilmoittamasta äidinkielekseen ruotsia jos hän haluaa hoitaa viranomaiskontaktinsa ruotsiksi.

Mitä taas suomenruotsalaisuuteen niin veikkaan ettei ruotsalainen romanikaan identifioi itseään suomenruotsalaiseksi, vaan nimenomaan romaniksi.
Suomenruotsalainen määritellään yleensä syntyperäiseksi suomalaiseksi joka puhuu äidinkielenään ruotsia.

Ankdam kirjoitti:

Oikeus ruotsinkielisiin (ja suomenkielisiin) palveluihin on kaksikielisissä kunnissa joita on Suomessa on 33 kpl.

Ruotsissa kaksikielisiä kuntia, joissa vastaavasti suomenkielisille taataan suomenkieliset julkiset palvelut, on yli 50 kpl.

Lakeja tuskin muutetaan neffen toivomuksesta.

Lue lisää

Suomihan on Svekokroatia, joten lakeja ei todellakaan nykyään muuteta fennon takia.
Nyt kysynkin: Missä on TASA-ARVO ja DEMOKRATIA Suomessa?
Onko demokratiaa että pieni eliitti päättää kansan asioista? Onko tasa-arvoa että pieni eliitti omistaa yhtä paljon kuin muu kansa?

Tasa-arvoa.yhteiskuntaan kirjoitti:

Suomihan on Svekokroatia, joten lakeja ei todellakaan nykyään muuteta fennon takia.
Nyt kysynkin: Missä on TASA-ARVO ja DEMOKRATIA Suomessa?
Onko demokratiaa että pieni eliitti päättää kansan asioista? Onko tasa-arvoa että pieni eliitti omistaa yhtä paljon kuin muu kansa?

Lue lisää

Pienellä eliitillä tarkoittanet kansanedustajalaitosta ja sen 200 asioista päättävää?

Täydellistä tasa-arvoa ei varmaankaan pystytä koskaan täysin toteuttamaan, siihen ovat ihmiset liian erilaisia mutta ainakin lait ovat tasa-arvoisia ja kohtelevat kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti.
Vain oletko eri mieltä?

Demokratian yksi tunnusmerkki on että omistamista ei ole jaettu tasan vaan yksittäisillä ihmisillä on myös mahdollisuus menestyä ja ahkerampien tienata enemmän.

Har du gått omkring och frågat den som talat finska med dig om hen är finskspråkig eller svenskspråkig. Du har oftare blivit betjänad av en svenskspråkig än du tror.

Neffe taas "tietää".
Voin vakuuttaa sinulle ettei yksikään suomen kielen taidoton virkailija saa Suomessa töitä minkäänkielisessä kunnassa tai valtiolla. Meille suruille ei myöskään koskaan ole ollut palvella myös suomen kielellä.

Ei välttämättä, eikä ainakaan virallisesti. Suomessa ollaan joko tai koska virallinen kielitieto ei ole mikään kielitaitotieto vaan ilmoitus viranomaisille siitä millä kielellä haluaa julkiset palvelunsa.

Ankdam kirjoitti:

Ei välttämättä, eikä ainakaan virallisesti. Suomessa ollaan joko tai koska virallinen kielitieto ei ole mikään kielitaitotieto vaan ilmoitus viranomaisille siitä millä kielellä haluaa julkiset palvelunsa.

Lue lisää

No ei tietenkään "virallisesti" - meillähän ei ole kukaan virallisesti kaksikielinen, koska RKP on estänyt muun kuin yksikielisyyden virallisissa papereissa!

asdfgdsfgsdf kirjoitti:

No ei tietenkään "virallisesti" - meillähän ei ole kukaan virallisesti kaksikielinen, koska RKP on estänyt muun kuin yksikielisyyden virallisissa papereissa!

Kielitieto väestörekisterissä on viranomaistieto jonka perusteella viranomainen laskemaan / arvioimaan palvelun tarpeet sekä suomen että ruotsin kielellä.

Mitä hyötyä olisi tiedosta "kaksikielinen"? Ketä se tieto palvelisi ja miten?

Ankdam kirjoitti:

Kielitieto väestörekisterissä on viranomaistieto jonka perusteella viranomainen laskemaan / arvioimaan palvelun tarpeet sekä suomen että ruotsin kielellä.

Mitä hyötyä olisi tiedosta "kaksikielinen"? Ketä se tieto palvelisi ja miten?

Lue lisää

Sinulle on vastattu jo aikaisemmin saamaan kysymykseen ja itse asiassa usempaan kertaan. Etkö tahallasi ole muistavinasi vai pätkiikö sinulla todella?

Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.

Kolumnissa viime vuonna maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992

Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.

Vihreiden Husein Muhammed on kommentoinut myös pakkoruotsia että pakkovirkaruotsia:
"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."

adfhgdghfdghdg kirjoitti:

Sinulle on vastattu jo aikaisemmin saamaan kysymykseen ja itse asiassa usempaan kertaan. Etkö tahallasi ole muistavinasi vai pätkiikö sinulla todella?

Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.

Kolumnissa viime vuonna maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992

Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.

Vihreiden Husein Muhammed on kommentoinut myös pakkoruotsia että pakkovirkaruotsia:
"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."

Lue lisää

"Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista."

Nykyinen perustuslaki sekä kielilaki ja niiden takaamat äidinkieliset oikeudet ja palvelut eivät perustu tarpeeseen ja kansalaisen kielitaitoon vaan sekä suomen- että ruotsinkielisellä suomalaisella on subjektiivinen, kiistämätön oikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa äidinkielellään, riippumatta hänen muusta kielitaidostaan.
Laki kohtelee sekä suomen- että ruotsinkielisiä yhtä lailla.

Suomessa pitäisi siis olla kaksinkertainen hallinto ja palvelut, erikseen suomen- ja ruotsinkielisilleko?

Kuulostaa kalliilta, emme ainakaan me surut koe tarvitsemamme sellaista. Pitäisikö siis teitä suomenkielisiä varten perustaa omat palvelut ja palvelupisteet joissa virkailijoiden ei tarvitsisi puhua ruotsia?

Ankdam kirjoitti:

Suomessa pitäisi siis olla kaksinkertainen hallinto ja palvelut, erikseen suomen- ja ruotsinkielisilleko?

Kuulostaa kalliilta, emme ainakaan me surut koe tarvitsemamme sellaista. Pitäisikö siis teitä suomenkielisiä varten perustaa omat palvelut ja palvelupisteet joissa virkailijoiden ei tarvitsisi puhua ruotsia?

Lue lisää

Te ette tule enää saamaan pakkoruotsitettua porukkaa ns. palveluihin, jotka kuitenkin hoidatetaan ruotsinkielisillä, mikäli kielellä on oikeasti merkitystä. Tavallinen pakkoruotsitettu asiantuntija osaa sanoa vain "väntä lite, jag hämtar Gunilla". Pakkoruotsitus on se, mikä oikeasti maksaa.

Alueilla, joilla on oikeasti ruotsinkielisiä (yli 30%) on jo nyt ruotsinkieliset palvelut omin avuin järjestettynä.

Siellä, missä ruotsinkielisiä on vähän (alle 30%), voidaan tarjota vaihtoehtona, joko suomenkielisiä palveluja (osa kuitenkin valitsee ne helppouden tähden ja koska oma kielitaito on käytännössä kaksikielisyyttä) tai erillisiä ruotsinkielisiä palveluja (jotka ovat keskimäärin vähän kauempana, vähän vaikeammin saatavissa - mutta kuitenkin olemassa, eräänlaisen virtuaalikunnan tapaan).

Suomenkielisten ja uussuomalaisten kuppauksen pakkoruotsilla on vain loputtava!

Ankdam kirjoitti:

Suomessa pitäisi siis olla kaksinkertainen hallinto ja palvelut, erikseen suomen- ja ruotsinkielisilleko?

Kuulostaa kalliilta, emme ainakaan me surut koe tarvitsemamme sellaista. Pitäisikö siis teitä suomenkielisiä varten perustaa omat palvelut ja palvelupisteet joissa virkailijoiden ei tarvitsisi puhua ruotsia?

Lue lisää

Suomenruotsalainen kulttuurikriitikko Göran Schildt julkaisi Svenska Dagbladetissa 23.11.1959 artikkelin, jossa hän puhuu ensin kirjallisuudesta, mutta käsittelee sitten koko suomenruotsalaisuutta. Tässä ote, joka liittyy aikaisempaan kirjoitukseen:
”Men som sagt: frågan om litteraturen är bara en del av hela den sjuka finlandssvenska frågan. Där möter på alla områden samma isolering, samma strävan till en självtillräcklighet, som tycks ha sin rot i en historiskt betingad illusion. För att förstå vad det är fråga om måste man gå tillbaka till den tiden då Finlands hela offentliga liv klädde sig i svensk språkdräkt, då både de män som administrerade landet och de ledande förmågorna inom kulturens olika fack talade svenska. När samhället genom folkmajoritetens naturliga tryck förfinskades, skedde det så, att förefintliga institutioner antingen gjordes tvåspråkiga eller finska motsvarigheter skapades vid sidan av de svenska. Finland klövs på det sättet ända från toppen i två kompletta dubbelstater, där de båda teoretiskt ”likaberättigade” folken skulle leva sida vid sida. Den absurda illusionen att finlandssvenskarna utgör en fullständig nation var därmed född. Sedan dess har vakthållningen i det spöklika, för helt andra förhållanden byggda palatset som den lilla gruppen svenskar i Finland andligen bebor, önskan att befolka och nyttja det lika effektivt som de myllrande invånarna nyttjar det nybyggda grannpalatset blivit finlandssvenskarnas patetiska men i längden övermäktiga ambition.”

Trotjänare kirjoitti:

Suomenruotsalainen kulttuurikriitikko Göran Schildt julkaisi Svenska Dagbladetissa 23.11.1959 artikkelin, jossa hän puhuu ensin kirjallisuudesta, mutta käsittelee sitten koko suomenruotsalaisuutta. Tässä ote, joka liittyy aikaisempaan kirjoitukseen:
”Men som sagt: frågan om litteraturen är bara en del av hela den sjuka finlandssvenska frågan. Där möter på alla områden samma isolering, samma strävan till en självtillräcklighet, som tycks ha sin rot i en historiskt betingad illusion. För att förstå vad det är fråga om måste man gå tillbaka till den tiden då Finlands hela offentliga liv klädde sig i svensk språkdräkt, då både de män som administrerade landet och de ledande förmågorna inom kulturens olika fack talade svenska. När samhället genom folkmajoritetens naturliga tryck förfinskades, skedde det så, att förefintliga institutioner antingen gjordes tvåspråkiga eller finska motsvarigheter skapades vid sidan av de svenska. Finland klövs på det sättet ända från toppen i två kompletta dubbelstater, där de båda teoretiskt ”likaberättigade” folken skulle leva sida vid sida. Den absurda illusionen att finlandssvenskarna utgör en fullständig nation var därmed född. Sedan dess har vakthållningen i det spöklika, för helt andra förhållanden byggda palatset som den lilla gruppen svenskar i Finland andligen bebor, önskan att befolka och nyttja det lika effektivt som de myllrande invånarna nyttjar det nybyggda grannpalatset blivit finlandssvenskarnas patetiska men i längden övermäktiga ambition.”

Lue lisää

. Suomen kielilait ja suomenruotsalainen kielipolitiikka perustuu ajatukseen kaksinkertaisesta hallinnosta ja kahtia jakautuneesta maasta. Monet haluavat että Suomessa voisi elää koko elämänsä tarvitsematta suomea. Se johtuu pitkästä historiallisesta kehityksestä.
Ruotsi oli pitkään maamme ainoa hallinto- ja kulttuurikieli, ja vasta säätyvaltiopäivien lakkauttaminen v.1906 ja Suomen itsenäistyminen v. 1917 toivat suomen kielen tosiasiallisesti ruotsin rinnalle. Aivan kuten Ankdam kirjoitti, suomenkielisiä järjestöjä ja organisaatioita perustettiin ruotsinkielisten rinnalle tai aikaisemmin ruotsinkielisiä yhteisöjä muutettiin kaksikielisiksi.

Kielilaki säädettiin silloin kun ruotsin kieli oli paljon voimakkaampi tekijä kuin nykyisin, eivätkä myöhemmät muutokset ole koskeneet sen pohjana olevaa ajattelua. Silloin uskottiin, ettei syntyisi vaikeuksia saada sekä suomen- että ruotsin taitoisia työntekijöitä valtion ja kuntien virastoihin ja tuomioistuimiin. Sen aikainen virkamiehistö oli tottunut käyttämään ruotsia ja suomikin alkoi sujua.
Kaksikielisyydestä puhuminen erehdytti ihmiset luulemaan liikoja: yksityisellä puolella ei ole pakkoa osata toista kotimaista. Varmistaakseen omakieliset palvelut erikieliryhmät perusti
vat omakielisiä pankkeja, osuusliikkeitä. vakuutusyhtiöitä, järjestöjä ym. vaikka asiakaskuntaan hyvinkin saattoi kuulua toista kieltä puhuvia. Palvelun tarjoajia oli joka tapauksessa kaksittain, ja kielipolitiikkaa harrastavat keskittivät asiointinsa tiettyihin pisteisiin, jossa puhuttiin ruotsia. (Viite: Göran Schildtin artikkeli Svenska Dagbladissa v. 1959.)

Ankdam kirjoitti:

Suomessa pitäisi siis olla kaksinkertainen hallinto ja palvelut, erikseen suomen- ja ruotsinkielisilleko?

Kuulostaa kalliilta, emme ainakaan me surut koe tarvitsemamme sellaista. Pitäisikö siis teitä suomenkielisiä varten perustaa omat palvelut ja palvelupisteet joissa virkailijoiden ei tarvitsisi puhua ruotsia?

Lue lisää

Kuulostipa monimutkaiselta. Onko Ruotsissa ja Ahvenanmaalla tuollainen järjestely? Suomella on kaikki oikeus muuttaa kielipolitiikkansa ihan samanlaiseksi kuin muissa pohjoismaissa.

Trotjänare kirjoitti:

Suomenruotsalainen kulttuurikriitikko Göran Schildt julkaisi Svenska Dagbladetissa 23.11.1959 artikkelin, jossa hän puhuu ensin kirjallisuudesta, mutta käsittelee sitten koko suomenruotsalaisuutta. Tässä ote, joka liittyy aikaisempaan kirjoitukseen:
”Men som sagt: frågan om litteraturen är bara en del av hela den sjuka finlandssvenska frågan. Där möter på alla områden samma isolering, samma strävan till en självtillräcklighet, som tycks ha sin rot i en historiskt betingad illusion. För att förstå vad det är fråga om måste man gå tillbaka till den tiden då Finlands hela offentliga liv klädde sig i svensk språkdräkt, då både de män som administrerade landet och de ledande förmågorna inom kulturens olika fack talade svenska. När samhället genom folkmajoritetens naturliga tryck förfinskades, skedde det så, att förefintliga institutioner antingen gjordes tvåspråkiga eller finska motsvarigheter skapades vid sidan av de svenska. Finland klövs på det sättet ända från toppen i två kompletta dubbelstater, där de båda teoretiskt ”likaberättigade” folken skulle leva sida vid sida. Den absurda illusionen att finlandssvenskarna utgör en fullständig nation var därmed född. Sedan dess har vakthållningen i det spöklika, för helt andra förhållanden byggda palatset som den lilla gruppen svenskar i Finland andligen bebor, önskan att befolka och nyttja det lika effektivt som de myllrande invånarna nyttjar det nybyggda grannpalatset blivit finlandssvenskarnas patetiska men i längden övermäktiga ambition.”

Lue lisää

Yli 50 vuotta sitten! Silloin oli moni muukin asia toisin. Outoa tekstiä nykyihmisen korvissa.

Ankdam kirjoitti:

Yli 50 vuotta sitten! Silloin oli moni muukin asia toisin. Outoa tekstiä nykyihmisen korvissa.

Nykytilanne perustuu historiaan, ja monasti ovat ruotsinkieliset viitanneet historiallisiin syihin arvioidessaan ruotsin kielen asemaa. Taxellin paradoksi on jatkoa Schildtin esittämälle ja kritisoialle näkemykselle.

Trotjänare kirjoitti:

Nykytilanne perustuu historiaan, ja monasti ovat ruotsinkieliset viitanneet historiallisiin syihin arvioidessaan ruotsin kielen asemaa. Taxellin paradoksi on jatkoa Schildtin esittämälle ja kritisoialle näkemykselle.

Lue lisää

Nykytilanne perustuu siihen että maassa asuu lähes 300 000 ruotsinkielistä suomalaista, joilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet elää ja saada täällä yhteiskunnallisia palveluja.

Minä uskon Taxellin paradoksiin.

Eikai sillä pakkoruotsilla muuhun pyritäkään? Ainakin minulle se riittää, kunhan on Gunilla.

Ja sitten kädet ristiin että Gunilla ei ole ruokatunnilla... Jos on kova kiire eikä "Gunilla" ole paikalla on pakko vaihtaa ruotsinkieleen jotta saa asiat hoidettua nopeasti.

Pihan suomalaiset lapset opettivat meille umpiruotsalaisille kärsivällisesti suomea, systerin kanssa oltiin 4-vuotiaita ja täristiin käsi kädessä kun ei ymmärretty sanaakaan. Kiitos heille siitä, koska siinä kaupungissa vedettiin surutta turpaan suomenruotsalaisia jotka kailottivat svenskaa kovaan ääneen joka paikassa missä oli suomalaisia. Monet suomenruotsalaiset lapset häpesivät omia vanhempiaan eivätkä olleet tuntevinaan heitä julkisilla paikoilla. Siinä kaupungissa suomenruotsalaisilta piestiin ulos kaikki ylimielisyys jotta oppivat tavoille.

Systerin kanssa puhuttiin sujuvaa suomea kaupungin omalla murteella, kun meidän perhe myöhemmin muutti Helsinkiin opeteltiin systerin kanssa välittömästi Helsingin murretta, ei haluttu erottautua joukosta puhumalla toista murretta. Korjailtiin toistemme kieltä kunnes vanha murre hävisi. Suomalaiset olivat meille kaikkein tärkeimpiä ja kunnioitimme kaikkia suomalaisia.

Uudessa koulussa oppilaat olivat umpisuomenruotsalaisia ja halusimme systerin kanssa eristäytyä niistä. Ystävystyimme muutamien kanssa ja he nimenomaan pyysivät että opettaisimme heitä puhumaan suomea. He tajusivat kuinka eristäytyneitä he itse olivat suomalaisessa yhteiskunnassa ja he halusivat sulautua suomalaisiin ja olla meidänkaltaisia.

Systerin kanssa tehtiin sama palvelus jonka pihalapset tekivät meille, opetettiin kärsivällisesti suomenkieltä ja korjailtiin heti kaikki virheet kavereiden puheissa. Aikuisina suomenruotsalaiset kaverit kiittävät meitä edelleenkin siitä että "pelastimme" heidän elämänsä opettamalla heille suomenkieltä jonka avulla he sulautuivat automaattisesti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kuinkahan moni suomenruotsalainen haluaisi sisimmissään sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedostaa että suomenkielentaito on A ja O?

Systerin kanssa ollaan ylpeitä siitä ettei meidän puheesta koskaan arvaisi että olemme alunperin umpisuomenruotsalaisia.

Kaverit kertoivat vanhemmilleen: "Ne ei oo ollenkaan niinkuin suomenruotsalaiset, ne ei oo ilkeitä eikä ne oo ylpeitä eikä ne kiroile koskaan!"

strategisti kirjoitti:

Ja sitten kädet ristiin että Gunilla ei ole ruokatunnilla... Jos on kova kiire eikä "Gunilla" ole paikalla on pakko vaihtaa ruotsinkieleen jotta saa asiat hoidettua nopeasti.

Pihan suomalaiset lapset opettivat meille umpiruotsalaisille kärsivällisesti suomea, systerin kanssa oltiin 4-vuotiaita ja täristiin käsi kädessä kun ei ymmärretty sanaakaan. Kiitos heille siitä, koska siinä kaupungissa vedettiin surutta turpaan suomenruotsalaisia jotka kailottivat svenskaa kovaan ääneen joka paikassa missä oli suomalaisia. Monet suomenruotsalaiset lapset häpesivät omia vanhempiaan eivätkä olleet tuntevinaan heitä julkisilla paikoilla. Siinä kaupungissa suomenruotsalaisilta piestiin ulos kaikki ylimielisyys jotta oppivat tavoille.

Systerin kanssa puhuttiin sujuvaa suomea kaupungin omalla murteella, kun meidän perhe myöhemmin muutti Helsinkiin opeteltiin systerin kanssa välittömästi Helsingin murretta, ei haluttu erottautua joukosta puhumalla toista murretta. Korjailtiin toistemme kieltä kunnes vanha murre hävisi. Suomalaiset olivat meille kaikkein tärkeimpiä ja kunnioitimme kaikkia suomalaisia.

Uudessa koulussa oppilaat olivat umpisuomenruotsalaisia ja halusimme systerin kanssa eristäytyä niistä. Ystävystyimme muutamien kanssa ja he nimenomaan pyysivät että opettaisimme heitä puhumaan suomea. He tajusivat kuinka eristäytyneitä he itse olivat suomalaisessa yhteiskunnassa ja he halusivat sulautua suomalaisiin ja olla meidänkaltaisia.

Systerin kanssa tehtiin sama palvelus jonka pihalapset tekivät meille, opetettiin kärsivällisesti suomenkieltä ja korjailtiin heti kaikki virheet kavereiden puheissa. Aikuisina suomenruotsalaiset kaverit kiittävät meitä edelleenkin siitä että "pelastimme" heidän elämänsä opettamalla heille suomenkieltä jonka avulla he sulautuivat automaattisesti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kuinkahan moni suomenruotsalainen haluaisi sisimmissään sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedostaa että suomenkielentaito on A ja O?

Systerin kanssa ollaan ylpeitä siitä ettei meidän puheesta koskaan arvaisi että olemme alunperin umpisuomenruotsalaisia.

Kaverit kertoivat vanhemmilleen: "Ne ei oo ollenkaan niinkuin suomenruotsalaiset, ne ei oo ilkeitä eikä ne oo ylpeitä eikä ne kiroile koskaan!"

Lue lisää

VMP!!

Ankdam kirjoitti:

VMP!!

VMP = pakkoruotsi!

Invandrarna lär sig ofta både finska och svenska då de förstår att det är ett sätt att ta sig fram. det är knappast dem du är bekymrad över utan att det faktum att de kommer ta jobben för de har bättre språkkunskaper och är beredda att använda dem

"Suurimmassa osassa kaksikielisiä kuntia riittää, että henkilöstöstä muutama prosentti osaa ruotsia äidinkielisesti ja palvelee omakielisiään, joten suomenkielisten ei tarvitse osata ruotsia."

Henkilökunnan kielitaitoa ei pienissä yksiköissä voida laskea prosentteina koko henkilökunnasta. Kielitaitoa tulee löytyä niissä palvelupisteissä joissa sitä tarvitaan.

Suurissa yksiköissä prosenttejakin voidaan toki käyttää. Muistelen lukeneeni että esim HUS:ssa kielitaitolisä voidaan myöntää määrätylle prosentille henkilökunnasta ja vain niissä työpisteissä jossa kielitaitoa tarvitaan.

Ankdam kirjoitti:

"Suurimmassa osassa kaksikielisiä kuntia riittää, että henkilöstöstä muutama prosentti osaa ruotsia äidinkielisesti ja palvelee omakielisiään, joten suomenkielisten ei tarvitse osata ruotsia."

Henkilökunnan kielitaitoa ei pienissä yksiköissä voida laskea prosentteina koko henkilökunnasta. Kielitaitoa tulee löytyä niissä palvelupisteissä joissa sitä tarvitaan.

Suurissa yksiköissä prosenttejakin voidaan toki käyttää. Muistelen lukeneeni että esim HUS:ssa kielitaitolisä voidaan myöntää määrätylle prosentille henkilökunnasta ja vain niissä työpisteissä jossa kielitaitoa tarvitaan.

Lue lisää

Puhelin on keksitty. Tulkki on keksitty. Puhelintulkkaus on keksitty. On keksitty jopa tietokoneavusteinen tulkkaus, joka jopa toimii.

Missään ei ole keksitty pakko-opettaa pientä vähemmistökieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, jotta pieni ja pitkälle kaksikielinen vähemmistö (n. 4,8%) saisi kaiken haluamansa omalla kielellään. Miksiköhän? Arvaako Ankdam?

dgasdfgdfsg kirjoitti:

Puhelin on keksitty. Tulkki on keksitty. Puhelintulkkaus on keksitty. On keksitty jopa tietokoneavusteinen tulkkaus, joka jopa toimii.

Missään ei ole keksitty pakko-opettaa pientä vähemmistökieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, jotta pieni ja pitkälle kaksikielinen vähemmistö (n. 4,8%) saisi kaiken haluamansa omalla kielellään. Miksiköhän? Arvaako Ankdam?

Lue lisää

Toki, ja niitä tulkkeja ja puhelintulkkeja tietysti tiukan paikan tullen käytetään mutta tulkkaus on kallista ja maksaa ylimääräistä. Sujuvan palvelun takia on helpointa palkata henkilö joka hallitsee molemmat kotimaiset. Vaivatonta, luontevaa ja ennen kaikkea kustannustehokasta!

Ankdam kirjoitti:

"Suurimmassa osassa kaksikielisiä kuntia riittää, että henkilöstöstä muutama prosentti osaa ruotsia äidinkielisesti ja palvelee omakielisiään, joten suomenkielisten ei tarvitse osata ruotsia."

Henkilökunnan kielitaitoa ei pienissä yksiköissä voida laskea prosentteina koko henkilökunnasta. Kielitaitoa tulee löytyä niissä palvelupisteissä joissa sitä tarvitaan.

Suurissa yksiköissä prosenttejakin voidaan toki käyttää. Muistelen lukeneeni että esim HUS:ssa kielitaitolisä voidaan myöntää määrätylle prosentille henkilökunnasta ja vain niissä työpisteissä jossa kielitaitoa tarvitaan.

Lue lisää

Ankdam: "Henkilökunnan kielitaitoa ei pienissä yksiköissä voida laskea prosentteina koko henkilökunnasta. Kielitaitoa tulee löytyä niissä palvelupisteissä joissa sitä tarvitaan."

Jokaisessa pienessä yksikössä ei tarvitse ollakaan ruotsinkielistä palvelua. Miksi pitäisikään? Kun ruotsinkielisten palvelujen kysyntä on minimaalista jokaisessa pienessä yksiköissä erikseen (esimerkiksi 20 yksikössä), voidaan palvelun tarjontaa yhdistää yhden, kahden yksikön tarjonnaksi. Niin on Helsinki jo tehnytkin ruotsinkielisesten terveyspalvelujen osalta. On kustannustehokasta, kun kaikkien parinkymmenen terveyspalveluja tarjoavan yksikön sijasta ruotsinkielistä palvelua tarjotaan vain kahdessa, kolmessa yksikössä.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Henkilökunnan kielitaitoa ei pienissä yksiköissä voida laskea prosentteina koko henkilökunnasta. Kielitaitoa tulee löytyä niissä palvelupisteissä joissa sitä tarvitaan."

Jokaisessa pienessä yksikössä ei tarvitse ollakaan ruotsinkielistä palvelua. Miksi pitäisikään? Kun ruotsinkielisten palvelujen kysyntä on minimaalista jokaisessa pienessä yksiköissä erikseen (esimerkiksi 20 yksikössä), voidaan palvelun tarjontaa yhdistää yhden, kahden yksikön tarjonnaksi. Niin on Helsinki jo tehnytkin ruotsinkielisesten terveyspalvelujen osalta. On kustannustehokasta, kun kaikkien parinkymmenen terveyspalveluja tarjoavan yksikön sijasta ruotsinkielistä palvelua tarjotaan vain kahdessa, kolmessa yksikössä.

Lue lisää

Sitä ruotsinkielistä / suomenkielistä palvelua on löydyttävä nimenomaan niistä palvelupisteistä joissa palvellaan asiakkaita ja ollaan yleisön kanssa tekemisissä. Et voi hakea kunnantalon vahtimestaria tulkkaamaan sossun puolelle, siinä tulee jo salassapitovelvollisuuskin vastaan.

Helsingissä on niin paljon ihmisiä ja yksiköt niin suuria että voidaan keskittää, pienissä kunnissa se ei ole mahdollista. Totta kai aina keskitetäänkin mutta jos jotain hommaa hoitaa vain yksi hlö on hänem osattava palvella molemmilla kotimaisilla.

Eikä ole kovin tehokasta hakea ihmisiä omasta työstään tulkkaamaan, asiat ei saata olla kovin nopeita hoitaa.

Sitä paitsi, mitä paremmin virastot saavat palkattua kielitaitoista porukkaa niin tulkkausongelmia ei synny.

Ankdam kirjoitti:

Sitä ruotsinkielistä / suomenkielistä palvelua on löydyttävä nimenomaan niistä palvelupisteistä joissa palvellaan asiakkaita ja ollaan yleisön kanssa tekemisissä. Et voi hakea kunnantalon vahtimestaria tulkkaamaan sossun puolelle, siinä tulee jo salassapitovelvollisuuskin vastaan.

Helsingissä on niin paljon ihmisiä ja yksiköt niin suuria että voidaan keskittää, pienissä kunnissa se ei ole mahdollista. Totta kai aina keskitetäänkin mutta jos jotain hommaa hoitaa vain yksi hlö on hänem osattava palvella molemmilla kotimaisilla.

Eikä ole kovin tehokasta hakea ihmisiä omasta työstään tulkkaamaan, asiat ei saata olla kovin nopeita hoitaa.

Sitä paitsi, mitä paremmin virastot saavat palkattua kielitaitoista porukkaa niin tulkkausongelmia ei synny.

Lue lisää

Ankdam: "Et voi hakea kunnantalon vahtimestaria tulkkaamaan sossun puolelle, siinä tulee jo salassapitovelvollisuuskin vastaan."

Kirjoitinko tulkkaamisesta? En, vaikka sitäkin voi erinomaisesti nykyään hyödyntää nettiyhteyksien avulla kahden samalla tavalla vaitiolovelvollisen työntekijän kanssa asiakkaan auttamiseksi hänen äidinkielellään.

Kirjoitin pienten yksiköiden yhdistämisestä esimerkkinä Helsinki. Muita ovat vaikkapa Vantaa, Espoo, Turku ja Porvoo. Naapurikunnat, joissa on pieni kielivähemmistö, voivat käyttää yhteisiä tiloja ja yhteistä henkilökuntaa palvellakseen kielivähemmistöjään. Monia, muuten eriytettyjä työtehtäviä voidaan yhdistellä samalle työntekijälle, jotta työtä riittäisi kokopäivätoimisesti. Keinoja on monia.

Manner-Suomen ruotsinkielinen vähemmistö on niin pieni, vain 0,27 miljoonaa kansalaista, että on suurta tuhlausta haaskata koko viiden miljoonan suomenkielisen kansanosan aikaa, energiaa ja euroja pakkoruotsin ylläpitämiseen.

ionin¤ malli on kustannustehokas eikä se vaadi pakkoruotsia koulutuksen kaikilla asteilla. Nyt sen noudattaminen kielilain osalta on jo mahdollista. Enää tarvitaan kielitaitolain korjaaminen koskemaan koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista ja muuta toimijaa kollektiivina.