5. Natoon liittymisestä on annettu väärä kuva koko

Koko kansalle on annettu väärä kuva siitä, että mitenkä Natoo liitytään. Oikeasti se edellyttäisi tällä eduskuntakaudella sitä että asia julistettaisiin ensin kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja sitten hyväksyttäisiin 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain 94 § mukaan kansalainvälinen velvoite voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä, jos se ei vaaranna valtiosäännön kansanvallan perusteita.

Perustuslain 93 § mukaan sodasta päättää presidentti  eduskunnan suostumuksella. Eli sodasta päättäminen on tavallaan kahden lukon takana. Kansa (kansavalta) on kahdessa eri vaaleissa valinnut henkilöt, jotka päättävät sodasta ( presidentin vaalit, eduskuntavaalit ). Sodasta päättäminen on pistetty kahden lukon taakse, koska siitä päättämistä pidetään kansanvallan perusteena.

Sota on niin iso juttu että sen takia se on pistetty kahden lukon taakse esim. Afganinin sodassa on kuollut yli 100 000 siviiliä. Afganistanin ja Irakin sodan on laskettu maksaneen 1600 miljardia Usalle.

Nato sopimuksen 5 artikalan mukaan, jos yhteen Nato maahan hyökätään, niin sitä pidetään hyökkäyksenä (armed attach ) kaikkiin Natomaihin.

Suomen kielessä järjestäytyneiden yhteisöjen  aseellinen konflikti on sama asia kun sota, joten Suomen katsottaisiin olevan sodassa jos johonkin Nato maahan hyökättäisiin. Eli perustuslain 93 § kahden lukon systeemi poistuisi jos Suomi allekirjoittaisi Nato sopimuksen. Siksi perustuslain 93 § pitäisi muuttaa ennenkuin Suomi voisi liittyä Natoon. Nato sopimuksen hyväksymistä ei voida tehdä vain 94 § mukaisella 2/3 enemmistöllä, koska Nato sopimus vaarantaisi kansanvallan perusteita ( kahden lukon systeemi poistuisi).

Perustuslain 93§ muutos tällä eduskuntakaudella vaatisi ensin kiireelliseksi julistamisen 5/6 enemmistöllä ja sitten sen että eduskunta hyväksyisi sopimuksen 2/3 enemmistöllä.

Koska sodasta päättäminen on perustuslain ydintä, niin poikkeuslailla ei voida tehdä siihen poikkeusta:

Poikkeuslakien käyttämiselle on nykyisin voimassa merkittäviä
rajoituksia: niillä on lupa säätää vain rajattuja poikkeuksia
perustuslakiin, eikä niillä saa lainkaan puuttua perustuslain keskeisiin
ratkaisuihin, kuten perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen tai
eduskunnan asemaan korkeimpana valtionelimenä.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:poikkeuslaki


Nato sopimus
Article 5
The Parties agree that an armed attack against one or more of them in
Europe or North America shall be considered an attack against them all....

Perustuslaki 93 §
Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.




94 §

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.


Tulkinnassa on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava perustuslakimyönteisesti:

Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):

Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain 
tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien
tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa 
ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua 
perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta


Väärän kuvan antanut esim. Helsingin sanomat:
Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle. Suomessa jäsenyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin joka tapauksessa kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1395468694831


Toivoisin että media kysyisi tästä Oikeusministeriöstä ja oikeusoppineilta, sillähän asia selviäisi.

Oikeusoppineita
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/tiedekunta/henkilosto/henkilohakemisto.htm