Hetero kaveri vain kiusoittelee minua??

Sinuna ottaisin nyt vähäksi aikaa etäisyyttä ja jatkaisin kaveruutta myöhemmin, kun tunteet on laantunut. Ystävään ihastuminen on perseestä. Vaikuttaa siltä, että kaveriasi vähän kiinnostaa naiset, muttei yhtälailla kuin miehet. Ehkä hän hakee kokemuksia, seikkailuja? Tai on niin yksinäinen, että testailee vetovoimaansa tai hankkii edes jonkinlaista läheisyyttä lesboystävästään. Fiksu veto kaveriltasi vetäytyä. Muuten voisi satuttaa sua tosi pahasti. Jos hän omassa rauhassa selvitteleekin ajatuksensa ja tajuaa pitävänsä naisista (ja eritoten sinusta), niin voihan hän sitten ottaa yhteyttä. :)

Minä ihastuin heteroystävään ja aivan yllättäen hän alkoi vihjailemaan että onkin naisiin päin. Aikaa kului ja välit lähenivät ja hän ihastui minuun. Jonkinlaisen suhteenkin saimme selvinpäin aikaiseksi, kunnes hänelle iski täysi stoppi. Ehkä hän ei ollutkaan varma ja tuli katumapäälle. Ystäväsi toimii paljon fiksummin. Meillä on nyt välit ihan poikki tämän vuoksi, hän satutti minua ja hän taas haluaa olla erossa minusta. Itse varmaan pääsen tämän yli, ehkei hän ollut mun elämän nainen. Mutta tämmösiä ne heterot kuulemma on, epävarmoja kokeilijoita ja perääntyvät helposti. Kyllä kaduttaa kun meni hyvä ja kiva ystävyys, ainakin tällä hetkellä.

Kiitti vastauksista. Ikävä kyllä mullakin on se tunne että hän saattaa vain testailla viehätysvoimaansa minuun. Äsyttää kun minä (viimeksi kun tavattiin) oikein yritin ottaa sen asenteen että "nyt ollaan vaan kevereita eikä mitään muuta" ja otin vähän etäisyyttä häneen, siis yritin vaikuttaa mahd epäkiinnostuneelta. Mutta silti hän tavallaan jahtasi mua, flirrttaili ja haki läheisyyttä.. ja minä, heikko ihminen kun olen, menin siihen mukaan ja säätäminen jatkuu.. onnistuin uskottelemaan itselleni että ehkä se on aidosti musta kiinnostunut sillä toivon sitä mut.. perhana

Aloittaja

Musta se on nyt aika suoraan ilmaissut tilanteensa noissa viesteissä. Eli ei oo varma eikä tiedä. Testailija ja kiusaaja mun mielestä ei sanoisi sitä noin suoraan. Vaikea kai se on sanoa, onko kiinnostunut vai ei, jos ei sitä itse tiedä.

Minun heterokaveri tosiaan ilmaisi kiinnostuksensa täysin, vain minä ja vain naiset, ja niistäkin vain minä. Kunnes vaan ei pystynytkään pitemmän päälle. Olis vaan epäröinyt mieluummin, mutta tämä on jo ihan naurettavaa. Vuosi tätä leikkiä ja koko ajan enenevää läheisyyttä ja sitten heippa.

Mun ohje monien menetettyjen vuosien kokemuksella: Ei kannata jäädä roikkumaan epävarmoihin ihmisiin. Jos ne sitten kuitenkin kokee jonkun herätyksen, niin kylläpähän sitten ottavat yhteyttä tai asiat järjestyy jotenkin muuten.
Olen samaa mieltä kuin joku edellä, että ihan varmasti ihminen tietää, onko kiinnostunut tai ei. Voi olla pelkoja elämänmuutoksiin liittyen yms., mutta ne on eri asioita ja ne pystyy ajan kanssa selvittään. Tunteita joko on tai ei ole, jos vain haluaa olla rehellinen.

Heteroihin ihastuminen on kamalaa. Toinen osapuoli on luonut katseita ja antanut katsoa syvälle silmiin. Näin on menty vuoden verran. Olen itse rakastunut ja se toinen vaan tuntuu hakevan huomiota. Tästä ei olla edystytty mihinkään. Katseet eivät riitä minulle. Haluaisin enemmän. Vaikuttaa kuitenkin toiveajattelylta. Työpaikalla tällaista.

Katseet ei ehkä riitä, mutta jos muuta ei ole? Olen oppinut olemaan iloinen katseistakin. Ajattelen että silloin oli pieni hetki joka oli jaettu. Muuta ei sitten olekaan ollut.

Itselläni oli niin, että heterokaverini alkoi vähän vaan vihjailemaan ja pian jo avoimesti himoitsemaan minua. Nooh siinä kohtaapa hän totesi itsekin, ettei mikään hetero ole vaan vissiin bi. Pikkaisen säätöä on ollut ja tuntuu, että minä olen se, joka tässä koettaa perääntyä epävarmuuttaan... Mutta nuoria kun molemmat ollaan niin vähän erikoistahan tämä on...

Mulla oli koko kevään ihana ystävyyssuhde ihanaan heteronaiseen. Käytiin yhdessä harrastuksissa ja suuntautumiseni ei ollut hänelle ongelma. Hän vaan flirttasi kanssani jatkuvalla syötöllä. Käytti puheessa sanoja kulta, rakas ja sopivissa väleissä sanoi rakastavansa minua. Otin sen tilanteissa huumorilla vaikka kivaltahan se tuntui. No minun sydän ei ottanut huumorilla. Menin rakastumaan häneen korviani myöten. Mitään en kuitenkaan suoraan tuonut julki.

Nyt sitten hän lopetti ystävyyteen tekstarilla typerällä selityksellä. Maailmani loppui siihen. En ole koskaan ollut näin rikki. Pahimmalla hetkellä meinasin tappaa itseni. Tuo eroaminen tapahtui niin kavalalla tavalla. En tiedä miten tästä toivun. En nyt ole 2kymppinen enää ja en ollut varmaan koskaan tuntenut tällaista rakkautta. Enkä koskaan enää löydä tiedän sen.

Jos tämä jotain opetti niin en ikinä enää halua läheisiin kontakteihin heteroiden kanssa.

Analysoit liikaa ja vielä toisen puolestakin.
Nauti sen sijaan täysillä hänen seurastaan. Pitäkää hauskaa, hellikää, hoivatkaa, olkaa huomaavaisia toisillenne kaikin tavoin.