Rinne juuttui takariviin

Hyvä kirjoitus. Sisällöstä täällä tarkemmin:

http://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/paakirjoitus-rinne-juuttui-takariviin/

"...Otto Ville Kuusinen ei ollut koskaan sdp:n puheenjohtaja. Olen selostanut asiaa tässäkin ketjussa, ja sieltä löytyy myös lista sdpn puheenjohtajista koko sen historian ajalta, ja Otto Ville Kuusinen ei taatusti ole siinä listassa.

Otto Ville Kuusinen toimi vain yhden kerran, vuonna 1911 puoluekokouksen puheenjohtajana, ja siitä joku on saanut päähänsä, että hän olisi ollut puolueen puheenjohtaja.

Otto Ville Kuusinen näkyy olevan sinun ihanteesi, mitä en ihmettele, sillä lienethän kepulainen ja siis melkein kommunisti."

Oikein hyvä avaus Sinulta! Tosin näköjään otat tukea lehtikirjoituksesta, johon pystyyn_kuollut on linkin laittanut. Mutta mitäpä siitä, sillä oleellisiin asioihin haluat huomiota viedä.

Omassa avauksessanikin totesin näin:

>>Sdp:n kannatuksen nousu aluksi oli paljolti puheenjohtajaksi tulleen Antti Rinteen persoonan ansiota. Entisen ay-pomon vetovoima houkutti persuihin siirtyneet demarien työläiskannattajat takaisin vanhaan kotiinsa. Mutta nyt demarien naiskannattajat ovat joukoin siirtyneet vihreisiin, jota tuon gallupin mukaan kannattaa joka viides suomalainen nainen. Rinne voi mennä vaihtoon jo seuraavassa puoluekokouksessa<<

En toki väheksy ay-liikkeen merkitystä ja sen saavutuksia, kun toimin siinä ammoisen ammattini aikana jossain määrin itsekin, ja saimme silloisen ammattikuntamme jäsenten asemaa toiminnalle parannettua. Mutta valtapuolueeksi haluavalla puolueella pitäisi olla laajempia tavoitteita. Sellaisia, joita sdp:llä oli alkuaikoinaan, jotka olivat ajassaan tärkeitä, ja jotka se paljolti saavuttikin. Mutta nyt aika on toinen, ja tavoitteidenkin pitäisi olla ajan mukaisia.

Näkemyksesi Lipposesta hivelee mieltäni. Onhan hän merkittävistä demareista toistaiseksi viimeinen, jota minäkin olen äänestänyt. Hänen jälkeensä vain kerran kuntavaaleissa erästä naista, jolla oli hyvin terveitä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan Helsinkiä pitäisi pyrkiä kehittämään. Valitettavasti hän ei mennyt läpi, eikä ole sen jälkeen ollut ehdokkaanakaan, joka kertoo siitä, että nykydemareilla tavoitteet ovat yhtälailla hukassa kuntapolitiikassa kuin valtiollisessakin politiikassa.

Hyvää keskustelua!

Demareiden kannalta huolestuttavinta on puolueen kannattajien ikärakenne. Vanhoja kannattajia riittää, mutta alle 5-kymppisten keskuudessa demarit on kääpiöpuolue. Ei vaadi suuria älynlahjoja ymmärtää, että vuosi vuoden jälkeen kannatus hiipuu hiipumistaan johtuen siitä, että demareiden ääniä siirtyy kiihtyvästi autuaammille äänestysmaille.

Toinen haaste on se, että puolueen keskeisten kannattajaryhmien välillä on merkittävää eturistiriitää. Tarkoitan tässä kannattajaryhmillä "duunarimiehiä" ja "julkishallintonaisia". Herkästi käy niin, että kun toisen asiaa kun ajat, niin toiselle pyllistät. Urpilaisen aikana huomioitiin naisia ja pyllistettiin duunareille, Rinteen aikana sitten päinvastoin. Saa olla melkoinen fakiiri, joka pystyy täyspainoisesti edistämään molempien ryhmien etuja käyttäen perinteisiä "demariarvoja".

Kolmas, enemmän tähän hetkeen liittyvä haaste on vihreiden tämän hetkinen "vahvuus" (jota demareiden "heikkous" vielä korostaa. Vihreiltä tulee aina silloin tällöin ihan järkeviäkin avauksia (viimeisimpänä mm. Antero Vartian käynnistämä apteekkikeskustelu), jotka sitten jossakin vaiheessa myös tulevat toteutumaan, vaikka useimmiten melkein kaikki muut puolueet ne aluksi tyrmäävätkin. Esim. energiapolitiikassa uusiutuvat energiamuodot ovat jo "iso tekijä" ja koko ajan syrjäyttävät "perinteisempiä" energiamuotoja, perustulo alkaa tuntua yhä realistisemmalta tulevaisuuden sosiaaliturvan mallilta, "venäläinen ydinvoimala" (Fennovoima) taas tuntuu koko ajan huonommalta ja huonommalta ratkaisulta, jne ... Oli näistä itse kukanenkin mitä mieltä tahansa, niin jokaisen on pakko myöntää, että kyse on isoista asioista ja vihreiden esitysten suuntaan tässä näytetään niiden suhteen kulkevan. Demareilta ei keksi yhtään merkittävää "isoa asiaa" koskevaa avausta vuosiin. Olisiko Lipposen "Korpilampi" viimeinen sellaiseksi luokiteltava.
Demareiden "lamaa" korostaa vielä se, että myös kokkarit ja kepu (varsinkin Sipilän kaudella) ovat pystyneet tekemään joitakin merkittäviä avauksia.

Hankala on siis demareiden tilanne tällä hetkellä useastakin syystä ja pelkällä pj:n vaihdolla ei tilannetta muuksi muuteta. Tarvitaan myös keskustelua puolueen linjasta ja tavoitteista niin, että "vanhat demari-kliseet" kyseenalaistetaan ja ajatellaan uusiksi nykyaikaa vastaaviksi. Epäilen, ettei demareiden kannatus ole vielä lähellekään tarpeeksi alhaalla ja aika kypsä, jotta tuo voisi toteutua. Helposti tässä käy niin, että nuoremmalle "keskilinjalle" vaihtoehtoja ovat kokkarit, kepu ja vihreät sekä ääripäille persut/muu maahanmuuttoänkyröiden puolue ja vassarit, joten demareille heillä ei edelleenkään ole käyttöä.

Onko käymässä tosiaan niin että SDP lakkauttaa itse itsensä.
Ay liike ja SAK nyt pitää SDP johtopaikkoja hallussaan.
Hassua mutta totta, eri ammttialojen edustajat Ay liike ottanut SDP puolueen yhdessä SAK kanssa,
Puheenjohtaja on Ay johtaja.
Puoluesihteeri on SAK tulllut.
On SAK Heinäluomaa, Halosta, Lindtman SDP ruhmäjohtaja tullut SAK.sta.
jne.
Mitä puolue edustaa ?
Ettei verolle Ay johtajien hyviä bisneksiä.