Sanailua Jumalan kanssa

Minä: Herra, auta kun olen niin väsynyt, olenhan sinun lapsesi ollut jo vaikka miten kauan, ja ketä ja mitä se hyödyttää, että olen uneton ja sairas. Miu sitä ja mau tätä…

Herra: Kun olet ollut niin ja niin monta vuosikymmentä uskossa – mitä aina korostat - niin olisko sinulla jotain annettavaa muille ihmisille?

Minä: Ei sitten yhtään mitään, päinvastoin. Niillä on enemmän kuin mulla.

Herra: Tiedätkö miten rukoillaan niin kuin Poikani Jeesus opettaa, että saa kaiken mitä pyytää?

Minä: Ei harmaankirjavaa aavistustakaan.

Herra: Näit tänään naapurisi, joka ei pääse minnekään ilman pyörätuolia / avustajaa. Oletko koskaan kiitollinen, että pääset omin jaloin, minne haluat?

Minä: En yhtään ole ollut, näin on valitettavasti tosi.

Herra: Miten olisi jos annan sinulle silmät ja korvat nähdä ja kuulla?

Minua alkaa naurattaa.

Herra: Hauska pitkästä aikaa nähdä, että naurat.

Minä alan ääneen nauraa hohottaa, lopulta kierin lattialla kippurassa pelkkänä nauruna.

Herra nauraa mukana.


***


Tiedättekö, miten vapauttavaa on sydämensä pohjasta nauraa omalle hölmölle tärkeydelleen?

8

56

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Moosianna

      Tapahtuiko tämä keskustelu oikeasti vai onko tämä kristillistä fan fictionia?

      • Tässä sulle ajankulua: ei se tarkottanut, tai ehkä, mut ei sittenkää, ei tollast tapahdu, mut toisaalt...


      • Moosianna
        BlackBerryWay kirjoitti:

        Tässä sulle ajankulua: ei se tarkottanut, tai ehkä, mut ei sittenkää, ei tollast tapahdu, mut toisaalt...

        Ok, eli fan fictionia.


    • TykkääVitseistäki

      Huiii!!! Lissää hauskoi jutui!!!

      • Okei, tämä ei kylläkään ole hauska korkiast kirkollisten mielestä. Yksi ystäväni oli tullut uskoon, ja mietti kasteasiaa. Hän käveli kaupungilla asioilla ja kyseli Herralta, onko kaste nyt oikein, kun pää oli vauvana valeltu. Hän pyysi jotain merkkiä asian vahvistukseksi. Siinä samassa hänen päähänsä tuli jostain loiskaus vettä. Hän katseli mitä se oli, ja näki takanaan rikkinäisen maljakon, joka oli pudonnut jonkun ikkunalta.

        Se vesi tuli siis hänen päälleen, mutta maljakko ei. Ja juuri sillä hetkellä, kun hän pyysi merkkiä.

        Tämän hän kertoi kastetodistuksessaan, kun oli kasteella samaan aikaan samassa altaassa kuin minä. Seurakunnalla oli hauskaa. Mun todistus ei ollut läheskään niin hauska.


      • rukousvastauksia
        BlackBerryWay kirjoitti:

        Okei, tämä ei kylläkään ole hauska korkiast kirkollisten mielestä. Yksi ystäväni oli tullut uskoon, ja mietti kasteasiaa. Hän käveli kaupungilla asioilla ja kyseli Herralta, onko kaste nyt oikein, kun pää oli vauvana valeltu. Hän pyysi jotain merkkiä asian vahvistukseksi. Siinä samassa hänen päähänsä tuli jostain loiskaus vettä. Hän katseli mitä se oli, ja näki takanaan rikkinäisen maljakon, joka oli pudonnut jonkun ikkunalta.

        Se vesi tuli siis hänen päälleen, mutta maljakko ei. Ja juuri sillä hetkellä, kun hän pyysi merkkiä.

        Tämän hän kertoi kastetodistuksessaan, kun oli kasteella samaan aikaan samassa altaassa kuin minä. Seurakunnalla oli hauskaa. Mun todistus ei ollut läheskään niin hauska.

        Toihan on suurinpiirtein sama kun vasta uskoon tultuani tapasin puiston penkillä minusta kovasti kiinnostuneen vastakkaisen sukupuolen edustajan.

        Tiesin, että nyt pitäisi tehdä rakentavia valintoja ja sanoin mielessäni: Herra auta. Juuri sillä hetkellä lokki ruiskautti jätöksensä olkapäälleni ja jouduin lähtemään tilanteesta pikapikaa.

        Vähänkös nauratti, sillä se on ainoa kerta elämässäni, kun lokki on onnistunut tähtäämään suoraan päälleni.


    • capiche

      Autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, sillä heiltä ei pidä hupia puuttuman. Kyllä Jumalakin huumorintajua tarvitsee meidän kanssamme.

    • Ja taas sanailua: istuin kyllästyneenä ja puutuneena kasseineni Tallinnan laivan epämukavalla istuimella. Äkkiä tuli autuas olo, kun katsellessani lähestyvää Helsinkiä ajattelin Jeesusta. Kysyin että onko tämä nyt sitä "Herran kirkkauden läsnäoloa."

      Herra: Sitä saat nimittää miksi vain.

      Minä: Jos tämä on läsnäoloa, oletko sinä sitten muulloin poissa?

      Herra: Olen aina kanssasi, niin kuin olet sanasta lukenut.

      Minä: Siitä seuraisi, että olen aina Herran kirkkauden läsnäolossa. Ei se kyllä oikeesti niin mene.

      Herra: Jos olen sama aina ja iankaikkisesti, niin olenko välillä kirkkaana ja välillä sammuksissa?

      Minä: En kestä. Nyt et ala naurattamaan, täällä on ihmisiä. Odota että pääsen himaan.

      ***

      Himassa läsnäolo jatkui. Ja ilmeisesti jatkuu ja jatkuu...
      Vaikkei sitä aina aisteillaan havaitse.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2803
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2380
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2160
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1944
    5. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      42
      1796
    6. 152
      1782
    7. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      45
      1767
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1716
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      131
      1510
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1304
    Aihe