Heiluriliike kuussa ja maassa?

Onko siinä MITÄÄN eroa?
87139
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 87

Vanhimmat

Kuussa ei kukaan ole käynyt heiluttelemassa yhtään mitään joten siitä ei tiedetä.
Avaruusalukselle kun antaa vauhtia raketilla se joutuu pyörimisliikkeeseen joka ei pysähdy ennenkuin törmää jonkun planeetan kiertoradalle.
Sitä voisi verrata heiluriin.

Äänestä
  • tuollaista soopaa horiset ja keskustelet muka tähtitiede palstalla, huh huh, kaikenlaisia hiihtäjiä sitä onkin, suosittelen ottamaan hieman asioista selvää.

    1Äänestä

  • Ei jumalauta... älyttömyys vetää vertoja maahanmuuttokielteisten "asiantuntemukselle"

    Äänestä

Matemaattisen ℓ:n pituisen heilurin heilahdusaika T on

T = 2 π √(ℓ /g ),

missä g on kyseisen taivaankappaleen putoamiskiihtyvyys, joka on kuussa noin kuudesosa maan arvosta.

Tämä tarkoittaa, että kuussa heilahdusaika on noin 2,4-kertainen maan arvoon verrattuna.

Äänestä
  • Tuo T:n kaava pätee vain pienillä heilahduskulmilla.

    Äänestä

  • 468036 kirjoitti:

    Tuo T:n kaava pätee vain pienillä heilahduskulmilla.

    Totta. Ei se huomioi myöskään esimerkiksi mahdollista väliaineen vastusta tai sen aiheuttamaa kelluvuutta, varren massaa, punnuksen kokoa tai muotoa tai sen kiinnitystapaa varteen, varren joustoa ja kannatuskehikon (tukipisteen) liikkumista eikä suhteellisuusteoreettista korjausta. Silti se antaa varsiheilurin osalta riittävän hyvän vertailupohjan aloittajan kysymykselle, kuten Päivystävä_vyysikko antoi ymmärtääkin. Suuremmilla heilahduskulmilla heilahdusaikojen suhde säilyy Maassa ja Kuussa tehtyjen kokeiden välillä käytännön tasolla.

    Äänestä

Massan m hitausvoima (m a ) on kuussa sama kuin maassakin. Painovoima (m g) on pienempi.

Äänestä
  • Gravitaatiosta ei ole mitään todisteita. Omena ei ole todiste.
    Massan tiheys on eri asia. Nicola Tesla oli maailman viisain mies.

    Äänestä

  • Älä jaksa höpöttää. Newtonin kaava on yksinkertainen. F = G x m1 x m2 / r^2. Massojen tiheyttä ei kaavassa tarvita.
    Kuusalkkari on nyt kumoamassa newtonilaista fysiikkaa. Onnea yrityseesi.

    1Äänestä

  • agnoskepo kirjoitti:

    Älä jaksa höpöttää. Newtonin kaava on yksinkertainen. F = G x m1 x m2 / r^2. Massojen tiheyttä ei kaavassa tarvita.
    Kuusalkkari on nyt kumoamassa newtonilaista fysiikkaa. Onnea yrityseesi.

    Eikö se Isaac Newton ollut 1600- luvulla elänyt alkemisti?
    Sen nimeenkö nyt pitäisi vannoa?

    Äänestä

  • Ei sen nimeen toki pidä vannoa. Riittää, että osoitat kaavan vääräksi.

    1Äänestä

  • KuujututOnHöpöjä kirjoitti:

    Gravitaatiosta ei ole mitään todisteita. Omena ei ole todiste.
    Massan tiheys on eri asia. Nicola Tesla oli maailman viisain mies.

    Uskonnot ja uskomukset -palsta on muuten erikseen

    Äänestä

Kollimaattori tietää tuonkin muttei onneksi kerro.

Äänestä
  • Kollimaattori löytää kyllä todisteet Teslan ääliömäisiä ideoita vastaan kun kaivelee vähän Wikipediaa.

    Äänestä

Riippuu heilurista. Pysty- tai vaakatasossa värähtelevän jousipalloheilurin taajuuteen g ei vaikuta.

Äänestä
  • Puhumattakaan sitten elektronisista värähtelijöistä tai laseroskillaattoreista.

    Äänestä

Miten on - minulla seinällä satavuotias junghans heilurikello - edistää vaiko jätättää kuussa, niillä asetuksilla kuin se nyt on minulla aikaa näyttämässä.

BTW. Muutto 80 km etelään ja jo piti rukata ja taas takaisin ja sama uudestaan.

Äänestä
  • Mitä luulet, kun tuolla edellä on kerrottu, että kuussa heilurin heilahdusaika kasvaa? Oman lisänsä tekee vielä laakereiden pienempi kitka.

    Äänestä

  • Kuussa tyhjö puhaltaa kaikki laakerit hevon kuuseen ja sitten ei ole kitkaakaan.

    Äänestä

  • Unohdetaan ne kellon "laakereitten kitkat" - ne ovat olemattomat - niin kuussa kuin maassakin ja vailla merkitystä.

    Mutta - se kysymys: PALJONKO?

    Äänestä

  • Se, paljonko kello on, riippuu kellonajasta.

    Äänestä

  • sdfghjkl kirjoitti:

    Se, paljonko kello on, riippuu kellonajasta.

    Paljonko kello on - ai nytkö?

    Äänestä

  • MäääTuruust kirjoitti:

    Paljonko kello on - ai nytkö?

    Missä kohti kuualuksen hallintapedaalissa on kello(!)

    Äänestä

  • UPDATE_11529017 kirjoitti:

    Missä kohti kuualuksen hallintapedaalissa on kello(!)

    Lisäksi 1960-luvun tekniikan tason huomioon ottaen aluksen kello olisi vielä varmaan ollut heilurikello?

    Äänestä

  • Kuvastaa varsin hyvin sitä tasoa, jolla tekniikan tuntemuksesi on. Ihan pitää väkisin tunkea julkiselle palstalle munaamaan itsensä.

    Äänestä

  • BTW. Muutto 80 km etelään ja jo piti runkata ja taas takaisin ja sama uudestaan.

    Äänestä

Heilurikellon käyttäytyminen sai epätäsmällisen vastauksen - MUTTA - heittikö kukaan kuussa käydessään kiveä tms. objektia ja kuinka kauas kivi lenti?

Kuun kuuaines ainakin pöllyää ja sinkoilee, mutta onko oikea - etäisyyttä arvioiden, ottaen huomioon, kun kuussa tallustelijat jo lähinnä leijailevat tilassaan?

Äänestä
  • Heilurikellon vastauskista ainakin yksi oli aivan täsmällinen. Katso 29.08. "päivystävä-fyysikko". Pienenä lisänä se, että heilahduskulman tulee olla riittävän pieni, mutta sekin on ketjussa jo kerrottu.

    Äänestä

  • ymmärrätkö-lukemasi kirjoitti:

    Heilurikellon vastauskista ainakin yksi oli aivan täsmällinen. Katso 29.08. "päivystävä-fyysikko". Pienenä lisänä se, että heilahduskulman tulee olla riittävän pieni, mutta sekin on ketjussa jo kerrottu.

    Oliko siellä maininta, mitä kello kuussa näyttää ajan kuluessa SAMOILLA maa-asetuksilla?

    Äänestä

Ei pojat siellä kuussa kiviä viskoneet - jo pelkästä mielenkiinnosta?

Äänestä
  • Golfia kyllä pelattiin, tai siis lyötiin mailalla golfpalloa. Pallo häipyi horisonttiin: mielenkiintoista, mutta eipä ollut tieteellistä arvoa kokeilulla.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Golfia kyllä pelattiin, tai siis lyötiin mailalla golfpalloa. Pallo häipyi horisonttiin: mielenkiintoista, mutta eipä ollut tieteellistä arvoa kokeilulla.

    heh

    Kyllä se golfpallo lentää maassakin horisonttiin.

    Äänestä

  • Ihmisen silmien keskimääräiseltä tasalta katsottuna horisontti on yli neljän kilometrin päässä. On sinulla melkoinen swingi. Taitaa olla kymenkertainen maailman huippupelaajiin nähden.
    Taas tuli senttiPellen yleistietämyksen puute karkeasti näkyviin.

    Äänestä

  • KovaOnLyönti kirjoitti:

    Ihmisen silmien keskimääräiseltä tasalta katsottuna horisontti on yli neljän kilometrin päässä. On sinulla melkoinen swingi. Taitaa olla kymenkertainen maailman huippupelaajiin nähden.
    Taas tuli senttiPellen yleistietämyksen puute karkeasti näkyviin.

    Horisontti on suurimmaksi osaksi kateissa - merelläkin kovassa kelissä jää jonnekin aaltovuorien taakse - ainkin sieltä aaallon pohjalta katsottuna ja silloin kun sen tyynellä ja usvattomalla merellä näkee, niin silloinkin havainto voi olla horisontin takana tai edessä - horisontti on mielikuva viivasta taivaanrannassa.

    Kuun maisema oli erinomaisen kumpuilevaa.

    Äänestä

  • Kuun horisontin jätän nyt omaan arvoonsa.

    Maan horisontti on aina suora ja silmien tasalla huolimatta korkeudesta missä sitä tarkastelee.
    Silmien tarkastelukyky on rajallinen, kiikareilla horisonttia näkee kauemmas, kaukoputkella vielä pidemmälle.
    Näin merellä. Laiva mitä ei enää silmillä erota saa näkyviin kohdetta suurentamalla.

    Äänestä

  • KovaOnLyönti kirjoitti:

    Ihmisen silmien keskimääräiseltä tasalta katsottuna horisontti on yli neljän kilometrin päässä. On sinulla melkoinen swingi. Taitaa olla kymenkertainen maailman huippupelaajiin nähden.
    Taas tuli senttiPellen yleistietämyksen puute karkeasti näkyviin.

    apollouskovaisen tyhmyydellä ei näytä olevan mitään rajaa.

    Onhan noita kuvia, joissa kuualuksen varjokin yltää lähes horisonttiin.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Golfia kyllä pelattiin, tai siis lyötiin mailalla golfpalloa. Pallo häipyi horisonttiin: mielenkiintoista, mutta eipä ollut tieteellistä arvoa kokeilulla.

    Satelliittikuvissa erottuu yhä radan 21 reikää kuunkamaralla.

    Äänestä

  • 059589857847474764 kirjoitti:

    Kuun horisontin jätän nyt omaan arvoonsa.

    Maan horisontti on aina suora ja silmien tasalla huolimatta korkeudesta missä sitä tarkastelee.
    Silmien tarkastelukyky on rajallinen, kiikareilla horisonttia näkee kauemmas, kaukoputkella vielä pidemmälle.
    Näin merellä. Laiva mitä ei enää silmillä erota saa näkyviin kohdetta suurentamalla.

    Ei pirun kaukana olevaa laiva saa näkyviin vaikka kuinka suurentaisi, katsos maapallon pinta kaareutuu.

    Äänestä

  • Mikään havainto ei tue sitä että meri olisi kaareva.
    Eivät liioin mittaukset. Vedenpinta on aina suora.

    Äänestä

  • 059589857847474764 kirjoitti:

    Kuun horisontin jätän nyt omaan arvoonsa.

    Maan horisontti on aina suora ja silmien tasalla huolimatta korkeudesta missä sitä tarkastelee.
    Silmien tarkastelukyky on rajallinen, kiikareilla horisonttia näkee kauemmas, kaukoputkella vielä pidemmälle.
    Näin merellä. Laiva mitä ei enää silmillä erota saa näkyviin kohdetta suurentamalla.

    Täyttä potaskaa. Näkösäde ei taivu, on kaukoputki millainen tashansa.

    Äänestä

  • 9349948458848484 kirjoitti:

    Mikään havainto ei tue sitä että meri olisi kaareva.
    Eivät liioin mittaukset. Vedenpinta on aina suora.

    Havainnot tukevat sitä ja ovat aina tukeneet. Sen pystyy pläkällä havaitsemaan jopa järven pinnasta.

    Äänestä

  • MerelläKulkenut kirjoitti:

    Horisontti on suurimmaksi osaksi kateissa - merelläkin kovassa kelissä jää jonnekin aaltovuorien taakse - ainkin sieltä aaallon pohjalta katsottuna ja silloin kun sen tyynellä ja usvattomalla merellä näkee, niin silloinkin havainto voi olla horisontin takana tai edessä - horisontti on mielikuva viivasta taivaanrannassa.

    Kuun maisema oli erinomaisen kumpuilevaa.

    Horisonttina voidaan pitää laskennallista horisonttia, jos aallokko haittaa näkymistä. Toisaalta täytyisi olla todella kova keli, jos esimerkiksi ruotsinlaivan kannelta ei kirkkaalla ilmalla näkisi horisonttia.
    Kommenttisi on kuin pellisepän verstaalta. Höpötystä asian vierestä.

    Äänestä

  • UPDATE_11529017 kirjoitti:

    apollouskovaisen tyhmyydellä ei näytä olevan mitään rajaa.

    Onhan noita kuvia, joissa kuualuksen varjokin yltää lähes horisonttiin.

    Miksi varjo ei voisi yltää horisonttiin? Taidat olla vähän jälkeenjäänyt.

    Äänestä

  • VäännäPellistä kirjoitti:

    Horisonttina voidaan pitää laskennallista horisonttia, jos aallokko haittaa näkymistä. Toisaalta täytyisi olla todella kova keli, jos esimerkiksi ruotsinlaivan kannelta ei kirkkaalla ilmalla näkisi horisonttia.
    Kommenttisi on kuin pellisepän verstaalta. Höpötystä asian vierestä.

    Ruotsinlaivan kannelta näkyy aina jotain - eikä Itämerellä, saati saaristossa ole sellaista keliä, joka vielä vuoria rakentaa.

    Niin ja brygällä on toisin kuin kannella - se näkyvyys - lukunsa on seilipaatit ja kalastusalukset.


    http://i.stack.imgur.com/mTXua.jpg

    https://hginthesea.files.wordpress.com/2011/11/img_0291.jpg

    https://is.gd/hkXp9h


    Seikka, joka KOVASSA kelissä hävittää horisontin on se, että vettä on ilmassa lähes sen verran kuin kölin allakin.

    :)

    Äänestä

  • hkjhkjhkjhkjhkh kirjoitti:

    Miksi varjo ei voisi yltää horisonttiin? Taidat olla vähän jälkeenjäänyt.

    Sinähän se jälkeenjäänyt olet, kun et ymmärrä edes mitä on kysymys. En kehtaa vajakille ruveta edes selittämään(!)ok

    Äänestä

  • Sormeni varjo ulottuu kuuhun, hyvä hömelö. Miksi ei sitten kuussa varjo ulottuisi horisnottiin.
    Olet niin tyhmä, että tekstejäsi lukiessa minua pierettää. Kun kommenttiesi koomisuuden aiheuttama vatsaan kohdistuva paine ei kerkiä naurun kautta purkautumaan, niin loput tulevat ulos suolikaasujen saattelemana.
    Olet PIERUTYHMÄ.

    Äänestä

  • Videossa tosiaan pöly käyttäytyy juuri kuten ilmakehättömässä tilassa ¹/₆ -painovoimassa olettaisi pölyn käyttäytyvän.

    Maassa ei noilla tehoilla paljoa sudittaisi edes hienolla hiekalla ja pöly jäisi pilvenä leijumaan minuuteiksi. ;)

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Videossa tosiaan pöly käyttäytyy juuri kuten ilmakehättömässä tilassa ¹/₆ -painovoimassa olettaisi pölyn käyttäytyvän.

    Maassa ei noilla tehoilla paljoa sudittaisi edes hienolla hiekalla ja pöly jäisi pilvenä leijumaan minuuteiksi. ;)

    Hiekan luulisi kuussa lentävän kuusi kerttaa kauemmas kuin maassa:

    https://www.youtube.com/watch?v=-FXFx-Q-mK4

    Äänestä

  • Ymmärränväärin kirjoitti:

    Hiekan luulisi kuussa lentävän kuusi kerttaa kauemmas kuin maassa:

    https://www.youtube.com/watch?v=-FXFx-Q-mK4

    Maassa pöly voisi liikkua satoja metrejä ja nousta melkoiseksi pilveksi.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Maassa pöly voisi liikkua satoja metrejä ja nousta melkoiseksi pilveksi.

    Nyt on kysymys vapaasta lennosta - jos maassa lentää "satoja metrejä" niin kuussa lentää kuusi kertaa kauemmaksi?

    Eikö?

    Äänestä

  • PölynLaskeuduttua kirjoitti:

    Nyt on kysymys vapaasta lennosta - jos maassa lentää "satoja metrejä" niin kuussa lentää kuusi kertaa kauemmaksi?

    Eikö?

    Astronautti Eugene Cernanin ajama kuuauton epävirallinen nopeusennätys Kuussa ajettuna on noin 18 km/h. Laskepa siitä kuinka kauas renkaan pinnasta irtoava hiekka lentää ihanneolosuhteissa Kuussa ja Maassa, olettaen ilmanvastus olemattomaksi.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Astronautti Eugene Cernanin ajama kuuauton epävirallinen nopeusennätys Kuussa ajettuna on noin 18 km/h. Laskepa siitä kuinka kauas renkaan pinnasta irtoava hiekka lentää ihanneolosuhteissa Kuussa ja Maassa, olettaen ilmanvastus olemattomaksi.

    Lasken päässä, että eron tulee olla KUUSINKERTAINEN.

    Äänestä

  • Maassakuussa kirjoitti:

    Lasken päässä, että eron tulee olla KUUSINKERTAINEN.

    Kollimaattorin mielestä golffia pelannut apolloukko löi pallon horisonttiin. Kuualuksen varjon perusteella horisontti siellä oli noin 50 m päässä. Kollimaattorin kaksoisveli taas kertoi, että Maassa horisontti on 4 km päässä. Kuusinkertainen ero tulee päässä laskien siitä, että Kuu on paljon pienempi kuin Maa, joten täytyy olla melko yksinkertainen, että lähtee Kuuhun pelaamaan golffia, koska kolon lippua ei näy kun se ei heilu, eikä siellä lippuja muutenkaan pysty näkemään kun pikselit ei riitä(!)OK

    Äänestä

  • tuosta tulikin mieleen...

    Täällä kun on näitä pikseliasiantuntijoita. Itse en tiedä asiasta mitään, kun en osaa googlettaa wikiä. Pikselithän vastaa filmikameran filmiä. Ennen oli huonommat filmit niin rakeisia, että niillä ei teräviä kuvia tahtonut saada. Nykyisin kuitenkin pikseleitä on jo aika paljon. Miten se kuva sitten saadaan niihin pikseleihin, no tavan kameroissa tietysti linsseillä, joilla voidaan saada valovoimaa ja zuumausta ja jopa tarkentaa kuvauskohde. Sitten on peilikaukoputkia, joita nämä avaruudessa olevat ilmeisesti ovat. Kysyisinkin S24 pikselitiedemiehiltä, että onko näissä sitten jotain optiikkaa, joilla voidaan avaruuskamera tarkentaa ja zuumata 13,5 mrd valovuoden päässä olevaan galaksiin? Kollimaattori on googlannut, että lähimmätkin tähdet ovat meille pelkkiä valopisteitä. Kysyisinkin että montako pikseliä tämä valopiste lähimmästä tähdestä on ja montako valopistettä se kaukaisin galaksi on? Aikoinaanhan oli jotain juttua jostain Hublesta, että sen peili oli tehty päin vittuja, eikä sillä saanut mitään asiallisia kuvia edes Maapallosta. Astronautit kävivät sitten korjaamassa sen ja tietokoneohjelmilla vielä fotoshopattiin kuvat oikean näköisiksi. Oli myös kerran jotain juttua NASAn taiteilijoista, joita siellä on palkkalistoilla tuhansia, joiden homma on korjata väärin otettuja avaruuskameroitten kuvia(!)OK

    Äänestä

  • Maassakuussa kirjoitti:

    Lasken päässä, että eron tulee olla KUUSINKERTAINEN.

    Totta. Irtoaisiko 18 kilometriä tunnissa kulkevan auton renkaasta hiekka ja pöly kuuauton ajeluvideolla näkyvällä tavalla? Taitaisi jäädä kurakaari todella vaisun kokoiseksi.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Totta. Irtoaisiko 18 kilometriä tunnissa kulkevan auton renkaasta hiekka ja pöly kuuauton ajeluvideolla näkyvällä tavalla? Taitaisi jäädä kurakaari todella vaisun kokoiseksi.

    Pyörän kehänopeus on yhtä kuin kulkuneuvon nopeus ja kehältä lingotun hiekanjyvän nopeus .. ja ..

    Äänestä

  • Päässälaskettuna kirjoitti:

    Pyörän kehänopeus on yhtä kuin kulkuneuvon nopeus ja kehältä lingotun hiekanjyvän nopeus .. ja ..

    vapaan lennon vaakasuoran komponentin pituus l on

    l = (v² sin 2α)/g

    v on siis lähtönopeus 5 m/s ja α se kulma, millä kukin hiukkanen irtoaa renkaan kulutuspinnasta: kokonaisuus muodostanee jonkinlaisen suihkun. g on vetovoiman kiihtyvyys, Maassa 9,82 m/s² ja Kuussa 1,62 m/s².

    Äänestä

  • PölynLaskeuduttua kirjoitti:

    Nyt on kysymys vapaasta lennosta - jos maassa lentää "satoja metrejä" niin kuussa lentää kuusi kertaa kauemmaksi?

    Eikö?

    Maassa kyseessä on eri tavalla ballistinen rata kuin kuussa, koska lähtönopeus pienenee sekä ilmanvastuksen, että G:n aiheuttaman pystykomponentin takia. Samassa kulmassa samalla nopeudella lähtevä kappale lentää kuussa pidemmälle kuin kuusi kertaa kauemmas. Miutä suurempi lähtönopeus, sen suurempi ilmanvastuksen vaikutus.
    Muuten tietenkin aivan oikein.

    Äänestä

Nykyisin on jo jokapojan saatavilla aika hyviä kaukoputkia jotka tekevät tähtien katselusta mielenkiintoista.
Ne ovat aivan eri näköisiä kuin NASAn meille "välittämät".
Väitän että nämä NASAn kuvat ovat kaikki väärennöksiä.

Äänestä
  • Syvän taivaan kuvat on tehty erittäin pitkillä valotusajoilla. Ei silmä näe asiaa samalla tavoin, on millainen putki hyvänsä. Lisäksi ilmakehän häiriöt heikentävät tarkkuutta.
    Sinun kannattaisi lapmsia kirjastoon ja katsella vaikka Tähdet ja avaruus-lehdestä, millaisia kuvia harrastelijat ovat saaneet tähtitaivaasta. Vai ovatko nekin mielestäsi NASA:n väärennöksiä. Myös URSA:n sivustoilta löytyy tähtitaivaan kuvia, joita et varmasti näe putkellasi. Alla Voitto Pitkäsen upea kuva.

    https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201609/57109_71e74b86ed2082af52e8b0a291033852.jpg

    1Äänestä

Voitto Pitkäsen kuva on väärennös.

Äänestä

Komppaan centtiä.
Mitään todisteita mistään ei ole, pelkkiä hullujen olettamuksia.
NASAn kuvaväärennökset eivät riitä todisteiksi mistään.

Äänestä
  • tähän kohtaan kysyisin sellaista juttua S24 tiedemiehiltä, että mitenkä on tämän radioaktiivisen säteilyn tarttuvuus. Vaarallistahan se on, esim röntgenkuvaus. Siitä saa niitä sievertejä jotka tappaa kun niitä saa tarpeeksi. Miten ihmeessä ihminen niitä saa, mutta ei esim Apolloukkojen tuomat kivet ole niitä saanut ja niitä onkin levitelty ympäri maapalloa ihmisten ihmeteltäväksi, vaikka ne ovat olleet avaruuden säteilyssä miljardeja vuosia(!)OK

    No ok, eihän täällä kukaan mistään mitään tiedä, mutta ihan vain kysyin tuotakin. Mihinkään kysymyksiini en ole saanut täällä vastauksia. Ainoastaan jotkut apollouskovaiset ovat vittuilleet. Sekin todistaa, että Kuussa ei ole käyty. Kaikki filmit ja apolloukkojen höpinät ovat kovin heiveröistä tavaraa.

    Äänestä

  • linkki unohtu

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Säteilysairaus

    Miten tämä natsaa sen kanssa, että puhutaan esim ajasta, jona säteilylle altistutaan. Silloinhan vanhus kuolisi ihan normaalliin säteilyyn automaattisesti jo 80 v.

    No tietysti turhaan kysyin tätäkin, kun täällä on niin vitun tyhmää porukkaa, että eivät muuta osaa kuin hokea, että kuussa on käyty ja raamattu on totta ja joulupukkikin on ihan totta. Voi vittu näitä ressuja ja kollimaattoreita mitä vitun trolleja tää paska S24 on täynnä. Mitään asiaa ei pysty keskustelemaan. Hullut mättä sontaa päälle vaan ja jotain vitun apollosatuja.

    Äänestä

  • varma todiste apollohuijauksesta on se, että missään apollojutuissa ei mainita yhtään mitään säteilystä. Luulisi sen ainakin niitä apolloukkoja kiinnostavan, jos ovat Kuussa lennelleet. Sehän on tappavaa jos saa tarpeeksi. Suvunjatkamiskyky lähtee ensimmäisenä.

    https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Geiger_counter.jpg/1280px-Geiger_counter.jpg

    Mittari siihen olisi varmasti ollut, mutta eihän sitä tietenkään Apolloaluksessa ollut, kun hommat tehtiin studiossa. Golffin peluu välineet kuitenkin oli mukana.

    Että se siitä.

    Äänestä

  • UPDATE_11529017 kirjoitti:

    tähän kohtaan kysyisin sellaista juttua S24 tiedemiehiltä, että mitenkä on tämän radioaktiivisen säteilyn tarttuvuus. Vaarallistahan se on, esim röntgenkuvaus. Siitä saa niitä sievertejä jotka tappaa kun niitä saa tarpeeksi. Miten ihmeessä ihminen niitä saa, mutta ei esim Apolloukkojen tuomat kivet ole niitä saanut ja niitä onkin levitelty ympäri maapalloa ihmisten ihmeteltäväksi, vaikka ne ovat olleet avaruuden säteilyssä miljardeja vuosia(!)OK

    No ok, eihän täällä kukaan mistään mitään tiedä, mutta ihan vain kysyin tuotakin. Mihinkään kysymyksiini en ole saanut täällä vastauksia. Ainoastaan jotkut apollouskovaiset ovat vittuilleet. Sekin todistaa, että Kuussa ei ole käyty. Kaikki filmit ja apolloukkojen höpinät ovat kovin heiveröistä tavaraa.

    " Apolloukkojen tuomat kivet ole niitä saanut ja niitä onkin levitelty ympäri maapalloa ihmisten ihmeteltäväksi, vaikka ne ovat olleet avaruuden säteilyssä miljardeja vuosia(!)OK"

    Ei OK.
    Ei se säteily niihin kiviin jää. Esimerkiksi mainitsemasi röntgensäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka ei sellaisenaan kumuloidu. Sen vaikutukset saattavat kumuloitua elimistössä. Eihän mikrossa lämmitetyssä makkurissakaan mikroaaltosäteilyä ole.

    2Äänestä

Komppaamani hra cenddi kiivastuessaankin puhuu asiaa.
"Kuukivet" ovat sinänsä kiehtova keskustelunaihe koska eivät sisältäneet mitään säteilyä. Se oli poistettu jollain nerokkaalla tavalla.. (!) (lainaus Cendin).

Kivistä kun puhutaan niin suurin ja nerokkain saavutus koskaan ikinä missään on Etelämantereelta löytynyt Marsista tipahtanut kivi.
Siellä se nökötti keskellä ei mitään. Oli varmaankin pudonnut läpi siitä otsoniaukosta jolloin se oli helposti paikannettavissa. Muutenhan se olisi ollut mahdoton löytää koska Etelämanner on sentään 14 000 000 km2 (!) laaja.
Tietysti pelkäämme hurjasti myös tuon kiven radioaktiivista säteilyä.
Mutta pelko pois! Sitä ei ollutkaan.
NASAn pojat ovat nyt kiveä tutkineet. Sanoivat että Marsissa on ehkä joskus ollut vettä ja siten myös elämää.
Näillä mennään taas!

Äänestä
  • "Muutenhan se olisi ollut mahdoton löytää koska Etelämanner on sentään 14 000 000 km2 (!) laaja."

    Niin, onhan se Etelämanner varsin laaja jäätikkö. Mustan kiven löytäminen valkoiselta jäätiköltä on varmaan äärettömän epätodennäköistä? Eikä se kivi säteile, jos siinä ei ole radioaktiivisia aineita. Ei sen ymmärtämiseen nerokkuutta tarvita. Jos lukion fysiikka on edes jotenbkin muistissa, se riittää vallan mainiosti.

    1Äänestä

  • SvidduKuJännää kirjoitti mm: "Komppaamani hra cenddi kiivastuessaankin puhuu asiaa."
    Vika lieneekin sitten hänen kirjoituksissaan, ei puheissaan.

    "Oli varmaankin pudonnut läpi siitä otsoniaukosta jolloin se oli helposti paikannettavissa."
    Olisiko sinunkin aika vaihtaa puheen puolelle? Kirjoituksisssasi kun ei näy juuri mitään mieltä.

    1Äänestä

  • Jos aivan sattumalta täällä viitataan meteoriittiin ALH 84001, niin siitä on kyllä olemassa jnkv. tietoakin, mm: https://fi.wikipedia.org/wiki/ALH_84001 ja vaikkapa http://www2.jpl.nasa.gov/snc/ yms, yms.
    Jostakin syystä tutkimusretkikuntien ei tarvitse matkustaa etelänavalle otsoniaukon kautta. Olisiko ajateltavissa, ettei Marsista peräisin olevien meteoriittienkaan tarvitsisi? Ellei ole, lienee todettava otsoniaukon vaellelleen melkoisesti ympäri Maapalloa (ks. muut Mars-meteoriitit).
    Mikä h-tti pakottaa kaiken maailman jännä-paskat kirjoittamaan mietelmiään meteoriiteista juuri heiluriliikkeen aloituksen perään? Eivät ole syvällisiä, vaikkakin kieltämättä syvältä nämä sentin komppisten käninät.

    1Äänestä

Kuka tosissaan uskoo että Marsista on pudonnut kivi Etelämantereelle?
Ja sitten se sieltä löydetään?
Onpa löyhäpäistä ja kaikkeen uskovaa porukkaa.

Äänestä
  • Mikä siinä mielestäsi on uskomatonta? Marsin paljon Maata heikommasta gravitaatiosta johtuen asteroiditörmäykset heittävät helpostikin marsperää avaruuteen. Sellaisen murikan ajautuminen Maan radalle on lähinnä ajan kysymys. Lisäksi juuri jäätiköiltä meteoreoideja löytyy kaikkein helpoimmin. Marsin kallioperän koostumuksesta tiedetään jo sen verran, että sieltä peräisin oleva kivi on tunnistettavissa.

    En pidä itseäni lainkaan löyhäpäänä tutustuttuani aiheeseen liittyvään näyttöön.

    2Äänestä

  • agnoskepo kirjoitti:

    Mikä siinä mielestäsi on uskomatonta? Marsin paljon Maata heikommasta gravitaatiosta johtuen asteroiditörmäykset heittävät helpostikin marsperää avaruuteen. Sellaisen murikan ajautuminen Maan radalle on lähinnä ajan kysymys. Lisäksi juuri jäätiköiltä meteoreoideja löytyy kaikkein helpoimmin. Marsin kallioperän koostumuksesta tiedetään jo sen verran, että sieltä peräisin oleva kivi on tunnistettavissa.

    En pidä itseäni lainkaan löyhäpäänä tutustuttuani aiheeseen liittyvään näyttöön.

    aivan

    Jos etelämantereen jäätiköltä löytyy kivi, niin Marsistahan se silloin on(!)OK

    Äänestä

  • UPDATE_11529017 kirjoitti:

    aivan

    Jos etelämantereen jäätiköltä löytyy kivi, niin Marsistahan se silloin on(!)OK

    Et sitten viitsinyt lukea linkkejäni? Ei se mitään. Hauskahan juttujasi on lukea juuri siksi, kun et tiedä mitään, etkä välitä oppiakaan mitään. EVVK?

    1Äänestä

Enpä ihmettele jos hra Cenddi ei lukenut hölmöjä linkityksiäsi.
Niissähän Wikipedia höperehtii käyttäen pohjana NASAn tiedoitteita?!

NASAN tiedoitteet ovat kaikki valetta ja ne voidaan jättää omaan arvoonsa.
Marsista pudonnut ylittää naurettavuudessaan kaikki rajat.

Äänestä
  • Hölmöilysi ylittää jo säälittävyydenkin rajat. Se ei ole enää edes naurettavaa.

    2Äänestä

Marsista pudonnut ja "Etelämantereelta" löytynyt kivi?
HHHHHhhhhhHhHHHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAAH!!!

Äänestä

Minkä ihmeen takia pitää keskustella asioista mitä ei ole tehty eikä tulla tekemään?
Vedellään me täällä Maan päällä vain jousia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


TaasKysyn kirjoitti:

Onko siinä MITÄÄN eroa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu