oikeus onneen vai itsekästä..

Se, että kertoo toiselle tunteiden viilenemisestä ei välttämättä auta mitään eikä millään lailla silti välttämättä auta eroa. Itse olen aikaisemmin kertonut tuollaisesta ja syitäkin mietittiin ja apua haettu. Toinen lupasi muuttua ja muuttaa käytöstä (älkääkä nyt sössöttäkö tähän mitään skeidaa että vain itseään voi muuttaa jne.). Ja minä hölmö tähän uskoin vielä terapian tukemana. Paskan marjat, sanon minä. Jos joku, yhtään kukaan ikinä enää, missään elämäntilanteessa vaikkapa tulevassa suhteessa lupaa muuttua niin minua ei kyllä helpolla vakuutella. Siitä, että yrittää uskoa, korjata, tukea ja kaikkee mahdollista liittoa ettei se rikkuisi, ettei lasten tulevaisuutta tarvitsisi vahingoittaa ei ole paskankaan hyötyä jos toinen ei lupauksiaan pidä. Pahimpana hetkinä olen miettinyt omasta elämästä luopumista, jotta lapset henkivakuutusrahoilla saisi edes taloudellisesti turvatun elämän (jos edes saisi). Sillä jaksamiseni niin kortilla.
Ja aloittaka älä välitä niistä arvostelijoista, jotka tyrmäävät uuden ihastunsen ja rakkauden eron hetkellä. Pitkään jatkuneessa tilanteessa on normaaliakin rakastua varsinkin jos sopivan lloinen ihminen tulee kuvioihin. Tartu ihmeessä tilaisuuteen. Itselläni yksipuoliset tunteet ja kiusa sen jälkeen sai uskomaan kaikki ihmiset paskoiksi ja jäämään huonoon suhteeseen. Enää en epäröisi lähteä sopivan tullessa.

Piti olla siis sopivan oloinen.

No voi että. Siinä taas oikein ammatti-ihminen jakelee viisauksiaan.

Minulleko vastasit ulkopuolinenN. En jaellut muutakuin pikkasen omia kokemuksiani. Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa, mutta olen niin monesta muustakin tapauksesta kuullut, että on luvattu ja luvattu muuttua ja muuttua, mutta mitään ei tapahdu. Itsekin olen miettinyt mikä lapsille olisi paras ratkaisu. Jos minua ei olisi he olisivat todennäköisesti olisivat ainoat, jotka minua kaipaisivat. Toisaalta lapset eivät ole se minkä rakkaudesta vanhempien kuuluu ammentaa eläessään rakkautta. En sellaista painolastia halua kenenkän päälle kipata. Eli jaksamattomuuteni voisi olla vain rasite lapsille.

suoratsanaset kirjoitti:

Minulleko vastasit ulkopuolinenN. En jaellut muutakuin pikkasen omia kokemuksiani. Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa, mutta olen niin monesta muustakin tapauksesta kuullut, että on luvattu ja luvattu muuttua ja muuttua, mutta mitään ei tapahdu. Itsekin olen miettinyt mikä lapsille olisi paras ratkaisu. Jos minua ei olisi he olisivat todennäköisesti olisivat ainoat, jotka minua kaipaisivat. Toisaalta lapset eivät ole se minkä rakkaudesta vanhempien kuuluu ammentaa eläessään rakkautta. En sellaista painolastia halua kenenkän päälle kipata. Eli jaksamattomuuteni voisi olla vain rasite lapsille.

Lue lisää

Ei. Kommenttini on tuolle "salapanokuitenkin" kirjoittajalle.

suoratsanaset kirjoitti:

Minulleko vastasit ulkopuolinenN. En jaellut muutakuin pikkasen omia kokemuksiani. Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa, mutta olen niin monesta muustakin tapauksesta kuullut, että on luvattu ja luvattu muuttua ja muuttua, mutta mitään ei tapahdu. Itsekin olen miettinyt mikä lapsille olisi paras ratkaisu. Jos minua ei olisi he olisivat todennäköisesti olisivat ainoat, jotka minua kaipaisivat. Toisaalta lapset eivät ole se minkä rakkaudesta vanhempien kuuluu ammentaa eläessään rakkautta. En sellaista painolastia halua kenenkän päälle kipata. Eli jaksamattomuuteni voisi olla vain rasite lapsille.

Lue lisää

Jotain on siis suhteessa vialla kun toisen pitää muuttua. Jotta tunteita saisit. Luvannut muuttua ja eikä sitä ole tehnyt. Mikä siis on se mikä tunteet muuttaa sinulla?

Tietenkin jotain merkittävää on vialla, jos pitää muuttua ja ihan terapian kauttakin tuota asiaa käyty läpi. En ala asioita yksityiskohtaisesti tänne käymään läpi.
Jos suhteessa on vakavia ongelmia, joita ei ratkaista/muuteta niin kyllähän tunteet ennen pitkää viilenee, kun suhde on huonolla tolalla. Minä kyllä vanhan kansan ajattelutavankin omaavana ihmisenä ymmärrän senkin, että avioliitoissa ollaan vaikkei niitä tunteitakaan olisi, mutta silloin sen yhteiselämän jo lastenkin kannalta pitäisi suhteen muuten toimia. Toisaalta ymmärrän senkin, että jos liitoissa yritetään olla ilman tunteita niin inhimillisinä olentoina, jokainen meistä kaipaa myös aikuisten rakkautta.

Salli mun nauraa....
Älä pidä meitä lukijoita tyhminä!

Hirvittävimmät riidat aiheutuvat pettämisestä.

Joskus pitää ihan oikeasti olla itsekäs. Silloin jos toinen "kuorsaa tyytyväisenä perse homeessa" kun toinen itkee parisuhteen onnettomuutta niin kaikki ei todellakaan ole hyvin!
Anna itsellesi lupa olla hyväksytty, rakastuttu ja haluttu! ♥

Olisit eronnut silloin, kun itkit! Lökkäpöksy eroaa vasta uuden löydyttyä. Sillä saa läheistensä elämän rikki vuosikausiksi!
Kuka kunnioittaa pettäjää uusivaimokkeensa kanssa? Ei kukaan normaali ja vastuuta tunteva ihminen...

Jos toinen on luottamuksen pettänyt ja tietää, että toisen ei ole hyvä olla niin miksi lähtevä ei voisi tarttua onneen? Miksi välittää toisen tunteista silloin, jos toinenkaan ei ole välittänyt toisen tunteista vuosikausiin. Itse en pettäisi, mutta en toisen takia vaan siksi, että en haluaisi itse elää sellaisen asian kanssa.

UlkopuolinenN kirjoitti:

Joskus pitää ihan oikeasti olla itsekäs. Silloin jos toinen "kuorsaa tyytyväisenä perse homeessa" kun toinen itkee parisuhteen onnettomuutta niin kaikki ei todellakaan ole hyvin!
Anna itsellesi lupa olla hyväksytty, rakastuttu ja haluttu! ♥

Lue lisää

Toinen itkee onnettomuuttaan, koska on tasapainoton ja hakee sitä muista ihmisistä. Lisäksi saattaa syyttää puolisoaan asiasta.

hkonblknlöö kirjoitti:

Toinen itkee onnettomuuttaan, koska on tasapainoton ja hakee sitä muista ihmisistä. Lisäksi saattaa syyttää puolisoaan asiasta.

Eiköhän se hyvä parisuhde ole aina kahden kauppa.
Niin varmaan se on aloittajan vika jos puoliso on kylmä, tunteeton, riidanhaluinen?
Lienet itse edellä mainitun kaltainen. !

Luin jutun turvatalosta viikolla. Ja muutama asia tuli minulle yllätyksenä. Ensinnäkin suurin osa nykypäivän turvataloon tulevista kärsii henkisestä väkivallasta. fyysinen väkivalta on vähentynyt. Henkinen väkivalta on myös tuhoisaa ja sitä on vaikea joskus tunnistaa. Voi olla. että loma-ajat ahdistaa ja pelottaa. Voi kärsiä masennuksesta ja ahdistuksista, jotka todellisuudessa aiheutuu henkisestä väkivallasta. Kolmasosa naisista kokee elämänsä aikana lähisuhteissa parisuhdeväkivaltaa ja toisaalta kolmasosa heistä ei kerro asiasta koskaan kenellekään. Aika huikeita lukuja ja pistää miettimään. Mistäköhän me suuret eroluvut pohjimmiltaan johtuu.
Kovinkaan moni ei suhteen alussa usko itseänsä tuosta tilanteesta löytävänsä.

Suurin osa ihmisistä kuitenkin pettää aiheuttaen järkyttävää henkistä väkivaltaa koko perheelle. Turha vedota nousevan auringontalon juopposakkiin, kun ei siitä ole kyse: panevat keskenään, räyhäävät ja pieksevät humalassa pentujaan. Ap sellainen?

tasapainotontajoo kirjoitti:

Luin jutun turvatalosta viikolla. Ja muutama asia tuli minulle yllätyksenä. Ensinnäkin suurin osa nykypäivän turvataloon tulevista kärsii henkisestä väkivallasta. fyysinen väkivalta on vähentynyt. Henkinen väkivalta on myös tuhoisaa ja sitä on vaikea joskus tunnistaa. Voi olla. että loma-ajat ahdistaa ja pelottaa. Voi kärsiä masennuksesta ja ahdistuksista, jotka todellisuudessa aiheutuu henkisestä väkivallasta. Kolmasosa naisista kokee elämänsä aikana lähisuhteissa parisuhdeväkivaltaa ja toisaalta kolmasosa heistä ei kerro asiasta koskaan kenellekään. Aika huikeita lukuja ja pistää miettimään. Mistäköhän me suuret eroluvut pohjimmiltaan johtuu.
Kovinkaan moni ei suhteen alussa usko itseänsä tuosta tilanteesta löytävänsä.

Lue lisää

Petturin tyypillistä tapaa yrittää vyöryttää syy petetyn niskaan. Tasapainottoman projektiivinen identifikaatio.

UlkopuolinenN kirjoitti:

Eiköhän se hyvä parisuhde ole aina kahden kauppa.
Niin varmaan se on aloittajan vika jos puoliso on kylmä, tunteeton, riidanhaluinen?
Lienet itse edellä mainitun kaltainen. !

Lue lisää

Se on todellakin aloittajan oma ongelma. Onni on löydettävä omasta itsestään ja on kyettävä ongelmanratkaisukykyyn. Pettämistä ei voi puolustella mitenkään.

Jukkapoika pillittää, mutta pettäjät panee kaikkea mikä liikkuu.

giivoobnöö kirjoitti:

Se on todellakin aloittajan oma ongelma. Onni on löydettävä omasta itsestään ja on kyettävä ongelmanratkaisukykyyn. Pettämistä ei voi puolustella mitenkään.

Olet oletettavasti ihminen joka ei ole koskaan edes elänyt parisuhteessa eikä tiedä asioista tuon taivaallista.
Niin fiksulta kuulostaa.

Ei todelkaan, vaan sinä olet itsekeskeinen lehmä.

En itse varmaankaan pystyisi pettämään, mutta en silti luokittelisi kaikkia pettäjiä samaan kastiin. Yksittäisille pettämisille voi olla niin monta syytä.

Montakohan pitkää parisuhdetta sulla on takana ja montako lasta?
Veikkaan ettei yhtään. Neuvoja on aina helppo antaa kun ei ole itsellä kokemuksia.

Perhe on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki...joka pettää.

Syy on yksistään pettäjässä, joka ei kykene ratkaisemaan omia ongelmiian.

Täällä ollaan aina niin hyökkääviä pettäjiä kohtaan. Ikinä et voi tietää toisen tilanteesta. Minäkin olin hyvin uskollinen melkein 20v, kunnes tapasin toisen (onneksi lapsia ei ole). En olisi ilman häntä ikinä osannut/tajunnut /uskaltanut lähteä tulehtuneesta suhteesta.
Uuden suhteen avulla vasta tajusin miten elän ha mitä on henkinen väkivalta. Repäisin itseni irti ja sain raivoavan miehen perääni, kuinka uskalsinkaan olla tottelematon ja lähteä tiukasta kontrollista.
Ja kuinka ihanaa on elääkään normaalissa parisuhteessa, enkä olekaan ruma, lihava ja laiska kuten kaikki kaverini ja sukulaiseni olivat!
Exän aggressiivista kohtaamista pelkäsin jonkin aikaa ja saihan hän selville uuden osoitteenikin, mutta nyt on tilanne rauhoittunut. Yksin en olisi uskaltanut piilotella, onneksi on hyviä ystäviä, joista pidin kiinni vaikka ex kaikkensa yritti ystävien karkottamuseen tehdä.

Jos sinulla ei ollut lapsia ja perhettä, niin miksi ottaisit näistä kirjoituksista itseesi! Henkinen väkivalta on valehtelemista ja alustamista, mutta myös pettäminen on sitä mitä suuremmissa määrin. Sinun perheesi eikä lapsesi joudu kärsimään siitä kuitenkaan, joten sinun ei tarvitse kantaa sitä taakkaa joka on suuri. Sen sijaan jos hajotin toisen perheen kodin, olet suureen rikokseen syyllinen. Perheettömänä et edes ymmärrä sen julmuutta.

" oikeus onneen, jätetyn mollaaminen syypääksi kaikkeen"

Kun itse erosin exästä, niin syynä oli juuri ne asiat, seikat ja exän käyttäytyminen, josta olin puhunut hänelle vuosia. Kärsivälliselläkin naisella tulee jossain vaiheessa mitta täyteen. Ja kun se on tullut täyteen, ei millään muutoksella enää ole väliä. Loppu mikä loppu, "juna meni jo". Etenkin jos lähtökohtaisesti on itse sitä mieltä, että suhteessa pitäisi perusasiat hoitua "automaattisesti". Vähintään siten, että toinenkin on suhteessa mukana. Jakaa aikaansa, hoitaa yhteisiä asioita, tarjoaa tarvittaessa apua, keskustelee avoimesti, kysyy, on kiinnostunut, ei arvostele/syytä/hauku, osaa riidellä oikein. Esimerkiksi noin.

Teillä ei varmasti ollut sellaista kuin minulla, vaan aivan toisenlaista. Jos tai kun miehesi on löytänyt uuden rakkauden, on silti hänellekin ollut vaikeaa jättää sinut, siitä huolimatta, ettei exäsi olisi ollut ollenkaan tyytyväinen teidän suhteeseen. Jättävä osapuoli on tavallaan jo heittänyt pyyhkeet kehiin, hän ymmärtää, ettei suhde voi jatkua. Jos jätetty haluaisi kuitenkin liittoa jatkaa, niin tottakai jättäjä yleensä "puolustautuu" sanomalla kaikki mahdolliset syyt miksei halua liittoa jatkaa. Tarpeetontahan se tässä vaiheessa on, mutta aika inhimillistä.Tämä puolestaan ei välttämättä ole mollaamista, vaan kertomista miten itse asian kokee. Tietty toinen voi kokea sen syyttelynä, mutta aivan turhaa. Jos toinen ei liittoa halua jatkaa, ihan mistä syystä tahansa, niin se on sitten siinä. Erotaan, sanotaan heipat ja jatketaan kumpainenkin omaa elämää.

Miten sinä sanoisit puolisollesi niin "kauniisti", ettei hän loukkaantuisi, että sinulla on toinen, ettet enää halua jatkaa liittoa? Miten reagoisit, näin teoriassa, jos puoliso haluaisi ehdottomasti jatkaa liittoa kanssasi? On nimittäin kokojoukko asioita elämässä mitä on hyvin vaikea sanoa kumppanille siten, että vältyttäisiin sekä omalta että toisen mielipahalta. Jokaisen aikuisen ihmisen tulisi myös ymmärtää, että loukkaantuminen, suru, no, kaikki omat tunteet ovat vain omia tunteita. Kukaan muu ei tunne niin, eikä voi tunteisiinsa vaikuttaa ja niitä käsitellä kuin ihminen itse.

fiik kirjoitti:

" oikeus onneen, jätetyn mollaaminen syypääksi kaikkeen"

Kun itse erosin exästä, niin syynä oli juuri ne asiat, seikat ja exän käyttäytyminen, josta olin puhunut hänelle vuosia. Kärsivälliselläkin naisella tulee jossain vaiheessa mitta täyteen. Ja kun se on tullut täyteen, ei millään muutoksella enää ole väliä. Loppu mikä loppu, "juna meni jo". Etenkin jos lähtökohtaisesti on itse sitä mieltä, että suhteessa pitäisi perusasiat hoitua "automaattisesti". Vähintään siten, että toinenkin on suhteessa mukana. Jakaa aikaansa, hoitaa yhteisiä asioita, tarjoaa tarvittaessa apua, keskustelee avoimesti, kysyy, on kiinnostunut, ei arvostele/syytä/hauku, osaa riidellä oikein. Esimerkiksi noin.

Teillä ei varmasti ollut sellaista kuin minulla, vaan aivan toisenlaista. Jos tai kun miehesi on löytänyt uuden rakkauden, on silti hänellekin ollut vaikeaa jättää sinut, siitä huolimatta, ettei exäsi olisi ollut ollenkaan tyytyväinen teidän suhteeseen. Jättävä osapuoli on tavallaan jo heittänyt pyyhkeet kehiin, hän ymmärtää, ettei suhde voi jatkua. Jos jätetty haluaisi kuitenkin liittoa jatkaa, niin tottakai jättäjä yleensä "puolustautuu" sanomalla kaikki mahdolliset syyt miksei halua liittoa jatkaa. Tarpeetontahan se tässä vaiheessa on, mutta aika inhimillistä.Tämä puolestaan ei välttämättä ole mollaamista, vaan kertomista miten itse asian kokee. Tietty toinen voi kokea sen syyttelynä, mutta aivan turhaa. Jos toinen ei liittoa halua jatkaa, ihan mistä syystä tahansa, niin se on sitten siinä. Erotaan, sanotaan heipat ja jatketaan kumpainenkin omaa elämää.

Miten sinä sanoisit puolisollesi niin "kauniisti", ettei hän loukkaantuisi, että sinulla on toinen, ettet enää halua jatkaa liittoa? Miten reagoisit, näin teoriassa, jos puoliso haluaisi ehdottomasti jatkaa liittoa kanssasi? On nimittäin kokojoukko asioita elämässä mitä on hyvin vaikea sanoa kumppanille siten, että vältyttäisiin sekä omalta että toisen mielipahalta. Jokaisen aikuisen ihmisen tulisi myös ymmärtää, että loukkaantuminen, suru, no, kaikki omat tunteet ovat vain omia tunteita. Kukaan muu ei tunne niin, eikä voi tunteisiinsa vaikuttaa ja niitä käsitellä kuin ihminen itse.

Lue lisää

Pettäjänä puhut itsensi pusiin uskoen omiin valheisiisi "yritin vuosikaudet puhua ja saada asioihin muutoksia. Toisessa lauseessa puhitaan siitä, miten ei puhuta asiouta auki silloin kun sen paikka olisi, vaan syytetään toista kaikesta jotta päästäisin nopeammin eroon.

Empaattinen ihminen ymmärtää toisen tuskan. Lähimmisä ihmisistään välittävä on hirvittävän paljon enemmän kuin empaattinen, mutta jotkut ei pysty siihen edes perhettään kohtaa.

valeitavaleidenperään kirjoitti:

Pettäjänä puhut itsensi pusiin uskoen omiin valheisiisi "yritin vuosikaudet puhua ja saada asioihin muutoksia. Toisessa lauseessa puhitaan siitä, miten ei puhuta asiouta auki silloin kun sen paikka olisi, vaan syytetään toista kaikesta jotta päästäisin nopeammin eroon.

Empaattinen ihminen ymmärtää toisen tuskan. Lähimmisä ihmisistään välittävä on hirvittävän paljon enemmän kuin empaattinen, mutta jotkut ei pysty siihen edes perhettään kohtaa.

Lue lisää

Usein kuulepas parisuhteessa on sellainen ongelma, että toinen tekee ja toinen ei. Toinen osallistuu ja toinen ei jne. Kun näistä puhutaan, se kumpi ei tee eikä osallistu sanoo "kuule, kyllä minä mielestäni osallistun". Mutta ei yhtään osaa sanoa mihin. Sen sijaan toisella on lista asioista, joita hän tekee ja joihin osallistuu (perheen hyväksi). Mutta toinen pysyy vahvasti kannassaan, hän osallistuu mielestään (vaikkei osallistu). Ja koska toinen sanoutuu irti näin kaikesta osallistumisestaan, niin asioita ei puida auki.

Empaattisuus on kykyä ymmärtää TOISEN tunteita HÄNEN kannaltaan. Esim. jos toinen haluaa erota syystä tai toisesta, niin puolison pitäisi osata asettua HÄNEN asemaansa. Eikä vain syyllistyä ja syyttää toista eroaikeista/-halusta.

fiik kirjoitti:

" oikeus onneen, jätetyn mollaaminen syypääksi kaikkeen"

Kun itse erosin exästä, niin syynä oli juuri ne asiat, seikat ja exän käyttäytyminen, josta olin puhunut hänelle vuosia. Kärsivälliselläkin naisella tulee jossain vaiheessa mitta täyteen. Ja kun se on tullut täyteen, ei millään muutoksella enää ole väliä. Loppu mikä loppu, "juna meni jo". Etenkin jos lähtökohtaisesti on itse sitä mieltä, että suhteessa pitäisi perusasiat hoitua "automaattisesti". Vähintään siten, että toinenkin on suhteessa mukana. Jakaa aikaansa, hoitaa yhteisiä asioita, tarjoaa tarvittaessa apua, keskustelee avoimesti, kysyy, on kiinnostunut, ei arvostele/syytä/hauku, osaa riidellä oikein. Esimerkiksi noin.

Teillä ei varmasti ollut sellaista kuin minulla, vaan aivan toisenlaista. Jos tai kun miehesi on löytänyt uuden rakkauden, on silti hänellekin ollut vaikeaa jättää sinut, siitä huolimatta, ettei exäsi olisi ollut ollenkaan tyytyväinen teidän suhteeseen. Jättävä osapuoli on tavallaan jo heittänyt pyyhkeet kehiin, hän ymmärtää, ettei suhde voi jatkua. Jos jätetty haluaisi kuitenkin liittoa jatkaa, niin tottakai jättäjä yleensä "puolustautuu" sanomalla kaikki mahdolliset syyt miksei halua liittoa jatkaa. Tarpeetontahan se tässä vaiheessa on, mutta aika inhimillistä.Tämä puolestaan ei välttämättä ole mollaamista, vaan kertomista miten itse asian kokee. Tietty toinen voi kokea sen syyttelynä, mutta aivan turhaa. Jos toinen ei liittoa halua jatkaa, ihan mistä syystä tahansa, niin se on sitten siinä. Erotaan, sanotaan heipat ja jatketaan kumpainenkin omaa elämää.

Miten sinä sanoisit puolisollesi niin "kauniisti", ettei hän loukkaantuisi, että sinulla on toinen, ettet enää halua jatkaa liittoa? Miten reagoisit, näin teoriassa, jos puoliso haluaisi ehdottomasti jatkaa liittoa kanssasi? On nimittäin kokojoukko asioita elämässä mitä on hyvin vaikea sanoa kumppanille siten, että vältyttäisiin sekä omalta että toisen mielipahalta. Jokaisen aikuisen ihmisen tulisi myös ymmärtää, että loukkaantuminen, suru, no, kaikki omat tunteet ovat vain omia tunteita. Kukaan muu ei tunne niin, eikä voi tunteisiinsa vaikuttaa ja niitä käsitellä kuin ihminen itse.

Lue lisää

Vaarallinen kirjoitus täällä, koska se on niin totta, ihmisten pitäisi ottaa vastuu itsestään. Jokainen pystyy vaikuttamaan vain omaan käytökseensä, tekoihinsa.

Jos mikä tahansa suhde menee syyttelyksi/puolusteluksi; niin suhdetta ei voi korjata mitenkään enää. Siksi on täysin hullua, että täällä pidetään kynsin ja hampain kiinni ex- suhteesta/liitosta, vaikka siinä ei ole muuta kuin riidelty, syytetty ja haukuttua puolisoa. Ihan tulee mieleen, että liikkeellä on lauma läheisriippuvaisia ihmisiä. Normaali ihminen ei jää suhteeseen, jossa kokee tulevansa alvariinsa syytetyksi/haukutuksi. Eikä etenkään osoita minkäänlaista mielenkiintoa jatkaa suhdetta, jota toinen ei halua jatkaa.

HaHa_-63 kirjoitti:

Vaarallinen kirjoitus täällä, koska se on niin totta, ihmisten pitäisi ottaa vastuu itsestään. Jokainen pystyy vaikuttamaan vain omaan käytökseensä, tekoihinsa.

Jos mikä tahansa suhde menee syyttelyksi/puolusteluksi; niin suhdetta ei voi korjata mitenkään enää. Siksi on täysin hullua, että täällä pidetään kynsin ja hampain kiinni ex- suhteesta/liitosta, vaikka siinä ei ole muuta kuin riidelty, syytetty ja haukuttua puolisoa. Ihan tulee mieleen, että liikkeellä on lauma läheisriippuvaisia ihmisiä. Normaali ihminen ei jää suhteeseen, jossa kokee tulevansa alvariinsa syytetyksi/haukutuksi. Eikä etenkään osoita minkäänlaista mielenkiintoa jatkaa suhdetta, jota toinen ei halua jatkaa.

Lue lisää

Huvittavinta täällä on pettäjät, jotka ovat lipeviä kuin ankeriaat puolustamaan itseään ja tekojaan. Jos tuo miten kirjoitat, on ihminen jollainen olet, niin hitustakaan en sellaists lämpöä löydä, mihin rakastua. Siinä suhteessa et ole ollut mikään menetys puolisollesi. Säälin kuitenkin lapsia, jos sinulla niitä on. Voin myös kertoa halveksivani sinua, jos tuhosit jonkun toisen ihmisen parisuhteen ja lapsilta kodin.

Lasten paras turva on perhe, mutta vaarallista heille, ettei pettästä vamhemmasta ole heille turvaksi.

Täällä taas elämäänsä kyllästyneet vaimot kirjottelee. Imetään kumppanista viimeisetkin mehut, itsetunto ja kaikki miehisyys.. Oksettaa tuollaiset naiset, kun lapset on tehty heittää kiinnostamasta. Soisitti onnen itsellenne ja kumppanillenne jossain muualla.

Jopa olin typerä kommentti. Kuvittelet olevasi vieläp joku seksin jumalatar? Lapset kuuntelee öisin sängyissään, kun äiti jakaa pesää kylän puutteesss oleville sedille. Pian elämä näkyy naamassa ja setiä.käy kiinnostamaan nuorempi painos horosta.

En ole äiti enkä pettäjä, joten en ymmärrä mistä puhut. Tarkoitin kommentillani että joskus vaimot voisi miettiä miten miestään kohtelee, ettei avioliitto tunnu vankilalta. Jos ei siihen pysty, erotkaa..

Ettekösitäymmärrä kirjoitti:

En ole äiti enkä pettäjä, joten en ymmärrä mistä puhut. Tarkoitin kommentillani että joskus vaimot voisi miettiä miten miestään kohtelee, ettei avioliitto tunnu vankilalta. Jos ei siihen pysty, erotkaa..

Lue lisää

Sinulla ei ole mitään tietoa toisten parisuhteista, eikä todellakaan oikeutta arvostella kenenkään parisuhdetta, koska asia ei sinulle kuulu. Mitään et voi edes tietää toden päälle, kuin vain oman parisuhteesi. Pettäjät valehtelevat jopa itselleen ja omalla käytöksellään rakentavat etäisyyden, ollen haluttomia ja kykenemättömiä salasuhteensa rasittamina aitoon läheisyyteen. Petoskumppanina olet luomassa pattitilannetta, ja koet voivasi vielä arvostella omien tekojesi mahdollisia seurauksia.

Sinä olet narsistitrolli, joka nauttii petettyjen loukkaamisesta, koska saa siitä sadistista iloa.

Minä en yhtään ihmettele, että et ole miestä itsellesi saanut tai jos olet hetkeksi saanut et ole osannut pitää kiinni. Varattuja on loppuviimein vaikeaa pitää kiinni ja se tekee katkeraksi! Sitä saa hiukan helpotettua täällä haukkumalla naisia jotka arvostavat perhettään ja syyttelemällä niitä jotka eivät eroa ensimmäisestä vastoinkäymisestä.

Elämä opettaa jos ei muuta niin ainakin joskus arvostamaan myös kanssaihmisiään!

hokvkpönn kirjoitti:

Sinä olet narsistitrolli, joka nauttii petettyjen loukkaamisesta, koska saa siitä sadistista iloa.

Tuossa edellä sanottiin " Onpa taas typeriä ja syytteleviä kirjoituksia, vailla järjen häivää. .."

Mikä siinä on niin loukkaavaa? Syyttelemälläkö yrität itse ratkaista parisuhdeongelmasi? Toisten haukkuminenko helpottaa? Nämäkö kuuluvat arvoihisi?

"Elämä opettaa jos ei muuta niin ainakin joskus arvostamaan myös kanssaihmisiään"

Tuohan ei pidä paikkaansa ollenkaan. Jokaista ihmistä, tai ainakin puolisoa tai tulevaa ex-puolisoa pitää kunnioittaa. Arvostus on silti aina ansaittua. Mutta vaikka ei jostain syystä kunnioittaisi eikä arvostaisikaan, niin se ei estä ihmistä käyttäytymästä kaikkia kohtaan hyvin.

Hihhohhoijakkaa itsellesi. Narsistina "äänesi muuttuu kellossa" joka käänteessä. Esität puhuvasi järkevästi, mutta todellisuudessa kaadat samalla paskaa päälle. Siksi, että tunnistan sinut, annan "sillä" takaisin minkä ansaitset.

koggxjknv
Mitä oikein sauhuat? Kirjoituksestasi ei saa mitään tolkkua. Paitsi sen, että haluat kovasti kaataa paskaa muiden päälle. Miksi? Jokaisella on vastuu itsestään. Jos kumppanin touhut ei miellytä, eikä niitä voi korjata mitenkään, niin silloin pitää erota. Eikä jäädä huutelemaan paskoja.

Yrität painaa päälle kuin pieni sika, mutta oikeus ja totuus ei oala edes narsistin vääristämänä. Ymmärrät hyvin, mutta yrität luikerrella pois vääntämällä sanoja. Jokaisella on vastuu lapsista ja kanssaihmisistä, muuten yhteiskunta ei toimi, vaan naimme ketä satumme ja unohdamme muut ihmiset aiheuttaen tuhon toinen toisillemme.

Sinulla oli ihana, viisas kirjoitus Mielensäpahoittanut, kiitos siitä!

Sinulla on asiat kohdallaan, niiden haasteellisuudesta huolimatta, Mielensäpahoittanut. Todella hyvä kirjoitus.

Olipa ihana tukikirje aloittajalle joka tuskin sekapäisyydessään tajuaa sen ironisuuden! Noinhan se menee..
Täältä avioeropalstalta saa vahvistusta ja tukea toisilta eronneilta jotka kyllästyivät normaaliin arkielämään ja syyttävät nyt puolisoaan jos mistä. Myös kakkosilta saa pönkitystä ja itsetunnon kohotusta sillä heillä on " oma lehmä ojassa". Miksi he muuten olisivatkaan niin runsaasti osallistuvia täällä palstalla??
Nuo kaksi ryhmää on niitä joilta saa vertaistukea parhaimmillaan. Tänne kaikki eroa suunnittelevat jos yhtään vielä asiaa epäröivät!!

Täällä avioeropalstalla ihan niinkuin muillakin tunnepalstoilla suomi24:ssä on melko harvinaista saada mitään hyvää keskustelua aikaan. Moni on omassa poterossaan heittelee sieltä ilkeyksiään ja puolustelee vain sitä omaa näkemystään. Tosiasiassa keskusteluahan syntyy vasta silloin, kun voidaan esittää ja perustella näkemyksiä fiksusti ja siitä voi saada jopa uutta perspektiiviä omiin ajatuksiin, kun suhtautuu avoimemmin myös niiden vastapuolen näkemyksiin. Täällähän ominaista on nyt se että, jättäjät ovat aina syypäitä, jätetyt raukkoja ja täysin syyttömiä mihinkään. Naiset ovat pelkkiä seksivälineitä ja vanhoja kurppia yli kolmikymppisinä ja miehet eivät naisilta mitään muuta kuin seksiä haluakaan. Rumat eivät löydä koskaan kumppania. Kauniit eivät missään nimessä voi olla fiksuja eivätkä missään nimessä halua kumppania, jonka aivoissakin liikkuisi muutama ajatus ja heidän kanssa voisi myös keskustella jne.
Tiesittekö muuten, että henkistä väkivaltaa on myös mitätöinti ja alistaminen. Se, että saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi tai jopa niin että on henkisesti sairas. samoin se, että syyllistää, nöyryyttää ja nimittelee. Kuinkahan moni palstalainenkin sitä harjoittaa jopa tuntemattomia palstalaisia kohtaan. Voiko ihmetellä miksi parisuhteenne hajoaa/on hajonnut. Omaan napaan ei tietenkään kannata katsella, koska naiset nyt vaan ovat niin pettureita. En voi sietää henkistä väkivaltaa kohdanneena sitä lainkaan kohdistuu se sitten kehen tahansa. Keskusteluhan väännettiin taas pettämiseksi vaikka ainakaan minä en aloituksessa nähnyt muutakuin sen, että joku tuntee voimakkaasti jotakin kohtaan ja vielepä positiivisia tunteita, aivan kauheaa. Niin ja unohtui vielä, tuskin minäkään koskaan voin saada mitään kivan näköistä ja urheilevaa, mahdollisesti saleilevaa miestä, kun ne kaikki on varmaan niin tyhmiä, itsekeskeisiä, jännämiehiä eikä niiden kanssa voi mitään muuta tehdä kuin sänkyyn hypätä. No, minä olenkin niin typerä, että uskon jollakin heistä muutaman aivosolunkin liikkuvan ja hellästi naisista ajattelevan.

suoratsanaset kirjoitti:

Täällä avioeropalstalla ihan niinkuin muillakin tunnepalstoilla suomi24:ssä on melko harvinaista saada mitään hyvää keskustelua aikaan. Moni on omassa poterossaan heittelee sieltä ilkeyksiään ja puolustelee vain sitä omaa näkemystään. Tosiasiassa keskusteluahan syntyy vasta silloin, kun voidaan esittää ja perustella näkemyksiä fiksusti ja siitä voi saada jopa uutta perspektiiviä omiin ajatuksiin, kun suhtautuu avoimemmin myös niiden vastapuolen näkemyksiin. Täällähän ominaista on nyt se että, jättäjät ovat aina syypäitä, jätetyt raukkoja ja täysin syyttömiä mihinkään. Naiset ovat pelkkiä seksivälineitä ja vanhoja kurppia yli kolmikymppisinä ja miehet eivät naisilta mitään muuta kuin seksiä haluakaan. Rumat eivät löydä koskaan kumppania. Kauniit eivät missään nimessä voi olla fiksuja eivätkä missään nimessä halua kumppania, jonka aivoissakin liikkuisi muutama ajatus ja heidän kanssa voisi myös keskustella jne.
Tiesittekö muuten, että henkistä väkivaltaa on myös mitätöinti ja alistaminen. Se, että saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi tai jopa niin että on henkisesti sairas. samoin se, että syyllistää, nöyryyttää ja nimittelee. Kuinkahan moni palstalainenkin sitä harjoittaa jopa tuntemattomia palstalaisia kohtaan. Voiko ihmetellä miksi parisuhteenne hajoaa/on hajonnut. Omaan napaan ei tietenkään kannata katsella, koska naiset nyt vaan ovat niin pettureita. En voi sietää henkistä väkivaltaa kohdanneena sitä lainkaan kohdistuu se sitten kehen tahansa. Keskusteluhan väännettiin taas pettämiseksi vaikka ainakaan minä en aloituksessa nähnyt muutakuin sen, että joku tuntee voimakkaasti jotakin kohtaan ja vielepä positiivisia tunteita, aivan kauheaa. Niin ja unohtui vielä, tuskin minäkään koskaan voin saada mitään kivan näköistä ja urheilevaa, mahdollisesti saleilevaa miestä, kun ne kaikki on varmaan niin tyhmiä, itsekeskeisiä, jännämiehiä eikä niiden kanssa voi mitään muuta tehdä kuin sänkyyn hypätä. No, minä olenkin niin typerä, että uskon jollakin heistä muutaman aivosolunkin liikkuvan ja hellästi naisista ajattelevan.

Lue lisää

"Moni on omassa poterossaan heittelee sieltä ilkeyksiään ja puolustelee vain sitä omaa näkemystään"

Ilkeyksien heittely on suoraan sanottuna tyhmyyttä. Mutta jos sille tielle lähdetään, niin tokihan vastapuoli puolustautuu. Josta seuraa hyökkäys/syytös > puolustus -"keskustelu", joka johtaa vain täydelliseen vuorovaikutuksen pattitilanteeseen, ts. "sotaan". Todellinen vuorovaikutus ei ole mahdollista kenenkään välillä silloin, kun molemmat tai toinen kokee puolison vastapuolena/vihollisena eikä kumppanina.

Toisen toistuva mitätöinti ja alistaminen on henkistä väkivaltaa, aivan näin. Siksi sellaiselle ei saa altistaa itseään jatkamalla epätervettä suhdetta. Pahin ongelma näillä palstoilla on, kun monet henkeen ja vereen haluavat jatkaa parisuhteessa, jossa toinen tekee mitä haluaa ja kohtelee huonosti puolisoaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, etteivät he erottuaankaan osaa luopua, vaan jatkavat henkistä roikkumista ex-suhteessa miettimällä mitä kaikkea ex teki väärin, kuinka hirvittävä ihminen ex on (puhumattakaan exän mahdollisesta uudesta kumppanista). Jätetyillä ongelmana on usein hylätyksi tulemisen tunnelukko, joka estää varsin tehokkaasti näkemästä ne asiat, joiden vuoksi olisi pitänyt erota jo kauan aikaa sitten, paremman sään aikana.

ronja_112 kirjoitti:

"Moni on omassa poterossaan heittelee sieltä ilkeyksiään ja puolustelee vain sitä omaa näkemystään"

Ilkeyksien heittely on suoraan sanottuna tyhmyyttä. Mutta jos sille tielle lähdetään, niin tokihan vastapuoli puolustautuu. Josta seuraa hyökkäys/syytös > puolustus -"keskustelu", joka johtaa vain täydelliseen vuorovaikutuksen pattitilanteeseen, ts. "sotaan". Todellinen vuorovaikutus ei ole mahdollista kenenkään välillä silloin, kun molemmat tai toinen kokee puolison vastapuolena/vihollisena eikä kumppanina.

Toisen toistuva mitätöinti ja alistaminen on henkistä väkivaltaa, aivan näin. Siksi sellaiselle ei saa altistaa itseään jatkamalla epätervettä suhdetta. Pahin ongelma näillä palstoilla on, kun monet henkeen ja vereen haluavat jatkaa parisuhteessa, jossa toinen tekee mitä haluaa ja kohtelee huonosti puolisoaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, etteivät he erottuaankaan osaa luopua, vaan jatkavat henkistä roikkumista ex-suhteessa miettimällä mitä kaikkea ex teki väärin, kuinka hirvittävä ihminen ex on (puhumattakaan exän mahdollisesta uudesta kumppanista). Jätetyillä ongelmana on usein hylätyksi tulemisen tunnelukko, joka estää varsin tehokkaasti näkemästä ne asiat, joiden vuoksi olisi pitänyt erota jo kauan aikaa sitten, paremman sään aikana.

Lue lisää

Kukaan EI tahdo jatkaa huonosti käyttäytyvän puolison kanssa, vaan he olisivat tahtoneet normaalin ja etenkin uskollisen puolison. Edellinen kirjoittaja itki puolison alistamisesta ja sinä olet keksinyt elämäntyöksesi syyttää petettyjä henkisestä roikkumisesta. Molemmat kuiten olette syylistyneet pettämiseen, minkä yritätte kieltää molemmat peitellen sen edellä esitellyin syyttelyin. Voin kertoa, että teitä halpoja lutkia löytyy toki paljon, mutta osa heistä osaa pitää suunsa kiinni asioissa, joissa ovat aihettaneet toisennihmisen perheelle ja papsille suurta tuhoa.

suoratsanaset kirjoitti:

Täällä avioeropalstalla ihan niinkuin muillakin tunnepalstoilla suomi24:ssä on melko harvinaista saada mitään hyvää keskustelua aikaan. Moni on omassa poterossaan heittelee sieltä ilkeyksiään ja puolustelee vain sitä omaa näkemystään. Tosiasiassa keskusteluahan syntyy vasta silloin, kun voidaan esittää ja perustella näkemyksiä fiksusti ja siitä voi saada jopa uutta perspektiiviä omiin ajatuksiin, kun suhtautuu avoimemmin myös niiden vastapuolen näkemyksiin. Täällähän ominaista on nyt se että, jättäjät ovat aina syypäitä, jätetyt raukkoja ja täysin syyttömiä mihinkään. Naiset ovat pelkkiä seksivälineitä ja vanhoja kurppia yli kolmikymppisinä ja miehet eivät naisilta mitään muuta kuin seksiä haluakaan. Rumat eivät löydä koskaan kumppania. Kauniit eivät missään nimessä voi olla fiksuja eivätkä missään nimessä halua kumppania, jonka aivoissakin liikkuisi muutama ajatus ja heidän kanssa voisi myös keskustella jne.
Tiesittekö muuten, että henkistä väkivaltaa on myös mitätöinti ja alistaminen. Se, että saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi tai jopa niin että on henkisesti sairas. samoin se, että syyllistää, nöyryyttää ja nimittelee. Kuinkahan moni palstalainenkin sitä harjoittaa jopa tuntemattomia palstalaisia kohtaan. Voiko ihmetellä miksi parisuhteenne hajoaa/on hajonnut. Omaan napaan ei tietenkään kannata katsella, koska naiset nyt vaan ovat niin pettureita. En voi sietää henkistä väkivaltaa kohdanneena sitä lainkaan kohdistuu se sitten kehen tahansa. Keskusteluhan väännettiin taas pettämiseksi vaikka ainakaan minä en aloituksessa nähnyt muutakuin sen, että joku tuntee voimakkaasti jotakin kohtaan ja vielepä positiivisia tunteita, aivan kauheaa. Niin ja unohtui vielä, tuskin minäkään koskaan voin saada mitään kivan näköistä ja urheilevaa, mahdollisesti saleilevaa miestä, kun ne kaikki on varmaan niin tyhmiä, itsekeskeisiä, jännämiehiä eikä niiden kanssa voi mitään muuta tehdä kuin sänkyyn hypätä. No, minä olenkin niin typerä, että uskon jollakin heistä muutaman aivosolunkin liikkuvan ja hellästi naisista ajattelevan.

Lue lisää

Jätetyt ovat täysin syyttömiä pettämiseen. Sen ovat tehneet ihan omin pikkuvituin siihen syyllistyneet petoskumppanit. Ymmärrä jo se.

Minä en tietääkseni puolustellut kumpaakaan osapuolta enkä sen puolen syyttänytkään kumpaakaan osapuolta. Minua ihmetyttää vaan suuresti se, että aina tänne rynnätään keksutelemaan pettämisestä. Jotenkin loukkaavaa, kun pettämisen kokeneet pitävät sitä ainoana rankkana syynä eroon.
Lisäksi aloittajan tekstistä minä en nähnyt mitään pettämistä. Vai onko pettämistä se, että hän on löytänyt ihmisen jota rakastaa ja joka kunnioittaa häntä ja suoraselkäisenä miettii eroa. Eikö se olisi pettämistä, jos hän alottaisi suhteen ja jäisi liittoon? Vai olisiko kenties parempi ratkaisu se, että hän jäisi liittoonsa vaikka ilman tunteita. Sorry, en ymmärrä logiikkaanne.
Joku tuolla aikaisemmin totesi mitenkä hänelle ei annettu mahdollisuutta muutokseen. On todella ikävää, jos jollekin näin on käynyt, mutta sen perusteella ei kannata yleistää. Kyllä nykyään löytyy sankoin joukoin ihmisiä, jotka kaiken maailman terapiat käyneenä ja sinne rahansa syytäneenä ovat kokeilleet ties mitä.

Juuri näin.

Juuri näin. Täytyy pyytää ulkopuoliselta ammattilaiselta siihen apua, ellei itse kykene.