Julkinen kirje Suomen kansalle.

Julkinen kirje suomen kansalle.

Hyvät ihmiset.

Elämme nyt uudessa maailmassa, joka saattaa olla monelle vieras ja pelottava. Elämme maailmassa, jossa on sekä hyvää, että pahaa. Suomen ja maailman tilanne on muuttumassa, elämme pelossa ja ilossa, ja emme koskaan tiedä mitä seuraavaksi voi tapahtua. Me elämme nyt hyvin, meillä on ruokaa, suojaa, ja turvaa. Mutta maailmassa on liian monta ihmistä, keillä ei ole mitään niistä oikeuksista, mitkä jokaiselle ihmiselle kuuluvat. Liian moni ihminen kuolee vain sen takia, että ovat ihmisiä, liian moni kuolee vain sen takia, koska ei saa sitä mitä eniten tarvitsee, ruokaa. Liian moni ihminen kuolee vain siksi, koska jonkun muun mielestä hänen ei pidä elää. Liian moni ihminen kuolee yhtenä päivänä. Kuolema on läsnä meidän elämässä, on ollut aina, ja tulee olemaan, mutta me voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon sitä on. Jokainen meistä pystyy siihen. Jokainen yksittäinen ihminen on suuri lahja maailmalle, jokaisen ihmisen antama panos maailmalle on suuri ja merkittävä. Jokainen ihminen on erittäin arvokas, jos ei olisi yhtä ihmistä, ei olisi yhteiskuntaa, ei ihmiskuntaa. Sinä voit vaikuttaa, te voitte vaikuttaa, me kaikki voimme vaikuttaa yhdessä, ja kun me olemme yhtä, olemme suuri voima, ja kun meitä on yhä enemmän, huomaamme, että olemme niin suuria, että pystymme luomaan paremman elämän muille ja itsellemme.

Elämme nyt Suomessa uutta aikaa. Maahamme on saapunut suuri määrä niitä ihmisiä, joilla ei ole turvaa, ja jotka joutuvat pelkäämään henkensä edestä joka hetki. He ovat tulleet tänne paremman elämän toivossa. Mutta mitä osa meistä tekee, rajat kiinni, Suomi Suomalaisille, nuo sanat kuuluvat liian usein. Joidenkin suomalaisten päähän on tullut ajatus, jonka mukaan pakolaiset ovat haitallisia, että heitä ei pitäisi olla täällä. Mikä oikeus heillä on haukkua niitä, jotka lähtivät sotaa pakoon, vai ovatko he jo unohtaneet, että yli 100 000 lasta lähetettiin Suomen sotien aikana Ruotsiin evakkoon. Pakolaiset, jotka ovat tulleet tänne, tulevat vieraasta kulttuurista, joissa on omat säännöt, jotka tuntuvat meistä vierailta, mutta olemmeko tulleet ajatelleeksi, että hekin ajattelevat samaa meidän kulttuurista. Se on sama asia kuin kameli ja jääkarhu kohtaisivat sademetsässä. Me voimme vaikuttaa yhdessä tähän tiukkaan tilanteeseen, meidän jokaisen on annettava iso panos pakolaisten kotiuttamiseksi, ja hädässä olevaa on autettava, me pystymme siihen yhdessä.

Tämä on se hetki, kun jotakin tapahtuu, saatamme aistia muutoksen, joka on lähempänä kuin uskommekaan, mutta se riippuu meistä, saavutammeko me sen. Meidän on taisteltava paremman elämän puolesta, meidän on seistävä ylpeinä yhdessä, ja kohdattava vastustaja yhdessä, käsi kädessä, sillä me tiedämme, että huominen on parempi, ja meidän on saavutettava se kunniakkaasti ja viisaasti,jotta voimme tarjota itsellemme ja tuleville ihmisille hyvän kodin, tässä ja nyt, huomenna ja satojen vuosien päästä, olemme vieläkin yhtä, ja olemme valmiita kohtaamaan ongelmat, jotka meitä odottavat, ja tiedämme samalla, että se hetki, kun katsomme taivaalle, me uskomme, me uskomme siihen, että emme tule luovuttamaan koskaan.

Suomen verbessernistinen tasajärjestö.

Arkkitehti.
Suomen siniset.