Jääkaapissa oli usein pelkkä valo

Näin se meni vielä 1960-luvulla, että oli tosi köyhää. Nykyään ihan toisin, kun rahaa ja ruokaa saa jos vain viitsii hakea. Jokaisella paikkakunnalla jaetaan ilmaiseksi EU:n ruoka-apua ja jokaiselle on taattu toimeentulo. On sitten vain itsestä kiinni, että miten rahan tuhlaa, jos ei sillä pärjää!

Niiden akkojen pitää mennä RÖIHINHETI!

asuu hyvinkin kaukana kalhakaupasta.

T.maalainen, esittäydyn sukunimeltäni riittävänolutmääränverrattavuus-mäkihyötyliikuntaankohtuulistaminenla-ylä-alapää

Ei nykyään kenelläkään ole asiat niin huonosti, mitä oli vielä 1960-luvulla monella ilman, että silloin edes luokiteltiin köyhäksi! Mekin asuttiin sellaisessa kyläyhteisössä, jota oli suurelta osin sodan jälkeen rakennettu, monella painoivat vielä valtion lainojen lyhennykset taloista ja valtio oli etuoikeutettu saamisien suhteen niihin taloihin.
Jälleenrakeenus oli hiipunut ja sotakorvauksetkin maksettu, niin sahat ja tiilitehtaan menivät konkurssiin taikka paloivat. Suuret ikäluokat alkoivat tulemaan työikään ja töitä ei ollut vanhemmillekaan. Taloja ei saannut kaupaksi kuin valtiolle tai valtion hyväksymälle ostajalle. Työvoimatoimistosta sai vain menolipun Ruotsiin. Monet lähtivät Ruotsiin. Jotkut lähti Australiaan, sinne sai myös menolipun Australian tiedotustoimistosta.
Meidän perhe mieli lähteä Australiaan, mutta meidän talomme valtionlainat oli sellaisilla ehdoilla saatu muita myöhempään, että lähteminen ei käytännössä onnistunut, kun ei olisi ketään ollut jäämään niitä velkoja maksamaan. Eikä myynti valtiolle olisi ratkaissut mitään. Jouduttiin jäämään tänne. Ne joilla oli toisenlaiset lainaehdot lähtivät.
Ei hyvin mennyt toisillakaan, yhdessä perheessä äiti myi vanhempia tyttäriään komennusmiehille, kun lähellä oli työttömyystöinä tehtävä silta ja siellä komennusmiehiä toiselta paikkakunnalta ja olihan siellä jotain sähkömiehiä komennuksella kauempaa. Yhdestä perheestä myivät viinaa sinne niille komennusmiehille, kun viinakauppa oli kaukana, että saivat edes vaatteita lapsilleen.
Yhdestä perheestä poika pääsi YK-joukkoihin Kyprokselle ja lähetti rahaa vanhemmilleen, että pärjäsivät.
Sitä jääkaappia ei ollut silloin monellakaan, kellarissa pidettiin ruokia kesällä, maidot happani helposti sittenkin. Ei sitä voi nykyään muka köyhät edes käsittää, että miten ankeaa se oli silloin ja siitä ei ole kuin hieman yli 50 vuotta! Tuossa on Mikko Niskanen saannut jotain siitä ajasta kuvattua, vaikka meidän kylällä ei poliiseja ammuttukaan, mutta tuollaista se monin kohdin oli. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia

Mene töihin.

No jos noin ajattelee, niin kyllä minäkin olen elänyt aivan järkyttävän lapsuuden!
Ei saatu uusia vaatteita eikä vanhemmat todellakaan taipuneet sossuun. Muistan, että sain kenkäkupongin koulun kautta. En muista miksi se tuli sieltä, oliko opettaja jotenkin avittanut asiaa? Sillä kupongilla, joka oli tarkoitettu yksiin kenkiin, ostettiin kahdet kengät. Tavalliset toppakengät sai siten myös isosisko ja kyllä ne kengät periytyivät myöhemmin minulle takaisin. Kuten kaikki muutkin vaatteet.
Äiti teki meille suurimman osan vaatteista.

Koskaan ei ollut kuitenkaan jääkaappi tyhjä! Siellä oli sen ajan normaalia ruokaa ja lisäksi kiisseliä tai jotain muuta äidin tekemää herkkua. En muista, että ruokaa olisi koskaan muutoin "säännöstelty", paitsi jos oli jotain herkkua, niin sitä sai tietyn annoksen. Mitähän muuten kiisselillekkin tulee hintaa? Marjat tietysti itse poimien metsästä, vesi on halpaa eikä perunajauhokaan maksa kuin euron paketti. Paketista keittelee vähintään 10 litraa kiisseliä. Että jos litrahinnaksi tulee 10-20 senttiä niin eipä hirmuisesti maksa! Siihen kyytipojaksi mannapuuroa niin kyllä kelpaa aika monelle! Pannukakku on myös halpaa tehdä ja sitä meillä lapsuudenkodissa usein jälkiruokana syötiinkin.

Itsekin teen lähes kaiken ruuan itse. Siinä säästää pitkän pennin!
Nykyään ei tarvitsisi enää säästää rahan puolesta, mutta teen ruuan mieluummin itse, jotta tiedän mitä se sisältää. Ruuat ovat edullisia; makaronia, perunaa ja esim. lihapatoja (possun ulkofilettäkin saa välillä alle 5€/kg) kalaa (kirjolohi tai silakat 4-7€/kg, jotka tietysti itse perkaan) kanaa tarjouksesta reilusti alle kympin kilo. Vihanneksia käytän päivittäin ja esim loppukesällä ostan tomaatteja, purjoa & paprikoita reilusti (euron/kg) ja pakastan niitä paloiteltuna. Sieltä on helppo ottaa piirakoihin ja patoihin.

Eli kyllä ne pienetkin tulot ruokaan riittävät jos ruokaan tarkoitetut rahat menevät oikeasti ruokaan.