AVR ISP-ohjelmointi Arduinon 1,81 softalla

ohjelmointisoftassa, esim. avr-dude:ssa on erillisiä komentoja fuse-bittien ohjelmointia varten. Muutama niistä koskee kello-lähdettä, jonka voi määritellä sisäinen kello, ulkoinen resonaattori, ulkoinen RC-piiri ja ulkoinen kide ja taisi olla vielä 32kHz kidekin mahdollinen eli matalataajuinen kide. mega-328:ssa on muistaakseni ainakin kolme eri fuse-rekisteriä, eli käypä ne läpi niin johan alkaa hommat taas edistymään. Ja mitä teetkin, lue ensin fuse-bittien nykyiset arvot, jotta osaat kirjoittaa ne oikein! Pitäisi varmaankin olla sis. kello, muun muassa käytössä.

Kiitokset, vastauksesta. Tuo Arduinon koodinkirjoitusympäristö on vähän sellainen harjoittelijoiden malli. Opetusympäristö jossa koodeja/komentoja on yksinkertaistettu sekä valmiita ohjelman pätkiä joka sitten samassa ohjelmassa käännetään konekieleksi ja poltetaan heti perään mikro-ohjaimelle niin ettei sitä huomaa edes ihmetellä.

Ilmeisesti tässä minun käytössä, jossa en käytä kuin arduinon softaa koodinkirjoittamiseen, pitää fuse bitit ohjelmoida ohjaimelle jollain toisella työkalulla esim AVR-studiolla mikä selvisikin jo kun tajusin hakusanat arduino fuse bit. Nyt työnsin vaan heksakoodin suoraan tyhjälle kontrollerille, jossa todennäköisesti on sisäinen resonaattori ensiasetuksena.

Siihen kärähtäneeseen invertteriin jota aiemmin esittelin ajattelin laittaa tämän tahtia tekemään... joku päivä...

AVR Tutorial sivustolta löytyy laskuri fuse bittien asetukseen. Älä poista linkkiä tai ...
http://www.ladyada.net/learn/avr/fuses.html

En nyt muista koska kämmäilin näiden fuse-bittien kanssa, aika kauan sitten kuitenkin. Tarkistin vain kombinaation, mikä riittäisi n. 20MHz:iin asti - enkä muuta. Sitten olikin ihmettelemistä, kun kide ei värähdellyt ja piiriä ei enää voinut ohjelmoida - ei edes fuseja lukea muistaakseni vaan näytti täysin patologiselta tapaukselta em. piiri.
Jonkin ajan päästä kaveri kuitenkin vinkkasi, että olin mahdollisesti asettanut vahingossa bitit väärin päin, jolloin tuloksena olikin suoran clk-signaalin käyttö piirille. Eli piti rakentaa erillinen kellopiiri, josta sai 5V logiikan tasoilla kellosignaalin ja sillä sitten fuset kohdilleen ja sen jälkeen se sitten toimi! Eikä ole tullut enää tehtyä samaa virhettä, kun nyt ymmärtää aina tarkistaa ensin olemassa olevat fuse-bitit ja sitten ymmärtää sen, että "1" fuse-bitissä voi tarkoittaa että fuse onkin poltettu poikki joissakin teksteissä! Ja kyllähän sekin siellä manuaalissa sitten lukee.. manuaalin lukutarkkuudessa vaan olis ollu parannettavaa!

Hei kertokaahan millaisia eroja on kun käytetään tuota Arduino mega levyä tai sitten kun juotetaan piiri yksin levylle ja tehdää täysin oma PCB Tolle prosulle?
Paljonko muistia piiriltä syö toi arduinon systeemi?

Kiitokset taas tuosta AVR-tutorial linkistä, saan koneen, mihin saan asennettua tuon AVR-studion niin alan opettelemaan fuse-bittien modaamista tuon linkin pohjilta, samoin arduinon sivuilla oli siitä faktaa.

Kysyvä eksyy vain väärille teille kun minä rupean jotain neuvoja täällä muille sönköttämään… Mutta ei kai se arduinon bootloaderi tilaa vie sieltä juuri ollenkaan. Bootloaderi mahdollistaa käsittääkseni vain sen että saat mikro-ohjaimen ja tietokoneen välille yhteyden pelkällä USB-kaapelilla. Toisin sanoen bootloaderi sisältää vain ohjelman jolla mikro-ohjain osaa itse kirjoittaa itseensä samaa heksaa.

Minä itse en tykkää arduinon alustasta vain siksi että se ei näytä itse tehdyltä verolevy-kyhäelmältä, muutenhan se on mitä loistavin esialusta mikro-ohjaimelle: Valmis toimiva yhteys usb-kaapelilla ja fusebitit kohdallaan. Arduinon omalla 16Mhz kellolla on paljon valmiita esikutsuja jotka käyttävät jotain tiettyä jakajaa jolla viiveet saadaan suoraan helpotetuilla Delay-komennoilla suoraan laskematta ajaksi.

Minulla on erillinen ohjelmoija AVR ISPMK2 jolla saan työnnettyä koodin ohjaimeen, eikä piirikortille jää esteettisesti rumaa mini-usb-liitintä näkösälle, eikä myöskään tehdastekoisen näköistä piirilevyä.

Sinäänsä sillä, millä ohjelmalla prossua ohjeilmoit ei ole väliä. C on korkean tason tilaa vievä ohjelmointi, joku toinen taas vetää vanhan liiton Basicilla. Lopputuloksena kaikki kirjoitettu koodi käännetään konekieleksi ennen kun se poltetaan prossuun.
Minä itse käytän tällä hetkellä arduinon ”ohjelmointikieltä” joka lienee jotain processing-opetuskieltä joka on pitkälti C:n kaltaista ja tunnistaa vähän laajemmin mitä yritetään sanoa ja siihen löytyy esimerkkikoodia ylivoimaisesti parhaiten.

Juuri tämän takia käytän microchipin kontrollereita, ei tarvitse mitään bootloadereita ja kaikki on muutenkin simppelimpää. Hex tiedosto vain valitaan ja klikataan "polta".
Niin ja Basic ohjelmointi on best! Onkos muuten arduinolle basicia? ostin meinaan uno r3 :n