Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden haasteita

Saisiko Ylikoski tarjota tätä Kotimaa-lehteen?

Tekstiin on tänään lisätty seuraava osuus:

Elämänkatsomustieto (et) peruskoulussa ja lukiossa on nyt ensi sijassa uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine, mutta oppilaiden ja opiskelijoiden pääsy oikeuksiinsa ei kaikissa kouluissa toteudu tai se toteutuu huonosti. Kun monissa alakouluissa tai niiden lähikouluissa ei ole ollut et:n opetusryhmää tai opetusta on tarjolla vain matkan päässä toisessa koulussa, ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden huoltajille näissä ”nollakouluissa” tarjotaan kohtuullisten mukautusten ja tilanteen parantamisen sijaan uskonnonopetuksen valitsemista lapsen katsomusaineeksi. Lisäksi näissä olosuhteissa syntyneiden valintojen ”pysyvyyttä” koko peruskoulun ajaksi suositellaan, vaikka edellytykset oppilaan siirtymiseen et-opetukseen olisivatkin ylemmillä luokilla parantuneet.

Tällainen uskonnottomia syrjivä et-oppiaineen heikko, puutteellinen tarjonta Suomen koululaitoksessa ilmenee sen vajaakäytössä, sillä ainetta opiskelee vain hieman yli viisi prosenttia oppilaista, vaikka kouluikäisistä siihen oikeutettuja on noin 15 prosenttia. Ihmisoikeusnäkökulmasta kuitenkin jo 5 – 10 prosentin joukko ikäluokasta on suuri lapsia ja nuoria. Ihmisoikeuksissa kyse on yksilön pääsystä oikeuksiinsa. Elämänkatsomustiedon opetuksen toteutumista tulee edistää käyttäen yhdenvertaisuuden perustalta tarvittaessa myös kohtuullisia mukautuksia opetuksen järjestämisessä. Tässä työssä tulee ottaa huomioon, että elämänkatsomustietoon oikeutettujen oppilaiden määrä on koko ajan kasvussa, kun lapsia on yhä vähemmän kastettu kirkon jäseniksi.

Tällaista juttua ei saa julkaista muualla kuin vaparien omilla sivuilla.

Uskonnottomien etujärjestöjeen, ennen muuta Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton toimintaa pitää tehosaa ja laajentaa. Siihen taas tarvitaan lisää jäseniä ja aktiiveja.

Tässä on haasteita myös maahanmuuttatyöhön. Miten maahanmuuttajille kerrotaan Suomen uskonnon ja vakaumuksen vapaudesta. Miten pidättäydytään stereotypisestä uskonto-olettamsta lähtömaan mukaan.

Pitää vaan jaksaa jurnuttaa.

Kyllä pitää tuoda asiaa esiin myös ongelmien ilmaisun kautta.

Käytääntö laahaa paikoin lainsäädäntöä perässä.

Haasteet ovat mahdollisuuksia.

Hyvä kirjoitus avauksen linkissä.

Hyvä että nostetaan esiin.

Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.”

Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi

Elämänkatsomustiedon eli ET-opetuksen oppilasmääärän lisääminen on yksi keino vaikuttaa kouluihin.
Toukokuu hyvä aika erottaa lapsi kirkosta ja laittaa kirkkoon kuulumaton lapsi peruskoulussa uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon.

Eipä koulujen yv-suunnitelmista tullut vielä mitään "sesam aukene" -taikasanaa:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/04/06/onko-uskonnottomuus-tabu-kouluissa/

Kamppailu jatkuu sekä yleisellä tasolla että oppilas oppilaalta.

Teemu Keskisarjalta voisi kysyä, onko tämän huoonoa kritiikkiä. Vaikka oikesaanhan tässä kritisoidaan valtiota eikäm kirkkoa. Sehän on paimenen vika, jos susi saa mellastaa tarhassa vapaasti.

Näitä on hyvä käsitellä myös prutu-leireillä.

Kristinuskon ja islamin uskon perusteiden ja muka "pyhien kirjojen" dogmien arvostelu on yksi asia, ja Suomen ev.lut. valtiokirkon etuoikeuksien arvostelu toinen asia. Kirkko ei ole turva islamin uskonimaamien ekspansiopyrkimyksiä vastaan, vaan sekulaari humanismi ja valistus. Kirkolle näyttää islamin usko olevaan hyväksyttävämpi asia kuin uskonnottomuus, koska se yrittää pitää yllä uskoa, että "joku uskonto on oltava".

Ev.-lut. kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman purkaminen on Vapaa-ajattelijoilla aivan oikeutettu vaatimus. siihen liittyen kritiikin kohteena ei ole oikeastaan kirkko, vaan valtiovalta, eduskunta ja poliitikot. Valitettavasti myös esimerkiksi sosialidemokraatit ovat vuosikymmeniä olleet kunnioittamatta Forssain kokouksen 1903 tavoitetta "kirkko irti valtiosta". On parannuksenpaikka kautta poliitisen linjan.

Eurooppalaisiin arvoihin kuuluu kirkon ja valtiovallan erillisyys. Uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen kuuluu syrjimättömyys uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Kirkon erityisetuoikeudet pitää vaan lakkauttaa. Samalla uskonnonvapaus vaan paranee.

Kouluissa se tarkoittaa ensi vaiheessa "pakkouskonnonopetuksen" lopettamista siten, että elämänkatsomustieto avataan kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Asiasta on aloite eduskunnassa. Keskustellaanpa asiasta kansanedustajien kanssa kesällä.

Näitä olisi hyvä käsitellä sopivalla tavalla myös Protu-leireillä.

Hyvä jaottelu etuoikeuksiin ja huonoon soveltamiseen.

Julkisoikeudellisen erityisaseman valtiokirkollisia etuoikeuksia:

Uskonnottomia syrjiviä lakeja
perustuslain 76 § ja kirkkolaki
kirkollisvero-oikeus
uskonnonopetuksen pakollisuus
syrjivä hautaustoimilaki
lasten uskonnollinen rekisteröinti

Hyvien lakien huono soveltaminen:

Lakeja ja säädöksiä, joita ei noudateta tai tulkitaan uskonnottomia syrjivästi
varhaiskasvatuslaki
varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet
perusopetuslaki
perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet
lukiolaki
lukion opetussuunnitelmien perusteet

Tässä yksi asia tarkemmin: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14892864/syrjintaa-yleisten-hautausmaiden-kappelien-kaytoss

Papit kuulemma väittävät, että kirkko ja valtio on erotettu jo 1800-luvulla.

Sittenhän luulisi olevan helppoa lopettaa kirkon epäreilut etuoikeudet.

Toivottavasti nämä yhdenvertaisuuden ongelmat ja haasteet nousevat esiin myös protu-leireillä. Sekä kesätapahtumissa keskusteltaessa mm kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen kanssa.

Yli puolet pareista valitsee siviilivihkimisen. Tämä ilmentää yhteiskunnan sekulaaristumista eli maallistumista, johon kuulu myös juhlaa ja hääseremonioita ilman uskontoa.

Siviilivihkimisen voi saada myös maistraatin toimitilojen ja virka-ajan ulkopuolella. Vihkijä tulee tällöin häähuoneeseen tai vaikka järven rantaan, ja virallinen vihkiminen suoritetaan silloin hääjuhlien ohjelmassa.

Näistä virka-ajan ulkopuolella vihkijöistä on kuitenkin pulaa, aikoja esim. lauantaille ei saa jonottamatta, minkä vuoksi mm. uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestä Vapaa-ajattelijat on tehnyt esityksiä siviilivihkimisoikeuden omaavien vihkijöiden nimittämistä virkakunnan ulkopuolelta.

Laki antaa mahdollisuuden tällaisten siviilivihkijöiden nimeämiseen muuallakin kuin Lapissa, ja tiettävästi Hämeen maistraatti onkin avannut pään. Tarve on ilmeinen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Uskonnottomiin perhejuhliin neuvontaa sekä puhe- ja ohjelmapalveluja tarjoava Pro-Seremoniat omaa kokemusta myös hääjuhlapuhujatoiminnasta (nimiäis- ja hautajaispuheiden lisäksi), mutta puhujilla ei ole vihkioikeutta.

Luonnollisesti on mahdollista, että hääparit hoitavat virallisen vihkimisen maistraatissa ja varsinainen hääjuhla on sitten heti tai myöhemmin vihkimisen jälkeen. Useimmiten hääpuhujia löytyy ystävien ja suvun toimesta, mutta on toki hyvä, että myös puhujapalvelua löytyy uskonnottomiin hääjuhliin.

Sekin on luonnollista ja jyrkästi sallittua, että avioliittoon vihkiminen hoidetaan ilman sen laajempaa ohjelmanumeroa eli mitään juhlia ei järjestetä. Pääasiahan on parin kahdenkeskinen suhde.

Tässä osviittaa eteenpäin: Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2017-2020

Tilanne kouluissa poikkeaa yleisesta sekulaaristumisesta.

Lausuntomme tietosuojalakiin 20.7.2017 Viite: Oikeusministeriön työryhmän esitys tietosuojalaiksi, perustuu EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen.
Mietinnössä todetaan, että useassa sadassa kansallisessa säädöksessä on säännöksiä henkilötietojen käsittelystä, ja että nämä tulee käsitellä erikseen. Kuitenkin työryhmän mukaan kohta ”Kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten voimassa olevat tietosuojasäännöt” ei edellytä toimenpiteitä.
Laki uskontokuntien jäsenrekistereistä sisältää määräyksen, joka sallii uskontokunnan tallentaa tietoja paitsi uskontokunnan jäsenestä itsestään, myös hänen puolisostaan ja lapsistaan. Lakia edeltävä hallituksen esitys ei perustele tälle tarvetta. Säädöksen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen.
Laajemmin on hyvä muistaa, että Suomessa väestötietojärjestelmään on suora pääsy kaikilta valtionkirkkojen seurakunnilta. Tarve tähän johtuu lähinnä avioliiton esteiden tutkinnasta. Kun siviilivihkimisten osuus on ylittänyt 50 prosenttia ja kasvaa nopeasti, lienee syytä siirtää kaikki avioliiton esteiden tutkinta maistraateille, ja tämän jälkeen rajata pääsyä väestötietoihin myös valtionkirkkojen osalta vain niiden omiin jäseniin.

Näihin käsiksi.

Syrintää kirkon hautausmailla http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/11/03/lausunto-sote-lakipakettiin-hautaustoimesta/

Eipä tule esiin täss nämä ongelmat eikä siviiihautauksetkaan https://yle.fi/uutiset/3-9719556

Vapaa-ajattelijain toiminnan tarkoitus ei tietenkään tyhjene vielä siitä, että saadaan nämä julkisen vallan toiminnan epäkohdat korjattua. Vaikka on niissä toistaiseksi haastetta kylliksi.
Tavoitteenahan on vapaasti sekulaari yhteiskunta.

Kirkolliset voimat näköjään jarruttavat oven pieliä raapien kaikin voimin: http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005303093.html

Haasteita myös oikeudenvalvojille!

Hyvä jäsennys!

Tämä on myös Vapaa-ajattelijain liiton vaatimus:
"Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kannattaa sukuelinten silpomisen kieltämistä lailla kohteen sukupuolesta riippumatta. On suojeltava sekä tyttöjä että poikia, naisia ja miehiä. Jokaista ihmistä." http://www.lapsiasia.fi/

Tässsä vatauksia haasteisiin: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/05/09/esitys-vapaa-ajattelijain-liiton-tavoitteiksi-ja-strategiaksi-2017-2020/

Näiden takia vapaa-ajattelijoiden yhdistystoimintaa tarvitaan.
Tukea sille tarvitaan myös: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/

Ei tule aika pitkäksi, kun on haasteita.

Hyvä kokonaisjäsennys ja jaottelu juridiseen ja faktiseen puoleen.

Perussettii

Ajankohtaisena nyt varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden soveltaminen.

Konteksti!

Toivottavasti nämä tulevat esille myös koulun yhteiskuntaopin ja katsomusaineiden opetuksessa.

Antivaparin vihakampanjointia ei kannata laskea todellisiin haasteisiin.

Avauksessa täysi syy vapaa-ajattelijoiden toiminnan tukemiselle, vahvistamiselle ja jäsenyydelle vapareissa

Huostellaan huostellaan

Kommentteja juttuun - laajemppaa julkaisua ajatellen?

Jutun jäsennys tutuista asioista on hyvä.

Lasten erottaminen kirkosta, kun vanhemat tai toinen vanhempi on jo eronnut kirkosta.

Uusiin voittoihin.

Kirkolla on media- ja lobbausvaltaa. Liikaa.

Kirkolla on yli 1000 miljoonan euron budjetti... Valtaosa menee uskonnolliseen työhön.

Uskonnottomille järjestöille myönnetään uuden Veikkauksen varoista noin 300 miljoonan euron avustukset. Ja noiden lukuisten sote-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen toiminnan laajuus ja tehojkkuus on moninkertaista kirkon "autamistoimintaan" verrattuna.

Paluu todelllisuuteen!?

Syrjivien lakien syrjäyttäminen on tosiaan vielä kesken.

Tästä tukemaan hyviä asiota: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/

Ovatko kirkon luottamustehtävissä ja kirkollliskokousedustajina toimivat kansanedustajat ja kunnan valtuutetut jäävejä?

Antivaparin äherrys koteloituu tänne...

Onko tämä "haasteita" nyt muka parempi kuin ongelmia?

Historiaa: http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf

Hyvä jäsennys: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/04/18/uskonnonvapauden-ja-yhdenvertaisuuden-haasteita-suomessa/