Heinolassa tapahtuu tärkeitä

Suomen Kuntaliitto on julkaissut "Kunnan viestintä" ohjeistuksen kunnille. Tätä ohje on jäänyt huomiotta, vaikka onkin varsin ajankohtainen ja varteenotettava. Jotkut kunnat tosin ovat kirjoittaneet viestintäsuunnitelmansa ajat sitten soveltaen edellä mainittua ohjeistusta.

Kunnan viestintä
S i s ä l t ö
Lukijalle
Kunnan viestintäperiaatteet
Kunta on kuntalaista varten
Asukkaat osallistumaan
Viestintä vastuut selkeiksi
Viestintää kannattaa suunnitella
Vastaanottojalähtöinen viestintä tehoaa
Kokouksista tiedotetaan etu- ja jälkikäteen
Tiedotusvälineitä palveltava aktiivisesti
Sisäinen viestintä luo työskentelyedellytyksiä
Markkinointi tukee kuntakuvaa
Kriisiviestintään on valmistauduttava

Periaatteet käytäntöön
Tavoitteena elävä demokratia
Osallistuminen on kunnallisdemokratiaa
Maankäyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa
Kuntakonserni viestii avoimesti
Päätöksenteko on julkista
Työntekijät ja luottamushenkilöt tiedottajina
Tiedotusvälineet tärkeitä kuntatiedon lähteitä
Neuvonta on osa asiakaspalvelua
Erityisryhmien tiedonsaanti turvattava
Verkkoviestinnän merkitys kasvaa
Sisäinen viestintä tuo tulosta
Profilointi ja markkinointi ovat osa kunnan strategiaa
Tiedottaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa
Kunnallisista kuulutuksista vuorovaikutukseen

Viestinnän keskeiset säädökset
Jokaisella on perusoikeus tietoon ja hyvään hallintoon
Suomen perustuslaki
Julkisuuslaki
Hallintomenettelylaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä

Viestintäoppaan alussa on luetelty viestintäperiaatteet, joiden pohjalta kunta voi valmistella omat viestintäohjeensa. Lisäksi kirjasessa on käytännön ohjeita tiedottajille sekä tiivis kooste kuntaviestintää ohjaavista säännöksistä.

HEINOLA ON HEINOLALAISIA VARTEN
Asukkailla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan, sekä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Aktiivinen, aikaisessa vaiheessa tapahtuva tiedottaminen ja vuorovaikutus luovat asukkaille edellytyksiä vaikuttaa yhteisiin asioihin ja toimia kunnan jäsenenä. Viestintä tukee kunnan kehitystä ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Viestintä tekee myös mahdolliseksi KUNNAN TOIMINNAN ARVIOINNIN.

Vireillä olevista asioista on annettava riittävästi tietoja jo suunnitteluvaiheessa. Myös ratkaisujen vaikutuksista on kerrottava. Kuntalaisille on tiedotettava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Asukkaiden viestejä on kuunneltava aidosti ja uskottavasti.

* Eli miten Heinolassa asukkaille on kerrottu organisaatiomuutoksesta, sen vaikutuksista ja miten valmisteluun on voitu vaikuttaa?

ASUKKAAT OSALLISTUMAAN
Kunnan on pidettävä huolta siitä, että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

VIESTINTÄVASTUUT SELKEIKSI
Valtuusto linjaa kunna strategian ja luo edellytykset viestinnälle sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumiselle kunnan toimintaan. Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja.

Viestintä on organisoitava siten, että sen kehittämisestä, koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa nimetty viranhaltija. Koko kunnan viestintää hoitavan henkilön tulee olla suoraan kunnanjohtajan alaisuudeessa ja yksiköiden tiedottajien yksikön johtajan alaisuudessa.

* Heinolan uuden, organisaatiokaavion mukaan viestinnästä vastaisi
hallinto- ja kehitysjohtajan esityksen mukaan hänelle itselleen. Palvelualueena olisi: OSALLISUUS JA VUOROVAIKUTUS ja toimiyksikkönä: viestintä.

* Nykyaikana kunnan viestintä ja markkinointi edellyttävät alan tutkintoja ja tuloksellista näyttöä onnistuneesta viestinnästä ja markkinoinnista eri sidosryhmien ja kunnan kehityksen kannalta tarkasteltuna.

Tehokas viestintä edellyttää, että viestintävastaava kuuluu kunnan ja eri yksiköiden johtoryhmiin. Hänellä on oltava oikeus osallistua toimielinten kokouksiin sekä muutoinkin riittävät mahdollisuudet tarpeellisten tietojen saantiin sekä omatoimiseen tiedottamiseen.

* Heinolassa päättäjien olisi hyvä tietää, mitä TEHOKAS VIESTINTÄ edellyttää...

Muutamia huomion arvoisia ohjeita Suomen kuntaliiton ohjeista:
- Hyvin toimiva kunta painottaa avoimuutta ja viestintää jo kunnan strategiassa.
- Viestinnän peruslinjat ja kunnalle tavoiteltavan yhteisökuvan eli profiili tulisi määrittää viestintästrategiassa.
- Kunnalle kannattaa tehdä vuosibudjetin yhteydessä viestintäsuunnitelma. Viestintä on kytkettävä kunnan kaikkiin merkittäviin hankkeisiin alusta lähtien. Keskeisille hankkeille ja työryhmille on syytä nimetä tiedotusvastaava.

VIESTINTÄVÄLINEET
Viestintä tavoittaa kuntalaiset varmimmin, kun käytetään useita eri välineitä. Viestinnän kanavia ovat tiedotusvälineiden palvelu, suora kuntalaisviestintä, tiedotuslehdet, esitteet, internet, muu sähköinen viestintä, yleisötilaisuudet ja maksullinen mainonta.

Jatkoa: Viestintäsuunnittelu

TAVOITTEENA ON ELÄVÄ DEMOKRATIA

Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Asukkaat ovat myös vaativia kuluttajia, maksajia ja omistajia. Tämä edellyttää kunnilta jatkuvaa laatu-, arviointi-, osallistumis- ja palautejärjestelmien kehittämistä. Kunnan toiminnan on oltava LÄPINÄKYVÄÄ ja ARVIOITAVISSA.

Kunnan on hankittava toiminnalleen oikeutus kuntalaisiltkaan. Tämä tapahtuu paitsi kunnallisvaalien myös avoimen vuoropuhelun kautta. Asioista on synnytettävä mielipiteenvaihtoa jo varhaisessa valmisteluvaiheessa. Päätökset on perusteltava ja asetettava kritiikille alttiiksi. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten on pystyttävä aidosti ja uskottavasti kuuntelemaan kuntalaisten viestejä.

Tärkeää on myös se, että päätöksentekijät keskittyvät oikeisiin asioihin, ovat yhteistyökykyisiä ja luovat toimivia vuorovaikutusverkostoja erilaisten sidosryhmien kanssa Byrokraattinen, riitelevä ja hitaasti toimiva kunta ei anna palvelevaa ja kilpailukykyistä kuvaa.

HUOMIO HEINOLAN PÄÄTTÄJÄT!
... byrokraattinen, riitelevä ja hitaasti toimiva kunta ei anna palvelevaa ja kilpailukykyistä kuvaa ...

OSALLISTUMINEN ON KUNNALLISDEMOKRATIAA
Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistuminen ja toimiva vuorovaikutus on osa kunnallisdemokratiaa. Hyvät kokemukset asioihin vaikuttamisesta herättävät kiinnostusta myös kunnan päätöksentekoa ja kunnallisvaaleja kohtaan.

Valtuuston tärkeä tehtävä on luoda edellytyksiä kuntalaisten osallistumiselle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallistumisen edellytyksenö on TIEDONSAANTI kunnan suunnitelmista ja palveluista. Osallistumiselle on hyvä asettaa määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden toteutumista mitataan demokratiatilinpäätösten avulla.

Kuntalaki vaatii kuntaa selvittämään asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä avustamaan asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua.

Kunnat TUKEVAT yleisesti kuntalaisten oma-aloitteista toimintaa TARJOAMALLA TILOJA ja LAITTEITA sekä antamalla suoraa TALOUDELLISTA TUKEA. Tukea on mahdollista suunnata myös kuntalaisjärjestöjen tiedotustoimintaan.

PÄÄTÖKSENTEKO ON JULKISTA
Esityslistat ovat merkittävä tiedon lähde kunnassa valmisteilla olevista asioista. Esityslistojen julkistaminen auttaa tiedottamista valmisteilla olevista asioista. Listoille merkitään kaikki asiat, jotka eivät lain mukaan ole salaisia. Kunnan edun mukaista ei ole piilottaa asioita ns. b-listoille. Salassa pidettäviä tietoja sisältäviä esityslistoja ei saa antaa julkisuuteen.

Yleinen käytäntö kunnissa on, että toimielimet lähettävät esityslistansa tiedotusvälineille hyvissä ajoin ennen kokousta. Esityslistat voidaan julkistaa myös internetissä
Esityslistassa selostetaan tiiviisti asian valmistelun tulokset: selvitys vireilletulosta, asian aiempi käsittely, vastaajien asioiden alempi ratkaisukäytäntö, lainsäädäntö ja johtosäännöt, talousarvio ja -suunnitelmat sekä ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset.

TEOT LUOVAT IMAGOA
Imago eli mielikuva kunnasta sisältää kunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Imago syntyy tekojen kautta, mutta samalla myös ulkopuolisten tahojen sekä tiedotusvälineiden kautta. Imago kartoitetaan erilaisin mielikuvatutkimuksin, minkä jälkeen sovitaan strategiasta toivotun imagon vahvistamiseksi.

Mitä johdonmukaisemmin kunta tai muu organisaatio viestii omia keskeisiä viestejään, sitä todennäköisemmin ne näkyvät myös sen imagossa. Viestittiinpä tai ei, imago syntyy aina. Jokainen työntekijä, luottamushenkilö asukas ja yritys luovat teoillaan, sanoillaan ja ulkoisella esiintymisellään imagoa omasta kunnasta.
Mielikuvamarkkinoinnilla menestyminen on kiinni siitä, kuinka hyvin vastaanottajan vaikuttavia ja muista poikkeavia viestejä osataan välittää sekä siitä, miten niihin pystytään vastaamaan käytännössä. Mielikuvakilpailussa menestyvät kunnat, jotka kykenevät kirkkaimmin kertomaan oman tarinansa sidosryhmilleen.

Mielikuvan rakentamisessa tavoitteena on nostaa ihmisten tietoisuuteen korostetusti olemassa olevia haluttuja asioita. Se on kunnalle ominaisten vahvuuksien esiin tuomista pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Tavoitemielikuva ja perusviesti tärkeimmät työkalut
Profilointityön kivijalan muodostaa kunnan strategia ja siitä johdettu tavoitemielikuva millainen kunta haluaa olla sidosryhmien silmissä ja mistä se haluaa itsensä tunnistettavan. Tavoitemielikuva on kunnan johdon määriteltävä. Laadittu tavoitemielikuva on syytä testata kuntalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien piirissä ennen kuin sen eteen ryhdytään tekemään työtä.

* Kunnilla on ollut runsaasti hyviä ohjeita kuntien viestintään ja markkinointiin. Jotkut kunnat ovat kirjoittaneet omat viestintäsuunnitelmansa soveltaen Kuntaliiton ohjeita omaan tarkoitukseen. Menestyneet kunnat voivat vahvistaa hyvää imagoaan - Heinolan tulisi ensiksi luoda uusi imago riitaisan ja kuihtuvan pikkukaupunki -mielikuvan tilalle.

Kertokaa, mitä KH ja valtuusto päätti kokouksessaan Heinolan asukkaiden parhaaksi? Tuleeko Heinolaan monitoimitalo asukkaiden ja järjestöjen käyttöön?

Tietävätkö valtuutetut mitä ovat muiden toimialueiden kuin HYVINVOINTIPALVELUJEN henkilöstömäärät ja nettomenot? Avattiinko talousarviota uuden organisaation tullessa vai tehtiinkö talousarvio uutta organisaatiota silmällä pitäen? Veronmaksajia varmasti kiinnostaa.


HYVINVOINTIPALVELUT -TOIMIALUEEN johtaja on hyvinvoinvointijohtaja.
Toimialue jakaantuu neljään palvelualueeseen:
- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -palvelualueeseen 1.1.2018 alkaen.
- varhaiskasvatus -palvelualueeseen , jossa noin 160 henkilöä, netto n. 7 376 000 €
- opetus ja koulutus -palvelualueeseen, jossa noin 220 henkilöä, netto n. 14 218 000 €
- virikkeellinen elämä -palvelualueeseen, jossa noin 40 henkilöä, netto n. 3 247 000 €

Hyvinvointipalvelut -toimialueen netto 24.841 miljoonaa ilman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menoja...
Myös muiden toimialueiden olisi syytä miettiä henkilömääriä ja nettomenoja, jotta organisaation kokonaisuutta palveluineen ja palveluja vastaavine menoineen voisi arvioida.

Onko johtajaviroissa asianmukaisen korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt?

Heinolassa korkeakoulututkinnoksi hyväksyttänee myös kirjeopiston kurssit kulttuuritoimen osalta?

Mikä on tulevan hyvinvointijohtajan koulutus?

Heinolaan valittiin henkilöstöjohtajaksi Ypäjän kunnan entinen kunnanjohtaja. Henkilöstöjohtajan virkaa hän ei kauan hoitanut, vaan työskenteli kaupunginjohtajan erottamisen aikoina selvitysryhmän sihteerinä sekä va. kaupunginjohtajana. Heinolaan perustettiin vaalikauden aikana uusi hallinto- ja kehitysjohtajan virka, jota perusteltiin valovoimaisena virkana entisen kansliapäällikön viran sijaan. "Valovoimaiseksi" virka saatiin kun viran nimike vaihdettiin hallinto- ja kehitysjohtajaksi ja poistamalla entisestä kansliapäällikön virasta lakiopinnot. Hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan valittiin Heinolaan henkilöstöjohtajaksi rekrytoitu entinen Ypäjän kaupunginjohtaja. Eiköhän hyvinvointijohtajan virka liene "sopivan valovoimainen" nykyiselle hallinto- ja kehitysjohtajalle?

Sivistystoimenjohtajahan siihen siirtyy

Minne kulttuuritoimi/kesäteatteri siirtyy?

Elinvoimaan pelkkä kesäteatteri, muu kulttuuri jää hyvinvointiin

Jokohan kesäteatterin tilinpäätös ja tulos on sitten nähtävissä? Veronmaksajia ehkä kiinnostaa tietää, mikä on kaupungin avustus kesäteatterille.