Kosteus mittaukset

Ilmeisesti jollakin on myynnissa kippo, jossa kannen sandwich on vettynyt. Kyllahan se tietenkin harmittaa, jos joku huomaisi tuollaisen pikkuseikan...

Ajatuksesi mukaan siis esimerkiksi 10 tonnin vene hieman vedenalaisilta osiltaan kun vettyisi painaisi sillä sinun olettamalla 20% kosteudella 12 tonnia, niinkö?
Voi kun ajatusmaailma tässä tapauksessa ei nyt noin mene. Ensinnäkin se vedenalaisen laminaatin osuuden paino koko veneen painosta on muutamia prosentteja eikä sekään osuus sisällä koskaan, edes täysin vettyneenä, lähellekään 20% vettä. Isossa maailmassa, suurten vetten takana, jossa näitä osmoositapauksia on rutkasti enemmän kuin meilläpäin ovat asiansa osaavat veneentarkastajat arvioineet vettä olevan umpilaminaatissa pahimmillaan 1-2% verran laminaatin tilavuudesta. Ja sen laminaatin tilavuus ei kovin suuri esim 40 jalan umpilaminaattiveneessä ole. Esimerkin kokoisessa "täysin" vettyneessä veneessä puhutaan muutamista litroista vettä, aivan enimmillään 10-20 litraa. Se muuten painaa vain sen 10-20 kilogrammaa!

Esimerkiksi minun 6 tonnin veneessä on märkäpintaa ilman köliä ja peräsintä 22 m2. Tuosta ehkä puolet on kerrosrakennetta ja puolet umpilaminaattia. Sanotaan, että keskimäärin 20 mm paksua (kerrsorakenne ehkä paksumpi, umpilaminaatti ohuempi kölialuetta lukuun ottamatta). Tuon vedenealaisen lasikuidun ja kerrosrakenteen tilavuus siis on 0,44 m2. Joten mystisesti koko sen tilavuuden syrjäyttämällä siis voisi tulla 440 kg lisää painoa.

Väliaine saattaa olla 10 mm paksua ja sitä oli ehkä se puolet eli 11 m2. Tuonne siis voisi mahtua 110 kg vettä, jos väliaine jotenkin mystisesti lakkaisi olemasta siellä. Kylkien pinta-ala on samaa luokkaa kuin vedenalainen osa eli tuonne voisi väliaineen poistamalla tunkea vielä 200 kg vettä. Kannnessa väliainetta on vähemmän kuin 20 m2, sillä kaarevissa kohdissa, ikkuoiden lähelllä jne. ei yleensä ole kerrosrakennetta. Ehkä tuonnekin väliaineen poistamalla voisi tunkea sen reilut 100 kg vettä.

Aika vaikea kuvitella, että laminaatissa tai väliaineessa olisi edes kymmeniä kiloja vettä, ehkä tuo 10-20 on tosiaan realistinen.

Peräsimessä,huonosti tehdyssä sellaisessa, saattaa olla jopa yli 10 l vettä. Noiden tilavuus on 30 l luokkaa tuossa kokoluokassa ja tuonne ämpärissä sekoitettu vaahto on usein huonolaatuista.

Joakim1 kirjoitti:

Esimerkiksi minun 6 tonnin veneessä on märkäpintaa ilman köliä ja peräsintä 22 m2. Tuosta ehkä puolet on kerrosrakennetta ja puolet umpilaminaattia. Sanotaan, että keskimäärin 20 mm paksua (kerrsorakenne ehkä paksumpi, umpilaminaatti ohuempi kölialuetta lukuun ottamatta). Tuon vedenealaisen lasikuidun ja kerrosrakenteen tilavuus siis on 0,44 m2. Joten mystisesti koko sen tilavuuden syrjäyttämällä siis voisi tulla 440 kg lisää painoa.

Väliaine saattaa olla 10 mm paksua ja sitä oli ehkä se puolet eli 11 m2. Tuonne siis voisi mahtua 110 kg vettä, jos väliaine jotenkin mystisesti lakkaisi olemasta siellä. Kylkien pinta-ala on samaa luokkaa kuin vedenalainen osa eli tuonne voisi väliaineen poistamalla tunkea vielä 200 kg vettä. Kannnessa väliainetta on vähemmän kuin 20 m2, sillä kaarevissa kohdissa, ikkuoiden lähelllä jne. ei yleensä ole kerrosrakennetta. Ehkä tuonnekin väliaineen poistamalla voisi tunkea sen reilut 100 kg vettä.

Aika vaikea kuvitella, että laminaatissa tai väliaineessa olisi edes kymmeniä kiloja vettä, ehkä tuo 10-20 on tosiaan realistinen.

Peräsimessä,huonosti tehdyssä sellaisessa, saattaa olla jopa yli 10 l vettä. Noiden tilavuus on 30 l luokkaa tuossa kokoluokassa ja tuonne ämpärissä sekoitettu vaahto on usein huonolaatuista.

Lue lisää

Vertailun vuoksi voisi mainita arvion, että klassinen, siis puinen 6mR vene voi vetää rakenteeseensa noin 50 litraa vettä. Sekin edustaa vain hieman yli yhtä prosenttia veneen painosta, josta kuitenkin melkein 2/3 on lyijyä.

Se_suhteellinen_kosteus kirjoitti:

Ajatuksesi mukaan siis esimerkiksi 10 tonnin vene hieman vedenalaisilta osiltaan kun vettyisi painaisi sillä sinun olettamalla 20% kosteudella 12 tonnia, niinkö?
Voi kun ajatusmaailma tässä tapauksessa ei nyt noin mene. Ensinnäkin se vedenalaisen laminaatin osuuden paino koko veneen painosta on muutamia prosentteja eikä sekään osuus sisällä koskaan, edes täysin vettyneenä, lähellekään 20% vettä. Isossa maailmassa, suurten vetten takana, jossa näitä osmoositapauksia on rutkasti enemmän kuin meilläpäin ovat asiansa osaavat veneentarkastajat arvioineet vettä olevan umpilaminaatissa pahimmillaan 1-2% verran laminaatin tilavuudesta. Ja sen laminaatin tilavuus ei kovin suuri esim 40 jalan umpilaminaattiveneessä ole. Esimerkin kokoisessa "täysin" vettyneessä veneessä puhutaan muutamista litroista vettä, aivan enimmillään 10-20 litraa. Se muuten painaa vain sen 10-20 kilogrammaa!

Lue lisää

Olen myös törmännyt tuohon noin 2% lukuun kosteuden imeytymisestä umpilaminaattiin. Varsinainen ongelma ja painon kertyminen voi tapahtua kerros rakenteessa, jossa vaahdon imiessä vettä solukkoonsa alkaakin paino nousta jo ihan eri volyymillä.

Ilmeisesti balsa täyte imaisee vasta veden sisälleen jos se pääsee kosketuksiin balsa kuidun pään kanssa?

FoamPommi kirjoitti:

Olen myös törmännyt tuohon noin 2% lukuun kosteuden imeytymisestä umpilaminaattiin. Varsinainen ongelma ja painon kertyminen voi tapahtua kerros rakenteessa, jossa vaahdon imiessä vettä solukkoonsa alkaakin paino nousta jo ihan eri volyymillä.

Ilmeisesti balsa täyte imaisee vasta veden sisälleen jos se pääsee kosketuksiin balsa kuidun pään kanssa?

Lue lisää

No ei sinne vaahtoon tai balsaan tilavuutta enempää vettä mahdu. Joakim tuossa ylenpänä laski, että hänen 35 jalkaisessa on väliäaineen tilavuus tuollaiset 110 litraa. Eli jos kaikki väliaine katoaisi ja korvautuisi vedellä niin painoa tulisi 110 kg - väliaineen paino lisää. Ja kun se väliainekin kuitenkin jää sinne ...

NiinTaiNäinVaiNoinkohan kirjoitti:

No ei sinne vaahtoon tai balsaan tilavuutta enempää vettä mahdu. Joakim tuossa ylenpänä laski, että hänen 35 jalkaisessa on väliäaineen tilavuus tuollaiset 110 litraa. Eli jos kaikki väliaine katoaisi ja korvautuisi vedellä niin painoa tulisi 110 kg - väliaineen paino lisää. Ja kun se väliainekin kuitenkin jää sinne ...

Lue lisää

Väliaineen paksuudesta tietysti kiinni, olen törmännyt huomattavasti paksumpiinkin täyte ratkaisuihin. Toiseksi väliaine jatkuu yleensä rungossa myös laidoille koko pituudelta, joten tilavuus kasvaa, kun vesi etenee kapilaarisesti, jos sitä jostain syystä sinne pääsee, toivottavasti ei. Vai mahtaako olla rakennettu niin että eri "osastoja"

10-20 mm lienee alue, jolla suurin osa normaaleiden purjeveneiden väliaineista on. Tässä 20 mm: http://www.maestroboats.fi/M40/M40_Specification.htm ja 1/2" eli n. 12 mm lienee tavallisin.

Ei noissa mitään osastoja ole muuten kuin alueet, joissa on umpilaminaattia. Yleensä rungon ja kannen liitosalue, kölipalkiston ja moottoripedin alue, peräsimen alue jne. Kannessa usein myös ruffin kyljet ja monet muotoillut alueet ovat umpilaminaattia.

Balsa on täynnä vettä elävänä ja painaa n. 1000 kg/m3. Kuivattuna ja valikoituna väliaineena painoa on n. 100 kg/m3. Periaatteessa siis 900 kg/m3 voi mahtua vettä. Osan tuosta on jo ottanut hartsi laminoitaessa. Lisäksi balsan "vesikanavat" ovat laminaatista toiseen ja hyvin tehtynä päät on tukossa hartsilla. Tällöin siis vesi etenee erittäin hitaasti sivusuunnassa.

Huonommin tehtynä sitten voi jäädä kulkureittejä lähinnä alueilla, jossa pinnat ovat kaarevia. Tällöin on pakko käyttää viiltoja balsassa, jotta balsa taipuu muotoon. Viiltojen on tarkoitus täyttyä hartsilla, mutta ilman alipainelaminointia se ei ole varmaa. Erittäin huonosti tehtynä laminaatti on irti osin tai kokonaan väliaineesta, jolloin vesi pääsee hyvin liikkumaan ja potensitaalisesti myös suoraan puun syihin. Tällöin lujuus on tietysti jo menetetty ennen vettäkin.

Onhan noita balsalla tehtyjä veneitä punnittu runsaasti kilpapurjehdusta varten. Ei ole havaittavissa satojen kilojen painoeroja 80-luvulta nykypäivään puhumattakaan 10 % eroista.

Joakim1 kirjoitti:

10-20 mm lienee alue, jolla suurin osa normaaleiden purjeveneiden väliaineista on. Tässä 20 mm: http://www.maestroboats.fi/M40/M40_Specification.htm ja 1/2" eli n. 12 mm lienee tavallisin.

Ei noissa mitään osastoja ole muuten kuin alueet, joissa on umpilaminaattia. Yleensä rungon ja kannen liitosalue, kölipalkiston ja moottoripedin alue, peräsimen alue jne. Kannessa usein myös ruffin kyljet ja monet muotoillut alueet ovat umpilaminaattia.

Balsa on täynnä vettä elävänä ja painaa n. 1000 kg/m3. Kuivattuna ja valikoituna väliaineena painoa on n. 100 kg/m3. Periaatteessa siis 900 kg/m3 voi mahtua vettä. Osan tuosta on jo ottanut hartsi laminoitaessa. Lisäksi balsan "vesikanavat" ovat laminaatista toiseen ja hyvin tehtynä päät on tukossa hartsilla. Tällöin siis vesi etenee erittäin hitaasti sivusuunnassa.

Huonommin tehtynä sitten voi jäädä kulkureittejä lähinnä alueilla, jossa pinnat ovat kaarevia. Tällöin on pakko käyttää viiltoja balsassa, jotta balsa taipuu muotoon. Viiltojen on tarkoitus täyttyä hartsilla, mutta ilman alipainelaminointia se ei ole varmaa. Erittäin huonosti tehtynä laminaatti on irti osin tai kokonaan väliaineesta, jolloin vesi pääsee hyvin liikkumaan ja potensitaalisesti myös suoraan puun syihin. Tällöin lujuus on tietysti jo menetetty ennen vettäkin.

Onhan noita balsalla tehtyjä veneitä punnittu runsaasti kilpapurjehdusta varten. Ei ole havaittavissa satojen kilojen painoeroja 80-luvulta nykypäivään puhumattakaan 10 % eroista.

Lue lisää

Joissain Terhi-veneissä, joissa siis on sisä- ja ulkokuori ja niiden välissä polyuretaanivaahtoa, on vettä päässyt imeytymään vaahtoon. Tällöin voi myös ulkokuori nousta kupruille, kun vettä kertyy sisälle. Silloin kuorien välinen tilavuus kasvaa ja veneestä tulee todella painava. Mahtaako lasikuitu voida myös kupruilla. Senhän näkee helposti ainakin Terheistä, joten kosteusmittausta ei tarvita.

Terhit ovat aivan eri juttu. Ainakin osa noista on muistaakseeni ABS-muovia eikä lasikuitua. Sitten se vaahto on paikanpäälä tehtyä eikä levynä ostettua, kuten normaalin kerrosrakenteen väliaine.

Lasikuituinen Terhi siis vastaa lähinnä peräsintä ja ne tunnetusti voivat imeä huomattavan määrän vettä tilavuuteensa nähden. Saattavat myös haljeta eikä halkeaminen välttämättä liity pakkaseen. Tutun 2000-luvun laatuveneessä oli peräsin halki ja vettynyt, vaikka vene ei ole koskaan ollut pakkasessa, vaan säilytetty lämpimässä hallissa.

Tuo kellukemateriaalien vettyminen on tunnettu ongelma jo ainakin 70-luvulta. Kyse lienee siitä, että vaahdon tekoprosessi on mennyt jotain pieleen ja vaahto ei ole tasalaatuista eikä umpisoluista.

Luulen, ettei Mads saa sitä pohjaa ikinä valmiiksi (kuivaksi). Kuten meillä, Tanskassakin on aivan kamala sää ympäri vuoden. No, ehkä jos tulee hellekesä...

Mielenkiintoinen tarina. Yhden Coppercoatluennon kuunnelleena muistelen, että ei suositella smaalattavaksi muiden antifowlingienpäälle. Mutta ei kai ole tarkoitettu epoksiprimerien korvaavaksi. Ymmörsinkö oikein, että vielä 12 v käsittelemätyömyyden jälkeen ko antofowling toimi eliönestona kuplista huolimatta?. Hienoa.
Kaikki pohjan maalikerroksessa näkyvät kuplat eivät ole muovilaminaatin osmoosia. Maalikerrokset voivat erota toisistaan siten, että kuplat ovat epoksikerroksen eli vesisulun ulkopuolella kovien myrkkykerrosten välissä. Erään artikkelin mukaan tällaisten vaarattomien kuplien riski lisääntyy maalikerrosten lukumäärän ja paksuuden lisääntyessä. Riskiraja muodostumiselle taisi olla 10v / 10 maalikerrosta/ yli 40 u paksuus.
Kaikki kuplat eivät ole rungon osmoosia

Ehkäpäsuomenkielessäpitäisikirjoittaakaikkisanatyhteen,niinkukaaneitekisienääyhdyssanavirheitä.

Hohoo, aivan loistava kommentti, kiitos!