Onko kokemuksia

Aspergiin ei ole lääkettä. ei voi olla kun kysessä on aivojen laaja-alainen kehityshäiriö. On vaan hyväksyttävä luonnon itsensä asettamat puutteet.
Asperger-dg oli minulle suunnaton helpotus.
Kylähuun viitta oli jo asetettu harteilleni. On se helpompi kestää kun tietää mistä itsen erilaisuus juontuu.
Meillä oli suvussa umpiautistinen poika. Eli niissä oloissa 12 vuotiaaksi. Aivan oma sanastonsa hänellä.

Oikeastaan reikimeditaatio muutti elämäni suuntaa. Sitä ennen kevyt kotisalitreenauskausi. Siinä aivot saivat tapaturmaeläkeläiselläkin happea.
Nämä räjäyttivät tajuntani kerta toisensa jälkeen.

En pysty muuttumaan jäljellä olevan elämäni aikana kuin vain etanan vauhtia. Viimeinen 10v. on jo kulumassa.
Vaimon sairastumisesta ja kuolemasta selviytyminenkin on vielä kesken. Opettelen lyhyen aikani opettelemaan sopeutumista ja itseni hyväksymistä.

Onko asseilla myös persoonallisuushäiriöitä valtaväestöä enemmän? T. Taiteilja, ollaan erilaisia

Asseilla monesti hyvä sävelkorva ja rytmitaju. Siitä johtunee että monet muusikot ovat matafakin aspergereita.

Persoonallisuushäiriöitä ja mt-ongelmia olen kehittänyt puolustaakseni itseäni. Pelkään sosiaalisia tilanteita = Pienempi riski että ihmiset huomaisivat as-piirteeni. Olen passiivis-aggressiivinen = Pystyn kostamaan ilkeille ihmisille. Saan kokea paremmuuden tunnetta.

Minusta tuntuu, että minussa on tuo asbergeri sisässäni.
En koe sitä ongelmaksi, mutta jotkut kokee ilmeisesti.
Koska yhteiskunta menee omaa täsmällistä tietään, minulla ei ollut siinä sijaa.
Ryhdyin itsekkääksi ja sain tilaa itselleni. Se ei ole muilta pois.
Nykyään minulla on 3 yritystä jotka voivat kohtalaisen hyvin.
Ovat omavaraisia ja toimivia. Tuottavat ja työllistävät.
Helppoa tietä ei ole, enkä ole kokenut mitään sairautta tai ominaisuutta.
Minä vaan en pärjännyt ja jotkut yrittivät tulla silmille.
Kouluja en luonnollisesti käynyt, mutta tiedän enemmän kun moni
kouluttautunut, koska se, mikä kiinnostaa niin sen selvitän tarkalleen.
Minä olen yksi tapaus muiden joukossa. En pidä itseäni erikoisena, mutta
huomaan, että olen erilainen kun lähes kaikki muut.
Minulla ei ole tarvetta korostaa itseäni. Olen mielelläni pieni ja näkymätön.
Kaikki varmaan johtuu tuosta piirteestä tai miksi sitä sanotaankaan..sairaudeksi tai puuteeksi.
Pystyn kyllä älykkäässä seurassa pysymään mukana ja pärjäämään suunnilleen samalla tasolla.
En aio diaknosoida asiaani, mutta aina kun luen asiasta, olen täysin varma, että mikä minussa on.
Minusta me ihmiset olemme vaan erilaisia. Se olkoon rikkaus. En loukkaa ketään, koska se tuntuu minusta aina pahalta.

Tämä ketju on antoisaa luettavaa! Kiitos Toivo.Lång, yksiAsse jne.!

No minähä oon tässä asiassa expertti ku oon Asperger ja oon 12V ite oon varmaa poikkeus aspergereis koska must ei huomaa mitään eroavaisuuksia normaaleista ihmisistä mutta itte en saanu lääkitystä tai mitään sellasta kävin kyllä terapiassa noin 3 KK ja tuo kun sanoit että on omissa maailmoissa on ihan totta mutta se ei haittaa keskittymistä kykyä ja tuotas kun kun sanoit tarkkaavaisuuden puutteesta niin sitä on itselläni on erittäin vähän ja sama juttu tilanteen lukemisessa se tosiaan riippuu henkilöstä se Asperger