Sossun ja Kelan laittomuudet toimeentulotuessa

LukutaitoinenApina

Joensuun Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimeentulotukiohjeet on osittain lain vastaisia. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti toimeentulotuki ohjeet vuodelle 2016 kokouksessaan 19.01.2016. Yhteistoiminta-alue kattaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan. Perustoimeentulotuki siirtyi tämän vuoden alusta Kelalle ja Kela noudattaa noita Joensuun toimeentulotukiohjeita vielä tämän vuoden ajan joten nuo ohjeet ovat tavallaan vielä tämän vuoden voimassa.
Ohjeen sivulla 3 lukee että "Toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntö on aina ensisijainen sen soveltamisohjeisiin nähden." mutta tuo jätetään käytännössä huomioimatta kun se rajoittaa pikkuvirkamiehen kuviteltua valtaa joka on käytännössä harkittua mielivaltaa väitetyn harkintavallan sijasta ja sitä käytetään myös sellaisissa asioissa jossa laki ei edes anna harkintavaltaa viranomaiselle.
Sivulla 12 sanotaan että kohtuullisten asumismenojen lisäksi asumisen kuluina voidaan huomioida vesimaksu kork. 20 €/hlö/kk. Tuota ohjeen kohtaa on tulkittu siten että vaikka asumismenot kokonaisuutena jäisivät alle kunnan normin niin silti on vesimaksusta jätetty huomioimatta 20 €/hlö/kk yli menevä osa. Tuo tulkinta on mahdollista vain kun ei ymmärretä tai haluta ymmärtää sanan ”lisäksi” merkitystä.
Sivulla 13 kerrotaan että hyväksytään toimeentulotukeen asuinrakennuksen/huoneiston kotivakuutus (irtaimisto ja palo), tuo on johtanut kotivakuutusmaksun osittaiseen hylkäämiseen oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen osalta.
Sähkölaskusta on sivulla 13 maininta ”Taloussähkömenoja huomioidaan kohtuullisen suuruisina kulutusarvion mukaan suhteessa ruokakunnan kokoon.” Toimeentulotukilaissa on kuitenkin ehdoton määräys siitä että ne otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina. Tuo tarpeen suuruus on laskun loppusumma ja sitä ei lautakunnalla ole lain mukaan oikeutta määrätä.
En ihmettele yhtään jos noissa ohjeissa on muitakin lain vastaisuuksia, nuo vain löysin mutta kaikki on liikaa. Nuo ohjeet löytyy tuolta: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/2016881-8-1.PDF
Noita lakiin perustumattomia ohjeita ja niiden asiakasvastaista tulkintaa on sovellettu varmaan ”valovuosia” tuhansiin tai ehkä jopa kymmeniin tuhansiin päätöksiin. Oikaisuvaatimusaika noista on mennyt jo ohi mutta asiakas voi vaatia virheen korjaamista hallintolain 8 luvun 50§: 1 mom 2 kohdan perusteella koska päätös on perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Kohtuullista olisi jos siunsote saisi muutamia tuhansia virheen korjausvaatimuksia käsiteltäväkseen. Minun asiassani tuon virheen korjauksen tekivät ja niin pitäisi tehdä kaikkien muidenkin osalta oma-alotteisesti mutta tuskin tekevät vaikka se olisi lain mukaan mahdollista. Siksi on tärkeää että mahdollisimman moni vaatii virheiden korjaamista ja sen voi tehdä vaikka sähköpostilla siunsoten kirjaamoon, osoite on [email protected], liitteitä ei tarvita koska päätökset on jo valmiiksi siellä siunsotessa. Riittää kun virheenkorjausvaatimuksessa on aikaväli jolta korjausta vaaditaan ja ne etuudet joita vaatimus koskee (esim. vesimaksu, sähkölasku, kotivakuutus tai terveydenhoitomenot) sekä peruste hallintolain 8 luvun 50§: 1 mom 2 kohta. Joutuvat ainakin käsittelemään nuo korjausvaatimukset ja toivottavasti myös miettivät samalla tekosiaan.

Kela noudatti noita kunnan ohjeita tammi- ja helmikuussa tekemieni hakemusten käsittelyssä. Tein oikaisuvaatimuksen kotivakuutuksen ja vesimaksun ”kohtuullistamisen” osalta. Kotivakuutusmaksu hyväksyttiin kokonaan, sen sijaan vesimaksusta Kelan oikaisuvaatimuskeskus alkoi tinkiä oikaisuvaatimuskäsittelyssä ja tarjosi Kelan omaa normia joka on tasan yhtä laiton kun kunnankin normi ja sovelsi sitä täysin Kelan täysin ohjeidenkin vastaisesti. Tuosta oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä tuli mieleen torilla rukkasia myyvä ”helppoheikki” ja päätös oli häpeäksi koko virkakunnalle ja sen maineelle. Valitin oikaisuvaatimuspäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Tinkiminen loppui heti kun Kela sai lausuntopyynnön Itä-Suomen hallinto-oikeudesta ja maksoi puuttuvan osan vesimaksusta, lausunnossaan Kela hyväksyi kaikki vaatimukseni ja Itä-Suomen hallinto-oikeus teki tutkimattajättämispäätöksen koska minulla ei ollut enää oikeusturvan tarvetta, ei minulla ollutkaan mutta varmaan monella muulla sitä olisi.
Olen todella huolissani viranomaisten lain noudattamisesta. Toiminta on todella röyhkeää ja raukkamaista siksi että monikaan asiakas ei tiedä oikeuksiaan ja jos tietääkin niin ei uskalla vaatia oikeuksiaan viranomaisen koston pelossa, tuo pelko voi olla joissain tapauksissa aiheellinen. Nuo laittomuudet ovat niin selviä ja röyhkeitä ettei lain tulkinnasta voi olla kyse vaan tahallisuus on varsin ilmeinen. Tässä tapauksessa ohjeiden ja lain ero on niin selvä että lukutaitoinen apinakin ymmärtää ohjeiden laittomuuden.

6

590

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kpiintynyt

      Itse olen suurimman osan joutunut maksamaan ymisuurista veden ja lämmön laskuista joensuun kodille. Jatkuvaan tulee satasien lisälaskua eli onko juuri näistä maksuista tapauksessasi kyse. Valitin hallinto-oikeuteen tuli sossua mukaileva kielteinen ptös. Kunnilla kuulemma oikeus perusoikeuksista riippumatta vetäö millaiset linjaukset hyvänsä mitä hyväksyvät vedoten tt ruen viimesijaisuuteen viis todellisista menoista.

      • pwoetp2o3p

        Mikset äänestä jaloilla ja muuta muualle?


    • Lakitieto

      "Laki toimeentulotuesta 7 a § (26.6.2015/815)

      Perusosa

      Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot."

      Perusosalla katettaviin menoihin eivät näin ollen kuulu vesi- ja lämmityslaskut.

    • Lakitieto

      "Laki toimeentulotuesta 7 b § (26.6.2015/815)

      Muut perusmenot

      Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

      1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

      2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

      3) kotivakuutusmaksu;"

      Edellä mainitut asumismenot kuuluu huomioida perusosalla katettavien menojen lisäksi muina menoina.

    • Lakitieto

      "Laki yleisestä asumistuesta 9 § (29.12.2016/1533)

      Hyväksyttävät asumismenot

      Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.

      Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot. Osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään vastike sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon 1 momentin mukaisina."

      Laissa toimeentulotuesta säädetään, että erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset hyväksytään tarpeellisen suuruisina. Eli käytännössä sen mukaisesti mikä on laskun euromäärä.

      • LukutaitoinenApina

        Tuossa oli sellainen pointti että lain tarkoittamat asumismenot yhteensä jäivät selvästi alle normin mutta vesimaksu oli suurempi kun kunnan laiton normi jota käytetttiin erikseen tuon vesimaksun osalta. Laki ei tunne tuollaista vesinormia ollenkaan.

        Tein hallintokantelun tuosta oikaisuvaatimuspäätösten tekijästä. Siitäkin huolimatta vaikka Kela luovutti hallinto-oikeudessa oikaisuvaatimuskeskuksen puheenjohtaja väittää että kaikki päätökset oli laillisia, vain harkinta tehtiin uudelleen. Tuo on kyllä vähimmäismäärien osalta pakottavaa lainsäädäntöä eikä harkintavaltaa tuossa ole ollenkaan ja tuo vesinormi joka Kelallakin on ei perustu lakiin vaan kaikki asumiskulut on laskettava yhteen ja verrattava sitä asumiskulunormiin, jos kulut ylittävät normin niin sitten voidaan vasta harkita maksetaanko kokonaan ja siinäkin on määräaika jonka kuluessa pitää hankkia halvempi asunto tosin omistusasuntoa ei voi vaatia myymään vaan kulut on maksettava todellisen suuruisina.

        Kela toimii järjestelmällisesti lain vastaisesti kohtuulistamalla toimeentulotukilain 2:7b§:n mukaisten kustannusten ottamisessa menona huomiooon. Laissa sanotaan että menot otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon.

        Perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 31/1997 vp- HE 21711997 vp mukaan toimeentulotukilain 2:7b§:n (ent. 7§) mukaisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan on säädettävä lailla. Osa noista entisen 7§:n mukaista menoista on sellaisia joista voidaan säätää asetuksella.

        Tietääkseni toimeentulotukilain 2:7b§:n kohtien 2-7 mukaisista menoista on Kela ohjeistanut jotain normeja mutta lakia tai asetusta niistä ei ole ja siksi nuo kohtuullsitamiset on laittomia ja niiden ohjeiden mukainen toiminta on varastamista asiakkaalle lain mukaan kuuluvasta toimeentulotuesta. Kelan ohjeissa on paljon toimeentulotukilain ja jopa perustuslain vastaisuuksia ja niiden tulkinnassa vielä paljon enemmän johtuen päätösten tekijöiden lain ja ohjeiden asiakasvataisesta tulkinnasta. Siksi on tärkeää että jokaiseen laittomaan päätökseen haetaan oikaisua ja tarvitaessa valitetaan hallinto-oikeuteen, ehkä jossain vaiheessa Kela oppii olemaan ihmisiksi.

        Kela ei voi päättää tuosta tarpeen suuruutta yleisellä valtakunnallisella ohjeella vaan se on tehtävä yksilökohtaisesti hakijan olosuhteiden perusteella ja jo päätöksen tekovaiheessa hallintolain 31§:n asettaman selvitysvelvollisuuden perusteella eikä sitä voi jättää muutoksenhaun varaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      70
      2072
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      167
      1599
    3. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      155
      1547
    4. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      90
      1348
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      49
      1290
    6. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      286
      1158
    7. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      133
      1044
    8. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      75
      1022
    9. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      113
      1003
    10. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      54
      872
    Aihe