Neuvostotykistö Kannaksella, myytti ja totuus

Neuvostoliiton tykistödivisioonan vahvuudeksi ilmoitettu vuonna 1944:

-48 kpl 76 mm kevyttä kenttätykkiä
-84 kpl 122 mm haupitsia
-32 kpl 152 mm raskasta haupitsia
-24 kpl 203 mm superraskasta haupitsia

Yhteensä.......188 tykkiä ja haupitsia

Tykistöprikaatissa lienee ollut alle 100 kenttätykkiä.

"Joissakin historiankirjoissa toistetaan omituista väitettä...."

J missähän tuollaista väitetään?

Yleisesti käytetyt luvut ovat seuraavat:

Ennen joukkojen keskittämistä Kannakselle siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944.

Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa.

Suomalaisia oli Kannaksella hyökkäyksen alkaessa määrävahvuuksien mukaan 75 000 miestä, 100 panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä.

Tykistön vetovaunuista oli melkoinen osa "lainattu" maataloustöihin!

Tykistöprikaati jolla käytössä 76 mm kenttätykit, tykkejä merkitty vuonna 1944 72 kpl, samoin jos 153 mm haupitsit. Mutta tykkimäärä 36 kpl jos käytössä 153 mm:n kenttäkanuunat. Näin ollen jonkinlainen keskiarvo lienee ollut lähellä tuota jv-divisioonan 60 kpl. Kannaksen ylijohdolla lienee siis ollut noissa 2 divisioonassa ja 5 tykistöprikaatissa noin 670-700 tykkiä. Kokonaistykkimäärä lieneekin ollut noin 2 000. Jos paljon "leikattuja" divisiooneja on määrä voinut jäädä hyvinkin 1 500 kenttätykkiin ja haupitsiin.

Missään tapauksessa puna-armeijalla ei ole ollut Kannaksella kesäkuussa 1944 viittätuhatta kenttätykkiä/haupitsia. Kummallinen termi "putkia" sisältää ilmeisesti kenttätykkien ja haupitsien lisäksi kaikenlaisia heittimiä, pst-tykkejä ehkä raketinheittimiä jotka olivat jos vielä onnettomampia hehtaaripyssyjä kuin puna-armeijan metsänlaitoja ampuva tykkimäärään nähden aika tehoton kenttätykistö. Läpimurron jälkeen tuolla tykistöllä oli ilmeisen suuria ongelmia maalinosoittamisessa ja tehokkaassa oikea-aikaisessa tulituksessa.

Divisioonien tykistö n. 6000 tykkiä, tykistödivisioonat n. 3000 tykkiä, 146 irrallista patteristoa ja 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, pst, heitin ja laivasto.

24 jv-divisioonassa on ollut, mikäli täysin määrävahvuisia, 24x60 =1 440 kenttätykkiä/haupitsia. Tosiasiassa täyttä vahvuutta ei oikeastaan milloinkaan puna-armeijallakaan ollut. Tykistödivisioonien tykkivahvuuksiakin pudotettiin vuoteen 1944 tultaessa. Puna-armeijan ongelmista suurimmat oli jalkaväen tykinruuan saatavuusongelmat ja koulutetun panssarimiehistön puute. Elintarvikeongelmien paheneminen vuonna 1944 oli myös suuri ongelma ja laski joukkojen taisteluarvoa.

Näyttää olleen puna-armeijan panssarivoimatkin Kannaksella vajaalukuiset sillä täysvahvuisen panssariprikaatin vaunumäärä oli 61 ja rykmentin 20. Näin ollen täysvahvuisina niissä olisi ollut 366 160 160 = 686 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

Mutta olihan se vaan sellainen tykistö joka pani kiireenvoidetta suursuomentekijöiden kanta-
päihin kesällä 1944. Kyllä liukkaasti pakenivat suhnat silloin kotia kohden sekalaisina parvi-
na vaikka jälkisotaa käyvät tampiot täällä muuta kuinka junkuttavat. -Eiks niin?

Neuvostoliiton valtavat miehistötappiot 1941-43 (pahin jakso heinäkuusta 1943 kevääseen 1944) pakottivat STAVKA:n siihen että mm. kiväärikomppanioiden vahvuuksia laskettiin 91 ja 64 mieheen ja rykmenteistä usein pudotettiin yksi pataljoona pois, pataljoonista kolmas komppania ja komppanioista kolmas joukkue. Useimmat jv-divisioonat olivat taistevahvuuksilla (miehistömäärät) heikompia kuin länsimaiden prikaatit eivät juuri paljoa vahvempia kuin rykmentit. Ei siis ole ollenkaan myytti että Neuvostoliitolta uhkasi loppua tykinruoka mikäli sota olisi pitkittynyt vaikkapa vuoteen 1946-47.

Tuossa vaiheessa pelastus tuli siitä että vuosien 1922-28 ikäluokat olivat huomattavan suuret. Lähes 4 kertaa Saksan ikäluokkia suuremmat. Tykinruoka kaikkiaan NL:llä oli tosin vain kolminkertainen Saksaan verrattuna mutta fyysisesti, älyllusesti sekä suoritusarvoltaan selvästi heikompaa. Vuonna 1944 maan elintarvikehuoltotilanne lend leasesta huolimatta vain heikkeni. Sotilaiden yleiskunto oli niin heikko ettei useista heistä ollut tosiasiassa rintamatehtäviin saatikka taistelujoukkoihin.

Sodan jälkeen 1946-47 koettiin Neuvostoliitossa Euroopan viimeinen suuri nälänhätä. Niin heikossa hapessa Neuvostoliitto todellisuudessa siis sodan lopulla oli.

Puheet ja kirjoitukset "sadoista puna-armeijan divisioonista" ovat luoneet harhan sillä nuo lukumäärät olivat hyvin inflatoorisia. Talvisodan aikaan puna-armeijan jv-divisioonaan saattoi kuulua jopa 18 000 sotilasta mutta Kuurinmaalla talvella 1945 se soti jopa alle 4 000 miehen divisioonilla. Panssariarmeijan vahvuus ja varsinkin suorituskyky tuskin oli edes amerikkalaisen panssaridivisioonan luokkaa.

Stalinin koneisto loi armeijoita joissa ole Potemkinin kulissien piirteitä.

Jos ei vielä tajua että itärintaman sota oli primitiivistä ja että toisessa maailmansodassa ei käyty yhtään todella ratkaisevaa maataistelua on pihalla kuin lumiukko kyseisen suursodan todellisesta luonteesta.

Hitlerin ja Stalinin käsitys sodankäynnistä oli alkeellista, vanhanaikaista ja ajastaan jäljessä. Molempien luomat imperiumit luhistuivat. Stalin ei tajunnut sitä että sodassa olisi voitto saavutettava mahdollisimman pienin uhrauksien. Tyyppi tapatti 14 241 000 valtakuntansa sotilasta, rajavartijaa, partisaania ja miliisiä 4 vuoden aikana. Siis sotilaallinen idiootti. Ei mikään 170-180 miljoonan ihmisen valtakunta kestä moista miehistöhukkaa.

Neuvostoliiton armeijat ja armeijakunnat saattoivat olla mitä tahansa. Esim.kolmen divisioonan armeijakunnassa oli usein vain 15 000 sotilasta ja näissä 5-8 divisioonien "armeijoissa" vain 30 000 -45 000. Näin Kremlin despootille voitiin esitellä kymmenien ja taas kymmenien uusien "armeijoiden" luomista. Eri asia vain mikä taisteluarvo on "armeijalla" jonka 6 divisioonassa oli vain 36 pataljoonaa joissa yhteensä 72 kiväärikomppaniaa (a 91 sotilasta) ja joissa vain 6 552 kiväärimiestä. Yksi verinen taistelu ja tuon "armeijan" taisteluarvo oli mitätön, ei edes vihollisen vereksen divisioonan veroinen.

Antony Beevor, Toinen maailmansota s. 884

Potsdamin konfrenssi 16.7.1945

Konfrenssin kuluessa kävi hyvin selväksi, että Stalin halusi laajentaa Neuvostoliiton vaikutusvaltaa moneen suuntaan. Hän osoitti mielenkiintoa Italian Afrikan-siirtomaihin ja ehdotti, että liittoutuneet poistaisivat Francon vallasta. Churchillin pahimmat pelot olisivat heränneet, jos hän olisi kuullut keskustelun, jonka Stalin ja Averell Harriman kävivät tauolla. Harriman herätteli keskustelua ja sanoi: ”Teistä on maan oikein mukavaa olla Berliinissä kaikkien kärsimysten jälkeen.” Neuvostojohtaja silmäili Harrimania ja vastasi: ”Tsaari Aleksanteri meni Pariisiin saakka.”

Kyseessä ei ollut pelkkä vitsi. Eräässä politbyroon kokouksessa oli jo vuonna 1944, kauan ennen Churchillin fantasiaa operaatio Mahdottomasta, päätetty käskeä Stavkan laatia suunnitelma hyökkäyksestä Ranskaan ja Italiaan. Kenraali Stemenko kertoi siitä Berijan pojalle. Suunnitelmassa puna-armeijan offensiiviin yhdistyivät paikallisten kommunististen puolueiden tekemät vallankaappaukset. Stemenko kertoi, että lisäksi ”varauduttiin Norjaan tehtävään maihinnousuun ja myös (Tanskan) salmien valtaamiseen. Noiden suunnitelmien toteuttamiseksi myönnettiin tuntuva budjetti. Odotettiin, että amerikkalaiset jättävät sekasortoon vajonneen Euroopan ja että Englanti ja Ranska olisivat siirtomaaongelmiensa lamaannuttamia. Neuvostoliitolla oli 400 kokenutta divisioonaa, jotka olivat valmiina loikkaamaan eteenpäin kuin tiikerit. Laskettiin, että koko operaatioon ei menisi enempää kuin kuukausi… Nuo kaikki suunnitelmat hylättiin, kun Stalin kuuli (Berijalta), että amerikkalaisilla oli atomipommi ja että he siirtäisivät sen massatuotantoon. Stalin ilmeisesti sanoi Berijalle, että ”jos vain Roosevelt olisi ollut vielä elossa, olisimme onnistuneet.” Vaikuttaa siltä, että juuri tämän vuoksi Stalin uskoi Rooseveltin joutuneen salamurhan uhriksi.

Kaikissa keskeisissä aselajeissa Neuvostoliiton suorituskyky oli kaukana länsivaltojen armeijoista. Tykistöä on luultu puna-armeijan vahvuudeksi vaikka todellisuudessa se oli "metsänlaitoja ampuva", lukumäärään nähden varsin heikkotehoinen. Myös Saksan tykistöä voidaan pitää keskinkertaisena mm ampumamenetelmien suhteen. Vain vöhemmän savuava ruuti oli vahvuustekijä. Tulinopeudessa Usa oli huimaavasi itärintamalla sotivia edellä. Samoin ampumamenetelmissä britit ja amerikkalaiset olivat kärkimaita. Suomikin oli Saksaa parempi, Neuvoatoliitosta nyt puhumattakaan.

Leningrad Front - Marshal of the Soviet Union Leonid Govorov
8th Army Filipp Starkov
112 Rifle Corps (2, 11 Rifle Division), 117 Rifle Corps (43, 123, 256 Rifle Division), 122 Rifle Corps (98, 189 Rifle Division), 124 Rifle Corps (196, 374, 377 Rifle Division), 120, 201 Rifle Division, 9, 79 Fortified Region
81 Gun Artillery Brigade, 154 Corps Gun Artillery Regiment?, 14Guards, 70, 126, 367 Gun Artillery Regiment, 882, 884 Antitank Artillery Regiment, 409 Separate Heavy Artillery Battalion, 104, 144, 174, 184, 192, 504, 505 Mortar Regiment, 18, 30, 322 Guards Mortar Regiment (rocket launchers), 7 Antiaircraft Artillery Division (465, 474, 602, 632 Antiaircraft Artillery Regiment), 1468 Antiaircraft Artillery Regiment, 73, 92, 108, 168 Separate Antiaircraft Artillery Battalion
82 Separate Tank Regiment, 806, 1198, 1811 Self-propelled Gun Regiment
1 Engineer-Sapper Brigade, 34 Pontoon-bridge Battalion

2nd Shock Army Ivan Fedyuninski
48, 131, 191 Rifle Division 16 Fortified Region
161 Gun Artillery Brigade, 116 Corps Gun Artillery Regiment?, 760 Antitank Artillery Regiment, 328 Separate Superior-power Artillery Battalion, 230 Guards, 194, 499 Mortar Regiment, 38 Guards Mortar Regiment (rocket launchers), 803 Antiaircraft Artillery Regiment, 116, 432 Separate Antiaircraft Artillery Battalion
4 Separate Armored Battalion, 72 Separate Armored Train Battalion
175 Separate Knapsack Flamethrower Company

21st Army - Colonel-General Gusev Dmitrii Nikolaevich
30 Guards Rifle Corps (45, 63, 64 Guards Rifle Division), 97 Rifle Corps (178, 358, 372 Rifle Division), 108 Rifle Corps (46, 90, 314 Rifle Division), 109 Rifle Corps (72, 109, 286 Rifle Division), 110 Rifle Corps (168, 265, 268 Rifle Division)
5 Guards Heavy ? Breakthrough Artillery Division (71 Light Artillery Brigade, 17 Guards Light Artillery Brigade, 67 Howitzer Brigade, 95 Heavy Howitzer Artillery Brigade, 18 Guards Super-heavy Howitzer Brigade, 27 Mortar Brigade), 15 Breakthrough Artillery Division (35 Howitzer Brigade, 85 Heavy Howitzer Brigade, 106 Super heavy Howitzer Brigade), 51, 127 Gun Artillery Brigade, 8 Guards, 260 Gun Artillery Regiment, 28, 138 ? Gun Artillery Regiment, 1157 Corps Artillery Regiment, 94 Antitank Artillery Regiment, 32, 34, 40, 329 Separate Superior-power Artillery Battalion, 276, 534 Mortar Regiment, 3, 19 Guards Mortar Brigade (rocket launchers), 24, 40, 318 Guards Mortar Regiment (rocket launchers), 32 Antiaircraft Artillery Division (1377, 1387, 1393, 1413 Antiaircraft Artillery Regiment), 716 Antiaircraft Artillery Regiment, 177 Separate Antiaircraft Artillery Battalion
30 Guards Tank Brigade, 27, 260 Guards, 27, 98, 124 Separate Tank Regiment, 351, 394, 397 Guards Heavy Self-propelled Gun Regiment, 1222, 1238 Self-propelled Gun Regiment, 49 Separate Armored Battalion 14, 23 Separate Armored Train Battalion
17 Assault Engineer-Sapper Brigade, 21, 52 Engineer-Sapper Brigade, 1 Guards Pontoon-bridge Battalion
29 Separate Flamethrower Battalion

23rd Army - Lieutenant General A.I. Cherepanov/ Lieutenant General V.I. Shvetsov(since July 1944)
6 Rifle Corps (13, 177, 382 Rifle Division), 98 Rifle Corps (92, 281, 381 Rifle Division), 115 Rifle Corps (10, 142 Rifle Division), 17 Fortified Region
47 Guards Gun Artillery Brigade, 21, 151, 336 Gun Artillery Regiment, 165, 641, 883, 1072 Antitank Artillery Regiment, 127, 175, 456, 506, 567 Mortar Regiment, 70 Guards Mortar Regiment (rocket launchers), 1469 Antiaircraft Artillery Regiment, 71, 618 Separate Antiaircraft Artillery Battalion
46 Guards., 226 Separate Tank Regiment, 396 Guards. Heavy Self-propelled Gun Regiment, 938, 952 Self-propelled Gun Regiment, 71 Separate Armored Train Battalion
20 Engineer-Sapper Brigade

59th Army - Colonel-General Korovnikov Ivan Terentevich,
224 Rifle Division
34 Guards Gun Artillery Brigade, 46 Antitank Artillery Brigade, 18 Mortar Brigade (15 Breakthrough Artillery Division), 29 Guards Mortar Regiment (rocket launchers), 43 Antiaircraft Artillery Division (464, 635, 1463, 1464 Antiaircraft Artillery Regiment), 1470 Antiaircraft Artillery Regiment
22 Engineer-Sapper Brigade

Front level command
8 Rifle Corps (7, 249 Rifle Division), 43 Rifle Corps (80, 124 Rifle Division), 125 Rifle Division, 22 Fortified Region, 132 Separate Gun-Machine-gun Battalion
3 Breakthrough Artillery Corps 18 Breakthrough Artillery Division (65 Light Artillery Brigade, 58 Howitzer Brigade, 3, 80 Heavy Howitzer Brigade, 120 super heavy Howitzer Brigade, 42 Mortar Brigade), 23 Breakthrough Artillery Division (79 Light Artillery Brigade, 38 Howitzer Brigade, 2, 96 Heavy Howitzer Brigade, 21Guards Super-heavy Howitzer Brigade, 28 Mortar Brigade), 1 Guards Mortar Division (rocket launchers) (2, 5, 6 Guards Mortar Brigade (rocket launchers)), 85 Corps Artillery Regiment, 330 Superior power Separate Artillery Battalion, 1, 8 Separate Artillery Observation Balloon Battalion, 785 Antiaircraft Artillery Regiment, 11 Guards. Separate Antiaircraft Artillery Battalion
1, 152, 220 Tank Brigade, 26 и 31 Guards., 45, 185, 221, 222 Separate Tank Regiment, 1294, 1495 Self-propelled Gun Regiment, 283 Separate Special Destination Motorised Battalion, 1, 3 Separate Armored Battalion, 32, 48, 50 Separate Armored Train Battalion, 4 Separate Armored Train
2 Motorised Engineer Brigade, 5 Heavy Pontoon-bridge Regiment, 34, 67 Separate Engineer Battalion, 21, 36, 42, 62, 159 Pontoon-bridge Battalion
9 Separate Flamethrower Battalion

13th Air Army - Colonel-General of Aviation Rybalchenko Stepan Dmitrievich,
113, 276 Bomber Aircraft Division, 277, 281 Ground Attack Aircraft Division, 275 Fighter Aircraft Division, 13 Recon Aircraft Regiment, 203 Spotter-Recon Aircraft Regiment, 283 Fighter Aircraft Regiment, 212 Sanitary Aircraft Regiment, 199 Separate Artillery Regimentс

Kyllä isäni,tuo siunatusti kuollut sotaveteraani ja -invalidi kertoili aivan muuta ja uskon hänen autenttisiin kuvauksiinsa esim. Talista jonka tulihelvetissä hän sai sirpaleryppään
päähänsä suojakivensä kimmokkeena ja hautautui lopulta osin Neuvostotykistön jauhamaan
hiekkamaahan jota ankara tykistötuli jatkuvasti möyhensi repien ihmisenosia sinne tänne.
-Ei ole mikään myytti tai pilapuhe Puna-Armeijan tykistön enempää kuin muunkaan sota-
voiman ylivoima Kannaksella. Hopusti sieltä tuli lähtö ja sitten se sota hävittiin!

Noissa ei näy yhtään rynnäkkötykkiprikaatia kuten suomalaisissa historiankirjoissa väitetään. Sen sijaan panssari- ja rynnäkkötykkirykmenttejä näyttää olleen pilvin pimein.

Pahinta tuossa on se, että ryssillä ei ollut edes niin paljon tykkejä kuin niitä saatiin sotasaaliiksi. Sama koskee hyökkäysvaunuja.

Professori Timo Vihavainen on oikeassa todetessaan että Venäjälle sodat ovat olleet voittopuolisesti katastrofeja joista ei luulisi olevan juuri ylpeilemisen aihetta. Suuri Isänmaallinen Sota ei tee poikkeusta vaan oli venäläisille todellisuudessa tappio juuri tolkuttomien uhrauksien takia joita Stalin onnettomalle kansalle järjesti.

Neuvostoliitolla kuten Saksallakin vuonna 1943 ja vielä enemmän vuonna 1944 suuren ongelman muodosti koulutetun miehistön puute. Saksalla lentäjistä, Neuvostoliitolla lentäjistä ja panssarimiehistöistä. Niinpä 10 000 hyökkäysvaunusta huolimatta joulukuussa 1943 puna-armeijalla oli rintamapalveluksessa vain runsas 2 000 hyökkäysvaunua. Saksalla itärintamalla vain 920.

Ylipäätänsä epäilen vahvasti sitä oliko puna-armeijalla Tali-Ihantalan taistelun alkuvaiheessakaan 150 000 sotilasta. Useimpien divisioonien taisteluvahvuudet olivat ainakin Viipuriin 20.6.44 mennessä puolittuneet ja panssariyhtymät eivät tehneet poikkeusta. "Viipurin viereisissä kapeikoissa" ei ole ollut 300-400 vihollisen panssarivaunua tai rynnäkkötykkiä.

Se että puna-armeijan tappiot laskivat vuoden 1943 ennätystasolta (yli 7 800 000 miestä) vuonna 1944 noin 15%:lla ( 6 500 000) johtui suurelta osin siitä että länsivaltojen paine pakotti Saksan siirtämään jopa puolet kaikkein motorisoiduimmista joukoista länteen. Saksan bulkkidivisioonat kykenivät yhä aiheuttamaan puna-armeijalle melkein yhtä isot tappiot kuin vuonna 1942. Panssaritappiot (23 700) olivat jopa hieman suuremmat kuin 1943 (23 500).

..olen kuullut 44-suurhyökkäyksen alkaessa eräältä sotilaalta; "poterossa ollessa maa liikkui, hirveä yhteinen jyrinä pyöri jokapuolella, kokemus oli hirveä."
Kyllä siellä oli yksi maailman suurimmista tykistökeskityksistä. Käsittämätöntä, että sotilaat sen jälkeen vielä pystyivät ampumaan hyökkäävää vihollista, vaikka linjat olivat täysin tuhottu!
Verdun jne. olivat samalla tasolla...khe sanhissa, vietnamissa usa pommitti vastaavanlaisesti vietkongia...

Vuosien 1944-45 Saksan panssarisodasta jo 45-50% käytiin länsivaltoja vastaan. Ilmasota oli taas jo yli 80%:sti räpiköimistä RAF:ia ja USAAF:ää vastaan. Niin että siinä se todellinen syy puna-armeijan "vahvaan asemaan".

Valkeasaaren keskityksen ampui Ylijohdon tykistö 1 000 tykillä 5 km levyiselle kaistalle. Kilometrille oli 200 tykkiä eli tykki keskimäärin 5 m välein. Tämä tykistömassa ei osallistunut enää jatkotaisteluihin mm. Tali-Ihantalassa eikä Vuosalmella vaan sitä alettiin heti läpimurron jälkeen siirtää Heeresgruppe Mitteä tuhoamaan.

Nyrkkisääntö: puna-armeijan divisioonaa tuki 4 patteristoa, niistä 1 käytti 122 mm tykkejä ja loput 3 varsin heikkotehoisia 76 mm:n tykkejä.
Suomalaista divisioonaa tuki niin ikään 4 patteristoa joista vain 1 käytti 75-76 mm tykkejä, 1 käytti 105 mm tai 120/122mm tykkejä ja 2 käytti 150/152/155 mm tykkejä.

Suomalaista divisioonaa tukevat 48 tykkiä ampuivat keskimäärin 2.5-3 kertaa painavamman ammuskeskityksen kuin vastaavaa puna-armeijan divisioonaa tukevat 48 tykkiä.

Painakaapa tämä asia mieleen.