H-vene vs folkkari

Onko noin H:n osalta - siis hidas kaikilla keleillä? Subjektiivisena kokemuksena on, että se purjehtii hyvin jo kevyessä kelissä - ja myös huonosti purjehdittuna.

Mitä samankokoisia merkittävästi nopeampia nykyveneitä olisi, jotain plaanaavia jollia?

Mulla myös hieman kokemusta H:sta ja purjehtii hyvin kevyessä tuulessa. Tosin melko herkkä kallistumaan puuskissa, mikä ei ole kovin toivottava ominaisuus retkiveneilyssä. Speksien (kölipainon) mukaan folkkari olisi kyllä vakaampi.

Pitäisikö_vaihtaa kirjoitti:

Onko noin H:n osalta - siis hidas kaikilla keleillä? Subjektiivisena kokemuksena on, että se purjehtii hyvin jo kevyessä kelissä - ja myös huonosti purjehdittuna.

Mitä samankokoisia merkittävästi nopeampia nykyveneitä olisi, jotain plaanaavia jollia?

Lue lisää

H on ahdas ja askeettinen vene. 90-luvulta "vastaavia" ovat vaikkapa J/80 ja Platu 25, joiden LYS-luvut 1,19. Asuttavampia ja silti selkeästi nopeampia ovat vaikkapa Tempo, FG28 ja First 27.7.

Kaikki edellä mainitut kulkevat kevyellä todella paljon paremmin. Uudempia venemalleja on vielä selkeästi nopeampia.

Joakim1 kirjoitti:

H on ahdas ja askeettinen vene. 90-luvulta "vastaavia" ovat vaikkapa J/80 ja Platu 25, joiden LYS-luvut 1,19. Asuttavampia ja silti selkeästi nopeampia ovat vaikkapa Tempo, FG28 ja First 27.7.

Kaikki edellä mainitut kulkevat kevyellä todella paljon paremmin. Uudempia venemalleja on vielä selkeästi nopeampia.

Lue lisää

Hieman arveluttavaa pistää H-vene samalle viivalle vaikkapa FG28:n ja First 27.7:n kanssa. Joo, kokonaispituus on samaa luokkaa, mutta muuten veneet ovat niin hinnaltaan kuin "kooltaankin" (tilavuus) ihan eri planeetalta. Kertoo toki veneiden kehityksestä, samaan pituuteen saadaan nykyisin mahtumaan isompi vene niin tilojen, hinnan kuin nopeudenkin kannalta.

H-vene oli mukava kokemus retkeilykäytössä. Päiväpurtena se on todella kiva. Kaiteeton kansi ja matala varalaita tekevät fiiliksen. Vesi on todella lähellä ja vasta-aallokossa vene on erittäin märkä. Riki on mukavan yksinkertainen, samoin peruspurjeet. Vertailukohtan mulla on samankokoisista x79 ja monta isompaa kölivenettä. Ei h veneen kaltaisia fiiliksiä ole muista saanut.

LLKFk kirjoitti:

H-vene oli mukava kokemus retkeilykäytössä. Päiväpurtena se on todella kiva. Kaiteeton kansi ja matala varalaita tekevät fiiliksen. Vesi on todella lähellä ja vasta-aallokossa vene on erittäin märkä. Riki on mukavan yksinkertainen, samoin peruspurjeet. Vertailukohtan mulla on samankokoisista x79 ja monta isompaa kölivenettä. Ei h veneen kaltaisia fiiliksiä ole muista saanut.

Lue lisää

Itse en H-veneessä tuosta kaiteettomuudesta pitänyt. Aikamoista taiteilua aallokossa nyhtää ylös pitkän peräkannen takana olevaa perämoottoria purjeiden noston jälkeen, kun vene kulkee vinossa. Myös köysiuralla oleva isopurje rupesi ärsyttämään; sitlooda täynnä puomia ja purjetta purjeiden laskun jälkeen: Tuohon vielä kova siviutuuli niin kädet on täynnä töitä.

ExHveneilijä kirjoitti:

Itse en H-veneessä tuosta kaiteettomuudesta pitänyt. Aikamoista taiteilua aallokossa nyhtää ylös pitkän peräkannen takana olevaa perämoottoria purjeiden noston jälkeen, kun vene kulkee vinossa. Myös köysiuralla oleva isopurje rupesi ärsyttämään; sitlooda täynnä puomia ja purjetta purjeiden laskun jälkeen: Tuohon vielä kova siviutuuli niin kädet on täynnä töitä.

Lue lisää

Miksi koneen nostaisi ylös vasta purjeiden nostamisen jälkeen? Järkevä järjestys on tietysti sammuttaa kone, nostaa se ylös, kääntää vastaiseen, nostaa iso ja sitten fokka.

Puominkannatin on kätevä, ja purjeessa voi olla ratsastajat.

Toki H-veneeseenkin voi laittaa purjeen ratsastajilla, puominkannattimen ja vaikka lazy jackit. Mutta kuinka monessa H:ssa noita näkyy ?

Ahtaissa kovatuulisissa paikoissa kunnollinen ohjattavuus on purjeiden noston ajan tarpeen. Eli vauhtia tarvitaan. Ei 10 m/s vastatuulessa kallioiden välissä tule mieleenkään ensin sammuttaa konetta, sitten käydä nostamassa sitä ylös, ja vasta sitten ruveta nostamaan purjeita. Ja juuri noissa tilanteissa koneen nosto on myös purjeiden noston jälkeen vaikeinta. Kevyellä tuulella on ihan sama missä järjestyksessä asiat tekee.

Ghujb kirjoitti:

Miksi koneen nostaisi ylös vasta purjeiden nostamisen jälkeen? Järkevä järjestys on tietysti sammuttaa kone, nostaa se ylös, kääntää vastaiseen, nostaa iso ja sitten fokka.

Puominkannatin on kätevä, ja purjeessa voi olla ratsastajat.

Lue lisää

Samaa mieltä kuin Ghujb, ensin moottori ylös ja sitten vasta purjeet. Sama toisin päin purjeita laskettaessa, ensin purjeet alas ja sitten vsta moottori.
Toinen kaveri myös oikeassa, että tuo tarvitsee tilaa, joten ei siis kannata nostaa ahtaassa paikassa, vaan ajaa moottorilla väljempään paikkaan.

Nostojärjestys muuten oikein, mutta sillä välin kun konetta onn nostamassa, niin vene kääntyy sivutuuleen eikä siitä ilman moottoria ja purjeita nouse vastaiseen.
Sen vuoksi ensin fokka ylös, sen voi nostaa missä suunnassa vaan. Fokalla nopeutta hieman, sitten keula vastaiseen ja iso ylös.

Matkaveneilijän kannattaa ilman muuta teettää isoon ratsastajat ja reivi, eivät maksa paljoa purjeneulomossa.

Ylläolevilla neuvoilla onnistuu myös yksinpurjehdus, jossa purjeiden nosto j lasku on vaikeinta. Koettu 9 vuoden H-purjehdus kokemuksella.

Minulla H kyllä kääntyy vastaiseen niillä vauhdeilla kuin mitä koneosuudesta on jäljellä. Ison nosto kestää minuutin ja sitten ollaan jo liikkeessä.

Jos vene sattuisi kääntymään sivutuuleen, se kyllä saa vauhtia jo pari metriä nostetusta isosta sen verran, että sen saa piihin. Mutta ehkäpä tuota fokka ensin-metodia voisi kovassa kelissä kokeilla.

Takakannelle en näe syytä mennä hortoilemaan konetta nostamaan kun sen voi aina tehdä hyvissä ajoinkin. Aika hyvin ennustettavissa on se, missä vene vene noston ajan lilluu - ja H:n saa joka tapauksessa kontrolliin ja liikkeelle hetkessä fokan avulla.

Joakim1 kirjoitti:

H on ahdas ja askeettinen vene. 90-luvulta "vastaavia" ovat vaikkapa J/80 ja Platu 25, joiden LYS-luvut 1,19. Asuttavampia ja silti selkeästi nopeampia ovat vaikkapa Tempo, FG28 ja First 27.7.

Kaikki edellä mainitut kulkevat kevyellä todella paljon paremmin. Uudempia venemalleja on vielä selkeästi nopeampia.

Lue lisää

Parempi vertailukohde on mielestäni Albin Express (LYS 1,12) joka on aikakaudeltaan, hintatasoltaan, sisustuksen tyyliltään ja saatavuudeltaan aika lailla H-venettä vastaava. J/80 on hauska urheiluvene, jossa voi hyvälla tahdolla nukkua mutta jonka asuttavuus on muuten aika olematon. Ja FG28 nyt painii asuttavuudeltaan kuin hinnaltaan täysin eri sarjassa.

applix kirjoitti:

Parempi vertailukohde on mielestäni Albin Express (LYS 1,12) joka on aikakaudeltaan, hintatasoltaan, sisustuksen tyyliltään ja saatavuudeltaan aika lailla H-venettä vastaava. J/80 on hauska urheiluvene, jossa voi hyvälla tahdolla nukkua mutta jonka asuttavuus on muuten aika olematon. Ja FG28 nyt painii asuttavuudeltaan kuin hinnaltaan täysin eri sarjassa.

Lue lisää

Keskustelu lähti siitä, että sanoin H:n olevan hidas nykystandardeilla. Silloin tietysti ei etsitä venettä, joka on 60- tai 70-luvulla suunniteltu. Myös hinta ja moni muukin asia on muuttunut sen 50 vuoden aikana.

Jo 70-luvun lopun veneet J/24, X-79 ja Albin Express olivat selvästinopeampia. Noiden esittelystä on pian 40 vuotta, joten eivät ne todellakaan edusta nykystandardia.

Onhan H:nkin asuttavuus nykystandardeilla aika olematon, mielestäni aika lähellä J/80:stä. J/80 ja Platu 25 ovat painoltaan hyvin lähellä H:ta ja enemmän avomeriveneeksi suunniteltuja kuin H. Noilla pääsee mukaan Suursaareen ja Gotland Runtiin, toisin kuin H:lla.

Uudet nopeamman pään tuon koko- ja sisustusluokan veneitä voisi edustaa vaikkapa Seascape 27. Tuollaisia ei ehkä Suomessa vielä ole, mutta Ruotsissa on jo useampi. SRS-luvut niukasti yli yhden eli LYSinä n. 1,25.

Oikeastaan tämä keskustelu lähti siitä, että kaipaisin kivasti ja helposti purjehdittavaa puuvenettä saaristoon ja sisävesille. Ulkomeri ei juuri kiinnosta, kun ei siellä ole mitään. Samoin puu viehättää enemmän kuin laskuitu, vaikka onkin "menneen ajan teknologiaa". Se miksi H-vene on mukana, on että se toimii vertailukohtana, kun ei ole kokemusta muista saman kokoluokan veneistä.

Tietysti yksi vaihtoehto voisi olla lasikuiturunko, jossa paljon puuta sistuksessa, kannessa ja avotilassa, mutta sellainen mennee itse jo rakenteluksi. Sellaistakin hieman pohdin, että ostaisi lasikuituisen folkkarin ja tuunaisi siihen itse puuta niin paljon, että tulee tuo puuveneen tuntu. Jos vielä kyljet maalaa vaikka sinisiksi ja ostaa puumaston, ollaan jo aika lähellä. :)

LYS-arvoillakaan ei ole oikeastaan mitään väliä, kunhan purjehtii kohtuu hyvin hennossakin tuulessa. Siinä tietysti H-veneen keveys on etuna ja mitä painavampi sitä hitaampi. Rantautumisen puolesta tuo 1,2m syvyys on vielä siedettävä Suomen kivikkoisilla vesillä. Pitkä köli lienee huonompi hydrodynaamisesti, mutta taas kestävämpi kiville kolistellessa. Samoin peräsin paremmin suojassa kuin evä-mallisena.

Mistä kysymys: Miten hyvin folkkari nousee tuulee, jos taas vertaa tuohon H-veneeseen?

Joakim1 kirjoitti:

Keskustelu lähti siitä, että sanoin H:n olevan hidas nykystandardeilla. Silloin tietysti ei etsitä venettä, joka on 60- tai 70-luvulla suunniteltu. Myös hinta ja moni muukin asia on muuttunut sen 50 vuoden aikana.

Jo 70-luvun lopun veneet J/24, X-79 ja Albin Express olivat selvästinopeampia. Noiden esittelystä on pian 40 vuotta, joten eivät ne todellakaan edusta nykystandardia.

Onhan H:nkin asuttavuus nykystandardeilla aika olematon, mielestäni aika lähellä J/80:stä. J/80 ja Platu 25 ovat painoltaan hyvin lähellä H:ta ja enemmän avomeriveneeksi suunniteltuja kuin H. Noilla pääsee mukaan Suursaareen ja Gotland Runtiin, toisin kuin H:lla.

Uudet nopeamman pään tuon koko- ja sisustusluokan veneitä voisi edustaa vaikkapa Seascape 27. Tuollaisia ei ehkä Suomessa vielä ole, mutta Ruotsissa on jo useampi. SRS-luvut niukasti yli yhden eli LYSinä n. 1,25.

Lue lisää

Ketjun aloitusviestissä ei kylläkään viitata nykystandardeihin eikä avomeriominaisuuksiin. Jos kerran aloittajaa kiehtoo matalan puuveneen tunnelma ja erityisesti puinen kansanvene, joka on liki 80 vuotta vanha konstruktio, katson että voin verrata sitä myös muihin kuin uusimpiin venetyyppeihin.
Verrokkeja voi löytää myös vanhemmasta päästä, esimerkiksi hyväkuntoinen 22 m2 tai 30 m2 saaristoristeilijä voisi olla nopeaa puuvenettä hakevalle verrokki. Google antaa SK30:lle (takavuosien) LYS-lukuja veneen iästä riippuen 1,17-1,20. Purjehdustuntuma on taatusti erilainen kuin muoviveneellä.

Tuo kansanvene on valikoitunut mielenkiinnokseni oikeastaan sen perusteella, että on sälyttänyt maineensa hyvin, vaikka onkin vanha konstruktio. Toki puuveneitä on paljon muitakin, mutta tuosta mallista lienee jo hyvin tiedossa edut ja haitat, sekä mahdolliset kojaustoimenpiteet. Lisäksi myynnissä paljon osia, jos vanhaa venettä alkaa kunnostamaan.

Ymmärrän hyvin, että nykyveneet ovat purjehduksellisesti parempi, mutta ei tällä retkikäytössä ole niin väliä. Olennaisempaa on löytää kiva pieni luonnonsatama ja nauttia kesäillasta klassisessa puuveneessä (=idylli) kuin veneen nopeus tai avomerikelpoisuus. Mutta toki veneen pitää olla sellainen, että se purjehtii. Ts. jos purjeilla liikkuminen on tuskaisen hidasta, ei vene enää vastaa tarkoitustaan.

Maailman paras ääni : Sataman aaltojen liplatus kansanveneen tai muun limisaumaveneen kylkeen. ;-)

- nimimerkki satamassa nykyaikaisen lasikuituveneen perään osuvien aaltojen bassojumputusta viime viikkoina harmitellut ;(

kumpi_kampi kirjoitti:

Oikeastaan tämä keskustelu lähti siitä, että kaipaisin kivasti ja helposti purjehdittavaa puuvenettä saaristoon ja sisävesille. Ulkomeri ei juuri kiinnosta, kun ei siellä ole mitään. Samoin puu viehättää enemmän kuin laskuitu, vaikka onkin "menneen ajan teknologiaa". Se miksi H-vene on mukana, on että se toimii vertailukohtana, kun ei ole kokemusta muista saman kokoluokan veneistä.

Tietysti yksi vaihtoehto voisi olla lasikuiturunko, jossa paljon puuta sistuksessa, kannessa ja avotilassa, mutta sellainen mennee itse jo rakenteluksi. Sellaistakin hieman pohdin, että ostaisi lasikuituisen folkkarin ja tuunaisi siihen itse puuta niin paljon, että tulee tuo puuveneen tuntu. Jos vielä kyljet maalaa vaikka sinisiksi ja ostaa puumaston, ollaan jo aika lähellä. :)

LYS-arvoillakaan ei ole oikeastaan mitään väliä, kunhan purjehtii kohtuu hyvin hennossakin tuulessa. Siinä tietysti H-veneen keveys on etuna ja mitä painavampi sitä hitaampi. Rantautumisen puolesta tuo 1,2m syvyys on vielä siedettävä Suomen kivikkoisilla vesillä. Pitkä köli lienee huonompi hydrodynaamisesti, mutta taas kestävämpi kiville kolistellessa. Samoin peräsin paremmin suojassa kuin evä-mallisena.

Mistä kysymys: Miten hyvin folkkari nousee tuulee, jos taas vertaa tuohon H-veneeseen?

Lue lisää

Kevyessä tuulessa (4 m/s ja alle) Folkkari on todella hidas, tuskin pärjäisi edes 0,90 LYS-luvulla. Kevyessä myös kryssikulma menee huonoksi. Myös H on aika hidas kevyessä vaikka Albin Expressiin nähden. Painossa ei edes ole suurta eroa Expressin ja Folkkarin välillä. Myöskään purjepinta-ala ei vauhtieroa selitä, vaan se tulee runkomuodon, rikin ja evien kehityksestä.

Jos puuvene pitää olla, mutta kuitenkin purjehdusominaisuudet ja vähäinen ylläpito kiinnostaa, voisi kylmälaminoitu vene olla hyvä vaihtoehto. Noita löytyy kohtuu runsaasti 80-luvulta.

Joakim1 kirjoitti:

H on ahdas ja askeettinen vene. 90-luvulta "vastaavia" ovat vaikkapa J/80 ja Platu 25, joiden LYS-luvut 1,19. Asuttavampia ja silti selkeästi nopeampia ovat vaikkapa Tempo, FG28 ja First 27.7.

Kaikki edellä mainitut kulkevat kevyellä todella paljon paremmin. Uudempia venemalleja on vielä selkeästi nopeampia.

Lue lisää

Verrata H-venettä FG28:iin tai First 27.7 on suurin piirtein yhtä fiksua kuin verrata H-venettä vaikka Swan 45:een.
Yllättävää kyllä, selvästi suuremmat veneet ovat sekä asuttavampia että nopeampia.

Joakim1 kirjoitti:

Kevyessä tuulessa (4 m/s ja alle) Folkkari on todella hidas, tuskin pärjäisi edes 0,90 LYS-luvulla. Kevyessä myös kryssikulma menee huonoksi. Myös H on aika hidas kevyessä vaikka Albin Expressiin nähden. Painossa ei edes ole suurta eroa Expressin ja Folkkarin välillä. Myöskään purjepinta-ala ei vauhtieroa selitä, vaan se tulee runkomuodon, rikin ja evien kehityksestä.

Jos puuvene pitää olla, mutta kuitenkin purjehdusominaisuudet ja vähäinen ylläpito kiinnostaa, voisi kylmälaminoitu vene olla hyvä vaihtoehto. Noita löytyy kohtuu runsaasti 80-luvulta.

Lue lisää

"purjehdusominaisuudet ja vähäinen ylläpito kiinnostaa, voisi kylmälaminoitu vene olla hyvä vaihtoehto. "

Purjehdusominaisuuksiin kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä nopeus - se tuntuu täällä täysin unohtuvan. Jollain Platulla tai Seascapee 27:lla kun saa nopeutta lisää, niin joistain muista ominaisuuksista joutuu luopumaan. Mitä kukakin sitten arvosta on jo makuasia.

Ja jokainen purjevene on hidas, myös se 1.25 LYSsínen. Jos veden päällä voisi pyöräillä, niin vanha mummokin vetäisisi fillarilla purjeveneiden ohitse. ;)

Kylmälaminoidussa folkkarissa on varmaan ihan yhtä hyvät/huonot urjehdusominaisuudet kuin lautafolkkarissakin. Folkkari oli nimittäin niitä yleisimpiä kylmälaminoituja veneitä aikoinaan, päijännefolkkarin nimellä.

applix kirjoitti:

Ketjun aloitusviestissä ei kylläkään viitata nykystandardeihin eikä avomeriominaisuuksiin. Jos kerran aloittajaa kiehtoo matalan puuveneen tunnelma ja erityisesti puinen kansanvene, joka on liki 80 vuotta vanha konstruktio, katson että voin verrata sitä myös muihin kuin uusimpiin venetyyppeihin.
Verrokkeja voi löytää myös vanhemmasta päästä, esimerkiksi hyväkuntoinen 22 m2 tai 30 m2 saaristoristeilijä voisi olla nopeaa puuvenettä hakevalle verrokki. Google antaa SK30:lle (takavuosien) LYS-lukuja veneen iästä riippuen 1,17-1,20. Purjehdustuntuma on taatusti erilainen kuin muoviveneellä.

Lue lisää

"Purjehdustuntuma on [saaristoristeilijällä] taatusti erilainen kuin muoviveneellä."
Ihan samaa mieltä, mutta purjehdustuntuma ei johdu materiaalista (puu/muovi) vaan rungonmuodosta. Voi sen saaristoristeilijän tehdä mouvistakin ( ja on niitä tehtykin). Ihan niinkuin on muovifolkkarikin.

Ja taas toisaalta: 1800/1900 lukujen vaihteen skimming dish -veneet ovat muodoiltaan ja siis luultavasti purjehdustuntumaltaan varsin lähellä näitä nykyaikaisia Platuja ja Seascapeja. Ei mitään uutta aurngon alla ;)

olkmijn kirjoitti:

Verrata H-venettä FG28:iin tai First 27.7 on suurin piirtein yhtä fiksua kuin verrata H-venettä vaikka Swan 45:een.
Yllättävää kyllä, selvästi suuremmat veneet ovat sekä asuttavampia että nopeampia.

Lue lisää

First 27.7 on rungoltaan täsmälleen yhtä pitkä kuin H-vene ja FG 28e on 30 cm pidempi. Tempo on hiukan H:t lyhyempi rungoltaan. Kaipa rungon pituus on selkein tapa verrata erilaisia veneitä. Olihan listalla myös selkeästi lyhyempiä veneitä, kuten Platu 25.

H on tietysti kapea, matala ja pitkillä ylityksillä, joten ahtaampihan se on kuin uudemmat.

Jos veneitä vertaillaan keskenään, niin vesilinjan pituus (LWL) on melko hyvä koon mittari. H-veneessä se on vain 6,30 mikä kertoo että kysessä on pieni vene, vaikka pituutta tuo 8,3m. Vastavat arvot (LWL) folkkarilla 6,00 Albin Expressillä 6,6m ja First 27.7:lla 8,3m.

Toisaalta se on myös hieman turhaa, ellei sitten vertailla puuveneitä, kun niistä tässä ketjussa on (ainakin oli) kysymys. :)

kumpi_kampi kirjoitti:

Jos veneitä vertaillaan keskenään, niin vesilinjan pituus (LWL) on melko hyvä koon mittari. H-veneessä se on vain 6,30 mikä kertoo että kysessä on pieni vene, vaikka pituutta tuo 8,3m. Vastavat arvot (LWL) folkkarilla 6,00 Albin Expressillä 6,6m ja First 27.7:lla 8,3m.

Toisaalta se on myös hieman turhaa, ellei sitten vertailla puuveneitä, kun niistä tässä ketjussa on (ainakin oli) kysymys. :)

Lue lisää

Alussa ei kai ollut kyse vain puuveneistä? Tai ainakaan et kertonut sitä kovinkaan selvästi.

Runkomuodoltaan kovin erilaisia veneitä on hyvin vaikea verrata toisiinsa. Ei vesilinja mitenkään ehdottoman hyvä tuossa ole. Selkeä ongelma vesilinjassa on jo sen määrittely. Esitetiedoissa on joku arvo ja mittaamalla saa toisia arvoja riippuen mittaustilanteesta (tyhjä vene, purjehduskunnossa miehistöineen, vauhdissa jne).

Esimerkiksi Saksassa tehdään paljon uusia nopeita puuveneitä. Esimerkiksi jollenkreuzer haulla noita löytää: http://www.yacht.de/schlagworte/tag/Jollenkreuzer.html

Kyllä alussa oli kyse nimenomaan puufolkkarista. Sinä sitten lähdit näitä LYS:sejä vertailemaan.

Uuteen puuveneeseen minulla ei ole varaa. Eikä oikein mielenkiintoakaan noihin uusiin plaanaaviin runkoihin. Tietysti joku eväkölinen olisi kryssillä parempi kuin pitkäkölinen, mutta puuklassikoissa ei taida olla juuri eväkölisiä.

Kokoa rajoittaa myös se, että haluan veneen olevan - ainakin teoriassa - kuljetettavissa maasturilla ja trailerilla.

Mielenkiintoinen keskustelu. Aloittaja kysyy, miten folkkari purjehtii H-veneeseen verrattuna. Vastauksissa puhutaan enimmäkseen aivan eri veneistä. Ja silloinkin jos vastauksessa maltetaan pysyä H-kansanvene-vertailussa, otetaan esille lähinnä erot nopeudessa (joka selviää useimmille helposti jo LYS-lukujen perusteella) ja tuulensietokyvyssä.

Mutta purjehdusominaisuudet ovat muutakin. Suuntavakavuus tai sen puuttuminen, märkyys/kuivuus aallokossa, veneen liikkeiden rauhallisuus, luovikärkkyys tai sen puute, broach-herkkyys, kulku jyrkässä aallokossa, ketteryys... kaikki nämä ovat osavastauksia kysymykseen, mutta ovat tulleet toistaiseksi vain ohimennen esille jos sitäkään.

Mitä tulee aloittajan puuvene-mieltymykseen, ymmärrän hyvin jos puuveneen kiehtovuus onkin siinä että se on vanha ja yksilöllinen. Messinkiset patinoidut helat, veneen tuoksu, jokaisen laudan pinnan yksilöllisyys, veneyksilön historia, jne... nämä ovat arvoja, joita ei uudemmissa veneissä helposti ole. Ei, vaikka materiaali olisikin kylmälaminoitua puuta ja vene olisi nopeampikin.

Kuuluisa ruotsalainen huipputason kilpapurjehtija Bengt Jörnstedt siirtyi eläkepäivinään kansanveneeseen ja purjehti sillä koiransa kanssa. Ymmärrän häntä vuosi vuodelta paremmin.

Joakim1 kirjoitti:

First 27.7 on rungoltaan täsmälleen yhtä pitkä kuin H-vene ja FG 28e on 30 cm pidempi. Tempo on hiukan H:t lyhyempi rungoltaan. Kaipa rungon pituus on selkein tapa verrata erilaisia veneitä. Olihan listalla myös selkeästi lyhyempiä veneitä, kuten Platu 25.

H on tietysti kapea, matala ja pitkillä ylityksillä, joten ahtaampihan se on kuin uudemmat.

Lue lisää

Järjetöntä on väittää First 27.7 olevan samankokoinen kuin H. Sillä vaikka niillä onkin sama kokonaispituus, niin Firstin vesilinja on 32% pidempi kuin H:n, leveys 38% suurempi, painoa 72% enemmän ja purjepinta-alaa 68% enemmän kuin H:lla.
Kyllä First on selvästi suurempi vene.

applix kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu. Aloittaja kysyy, miten folkkari purjehtii H-veneeseen verrattuna. Vastauksissa puhutaan enimmäkseen aivan eri veneistä. Ja silloinkin jos vastauksessa maltetaan pysyä H-kansanvene-vertailussa, otetaan esille lähinnä erot nopeudessa (joka selviää useimmille helposti jo LYS-lukujen perusteella) ja tuulensietokyvyssä.

Mutta purjehdusominaisuudet ovat muutakin. Suuntavakavuus tai sen puuttuminen, märkyys/kuivuus aallokossa, veneen liikkeiden rauhallisuus, luovikärkkyys tai sen puute, broach-herkkyys, kulku jyrkässä aallokossa, ketteryys... kaikki nämä ovat osavastauksia kysymykseen, mutta ovat tulleet toistaiseksi vain ohimennen esille jos sitäkään.

Mitä tulee aloittajan puuvene-mieltymykseen, ymmärrän hyvin jos puuveneen kiehtovuus onkin siinä että se on vanha ja yksilöllinen. Messinkiset patinoidut helat, veneen tuoksu, jokaisen laudan pinnan yksilöllisyys, veneyksilön historia, jne... nämä ovat arvoja, joita ei uudemmissa veneissä helposti ole. Ei, vaikka materiaali olisikin kylmälaminoitua puuta ja vene olisi nopeampikin.

Kuuluisa ruotsalainen huipputason kilpapurjehtija Bengt Jörnstedt siirtyi eläkepäivinään kansanveneeseen ja purjehti sillä koiransa kanssa. Ymmärrän häntä vuosi vuodelta paremmin.

Lue lisää

Minähän kerroin heti alussa miten Folkkari purjehtii nopeusmielessä H:n nähden eri tuulissa ja Folkkarin olevan helpompi vene kovassa tuulessa. Huomautin samalla, että ei H mitenkään nopea vene ole.

Aloittajaa tuntui kiinnostavan veneen vauhti ja nousukulmakevyessä tuulessa, jolloin Folkkari on kyllä varsin huono vaihtoehto, kun se on yksi hitaimmista vesillämme liikkuvista veneistä silloin. Toisaalta Folkkarit purjehtivat usein kevyessäkin tuulessa, tosin sama koskee kaikkia purjeveneitä ilman sisämoottoria.

Sitten joku alkoi epäillä väitettäni siitä, että H ei ole nopea nykystandardeilla. Tuosta muodostui oma osakeskustelunsa.

Minulla oli aikanaan Dehlya 22 (80-luvun alkupuolen IOR-vaikutteinen nostokölivene, myytiin myöhemmin kiintokölisenä Dehler 22 nimellä), jolla kisasin joka keskiviikko 1-2 H-venettä ja useampaa Folkkaria vastaan. Aivan kevyessä tuo oli yhtä nopea kuin H ja todella paljon nopeampi kuin Folkkarit. Keskituulessa H karkasi horisonttiin ja Folkkarit alkoivat jo pysyä vauhdissa (vieläkin hitaampia). Kovassa Folkkarit karkasivat horisonttiin.

Tuolla oli kerran perheen kanssa päiväreissuilla ja purjehdimme 3-4 m/s tuulessa (ei siis aivan kevyessä) Folkkareiden SM-rata-alueen ohi. Tein vendan satakunta metriä heidän alamerkin alapuolelta, jotta en häiritsisi heitä. Samaan aikaan keskifleetti kiersi alamerkkiä ja aloitti vajaan mailin kryssin ylämerkille. Muutaman minuuttin päästä jouduin laskemaan kurssia, koska olimme nousseet samaa halssia purjehtien suoraan Folkkareiden eteen.

olkmijn kirjoitti:

Järjetöntä on väittää First 27.7 olevan samankokoinen kuin H. Sillä vaikka niillä onkin sama kokonaispituus, niin Firstin vesilinja on 32% pidempi kuin H:n, leveys 38% suurempi, painoa 72% enemmän ja purjepinta-alaa 68% enemmän kuin H:lla.
Kyllä First on selvästi suurempi vene.

Lue lisää

First 27.7 on yhtä pitkä vene kuin H. Pituus lienee tavallisin tapa verrata erilaisia veneitä. Kovin erilaisten veneiden vertaamiseen ei löydy yhtä oikeaa tapaa.

Onko sitten vaikkapa JS9000 mielestäsi isompi vai pienempi vene kuin H tai First 27.7? Sen mitat löytyy täältä: http://avomeripurjehtijat.org/lys-mittakirjat/?bid=FIN-11780~JS 9000&y=2016

Se on siis selvästi H:ta keveympi ja kapeampi, mutta noista kolmesta pisin sekä rungoltaan että vesilinjaltaan. Tuo 1,25 LYS on ilman spinnua. Muutama vuosi aiemmin ko. veneen LYS oli 1,34 spinnulla.

Entä Guy 22? Se on H:tä painavampi, leveämpi ja paljon tilavampi. Aika harva sitä kuitenkaan pitää H:n kokoisena, isommasta puhumattakaan.

applix kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu. Aloittaja kysyy, miten folkkari purjehtii H-veneeseen verrattuna. Vastauksissa puhutaan enimmäkseen aivan eri veneistä. Ja silloinkin jos vastauksessa maltetaan pysyä H-kansanvene-vertailussa, otetaan esille lähinnä erot nopeudessa (joka selviää useimmille helposti jo LYS-lukujen perusteella) ja tuulensietokyvyssä.

Mutta purjehdusominaisuudet ovat muutakin. Suuntavakavuus tai sen puuttuminen, märkyys/kuivuus aallokossa, veneen liikkeiden rauhallisuus, luovikärkkyys tai sen puute, broach-herkkyys, kulku jyrkässä aallokossa, ketteryys... kaikki nämä ovat osavastauksia kysymykseen, mutta ovat tulleet toistaiseksi vain ohimennen esille jos sitäkään.

Mitä tulee aloittajan puuvene-mieltymykseen, ymmärrän hyvin jos puuveneen kiehtovuus onkin siinä että se on vanha ja yksilöllinen. Messinkiset patinoidut helat, veneen tuoksu, jokaisen laudan pinnan yksilöllisyys, veneyksilön historia, jne... nämä ovat arvoja, joita ei uudemmissa veneissä helposti ole. Ei, vaikka materiaali olisikin kylmälaminoitua puuta ja vene olisi nopeampikin.

Kuuluisa ruotsalainen huipputason kilpapurjehtija Bengt Jörnstedt siirtyi eläkepäivinään kansanveneeseen ja purjehti sillä koiransa kanssa. Ymmärrän häntä vuosi vuodelta paremmin.

Lue lisää

"Mitä tulee aloittajan puuvene-mieltymykseen, ymmärrän hyvin jos puuveneen kiehtovuus onkin siinä että se on vanha ja yksilöllinen. Messinkiset patinoidut helat, veneen tuoksu, jokaisen laudan pinnan yksilöllisyys, veneyksilön historia, jne... nämä ovat arvoja, joita ei uudemmissa veneissä helposti ole. Ei, vaikka materiaali olisikin kylmälaminoitua puuta ja vene olisi nopeampikin. "

Oikeastaan juuri tästä on kysymys. Kaipaan venettä, jossa on tunnelmaa, mutta jolla voi myös purjehtia. Uusissa lasikuituveneissä on ominaisuuksia, mutta ei juuri tunnelmaa. Vähintään pitäisi olla puusisusta ja kansi, vaikka itse runko olisi muovia. Puumasto kiiltävine heloineen on myös hieno.

Jos folkkari on selvästi H:ta hitaampi kevyillä tuulilla, niin voisiko asiaa korjata esim isommalla kevyen tuulen fokalla/genualla? Jos etuharusta siirtää ylös/eteenpäin ja purjetta kasvattaa genuan tapaan taaksepäin, niin saisi helposti neliön pari lisää pinta-alaa. Toki takilan luonne tällöin hieman muuttuu ja yläosa ei enää taivu taakse. (Vai onko folkkarin takilassa takaharuksen kiristys? ) Myös tuulen painopiste siirtyy eteenpäin, mutta ei liene kovin merkityksellinen heikoilla tuulilla.

Se mikä myös kiinnostaisi, onko folkkari yhtä kallistusherkkä kuin H? Kölipainon ja -muodon perusteella ei olisi, mutta miten lie käytännössä?

kumpi_kampi kirjoitti:

"Mitä tulee aloittajan puuvene-mieltymykseen, ymmärrän hyvin jos puuveneen kiehtovuus onkin siinä että se on vanha ja yksilöllinen. Messinkiset patinoidut helat, veneen tuoksu, jokaisen laudan pinnan yksilöllisyys, veneyksilön historia, jne... nämä ovat arvoja, joita ei uudemmissa veneissä helposti ole. Ei, vaikka materiaali olisikin kylmälaminoitua puuta ja vene olisi nopeampikin. "

Oikeastaan juuri tästä on kysymys. Kaipaan venettä, jossa on tunnelmaa, mutta jolla voi myös purjehtia. Uusissa lasikuituveneissä on ominaisuuksia, mutta ei juuri tunnelmaa. Vähintään pitäisi olla puusisusta ja kansi, vaikka itse runko olisi muovia. Puumasto kiiltävine heloineen on myös hieno.

Jos folkkari on selvästi H:ta hitaampi kevyillä tuulilla, niin voisiko asiaa korjata esim isommalla kevyen tuulen fokalla/genualla? Jos etuharusta siirtää ylös/eteenpäin ja purjetta kasvattaa genuan tapaan taaksepäin, niin saisi helposti neliön pari lisää pinta-alaa. Toki takilan luonne tällöin hieman muuttuu ja yläosa ei enää taivu taakse. (Vai onko folkkarin takilassa takaharuksen kiristys? ) Myös tuulen painopiste siirtyy eteenpäin, mutta ei liene kovin merkityksellinen heikoilla tuulilla.

Se mikä myös kiinnostaisi, onko folkkari yhtä kallistusherkkä kuin H? Kölipainon ja -muodon perusteella ei olisi, mutta miten lie käytännössä?

Lue lisää

Genuasta: Ruotsissa on hankittu genua ainakin tähän kansanveneeseen ja omistaja vaikuttaa varsin tyytyväiseltä. https://s210.wordpress.com/tag/genua/

Olisin kuitenkin varovainen etustaagin nostamisessa. Takilan rasitukset kasvavat jo genuan suuremman pinta-alan johdosta. Jos vielä pidentää etustaagia, rasitukset kasvavat ennestään. Folkkarissahan maston tuenta ei ole kovin kummoinen. Tuossa ruotsalaisveneessä kai pysyttiin alkuperäisessä keulastaagissa ja vain suurennettiin LP-mittaa. .
Myöskään vene ei keulastaagin muutoksen jälkeen täytä luokkavaatimuksia, eli sillä ei voi kilpailla.

applix kirjoitti:

Genuasta: Ruotsissa on hankittu genua ainakin tähän kansanveneeseen ja omistaja vaikuttaa varsin tyytyväiseltä. https://s210.wordpress.com/tag/genua/

Olisin kuitenkin varovainen etustaagin nostamisessa. Takilan rasitukset kasvavat jo genuan suuremman pinta-alan johdosta. Jos vielä pidentää etustaagia, rasitukset kasvavat ennestään. Folkkarissahan maston tuenta ei ole kovin kummoinen. Tuossa ruotsalaisveneessä kai pysyttiin alkuperäisessä keulastaagissa ja vain suurennettiin LP-mittaa. .
Myöskään vene ei keulastaagin muutoksen jälkeen täytä luokkavaatimuksia, eli sillä ei voi kilpailla.

Lue lisää

Takila mitoitetaan veneen oikaisevan momentin ja takilan geometrian mukaan. Fokka vs. genua ei muuta takilan rasituksia, koska vene "kaatuu" samalla tavalla etustaagin vedon mukana (vain hiukan eri tuulessa). Voi siis aivan huoletta ajaa genualla, vaikka vene on suuniteltu fokalle. Etustaagin nosto on sitten jo aivan toinen juttu ja vaatii kaikki laskelmat uusiksi sekä tietysti myös vanttien ja todennäköisesti saalinkien siirron ylöspäin.

Folkkarissa kuitenkin on rustit laidalla. Kun vielä katsoo missä kisafolkkareissa on fokan skuuttikiskot, on selvää, ettei genuaa saa jalustettua alkuunkaan optimaalisesti ja lisäpinta-alaakin tulee vaatimattomasti matalasta keulakolmiosta johtuen.

Jos haluaa hyvin kevyessä liikkuvan veneen, kannattaa katsoa muita veneitä. Onhan niitä erilaisia paremmin liikkuvia puuveneitä.

Sekä Folkkari että H kantaa hyvin purjeensa ja noita ei koskaan reivata kisoissa. Vene-lehti on mitannut noille kallistavan ja oikaisevan momentin suhteeksi 1,88 (Folkkari) ja 1,61 (H), mutta tuo nyt ei ihan hirveästi kerro.

Yksi tapa voisi olla tehdä Folkkarista kutteri. Eli lisätä ylimääräinen keulastaagi isolle kevyen tuulen genualle. Hieman tämä Skyllan tapaan. Ei vaatisi mitään mahdottomia muutoksia rikiin.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Scylla_Ottiliana.jpg/250px-Scylla_Ottiliana.jpg

kumpi_kampi kirjoitti:

Yksi tapa voisi olla tehdä Folkkarista kutteri. Eli lisätä ylimääräinen keulastaagi isolle kevyen tuulen genualle. Hieman tämä Skyllan tapaan. Ei vaatisi mitään mahdottomia muutoksia rikiin.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Scylla_Ottiliana.jpg/250px-Scylla_Ottiliana.jpg

Lue lisää

Kyllä se vaatii suuria muutoksia siirtää etustaagi tai edes falli selkesäti vanttien yläpuolelle. Skyllassa taitaa olla toppiriki eli vantit tulevat toppiin. Folkkarissa on varsin pitkä vapaa toppi, joka ei taatusti kestä etustaagin/spinnufallin kuormaa, vaikka siinä viuluvantit onkin.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä se vaatii suuria muutoksia siirtää etustaagi tai edes falli selkesäti vanttien yläpuolelle. Skyllassa taitaa olla toppiriki eli vantit tulevat toppiin. Folkkarissa on varsin pitkä vapaa toppi, joka ei taatusti kestä etustaagin/spinnufallin kuormaa, vaikka siinä viuluvantit onkin.

Lue lisää

Muutoksia toki, mutta voihan folkkarista tehdä toppirikisen kutterin jos haluaa. Siinä menettää maston taivutuksen tuoman edun kallistukseen, mutta ei se ole retkikäytössä kovin olennainen säätö - ainakaan siis H-veneellä. Etuna ratkaisu voisi tuoda kaivattua lisäpotkua hiljaiselle tuulelle.

kumpi_kampi kirjoitti:

Muutoksia toki, mutta voihan folkkarista tehdä toppirikisen kutterin jos haluaa. Siinä menettää maston taivutuksen tuoman edun kallistukseen, mutta ei se ole retkikäytössä kovin olennainen säätö - ainakaan siis H-veneellä. Etuna ratkaisu voisi tuoda kaivattua lisäpotkua hiljaiselle tuulelle.

Lue lisää

Muutos toppirikisesksi ei ole pikkujuttu. Hyvin todennäköisesti vaatii uuden maston. Maston taivutus on sekä Folkkarissa että H:ssä hyvin oleellinen juttu kovempiin keleihin. Puhelintolpalla joutuu varmasti reivaamaan (ja menettää hyvän suorituskyvyn).

Oma kokemukseni H-veneestä sanoo, ettei tuolla maston taivutuksella ole olennaista merkitystä retkipurjehtijalle. Se on varmasti tärkeä, kun haetaan sitä viimeistä sekunnin kymmenystä kisassa. Tällöin reivaamatta pystymässä kulkeva vene on vahvoilla. Mutta retkeilyssä, jossa kajuutta on täynnä tavaroita ja miehistö ei ole laidoilla roikkuvaa tyyppiä, on ajoissa reivaaminen se oikea vaihtoehto kovaan keliin. Tai sitten pysyä rannassa, jos keli liian kova. Nämä toki mieltymyksiä, mutta itse pidän enemmän hiljaisista tuulista kuin kovista.

Mutta ajatus kutteritakilasta alkoi kyllä viehättää. Tuollainen punapurjeinen kutteritakiloitu folkkari olisi hieno harrastevene. :) Se saattaisi vaatia uuden maston tai vanhan puumaston lisäjäykistämisen huipustaan. Lisäksi saattaisi vaatia (hyvin tehtynä) maston siirtämisen taaksepäin, jos purjeiden painopiste siirtyy kovasti eteenpäin. Mutta sekään ei olisi mahdoton muutos, joskin tietty pelkkää maston tuunaamista työläämpi, kun pitää vantitkin siirtää taaksepäin. Samalla voisi laskea mastohupun hitusen alle 9m, niin avautuisi taas muutama reitti helpommin kuljettavaksi siltojen takia.

Miinuksena tulee häätö kisatoiminnasta, ellei tuollaiselle omalle viritelmälle saa jotenkin hyväksyttävää LYS-lukua.

Joakim1 kirjoitti:

Muutos toppirikisesksi ei ole pikkujuttu. Hyvin todennäköisesti vaatii uuden maston. Maston taivutus on sekä Folkkarissa että H:ssä hyvin oleellinen juttu kovempiin keleihin. Puhelintolpalla joutuu varmasti reivaamaan (ja menettää hyvän suorituskyvyn).

Lue lisää

>>Maston taivutus on sekä Folkkarissa että H:ssä hyvin oleellinen juttu kovempiin keleihin. Puhelintolpalla joutuu varmasti reivaamaan (ja menettää hyvän suorituskyvyn).

Millä perusteella folkkarissa ja H:ssa reivaamamalla menettää hyvän suorituskyvyn, mutta tuhansissa muissa veneissä (vaikka Bavaria Match 38?), joissa reivataan, ei menetä?

Ja onko siis folkkarissa ja H:ssa hyvä suorituskyky? Nehän olivat mielestä surkean hitaita?

olkmijn kirjoitti:

>>Maston taivutus on sekä Folkkarissa että H:ssä hyvin oleellinen juttu kovempiin keleihin. Puhelintolpalla joutuu varmasti reivaamaan (ja menettää hyvän suorituskyvyn).

Millä perusteella folkkarissa ja H:ssa reivaamamalla menettää hyvän suorituskyvyn, mutta tuhansissa muissa veneissä (vaikka Bavaria Match 38?), joissa reivataan, ei menetä?

Ja onko siis folkkarissa ja H:ssa hyvä suorituskyky? Nehän olivat mielestä surkean hitaita?

Lue lisää

Ajatus kulkenee siten, että hyvin purjehdittuna H-venettä ei tarvitse reivata kovassa kelissä, ja silloin se on myös nopeampi kuin vastinparinsa reivattuna. (Varmaan näin siis myös Folkkarissa.)

Minä taas mielummin reivaan H-veneeni purjeet kelin yltyessä, koska saan sen kulkemaan yhtä hyvin/kovaa (ellei paremmin/kovempaa), mutta ilman kohtuutonta kallistelua ja yletöntä painetta pinnassa, kuin reivaamatta.

Tietenkin tällä metodilla ottaisin kisassa nokkaani, mutta silmämääräisesti reivittömät, satunnaisesti tapaamani H:t näyttävät olevan varsin usein kovassa kelissä ongelmissa, kun itse ajelen mukavasti ja nopeammin.

olkmijn kirjoitti:

>>Maston taivutus on sekä Folkkarissa että H:ssä hyvin oleellinen juttu kovempiin keleihin. Puhelintolpalla joutuu varmasti reivaamaan (ja menettää hyvän suorituskyvyn).

Millä perusteella folkkarissa ja H:ssa reivaamamalla menettää hyvän suorituskyvyn, mutta tuhansissa muissa veneissä (vaikka Bavaria Match 38?), joissa reivataan, ei menetä?

Ja onko siis folkkarissa ja H:ssa hyvä suorituskyky? Nehän olivat mielestä surkean hitaita?

Lue lisää

Suorituskyvyn menetys tulee siitä, että isopurjeen muotoa ei voi säätää lainkaan yhtä hyvin, jos masto ei taivu. Purjetta ei saada latistettua, jolloin joudutaan reivaamaan ja purje on edelleen liian pullea, mutta pienempi. Pullea purje ei ole tehokas, kun voimaa on liikaa.

Yleensä veneet purjehtivat nopeammin ilman reiviä kuin reivillä niin kauan kuin vene on tasapainoinen ja hyvin hallittavissa. Maston taivutus on tässä hyvin oleellinen. Sopivasti taipuva masto latistaa isopurjetta, jolloin reivaustarve siirtyy ja vene ei kallistu liikaa eikä peräsinpaine kasva.

Sama pätee myös isompiin veneisiin, mutta ne eivät yleensä selviä ilman reiviä kun tuulta on tarpeeksi. Se voi johtua suhteellisesti suuremmista purjeista tai vähemmän taipuisasta mastosta. Myös runkomuoto tai veneen tasapaino voi olla herkempi kallistelulle.

Nykyisessä veneessä mastotrimmin muutos oli erittäin oleellinen kovan tuulen vauhdin, mukavuuden ja reivaustarpeen kannalta. Nykyään menee reivaamatta yhtä mukavasti ja paljon nopeammin 10-11 m/s kuin ennen kahdella reivillä.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Ajatus kulkenee siten, että hyvin purjehdittuna H-venettä ei tarvitse reivata kovassa kelissä, ja silloin se on myös nopeampi kuin vastinparinsa reivattuna. (Varmaan näin siis myös Folkkarissa.)

Minä taas mielummin reivaan H-veneeni purjeet kelin yltyessä, koska saan sen kulkemaan yhtä hyvin/kovaa (ellei paremmin/kovempaa), mutta ilman kohtuutonta kallistelua ja yletöntä painetta pinnassa, kuin reivaamatta.

Tietenkin tällä metodilla ottaisin kisassa nokkaani, mutta silmämääräisesti reivittömät, satunnaisesti tapaamani H:t näyttävät olevan varsin usein kovassa kelissä ongelmissa, kun itse ajelen mukavasti ja nopeammin.

Lue lisää

Onkohan tuossa nyt joku ristiriita, kun arvelet kisassa ottavasi nokkiin muilta, vaikka kuitenkin arvelet purjehtivasi kovempaa reivatulla purjeella?

Edellä oletettiin, ettei maston siirtokaan folkkarissa mikään iso juttu olisi. Olisi syytä kurkata sinne maston alle ensin. Se nimittäin on puuveneen ongelmapaikkoja suuren paikallisen kuormituksen takia ja niiden kuormien siirto toiseen paikkaan edellyttää melkoisia muutoksia rakenteeseen.

Joakim1 kirjoitti:

Suorituskyvyn menetys tulee siitä, että isopurjeen muotoa ei voi säätää lainkaan yhtä hyvin, jos masto ei taivu. Purjetta ei saada latistettua, jolloin joudutaan reivaamaan ja purje on edelleen liian pullea, mutta pienempi. Pullea purje ei ole tehokas, kun voimaa on liikaa.

Yleensä veneet purjehtivat nopeammin ilman reiviä kuin reivillä niin kauan kuin vene on tasapainoinen ja hyvin hallittavissa. Maston taivutus on tässä hyvin oleellinen. Sopivasti taipuva masto latistaa isopurjetta, jolloin reivaustarve siirtyy ja vene ei kallistu liikaa eikä peräsinpaine kasva.

Sama pätee myös isompiin veneisiin, mutta ne eivät yleensä selviä ilman reiviä kun tuulta on tarpeeksi. Se voi johtua suhteellisesti suuremmista purjeista tai vähemmän taipuisasta mastosta. Myös runkomuoto tai veneen tasapaino voi olla herkempi kallistelulle.

Nykyisessä veneessä mastotrimmin muutos oli erittäin oleellinen kovan tuulen vauhdin, mukavuuden ja reivaustarpeen kannalta. Nykyään menee reivaamatta yhtä mukavasti ja paljon nopeammin 10-11 m/s kuin ennen kahdella reivillä.

Lue lisää

"Suorituskyvyn menetys tulee siitä, että isopurjeen muotoa ei voi säätää lainkaan yhtä hyvin, jos masto ei taivu. Purjetta ei saada latistettua, jolloin joudutaan reivaamaan ja purje on edelleen liian pullea, mutta pienempi. Pullea purje ei ole tehokas, kun voimaa on liikaa. "

Onkohan mulla sitten väärä käsitys, kun olen luullut maston taivuttamisen lähinnä "avaavan" purjeen yläosaa niin, että kallistava voima vähenee, kun tuuli "karkaa" yläosasta? Se ei siis lisää purjeen tehoa vaan vähentää sitä, mutta samalla vaikuttaa paljon kallistavaan momenttiin.

siis.kummin kirjoitti:

Onkohan tuossa nyt joku ristiriita, kun arvelet kisassa ottavasi nokkiin muilta, vaikka kuitenkin arvelet purjehtivasi kovempaa reivatulla purjeella?

Edellä oletettiin, ettei maston siirtokaan folkkarissa mikään iso juttu olisi. Olisi syytä kurkata sinne maston alle ensin. Se nimittäin on puuveneen ongelmapaikkoja suuren paikallisen kuormituksen takia ja niiden kuormien siirto toiseen paikkaan edellyttää melkoisia muutoksia rakenteeseen.

Lue lisää

Ei siinä mitään ristiriitaa ole: puhuin kahdesta eri tilanteesta.

1. H-veneiden kisoissa odottaisin kohtaavani hyvässä trimmissä olevia, hyvin purjehdittuja H-veneitä, joiden miehistö roikkuu laidalla ja jotka epäilemättä kulkevat kovassakin kelissä kovempaa reivittä.

2. Sunnuntaipurjehtiessani näytän kohtaavani
a) itseni, ja tiedän saavani miellyttävämpää ja nopeampaa kyytiä reivatulla purjeella kovalla kelillä.
b) satunnaisia reivaamattomia H-veneitä, jotka eivät etene yhtä nopeasti ja helposti, koska huonosti trimmattuina ne joutuvat ylenmääräistä kallistusta hillitäkseen ajamaan liian ylös, päästämään tuulta isosta läpi jne.

kumpi_kampi kirjoitti:

"Suorituskyvyn menetys tulee siitä, että isopurjeen muotoa ei voi säätää lainkaan yhtä hyvin, jos masto ei taivu. Purjetta ei saada latistettua, jolloin joudutaan reivaamaan ja purje on edelleen liian pullea, mutta pienempi. Pullea purje ei ole tehokas, kun voimaa on liikaa. "

Onkohan mulla sitten väärä käsitys, kun olen luullut maston taivuttamisen lähinnä "avaavan" purjeen yläosaa niin, että kallistava voima vähenee, kun tuuli "karkaa" yläosasta? Se ei siis lisää purjeen tehoa vaan vähentää sitä, mutta samalla vaikuttaa paljon kallistavaan momenttiin.

Lue lisää

Maston taipuminen latistaa isoa koko korkeudelta ja topin taipuminen avaa takaliikkiä eli lisää kiertymää. Pelkkä topin taipuminen ei riitä poistamaan isosta riittävästi voimaa.

Tehokas purje aiheuttaa riittävän eteenpäinvievän voiman pienellä kallistavalla voimalla. Liian pussikas purje ei ole tehokas, mutta sillä saa kyllä suuren voiman, joka toimii hyvin kevyessä tuulessa, jolloin liiallinen kallistuminen ei ole ongelma.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Ei siinä mitään ristiriitaa ole: puhuin kahdesta eri tilanteesta.

1. H-veneiden kisoissa odottaisin kohtaavani hyvässä trimmissä olevia, hyvin purjehdittuja H-veneitä, joiden miehistö roikkuu laidalla ja jotka epäilemättä kulkevat kovassakin kelissä kovempaa reivittä.

2. Sunnuntaipurjehtiessani näytän kohtaavani
a) itseni, ja tiedän saavani miellyttävämpää ja nopeampaa kyytiä reivatulla purjeella kovalla kelillä.
b) satunnaisia reivaamattomia H-veneitä, jotka eivät etene yhtä nopeasti ja helposti, koska huonosti trimmattuina ne joutuvat ylenmääräistä kallistusta hillitäkseen ajamaan liian ylös, päästämään tuulta isosta läpi jne.

Lue lisää

Huonossa trimmissä tai edesmenneillä purjehtivasta veneestä pääsee kovin helpolla ohi. Reivaus ei ole vaihtoehto oikealle trimmille. Tietenkin, jos kaksi venettä on hyvässä trimmissä, menee kovempaa se, jossa on kolme miestä hengaamassa. Mutta omenia ei pidä verrata päärynöihin, siis vertailukohdaksi toinen retkivarustuksessa ja -miehityksessä oleva vene.

Ymmärtääkseni tuo takaliikin yläosan avautuminen on kutenkin se funktio, joka vaikuttaa eniten reivaamisen tapaan, vähentäen kallistumaa. Purjeen latistaminen tuo sitten toki hieman lisää nopeutta, mutta ei olennaisesti vähennä kallistumaa.

Jos vertailukohdaksi otetaan mastonhuipputakila, niin isopurjehan on leikattu eri tavalla, jolloin suorituskykyä ei menetetä niin paljoa. Siten vertailukohta pitäisin olla joku saman kokoluokan mastonhuipputakilainen vene.

Ja loppujen lopuksi nämä on retkiveneilijälle melko sivuseikkoja. Kovassa tuulessa pääsee aina eteenpäin, reivasi tai taivutti. Ongelma on enemmänkin hiljaisissa tuulissa. Tällöin voisi olla ihan perusteltua, että veneessä on aluksi liian suuret purjeet ja kohtuullisen alhainen reivikynnys. Tästä vinkkelista kutteri-toppi-takila folkkarissa voisi olla kiinnostava.

siis.kummin kirjoitti:

Huonossa trimmissä tai edesmenneillä purjehtivasta veneestä pääsee kovin helpolla ohi. Reivaus ei ole vaihtoehto oikealle trimmille. Tietenkin, jos kaksi venettä on hyvässä trimmissä, menee kovempaa se, jossa on kolme miestä hengaamassa. Mutta omenia ei pidä verrata päärynöihin, siis vertailukohdaksi toinen retkivarustuksessa ja -miehityksessä oleva vene.

Lue lisää

Tietenkin reivaus on vaihtoehto hyvälle trimmille, hengaavalle miehistölle ja ylenmääräiselle sykkimiselle. Se on keino tehdä purjehduksesta kovassa kelissä mukavampaa.

Kun nopeus on jatkuvasti yli kuusi solmua, ei isommasta purjealasta ole nähdäkseni muuta kuin vaivaa.

En vertaa omenia ja päärynöitä, vaan reivattuja ja reivaamattomia päärynöitä.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Tietenkin reivaus on vaihtoehto hyvälle trimmille, hengaavalle miehistölle ja ylenmääräiselle sykkimiselle. Se on keino tehdä purjehduksesta kovassa kelissä mukavampaa.

Kun nopeus on jatkuvasti yli kuusi solmua, ei isommasta purjealasta ole nähdäkseni muuta kuin vaivaa.

En vertaa omenia ja päärynöitä, vaan reivattuja ja reivaamattomia päärynöitä.

Lue lisää

Aika merkillinen ajatus korvata oikea trimmi reivaamisella. Ensin trimmataan ja kun se ei enää riitä, reivataan. Jos siis veneessä yleensä reivimahdollisuus on, sitähän ei välttämättä ole.

Haluaisinpa kyllä nähdä miten H menee kryssillä millään purjesetillä yli kuutta solmua. Myötäiseen taas trimmit ovat melko yhdentekeviä, kyse on vain siitä, nostetaanko spinnu vai ei.

kumpi_kampi kirjoitti:

Ymmärtääkseni tuo takaliikin yläosan avautuminen on kutenkin se funktio, joka vaikuttaa eniten reivaamisen tapaan, vähentäen kallistumaa. Purjeen latistaminen tuo sitten toki hieman lisää nopeutta, mutta ei olennaisesti vähennä kallistumaa.

Jos vertailukohdaksi otetaan mastonhuipputakila, niin isopurjehan on leikattu eri tavalla, jolloin suorituskykyä ei menetetä niin paljoa. Siten vertailukohta pitäisin olla joku saman kokoluokan mastonhuipputakilainen vene.

Ja loppujen lopuksi nämä on retkiveneilijälle melko sivuseikkoja. Kovassa tuulessa pääsee aina eteenpäin, reivasi tai taivutti. Ongelma on enemmänkin hiljaisissa tuulissa. Tällöin voisi olla ihan perusteltua, että veneessä on aluksi liian suuret purjeet ja kohtuullisen alhainen reivikynnys. Tästä vinkkelista kutteri-toppi-takila folkkarissa voisi olla kiinnostava.

Lue lisää

Yläosan saa auki ihan tvistiä kasvattamalla, ei sillä reivaamisen kanssa ole mitään tekemistä. Reivatessa menetetään osarikin automatiikka, kun purjetta ei enää ole topissa, joka taipuessaan avaisi purjeen yläosaa. Reivaaminen pienentää pinta-alaa ja tuo sen alemmaksi, molemmat vähentävät kallistusta. Ja latistaminen on nimenomaan ensimmäinen lääke kallistukseen. Latistaminen vähentää purjeen voimaa, siis sinällään hidastaa, ei lisää nopeutta. Käytännössä tietenkin nopeus kasvaa kun voimaa on ennestään liikaa.

Tietenkin trimmataan, mutta kovassa kelissä reivaan, kun sellainen on kerran asennettu. Se on mukavuusvaruste.

Kuutta navigaattorini näyttää, kun tuulla hojottaa. Mutta tuo nyt on onneton lähestymistapa muutenkin - takertua yksittäiseen lukuarvoon, kun puhutaan periaatteesta. Jos 5,5 on parempi lukema, käytä sitä - tai vaikka neljää - viimeistään XX m/s tuulessa kuljen reivatulla sen, mitä kulkisin täysin purjein. Isompi purjeala alkaa tuon jälkeen hankaloittamaan ja sen myötä myös hidastamaan.

Sfäärinjne kirjoitti:

Tietenkin trimmataan, mutta kovassa kelissä reivaan, kun sellainen on kerran asennettu. Se on mukavuusvaruste.

Kuutta navigaattorini näyttää, kun tuulla hojottaa. Mutta tuo nyt on onneton lähestymistapa muutenkin - takertua yksittäiseen lukuarvoon, kun puhutaan periaatteesta. Jos 5,5 on parempi lukema, käytä sitä - tai vaikka neljää - viimeistään XX m/s tuulessa kuljen reivatulla sen, mitä kulkisin täysin purjein. Isompi purjeala alkaa tuon jälkeen hankaloittamaan ja sen myötä myös hidastamaan.

Lue lisää

Olen hyvin samaa mieltä. Retkeilypurjehdusta ei voi verrata kisaamiseen ja siksi ei venettäkään pitäisi verrata kisaveneeseen. Tällä palstalla tuntuu olevan vain tuo nopeus ylitse muiden ja LYS-kerroin kovaa valttia.

Se, kuljetaanko 5 tai 6 solmua on loppujen lopuksi aika sivuseikka. Se, onko tavarat hyllyillä vai pitkin lattioita rantaan saapuessa on luultavasti tärkeämpi seikka. Tai se pitääkö ajaa moottorilla, kun kulkeminen hitaassa tuulessa on liian takkuista.

Mutta kukin tyylillään. Itse olen ainakin ihastunut folkkarin kauneuteen ja tutustuminen jatkuu...

kumpi_kampi kirjoitti:

Olen hyvin samaa mieltä. Retkeilypurjehdusta ei voi verrata kisaamiseen ja siksi ei venettäkään pitäisi verrata kisaveneeseen. Tällä palstalla tuntuu olevan vain tuo nopeus ylitse muiden ja LYS-kerroin kovaa valttia.

Se, kuljetaanko 5 tai 6 solmua on loppujen lopuksi aika sivuseikka. Se, onko tavarat hyllyillä vai pitkin lattioita rantaan saapuessa on luultavasti tärkeämpi seikka. Tai se pitääkö ajaa moottorilla, kun kulkeminen hitaassa tuulessa on liian takkuista.

Mutta kukin tyylillään. Itse olen ainakin ihastunut folkkarin kauneuteen ja tutustuminen jatkuu...

Lue lisää

Hyvin trimmattu vene kulkee kryssillä kovempaa, korkeammalle ja mukavammin kuin huonommin trimmattu. Kisatrimmi ei todellakaan ole epämukava, vaan siinä on tärkeää ylläpitää hyvä ohjailtavuus ja tasainen, melko pieni, kallistus. Kryssillä yleensäkin ja erityisesti kovalla tuulella tulee identtisten veneiden välille kymmenien prosenttien nopeuseroja. Kyllä ne jo tuntuvat reilusti päivämatkoissa tai samaan matkaan käytetyssä ajassa, kun kryssien matka edistyy aika hitaasti kaikilla tuulilla.

Joakim1 kirjoitti:

Hyvin trimmattu vene kulkee kryssillä kovempaa, korkeammalle ja mukavammin kuin huonommin trimmattu. Kisatrimmi ei todellakaan ole epämukava, vaan siinä on tärkeää ylläpitää hyvä ohjailtavuus ja tasainen, melko pieni, kallistus. Kryssillä yleensäkin ja erityisesti kovalla tuulella tulee identtisten veneiden välille kymmenien prosenttien nopeuseroja. Kyllä ne jo tuntuvat reilusti päivämatkoissa tai samaan matkaan käytetyssä ajassa, kun kryssien matka edistyy aika hitaasti kaikilla tuulilla.

Lue lisää

Eikö (folkkarin) ongelma ollut enemmänkin hitaus hiljaisilla tuullilla? Sitä kai pitäisi pyrkiä parantamaan. Siinä voisi ismpi keulapurje auttaa.

P.S. Retkiveneilyssä jokaisen veneen päivämatka on yhden päivän pituinen. ;)

H:lla etenen vastaisen suunnalla olevaa maalia kohti tyypillisessä hyvässä purjehduskelissä noin neljää solmua. Veneen keskinopeus on silloin jossain viiden ja viiden ja puolen solmun tienoilla.

Jos maali on jossain myötäisen suunnalla, se lähestyy ehkäpä viiden - kuuden solmun keskinopeudella. Valkoisin purjein, jos hitaampaa platlenssiä ei osu osuudelle liikaa.

Samaa vauhtia etenen kovemmassa kelissä (yli 10 m/s joltain lähistön mittausasemalta katsottuna) reivatulla isolla. Ehkä hivenen vauhdikkaamminkin. Minusta kyyti on mukavaa, ja riittävän hyvin etenevää. En usko saavani keskinopeuttani kymmeniä prosentteja paremmaksi reivaamatta. Joku muu epäilemätt saa.

Kisatrimmiä en väitä epämukavaksi, mutta liian kova keli on epämukavaa. Epämukavuuden taltutan mukavimmin reivaamalla.

(Ylläolevat keskinopeudet perustuvat Navionicsin tallentamaan dataan kuuden vuoden ajalta.)

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

H:lla etenen vastaisen suunnalla olevaa maalia kohti tyypillisessä hyvässä purjehduskelissä noin neljää solmua. Veneen keskinopeus on silloin jossain viiden ja viiden ja puolen solmun tienoilla.

Jos maali on jossain myötäisen suunnalla, se lähestyy ehkäpä viiden - kuuden solmun keskinopeudella. Valkoisin purjein, jos hitaampaa platlenssiä ei osu osuudelle liikaa.

Samaa vauhtia etenen kovemmassa kelissä (yli 10 m/s joltain lähistön mittausasemalta katsottuna) reivatulla isolla. Ehkä hivenen vauhdikkaamminkin. Minusta kyyti on mukavaa, ja riittävän hyvin etenevää. En usko saavani keskinopeuttani kymmeniä prosentteja paremmaksi reivaamatta. Joku muu epäilemätt saa.

Kisatrimmiä en väitä epämukavaksi, mutta liian kova keli on epämukavaa. Epämukavuuden taltutan mukavimmin reivaamalla.

(Ylläolevat keskinopeudet perustuvat Navionicsin tallentamaan dataan kuuden vuoden ajalta.)

Lue lisää

H:lla pääsee reippaamalla krysillä 5,5 solmua ja 4,1 solmua suoraan vastatuuleen. Jos pääset 4 solmua, tulos on erinomainen ja tuolla kryssitään ohi 90% vesilläliikkujista veneestä riippumatta. Kotimaisissa kisoissakin oltaisiin puolivälissä tuloksia tuolla vauhdilla.

kumpi_kampi suunnitteli Folkkarin rikin muuttamista toppirikiseksi. Sillä tuskin pääsee noihin lukuihin.

Joakim1 kirjoitti:

H:lla pääsee reippaamalla krysillä 5,5 solmua ja 4,1 solmua suoraan vastatuuleen. Jos pääset 4 solmua, tulos on erinomainen ja tuolla kryssitään ohi 90% vesilläliikkujista veneestä riippumatta. Kotimaisissa kisoissakin oltaisiin puolivälissä tuloksia tuolla vauhdilla.

kumpi_kampi suunnitteli Folkkarin rikin muuttamista toppirikiseksi. Sillä tuskin pääsee noihin lukuihin.

Lue lisää

"kumpi_kampi suunnitteli Folkkarin rikin muuttamista toppirikiseksi. Sillä tuskin pääsee noihin lukuihin. "

Onko tähän väittämään jotain perusteita? Iso osa nykyveneistä on toppirikisiä tai hyvin korkealla osatakilalla olevia. H-veneen kaltainen, paljon taipuva masto lienee jo melkoinen harvinaisuus köliveneissä.

Joakim1 kirjoitti:

H:lla pääsee reippaamalla krysillä 5,5 solmua ja 4,1 solmua suoraan vastatuuleen. Jos pääset 4 solmua, tulos on erinomainen ja tuolla kryssitään ohi 90% vesilläliikkujista veneestä riippumatta. Kotimaisissa kisoissakin oltaisiin puolivälissä tuloksia tuolla vauhdilla.

kumpi_kampi suunnitteli Folkkarin rikin muuttamista toppirikiseksi. Sillä tuskin pääsee noihin lukuihin.

Lue lisää

Ehkä sen verran täsmennän, että tuossa 4 solmun vastaiseen etenemisessä ei ole kysymys absoluuttisesta "maali aivan tarkalleen tuulensilmässä", vaan että "lähdetään vallitsevassa lounaistuulessa Stadista kohti Porkkalaa, ja ajellaa pari tuntia". Eli varmaan siihen löysempääkin luovia mahtuu.

kumpi_kampi kirjoitti:

"kumpi_kampi suunnitteli Folkkarin rikin muuttamista toppirikiseksi. Sillä tuskin pääsee noihin lukuihin. "

Onko tähän väittämään jotain perusteita? Iso osa nykyveneistä on toppirikisiä tai hyvin korkealla osatakilalla olevia. H-veneen kaltainen, paljon taipuva masto lienee jo melkoinen harvinaisuus köliveneissä.

Lue lisää

Uusissa veneissä ei taida olla juuri lainkaan toppirikisiä, mutta lähes kaikki ovat 9/10-19/20 osatakiloita. Nykyisessä veneessäni on 19/20 osatakila ja edellisessä oli 9/10. Kyllä niissä masto taipuu aivan hienosti, mutta ei automaattisesti eli vaatii hekin vetämistä reilulla kädellä. Jos masto ei taivu, pitää iso leikata litteämmäksi ja paljo enemmän kompromissiksi eli on liian litteä kevyessä ja liian pullea kovassa tuulessa.

Sitä edellisessä veneessä oli aika H:n tapainen 7/8 osatakila, joka taipuu jo ison skuutilla reilusti.

70-luvun toppirikisissä taas isopurje oli todella pieni, jolloin sillä oli melko pieni vaikutus veneen ominaisuuksiin. Kisaveineissä saattoi olla säädettäviä babystaageja, joilla mastoa taivutettiin.

H:ssa on mielstäni noin 3/4 osatakila. Mutta mun ajatus olisi kasvattaa folkkarin purjealaa, jotta siihen saisi lisää vauhtia hiljaisella tuulella, tyylin ja tunnelman kärsimättä. Tämä voi toki tehdä myös 9/10 osatakilalla ja yhdellä tai kahdella etupurjeella. Jos katsot folkkarin profiilia, huomaat että siinä on noin 2/3 osatakila ja siten hyvin pieni fokka.

Mielestäni on tässä yhteydessä melko sivuseikka, onko takila 18/20, 19/20 vai 20/20, kun se vain suunnitellaan oikein. Ko. veneen runko ei muutenkaan ole mikään nykyaikainen kisarunko, joten lys-kymmenysten hakaeminen on melko tarpeetonta.

Tuntuu, että sinä (Joakim1) vain lyttäät ajatuksiani lytäämisen ilosta, kykenemättä kertomaan mitään parempia ideoita tilalle. Et ilmeisesti harrasta retkeilyä lainkaan.

kumpi_kampi kirjoitti:

Eikö (folkkarin) ongelma ollut enemmänkin hitaus hiljaisilla tuullilla? Sitä kai pitäisi pyrkiä parantamaan. Siinä voisi ismpi keulapurje auttaa.

P.S. Retkiveneilyssä jokaisen veneen päivämatka on yhden päivän pituinen. ;)

Lue lisää

H ja F -purjehduksistani on lähes puoli vuosataa ja mielikuvat haaleat. H- masto oli niin löysä, ettei toppiin kannattane yrittää rikata mitään isompaa purjetta Code 0:n tyyliin. Etuliikkiä ei voisi kiristää tarpeeksi. Eikä H ole keveässä kelissä erityisen hidas.
F:ssa tilanne toinen mm viuluvsntin takua. Kokeilu voisi kannattaa.

seppomartti kirjoitti:

H ja F -purjehduksistani on lähes puoli vuosataa ja mielikuvat haaleat. H- masto oli niin löysä, ettei toppiin kannattane yrittää rikata mitään isompaa purjetta Code 0:n tyyliin. Etuliikkiä ei voisi kiristää tarpeeksi. Eikä H ole keveässä kelissä erityisen hidas.
F:ssa tilanne toinen mm viuluvsntin takua. Kokeilu voisi kannattaa.

Lue lisää

Mitä minä puhun tässä rikin muuttamisesta tarkoittaa käytännössä koko rikin ja purjeiden uusimista. Esim. puumastoa on aika helppo lisäjäykistää ja niin vaijereiden, saalinkien kuin fallienkin paikkoja muutella. Aiemmin mainitsemani maston siirto taaksepäin ei sekään ole rakettitiedettä, vaikka toki hieman isompi operaatio.

kumpi_kampi kirjoitti:

H:ssa on mielstäni noin 3/4 osatakila. Mutta mun ajatus olisi kasvattaa folkkarin purjealaa, jotta siihen saisi lisää vauhtia hiljaisella tuulella, tyylin ja tunnelman kärsimättä. Tämä voi toki tehdä myös 9/10 osatakilalla ja yhdellä tai kahdella etupurjeella. Jos katsot folkkarin profiilia, huomaat että siinä on noin 2/3 osatakila ja siten hyvin pieni fokka.

Mielestäni on tässä yhteydessä melko sivuseikka, onko takila 18/20, 19/20 vai 20/20, kun se vain suunnitellaan oikein. Ko. veneen runko ei muutenkaan ole mikään nykyaikainen kisarunko, joten lys-kymmenysten hakaeminen on melko tarpeetonta.

Tuntuu, että sinä (Joakim1) vain lyttäät ajatuksiani lytäämisen ilosta, kykenemättä kertomaan mitään parempia ideoita tilalle. Et ilmeisesti harrasta retkeilyä lainkaan.

Lue lisää

Sivusta katsoen näyttää siltä, että Joakim tapansa mukaan kertoilee vain tunnettuja faktoja. Siinä tietenkin haihattelut lyttääntyvät.

Folkkarin muuttaminen toppirikiseksi on älytön idea, varsinkin, jos sillä on tarkoitus parantaa kevyen kelin ominaisuuksia. LYS-kymmenyksistä siinä ei ole kyse, vaan käytettävyydestä. Kertaluokkaa helpommin sen parannuksen voisi tehdä vaihtamalla maston vain metrin korkeampaan. Balanssi ja ominaisuudet säilyisivät, mutta tietenkin toisesta päästä pitäisi parantaa kovan kelin ominaisuuksia joillain järjestelyillä.

Vielä paljon sitäkin yksinkertaisempaa on pitää vapaapäivä, jos tuuli on liian keveä ja pitää folkkari folkkarina. Sekin mahdollisuus tietenkin on, että panostaa aavistuksen enemmän perämoottoriin.

Toppiriki ei nyt ollut itsetarkoitus, vaan purjealan kasvattaminen nimenomaan heikkojen tuulien ominaisuuksien parantamiseksi. Mitalin kääntöpuolena syntyy tietty tarve reivaukseen ja pienempien etupurjeiden käyttö kovemalla tuulella.

Nimim. Joakimin faktat tuntuvat olevan kovin valikoituja, LYS-painotteisia.

kumpi_kampi kirjoitti:

Toppiriki ei nyt ollut itsetarkoitus, vaan purjealan kasvattaminen nimenomaan heikkojen tuulien ominaisuuksien parantamiseksi. Mitalin kääntöpuolena syntyy tietty tarve reivaukseen ja pienempien etupurjeiden käyttö kovemalla tuulella.

Nimim. Joakimin faktat tuntuvat olevan kovin valikoituja, LYS-painotteisia.

Lue lisää

Joakimin faktat kertovat yleensä ja tässäkin tapauksessa muutosten aiheuttamasta kertaluokasta suorituskykyyn. Toisen desimaalin heittely sinne tänne on useimmista yhdentekevää, ensimmäinen desimaali mietityttää vakavasti jo retkipurjehtijaakin.

Vaikka täällä minulle irvaillaan ideastani, oli mukava löytää netistä valmiita ratkaisuja. :) Saksassa ja Tanskassa on folkkareissa käytetään genaakkereita parantamaan suorituskykyä hiljaisilla tuulilla. Vieläpä kiinnitetään maston huippuun ja ilmeisesti ilman lisävahvistuksia mastoon. Gennakkerien koot näyttävän olevan 20-29m2, mikä käytännössä tuplaa veneen oman purjepinta-alan (24m2). Ehkä noissa maissa ei eletä niin yhden totuuden alla, vaan luovuus tällaisessakin asiassa vielä kukoistaa. :)

https://s210.wordpress.com/2013/09/14/gennaker-pa-folkbat/

kumpi_kampi kirjoitti:

Vaikka täällä minulle irvaillaan ideastani, oli mukava löytää netistä valmiita ratkaisuja. :) Saksassa ja Tanskassa on folkkareissa käytetään genaakkereita parantamaan suorituskykyä hiljaisilla tuulilla. Vieläpä kiinnitetään maston huippuun ja ilmeisesti ilman lisävahvistuksia mastoon. Gennakkerien koot näyttävän olevan 20-29m2, mikä käytännössä tuplaa veneen oman purjepinta-alan (24m2). Ehkä noissa maissa ei eletä niin yhden totuuden alla, vaan luovuus tällaisessakin asiassa vielä kukoistaa. :)

https://s210.wordpress.com/2013/09/14/gennaker-pa-folkbat/

Lue lisää

Tuollainen tietysti toimii kevyessä sivutuulessa. Kryssilä ei toimi ja paljoa ei välttämättä tarvita tuulta maston katkaisuun. Tuurilla voi masto pysyä pystyssäkin.

Mastoa voi kokeilla vetämällä veneen kyljelleen ko. fallista. Näyttää olevan lähellä toppia, joten kokeilun voi tehdä ison fallilla (huomioi plokin toiminta sivuvedossa). Mukavampi se on katkaista masto satamassa kuin merellä. Pitää kestää tuo helposti, jos on tarkoitus kestää genaakkeri. Ehkä tuossa huomaa jo pian maston taipuvan aivan likkaa ja ei tarvitse edes katkaista mastoa.

kumpi_kampi kirjoitti:

Vaikka täällä minulle irvaillaan ideastani, oli mukava löytää netistä valmiita ratkaisuja. :) Saksassa ja Tanskassa on folkkareissa käytetään genaakkereita parantamaan suorituskykyä hiljaisilla tuulilla. Vieläpä kiinnitetään maston huippuun ja ilmeisesti ilman lisävahvistuksia mastoon. Gennakkerien koot näyttävän olevan 20-29m2, mikä käytännössä tuplaa veneen oman purjepinta-alan (24m2). Ehkä noissa maissa ei eletä niin yhden totuuden alla, vaan luovuus tällaisessakin asiassa vielä kukoistaa. :)

https://s210.wordpress.com/2013/09/14/gennaker-pa-folkbat/

Lue lisää

Miksipä ei? Minulla on epäortodoksisesti H-veneessä 30 neliön genaakkeri nimenomaan kevyiden tuulien varalle. Spinaakkerin falliin sen kiinnitän, eli ei mene maston huippuun saakka.

(Noissa F-kuvissa taitaa olla muoviversiot alumiinimastolla. En tiedä olisiko tilanne erilainen puumastolla.)

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Miksipä ei? Minulla on epäortodoksisesti H-veneessä 30 neliön genaakkeri nimenomaan kevyiden tuulien varalle. Spinaakkerin falliin sen kiinnitän, eli ei mene maston huippuun saakka.

(Noissa F-kuvissa taitaa olla muoviversiot alumiinimastolla. En tiedä olisiko tilanne erilainen puumastolla.)

Lue lisää

Kuten kerroin monta päivää sitten, normaaleille keulapurjeiden fallien paikoille voi laittaa "mitä vaan". Masto on suunniteltu kestämään koko veneen tarjoama kallistusmomentti ko. pisteestä vedettynä. Fallin siirto eri paikkaan muuttaa täysin tilanteen ja masto tuskin kestää 3/4 tai 7/8 osatakilassa siirtoa toppiin.

Joakim1 kirjoitti:

Tuollainen tietysti toimii kevyessä sivutuulessa. Kryssilä ei toimi ja paljoa ei välttämättä tarvita tuulta maston katkaisuun. Tuurilla voi masto pysyä pystyssäkin.

Mastoa voi kokeilla vetämällä veneen kyljelleen ko. fallista. Näyttää olevan lähellä toppia, joten kokeilun voi tehdä ison fallilla (huomioi plokin toiminta sivuvedossa). Mukavampi se on katkaista masto satamassa kuin merellä. Pitää kestää tuo helposti, jos on tarkoitus kestää genaakkeri. Ehkä tuossa huomaa jo pian maston taipuvan aivan likkaa ja ei tarvitse edes katkaista mastoa.

Lue lisää

Joakim1 kommentoi: "Tuollainen tietysti toimii kevyessä sivutuulessa."

Toki, sehän on tarkoitettu vain kevyisiin tuuliin. Fiksu purjehtija ottaa sen pois, kun tuuli yltyy. Kyse ei edelleenkään ole pallonympäripurjehduksesta vaan kesäkäytöstä Suomen saaristossa/Itämerellä.

Ymmärrän tietty nihilismisi, kun joku on tehnyt sen, mitä itse pidät mahdottomana. Noita purjeita valmistetaan ihan kaupallisestikin Tanskassa. Valmistajan mukaan toimii vielä 60 asteen kryssillä. Tosin ei noilla 2-3 m/s tuulilla paljoa kryssitä muutenkaan.

http://www.haase-segel.de/haase-segel_html-seiten/haase-segel_Segel/Folkeboot-Gennaker.html

Ja jos haluaa kovempaan käyttöön, voi mastoa aina vahvistaa yläosastaan. Lisävantit (tai kokonaan uusi masto) eivät ole mitenkään ylettömän vaikeita toteuttaa. Lisäksi jo aiemmin mainittu genua voisi olla ratkaisu, jos tarvitsee lisätehoa nimeomaan kryssimiseen. Siihenhän genaakkeri on liian pallokas.

kumpi_kampi kirjoitti:

Joakim1 kommentoi: "Tuollainen tietysti toimii kevyessä sivutuulessa."

Toki, sehän on tarkoitettu vain kevyisiin tuuliin. Fiksu purjehtija ottaa sen pois, kun tuuli yltyy. Kyse ei edelleenkään ole pallonympäripurjehduksesta vaan kesäkäytöstä Suomen saaristossa/Itämerellä.

Ymmärrän tietty nihilismisi, kun joku on tehnyt sen, mitä itse pidät mahdottomana. Noita purjeita valmistetaan ihan kaupallisestikin Tanskassa. Valmistajan mukaan toimii vielä 60 asteen kryssillä. Tosin ei noilla 2-3 m/s tuulilla paljoa kryssitä muutenkaan.

http://www.haase-segel.de/haase-segel_html-seiten/haase-segel_Segel/Folkeboot-Gennaker.html

Ja jos haluaa kovempaan käyttöön, voi mastoa aina vahvistaa yläosastaan. Lisävantit (tai kokonaan uusi masto) eivät ole mitenkään ylettömän vaikeita toteuttaa. Lisäksi jo aiemmin mainittu genua voisi olla ratkaisu, jos tarvitsee lisätehoa nimeomaan kryssimiseen. Siihenhän genaakkeri on liian pallokas.

Lue lisää

60 astetta ei ole kryssiä!

En ole koskaan sanonut, ettei kestäisi kevyessä tuulessa. Mutta tuskin kestää sitten kun tulee yllättävä puuska tai tuulen kääntyminen niin, että joudutaankin ajamaan hetki tiukempaa kulmaa liian kovassa tuulessa karikko välttääkseen. Tai troolatessa genaakkeri laskun epäonnistuttua tuulen noustessa.

Kaikkea voi tehdä, mutta kaikki ei ole pidemmän päälle turvallista ja hyvän merimiestavan mukaista. Isolla toppigeneaakkerilla sivutuulessa veneen kantokyky loppuu jossain 5 m/s paikkeilla. Tällöin siis tulee jo mastoon täysi kuormitus eli ei tarvita mitään myrskyä hyvin todennäköiseen maston rikkomiseen.

Voin tietysti olla väärässä ja Folkkarin toppi onkin rajusti ylimitoitettu ja kestää toppifallin sellaisenaan. Itse en uskaltaisi kokeilla tekemättä mitoituslaskelmia.

Joakim1 kirjoitti:

60 astetta ei ole kryssiä!

En ole koskaan sanonut, ettei kestäisi kevyessä tuulessa. Mutta tuskin kestää sitten kun tulee yllättävä puuska tai tuulen kääntyminen niin, että joudutaankin ajamaan hetki tiukempaa kulmaa liian kovassa tuulessa karikko välttääkseen. Tai troolatessa genaakkeri laskun epäonnistuttua tuulen noustessa.

Kaikkea voi tehdä, mutta kaikki ei ole pidemmän päälle turvallista ja hyvän merimiestavan mukaista. Isolla toppigeneaakkerilla sivutuulessa veneen kantokyky loppuu jossain 5 m/s paikkeilla. Tällöin siis tulee jo mastoon täysi kuormitus eli ei tarvita mitään myrskyä hyvin todennäköiseen maston rikkomiseen.

Voin tietysti olla väärässä ja Folkkarin toppi onkin rajusti ylimitoitettu ja kestää toppifallin sellaisenaan. Itse en uskaltaisi kokeilla tekemättä mitoituslaskelmia.

Lue lisää

"Itse en uskaltaisi kokeilla tekemättä mitoituslaskelmia. "

En oikein ymmärrä tätä vänkäämistäsi, kun hyvin tiedät ettei noiden laskemien tekeminen ole kovin vaikeaa. Antisi tähän keskusteluun on lähinnä "ei, ei ja ei". Jos muiden ideointi ja ajatustenpyörittely on näin vastenmielistä, niin miksi osallitut koko keskusteluun?

kumpi_kampi kirjoitti:

"Itse en uskaltaisi kokeilla tekemättä mitoituslaskelmia. "

En oikein ymmärrä tätä vänkäämistäsi, kun hyvin tiedät ettei noiden laskemien tekeminen ole kovin vaikeaa. Antisi tähän keskusteluun on lähinnä "ei, ei ja ei". Jos muiden ideointi ja ajatustenpyörittely on näin vastenmielistä, niin miksi osallitut koko keskusteluun?

Lue lisää

Kyllä Joakim1:n esittämät asiat ovat aina kunnolla perusteltuja. Ajatustenpyörittelyssäsi et kai faktoja kaipaa.

Huomasit kai linkkaamallasi genaakkerisivulla: Notera att de fäster gennakern nära masthead. Egentligen är masten något för svag för detta.

sivullinen_ kirjoitti:

Kyllä Joakim1:n esittämät asiat ovat aina kunnolla perusteltuja. Ajatustenpyörittelyssäsi et kai faktoja kaipaa.

Huomasit kai linkkaamallasi genaakkerisivulla: Notera att de fäster gennakern nära masthead. Egentligen är masten något för svag för detta.

Lue lisää

Joakimin esittämät "faktat" ovat vahvasti valikoituja ja asenteellisia, ja niillä ei ole juurikaan tekemistä tämän aiheen kanssa. Hänen päähommansa näyttää olevan LYS-uskovaisuuden ohella yritys osoittaa muiden olevan väärässä (lue: olla itse oikeassa). Ehkä siitä saa jotain kiksejä, en tiedä.

Olen jatkuvasti puhunut ajatuksesta folkkarin heikon tuulen ominaisuuksien parantamisesta purjealaa kasvattamalla ja jopa maininnut kokonaan uuden takilan mahdollisuudesta. Kun mainitsin sanan toppiriki - joka ei siis ole mitenkään olennainen takilatyyppinä tässä vaiheessa, vaan kuvasti vain etustaagin nostamista huomattavasti nykyistä ylemmäs - Joakim alkoi vänkäämään siitä, että 9/10 tai 19/20 käy, toppi ei tjsp. On varmaan itsestään selvää, että jos uusii venen takilan, niin se suunnitellaan asianmukaisesti ja tehdään riittävän vahvaksi valittujen purjeiden ja ominaisuuksien mukaisesti. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Siksi tuo genaakkerilöytö oli kiva, että se osoittaa, että jo vakiomasto kestää tuollaisen reaalimaailmassa, (vaikka ei Joakimin mailmassa), ja oletettavasti purjehdusominaisuudet eivät ole kamalat, kun kerran noita tehdään ihan kaupallisesti.

kumpi_kampi kirjoitti:

Joakimin esittämät "faktat" ovat vahvasti valikoituja ja asenteellisia, ja niillä ei ole juurikaan tekemistä tämän aiheen kanssa. Hänen päähommansa näyttää olevan LYS-uskovaisuuden ohella yritys osoittaa muiden olevan väärässä (lue: olla itse oikeassa). Ehkä siitä saa jotain kiksejä, en tiedä.

Olen jatkuvasti puhunut ajatuksesta folkkarin heikon tuulen ominaisuuksien parantamisesta purjealaa kasvattamalla ja jopa maininnut kokonaan uuden takilan mahdollisuudesta. Kun mainitsin sanan toppiriki - joka ei siis ole mitenkään olennainen takilatyyppinä tässä vaiheessa, vaan kuvasti vain etustaagin nostamista huomattavasti nykyistä ylemmäs - Joakim alkoi vänkäämään siitä, että 9/10 tai 19/20 käy, toppi ei tjsp. On varmaan itsestään selvää, että jos uusii venen takilan, niin se suunnitellaan asianmukaisesti ja tehdään riittävän vahvaksi valittujen purjeiden ja ominaisuuksien mukaisesti. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Siksi tuo genaakkerilöytö oli kiva, että se osoittaa, että jo vakiomasto kestää tuollaisen reaalimaailmassa, (vaikka ei Joakimin mailmassa), ja oletettavasti purjehdusominaisuudet eivät ole kamalat, kun kerran noita tehdään ihan kaupallisesti.

Lue lisää

Ei mennyt viesti perille, mutta ei se mitään.

En osallistu tähän enempää.

kumpi_kampi kirjoitti:

Joakimin esittämät "faktat" ovat vahvasti valikoituja ja asenteellisia, ja niillä ei ole juurikaan tekemistä tämän aiheen kanssa. Hänen päähommansa näyttää olevan LYS-uskovaisuuden ohella yritys osoittaa muiden olevan väärässä (lue: olla itse oikeassa). Ehkä siitä saa jotain kiksejä, en tiedä.

Olen jatkuvasti puhunut ajatuksesta folkkarin heikon tuulen ominaisuuksien parantamisesta purjealaa kasvattamalla ja jopa maininnut kokonaan uuden takilan mahdollisuudesta. Kun mainitsin sanan toppiriki - joka ei siis ole mitenkään olennainen takilatyyppinä tässä vaiheessa, vaan kuvasti vain etustaagin nostamista huomattavasti nykyistä ylemmäs - Joakim alkoi vänkäämään siitä, että 9/10 tai 19/20 käy, toppi ei tjsp. On varmaan itsestään selvää, että jos uusii venen takilan, niin se suunnitellaan asianmukaisesti ja tehdään riittävän vahvaksi valittujen purjeiden ja ominaisuuksien mukaisesti. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Siksi tuo genaakkerilöytö oli kiva, että se osoittaa, että jo vakiomasto kestää tuollaisen reaalimaailmassa, (vaikka ei Joakimin mailmassa), ja oletettavasti purjehdusominaisuudet eivät ole kamalat, kun kerran noita tehdään ihan kaupallisesti.

Lue lisää

Joakimin huomioissa ei ole mitään vikaa. On kai fysikaalinen fakta, että keulapurjeen toppikulman siirtäminen ylemmäs lisää mastoon kohdistuvia voimia ja saattaa olla, ettei masto sitä kestä. Varmaan on aivan aiheellista kiinnittää huomiota muutostöiden riskikohtiin.

Folkkarin ja mastonhuippuun yltävän genaakkerin osalta näyttää siltä, että Tanskassa tuollaista on tehty, mutta maston heikkoudesta sielläkin varoitetaan.

Mutta heitänpä seuraavan ajatuksen alasammuttavaksi: josko folkkarin spinnun tilalle sopisi lituskaisempi genaakkerintapainen?

Sfäärinjne kirjoitti:

Joakimin huomioissa ei ole mitään vikaa. On kai fysikaalinen fakta, että keulapurjeen toppikulman siirtäminen ylemmäs lisää mastoon kohdistuvia voimia ja saattaa olla, ettei masto sitä kestä. Varmaan on aivan aiheellista kiinnittää huomiota muutostöiden riskikohtiin.

Folkkarin ja mastonhuippuun yltävän genaakkerin osalta näyttää siltä, että Tanskassa tuollaista on tehty, mutta maston heikkoudesta sielläkin varoitetaan.

Mutta heitänpä seuraavan ajatuksen alasammuttavaksi: josko folkkarin spinnun tilalle sopisi lituskaisempi genaakkerintapainen?

Lue lisää

Eikä asian vaikuta edes se, että puolen tusinan kertaa sanoo, että masto VAHVISTETAAN TAI TEHDÄÄN UUSI, ja että kyse on suunnitelmasta, miten ongelman voisi ratkaista. Saman tien on joku pilkunnussija sanomassa, että EI KESTÄ. Ei nuo ole mitään faktoja, ettei edes malteta lukea toisen ideoita, vaan kommentoidaan ihan jotain muuta. KYSE EI OLE olemassa olevaan veneseen lisävarusteena ostettavasta isommasta purjeesta.

Mutta joo, taidan lopettaa aiheen osaltani tähän, kun mitään rakentavaa ei näytä tähän enää tulevan.

sivullinen_ kirjoitti:

Kyllä Joakim1:n esittämät asiat ovat aina kunnolla perusteltuja. Ajatustenpyörittelyssäsi et kai faktoja kaipaa.

Huomasit kai linkkaamallasi genaakkerisivulla: Notera att de fäster gennakern nära masthead. Egentligen är masten något för svag för detta.

Lue lisää

Minulla ei ole folkkaria, vaan 80-luvun IOR, suhteellisesti melko matalalla keulakolmiolla. Matala keulakolmio johtaa tietenkin melko pieneen spinnuun, joten olen ajatusleikkiä tehnyt ylemmäs nostetun spinnufallin kanssa. Masto ei ole mikään spagettiprofiili, mutta metriä enempää en missään tapauksessa uskaltaisi fallia viedä ylöspäin. Lisäämällä viuluvantit saisin kyllä topin pysymään kaatumatta sivulle, mutta hyvin epävarma viritelmä siitä tulisi. Siksi ei ole aikomustakaan viedä ideaa ajatusleikkiä pidemmälle. Ja folkkarin maston toppi on omaani verrattuna pelkää ongenvapa, kaiken lisäksi pitkä sellainen.

Tätä eroa purjehdustunnelmaan oikeastaan haen, en niinkään vauhtia. H-vene on melko kisamainen ja herkkäliikkeinen etenkin kallistumaan puuskissa. Kivaa siinä on juuri tuo mataluus ja veden läheisyys. Luovii myös hyvin heikoillakin tuulilla.

Jos unohtaa rullapurjeet ja käyttää suurinta kokoa olevaa ohutta kevyen tuulen genoaa, niin kevyelläkin tuulella folkkari kulkee yllättävän hyvin.

Kymmenkunta vuotta entisenä F ja H purjehtijana hämmästelen puhetta rullapurjeista ja kevyen tuulen max genoasta. Ei niitä puoli vuosisataa sitten käytetty. Onko nykyään ko veneissä käytössä genoat fokan tilalla.

seppomartti kirjoitti:

Kymmenkunta vuotta entisenä F ja H purjehtijana hämmästelen puhetta rullapurjeista ja kevyen tuulen max genoasta. Ei niitä puoli vuosisataa sitten käytetty. Onko nykyään ko veneissä käytössä genoat fokan tilalla.

Lue lisää

Sori, unohdin että varsinaisessa pohjoismaisessa kansanveneessä ei olekaan toppirikiä. Itselläni on toppirikinen eräs folkkarin variaatio joka kulkee suurella ja ohuella kevyen tuulen genoalla hyvin kevyessä tuulessa.

light-genoa kirjoitti:

Sori, unohdin että varsinaisessa pohjoismaisessa kansanveneessä ei olekaan toppirikiä. Itselläni on toppirikinen eräs folkkarin variaatio joka kulkee suurella ja ohuella kevyen tuulen genoalla hyvin kevyessä tuulessa.

Lue lisää

Poistettavalla rullalla genoa tai paremminkin Code 0 olisi kova sana retkipurjehduksessa kevyisiin tuuliin. Takiloiden huippu vaan on siihen hento molemmissa veneissä.

Joo, toki on suuritöisempi kuin lasikuituvene. Mutta tuossa kokoluokassa jokavuotinen työmäärä ei ole mahdoton, kun vaan tekee pohjatyöt ja lakkaukset kerran kunnolla. Tietty vanha puuvene on vanha puuvene. :)

Mutta oikeastaan se on tuo puuveneen tunnelma, joka minua kiehtoo. Jos ei kiehtoisi, valinta olisi aika selkeästi H-vene. Molemmissa se hyvä puoli, että on paljon käytettyä osaa tarjolla.

Eikö.se ole vähän helpompaa jos lirittelee pienet pellavaöljyt sai noihin ennen vesillelaskua, samalla kun sliippaa kevyesti ulkopinnan ja lakkaa. Turpoaa valmiiksi eikä tarvitse pumpata?

Kiitos innostavasta kommentista. :) Muutama kysymys:

Millaiset ovat puufolkkarin sisätilat käytännössä? Jos matkassa on kaksi aikuista, niin tuleeko ahdasta paitsi tietty seisomakorkeuden puolesta.

H-veneeseen ideoin kaarilla tuettua pressukatosta taakse. Sellainen saattaisi olla kätevä folkkarissakin, niin voisi siellä kokkailla sateensuojassa.

Onko puufolkkareissa tilaa ja suunniteltua akselin läpivientiä sisämoottorille? Vai perämoottori niin kuin H:ssa?

kumpi_kampi kirjoitti:

Kiitos innostavasta kommentista. :) Muutama kysymys:

Millaiset ovat puufolkkarin sisätilat käytännössä? Jos matkassa on kaksi aikuista, niin tuleeko ahdasta paitsi tietty seisomakorkeuden puolesta.

H-veneeseen ideoin kaarilla tuettua pressukatosta taakse. Sellainen saattaisi olla kätevä folkkarissakin, niin voisi siellä kokkailla sateensuojassa.

Onko puufolkkareissa tilaa ja suunniteltua akselin läpivientiä sisämoottorille? Vai perämoottori niin kuin H:ssa?

Lue lisää

Käy katsomassa. Esim. Suomenlinnassa Viaporin Tuopisssa parin viikon päästä on esillä kymmeniä folkkareita ja toki muitakin puuvenemalleja. Voi olla että hämmästyt. Seisomakorkeutta ei kuitenkaan ole.

Kiitos vinkistä. Voisihan sitä Hesassa piipahtaakin...

JuppoJ kirjoitti:

Käy katsomassa. Esim. Suomenlinnassa Viaporin Tuopisssa parin viikon päästä on esillä kymmeniä folkkareita ja toki muitakin puuvenemalleja. Voi olla että hämmästyt. Seisomakorkeutta ei kuitenkaan ole.

Lue lisää

Nro taida sentään päästä sisälle kurkistamaan sielläkään. Rannalla saa seistä muovituooppi kädessä sadetta pitämässä kun veneet lisää ulapalla.

Vaimitenseon kirjoitti:

Nro taida sentään päästä sisälle kurkistamaan sielläkään. Rannalla saa seistä muovituooppi kädessä sadetta pitämässä kun veneet lisää ulapalla.

Kaikki kisaveneet kokoontuvat Suomenlinnan Varvilalahteen klo 15-16 mennessä jatkojuhliin. Varmasti pääsee tutustumaan kunhan vaan rohkeasti kysyt.

kumpi_kampi kirjoitti:

Kiitos innostavasta kommentista. :) Muutama kysymys:

Millaiset ovat puufolkkarin sisätilat käytännössä? Jos matkassa on kaksi aikuista, niin tuleeko ahdasta paitsi tietty seisomakorkeuden puolesta.

H-veneeseen ideoin kaarilla tuettua pressukatosta taakse. Sellainen saattaisi olla kätevä folkkarissakin, niin voisi siellä kokkailla sateensuojassa.

Onko puufolkkareissa tilaa ja suunniteltua akselin läpivientiä sisämoottorille? Vai perämoottori niin kuin H:ssa?

Lue lisää

Folkkarissa on perätuuppari. Sisämoottorilla yleensä isommat veneet. Joku vanha viisheppainen persveivari ei ole iso investointi ja folkkari jaksaa sillä vastatuuleenkin.

Mutta tervan ja pellavaöljyn tuoksu 🤗

Tervan ja höyhenet saa teräsveneeseenkin tuoksumaan puuveneeltä?

pellavaöljytakki kirjoitti:

Tervan ja höyhenet saa teräsveneeseenkin tuoksumaan puuveneeltä?

Höyhenet sulla on pyrstössäs 😆

Lomasta ja perästä alkaen

keskiosaan.riittää_mitä kirjoitti:

Lomasta ja perästä alkaen

Kokasta ja perästä. Kännykkä muutti. Lomat pidetty jo.

Kylmäpuristettu Pellava öljy ei ole mikään turvotusaine, sillä ainoastaan täytetään puun solukko ettei se ime vettä tai kuivu jolloin lauta halkeilee. Turvotuksessa ainoa oikea keino on kastella vedellä ja apuna käytetään vaikka mattoja jolloin kosteus pysyy eikä vesi vain valu läpi.
Pellava öljy vaatii aina mukaan puunsuoja ainetta joka suojaa lautaa homeelta ja muilta lahoamishaitoilta. Pellava öljy on puhdas elintarvike.
Pellava öljyllä kyllästetty venelauta ei elä niin kuin kuiva lauta, eikä myös jäädy.

Pellavaöljy.

folkkari kirjoitti:

Kylmäpuristettu Pellava öljy ei ole mikään turvotusaine, sillä ainoastaan täytetään puun solukko ettei se ime vettä tai kuivu jolloin lauta halkeilee. Turvotuksessa ainoa oikea keino on kastella vedellä ja apuna käytetään vaikka mattoja jolloin kosteus pysyy eikä vesi vain valu läpi.
Pellava öljy vaatii aina mukaan puunsuoja ainetta joka suojaa lautaa homeelta ja muilta lahoamishaitoilta. Pellava öljy on puhdas elintarvike.
Pellava öljyllä kyllästetty venelauta ei elä niin kuin kuiva lauta, eikä myös jäädy.

Lue lisää

"Pellava öljy"? Se on pellavaöljy.

Muistaisin myös että joku laittoi limisaumaveneeseen vuosittain sitä öljy-tärpätti aftenaattiseosta laudan sisäpuolelle. Ennen vesillelaskua. Eli öljyä saumaan, syrjäyttää vettä ja tiivistää.

Ei se ihan höpö idea ole, viikingithän tiivisti pitkät limisaumaveneensä lampaantalilla.

Vuosittain kirjoitti:

Muistaisin myös että joku laittoi limisaumaveneeseen vuosittain sitä öljy-tärpätti aftenaattiseosta laudan sisäpuolelle. Ennen vesillelaskua. Eli öljyä saumaan, syrjäyttää vettä ja tiivistää.

Ei se ihan höpö idea ole, viikingithän tiivisti pitkät limisaumaveneensä lampaantalilla.

Lue lisää

Kaikenlaista on se "joku" tehnyt, läheskään kaikkea sitä ei muiden kannata koittaa. Pellava- tai millään muullakaan öljyllä ei pidä turvottaa, sehän korkeintaan estää puun turpoamista, eikä itse todellakaan turvota tai tiivistä. Eikä jokavuotinen kyllästäminenkään ole mitenkään tarpeen, jos edes hyödyllistä.

Lampaantali on edelleen käytössä ja samoista syistä kuin viikingeilläkin, mutta käyttökohteet vain ovat vaihtuneet. Ja nyt kaupasta saa lanoliinia, ei lampaantalia. Lanoliini ei ole lainkaan vesiliukoista ja olomuoto sopivan tahkeaa, joten se pysyy hyvin vaikkapa vanttiruuvin kierteissä. Samoin se pysyi hyvin viikinkiveneen saumoissa. Saumoihin laitetaan nykyään Sikaflexiä, tai puuveneen saumoihin enimmäkseen Tät'iä.

ei.se.joku kirjoitti:

Kaikenlaista on se "joku" tehnyt, läheskään kaikkea sitä ei muiden kannata koittaa. Pellava- tai millään muullakaan öljyllä ei pidä turvottaa, sehän korkeintaan estää puun turpoamista, eikä itse todellakaan turvota tai tiivistä. Eikä jokavuotinen kyllästäminenkään ole mitenkään tarpeen, jos edes hyödyllistä.

Lampaantali on edelleen käytössä ja samoista syistä kuin viikingeilläkin, mutta käyttökohteet vain ovat vaihtuneet. Ja nyt kaupasta saa lanoliinia, ei lampaantalia. Lanoliini ei ole lainkaan vesiliukoista ja olomuoto sopivan tahkeaa, joten se pysyy hyvin vaikkapa vanttiruuvin kierteissä. Samoin se pysyi hyvin viikinkiveneen saumoissa. Saumoihin laitetaan nykyään Sikaflexiä, tai puuveneen saumoihin enimmäkseen Tät'iä.

Lue lisää

Joo-o, joku laittaa sikaa saumaan niin kyllä tiivistyy. Seuraavaksi sian jälkeen on lasikuiduttaminen tai ehkä betonointi.

Jokuniinjokunäin kirjoitti:

Joo-o, joku laittaa sikaa saumaan niin kyllä tiivistyy. Seuraavaksi sian jälkeen on lasikuiduttaminen tai ehkä betonointi.

Puuveneessäkin on sellaisia saumoja, joihin sika sopii. Kiinni turpoaviin se ei sovi, mutta Tät sopii, juuri kuten edellä kirjoitin.

ei.se.joku kirjoitti:

Puuveneessäkin on sellaisia saumoja, joihin sika sopii. Kiinni turpoaviin se ei sovi, mutta Tät sopii, juuri kuten edellä kirjoitin.

Tätiä minäkin olen pannut, harvemmin Sikaa.

Raotumpeen kirjoitti:

Tätiä minäkin olen pannut, harvemmin Sikaa.

;) Onko tää joku yleisempikin puuveneläppä

Jep, ja kauniisti pidetty puuvene on omistajansa ylpeys. Voi olla vähän liiankin kiinnostava, kun saa töijattua vierassatamaan ja tekisi mieli käydä vessassa, kaupassa ja korkata lopulta ankkurikalja, joutuu kertomaan jollekulle että joo, kansanvene, 30 vuotias vasta, joo on se...

MInäkin ihailen aina vaan salaa noita tyyriitä veneitä ja autoja (onhan ne hienoja) mutta museokamaa voi ikäänkuin avoimemmin ihailla.

150cm

folkkari kirjoitti:

150cm

Onhan se telttakorkeus keulaan asti, nukkumaan pystyy hyvin. Mutta noissa on usein keittolevyt, miten jengi niillä kokkailee, kumarassa? Polvillaan?

Joku laittoi aiemmin tällaisen kivan polaaridiagrammin. Sitä näkee aika hyvin, miten liikkuu hiljaisella tuulella. Sininen käyrä edustaa 6 solmun (3 m/s) tuulta. Sillä kuljetaan sivutuuleen hieman vajaata neljää solmua. 5 solmun vauhti sivutuuleen kaipaa jo 5 m/s tuulen (vihreä käyrä). Huiput sitten 10m/s tuulella reilu 6,5 solmua, mikä onkin tuon veneen runkonopeus. Myötäiseen meno on heikkoa ilman spinnua.

http://jieter.github.io/orc-data/site/#NED/NED1117

Ja tässä sama vene, mutta hieman isommilla purjeilla.

http://jieter.github.io/orc-data/site/#NED/NED901

Mutulla heittäisin, että isolla genaakkerilla vauhti olisi hiljaisellakin tuulella tuo 4-5 solmua ja etenkin hyvin hennossa tullessa (1-2 m/s) edes hieman liikkuisi. :)

"Pikä köli jakaantuu pidemmälle alueelle.
Siinä on viisautta tälle päivälle

Ssppss kirjoitti:

"Pikä köli jakaantuu pidemmälle alueelle.
Siinä on viisautta tälle päivälle

:ttuilu sikseen, vähemmän informatiivinen tuo sinun lisäyksesi oli. Veneiden köloratkaisut ovat tosiaan tyylilajilleen ominaisia. Tietääkö aloittaja esim että H:n siipiköli on urheilullisempi ja ketterämpi ratkaisu ja pitkäköli tuo kääntymisen kankeutta, ja taas rantautumisessa tai kivelle osuessa pitkä on parempi. H saattaa risahtaa rikki jos köli osuu pahasti kiveen, siinä missä folkkari lipuu yli. Toki folkkaristakin kivi tulee kyljestä sisään.

Ssppss kirjoitti:

"Pikä köli jakaantuu pidemmälle alueelle.
Siinä on viisautta tälle päivälle

Näitä ahdistuneita paineenpurkajia on netti väärällään. (Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta tällaiseen. ;) )

Mun pointti oli siinä, että eri köliratkaisujen välinen ero on tuo 22cm pystysuunnassa. Melko paljon mataliin rantoihin. Tätä ei vaan yleensä mainita, vaikka selkeä pitkäkölisen veneen etu.

Vissiero kirjoitti:

:ttuilu sikseen, vähemmän informatiivinen tuo sinun lisäyksesi oli. Veneiden köloratkaisut ovat tosiaan tyylilajilleen ominaisia. Tietääkö aloittaja esim että H:n siipiköli on urheilullisempi ja ketterämpi ratkaisu ja pitkäköli tuo kääntymisen kankeutta, ja taas rantautumisessa tai kivelle osuessa pitkä on parempi. H saattaa risahtaa rikki jos köli osuu pahasti kiveen, siinä missä folkkari lipuu yli. Toki folkkaristakin kivi tulee kyljestä sisään.

Lue lisää

H-vene kestää kiville ajon sitä vauhtia mitä se kulkee. Sillai se on ymmärtääkseni suunniteltu.