Narsisti ja valheen paljastuminen

Minun narsistivanhempi valehteli koko ajan. Ja kun jäi kiinni siitä, syytti minua valehtelijaksi, vaikka en ollut sanonut mitään.

Hänen lempiaiheensa oli levitellä juttuja minusta, kuinka olen *mielisairasvalehtelija*. Tähän hänellä oli syynsä ( oman selustan turvaaminen). Koska, kun hän jäi kiini omista valheistaan muille, Hänen oli helppo sanoa kysyjälle, että minua ei kannata koskaan uskoa, kun olen mielenvikainen valehtelija. (Narsistin oma diagnoosi)
Siis narsistivanhempi siirsi omat huonot luonteenpiirteensä syyttömän lapsensa kannettavaksi.

Yksi ilmeinen keino narsistin tunnistamiseen on, että hän usein mainitsee lähettyvillään olevan valehtelijoita, hulluja ja rikollisia. Näitä narsistin diagnosoimia tapauksia löytyy niin naapureista, perheestä ja suvusta, työpaikalta, liikenteestä, kaupoista, missä nasse kulloinkin liikkuu. Narsisti on yhtä vakuuttunut toisten mielenvikaisuudesta kuin omasta järkevyydestään.

Olen usein ihmetellyt miten taitava ja uskottava narsisti voi olla suoltaessaan valheita. Voisiko vastaus löytyä dissosiaatiosta? Onko kellään kokemusta?

---

Dissosiaatio. Narsisti erottaa todellisen vajavaisen minänsä, ja valheellisen ja liioitellun minänsä niin tehokkaasti toisistaan, että narsisti on vain hämärästi ja ajoittain tietoinen todellisesta minästään. Tämä erottelu ei kuitenkaan ole niin suurta kuin henkilöillä, joilla on dissosiatiivinen identiteettihäiriö (Samalla henkilöllä on kaksi tai useampi erillinen persoona, jotka eivät tunne toisiaan, tunteminen on yksisuuntaista tai jossain tapauksissa molemminpuolista, tai persoonat tuntevat toisensa vaillinaisesti. Usein dissosiatiivinen persoona on monimutkainen sekoitus edellisistä). Lisäksi narsistin persoonat ovat sosio-temporaalisesti eriytyneitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun narsisti vaihtaa sosiaalista kontekstia, hän vaihtaa persoonaansa vastaamaan uutta sosiaalista kontekstia ja hylkää vanhan, edelliseen sosiaaliseen kontekstiin muokatun persoonan. Narsisti vaihtaa tarvittaessa persoonallisuuksia kuin kameleontti väriään. Jos esim. narsisti on vanhan persoonallisuuden aikana (hänen työskennellessään uutistenlukijana) tehnyt jonkun rikoksen ja häntä syytetään siitä uuden persoonallisuuden aikana (hänen työskennellessään lehtitoimittajana uudella paikkakunnalla, uuden puolison kanssa ja uuden sosiaalisen piirin joukossa), hän kokee, että joku muu, häneen itseensä kuulumaton, kuollut ja haudattu, tai syväjäädytetty henkilö tai persoona on tehnyt sen. Narsisti kokee olevansa syytön ja että häntä syytetään aiheettomasti. Osin tämän takia narsisti voi olla erittäin vakuuttava puolusteluissaan. Jos uuden persoonan sosiaalisesta piiristä saatavat narsistiset lähteet alkavat heikentyä ja/tai vanhan syväjäädytetyn persoonan kautta avautuu mahdollisuuksia parempiin narsistisiin lähteisiin, narsisti voi herättää vanhan persoonan uudelleen henkiin.

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2013/03/narsistit-narsismi-ja-narsistinen.html

Vähän asian vierestä.
"Narsistia" pienen ikänsä seurannut ihmettelee.
Miten hän luulee pystyvänsä kaikkia huijjaamaan. Minua hän ei huijjannut, ei pystynyt. Siksi hän yritti saada minut aina kiinni jostain, että pääsisi rankaisemaan, alistamaan ja solvaamaan.
Huonosti hän tässä onnistui. Olin oppinut hänen tavoilleen. Osasin häntä varoa.
Kyse oli omasta isästäni. Hän oli kateellinen omille lapsilleenkin, aina. Se on minua ihmetyttänyt. Narsismi kyllä loppui aikanaan. Teot ja toimet vain tahtovat jatkaa kulkuaan sisarusparvessa.

Narsismi loppui hänen osaltaan, kun suun päällä oli kuus jalkaa multaa.

Nähtävästi se on periytyvää ja puhkeaa kukkaan oikeassa maaperässä. Teot ja tekotavat myöskin tahtovat periytyä.
Olen tämän tiimoilta paljon asioita miettinyt ja kokemuksistani ottanut oppia, sekä itseäni pyrkinyt "kouluttamaan".
Asian syvällinen tiedostaminen on auttanut asiaani. Toki itsestänikin olen huomannut, alkuaikoina omaa elämääni ajatellen, kuinka helppoa olisi jatkaa narsistin viitoittamaa tietä. Olisin varmasti siihen kyllä pystynytkin, mutta se olisi vaatinut melkoisesti töitä. Luonne olisi täytynyt muuttua melkoisesti. Tai sitten jonkin tapahtuman, joka olisi suistanut "terveen" ajattelun sairauden puolelle ja pahasti. Tässä se nähdään, nyt itse luulen olevani jopa terve.
Jotkut puhuvat kyllä hyvästä itsetunnosta, jolloin ei tarvitse toisia alistaa, vaan kohdata ihminen ihmisenä.

Toisaalta en ole koskaan nauttinut toisten alistamisesta, enkä tule siitä ikinä nauttimaankaan.
Kontaktilajin urheilussa lopetin, koska minusta ei yksinkertaisesti ollut toisen maahanlyömiseen. Eli esim. voittaakseen täytyisi toinen sitoa mattoon tms.
Siirryin ammunnan puolelle ja siinä olen kyllä pärjännytkin. Ammun vain itseäni vastaan.

Käsittelen kaikkia ihmisiä ihmisenä, sen kummemmin mihinkään ominaisuuteen katsomatta, kunnes hän itse muuta todistaa.

Vielä isääni. Hän puheli paljon itsekseen, ikäänkuin todistellakseen itselleen miten jokin asia oli. Tai todistellakseen itselleen miten jokin asia oli hoidettu tai tehty.

Hän siis psyykkasi itseään ja lopulta uskoi todistelemansa asian olevan niinkuin hän oli sen ajatellut.
Tiesin monet asiat olevan toisin, mutta hän jopa itse lopulta uskoi omat höpinänsä ja kertoili niitä toisille totuuksina. Kertaus on opintojen äiti, sanotaan.

Tässähän saattaa olla kyllä jostain muustakin kyse, kuin pelkästä narsismista.

Ei siis ole ihme jos minusta on tullut kovin kriittinen näiden asioiden suhteen. Eipä isukkikaan minusta ja minun sanomisistani pitänyt. Pyrki vielä aikuisenakin ollessani minua määräilemään. Tosin siinä hän ei onnistunut. Sekös häntä oikein vit...i ja kunnolla. Eipä ollut hänellä valtaa ei.

Pelkäsin tosin loppuun asti, koska sieltä saattoi tulla mitä vain. Aika lopulta teki tehtävänsä.

Olen tavannut ko. tyyppejä kohtalaisen paljon muuallakin. Ne kun tuppaavat kerääntyä toisten asioista päättäviin soluihin. Ja suoranainen valehtelu on tässäkin lahkosssa jokapäiväistä toimintaa ja hyväksyttyäkin, niissä piireissä. Solun sisäinen toiminta tukee itse kutakin solun jäsentä. Että Näin taas tällä kertaa.