Hakkapeliitat

Netissä eräs saksalainen väitti että 30-vuotisessa sodassa katolilaiset pelkäsivät Hakkapeliittoja sen takia koska he kohtelivat vankeja julmasti. Kuulemma myös siviili väestöä sortivat kovalla tavalla, väittipä että harvat muut ruotsalais joukot käyttäytyivät niin petomaisesti kuin Hakkapeliitat.

Haluaisin vain tietää että pitävätkö nämä tarinat paikkaansa?
Ilmianna
Jaa

51 Vastausta



Hakkapeliitat eivät olleet ruotsalaisia, vaan
siirtomaa-armeijaan pakko-otettuja suomalaisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ratsumies_? kirjoitti:
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
Laisinkaan.

Suomalaisia pelättiin, koska niitä pidettiin mielenvikaisina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
paskaa. Suomi kuului Ruotsiin 600-vuotta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
simon23 kirjoitti:
paskaa. Suomi kuului Ruotsiin 600-vuotta.
Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.

Eli 560 vuotta aika tarkkaan.

Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ratsumies_? kirjoitti:
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
Hakkapeliitat taas urheudesta ja rohkeudesta ja Kroaattien raakuutta ja julmuutta pelättiin joita Ruotsi käytti ja samalla tuli tuo tunnusomainen kravatin käyttö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Takuulla jossain määrin pitävät paikkansa. Ruotsin valtio pyrki pitämään joukkonsa ulkomailla sotimassa peläten aikaa jolloin ne pitäisi kotiuttaa ja minkälaisia kustannuksia kotiutuksesta tulisi.

Joukkoja ei aseistusta lukuun ottamatta juuri huollettu emämaasta käsin. Oletettiin, että esim. ruokansa armeija hankkii paikan päällä siviileiltä pakko-otoin. Tästä syystä sotivien osapuolten väliin joutuneiden saksalaissiviilien kuolonuhrien määrä 30-vuotisessa sodassa oli niin korkea.

Toisaalta on muistettava, että 30-vuotinen sota alkoi jo 1618 Ruotsin liittyessä siihen vasta 1631. Tätä ajankohtaa aiemmista raakuuksista ei Ruotsia eikä suomalaisia hakkapeliittoja voi syyttää.

Silti suomalaisten näkökulmasta: turha ja älytön sota.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
"Ruotsin valtio pyrki pitämään joukkonsa ulkomailla sotimassa peläten aikaa jolloin ne pitäisi kotiuttaa ja minkälaisia kustannuksia kotiutuksesta tulisi."

Sodankäynti oli niin kallista, että Ruotsi tarvitsi joko ulkomaista rahoitusta tai voittoisan sodan, jolloin voisi vaatia voitetulta korvauksia.

Kotiuttamiskulut olivat pikku juttu sotakuluihin verrattuina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä Peter Englund kertoo "Suuren sodan vuosissa" ja "Voittamattomassa", niin ruotsalaiset 1600-luvun sotapäälliköt (Banér, Königsmarck, Kaarle X Kustaa) olivat jo valmiiksi sellaisia raakalaisia, että tuskin suomalaisten hakkapeliittojen teot niitä kauheuksissaan ylittävät.
Ilmianna
Jaa
Wikipedia ainakin väittää että katoliset sotilaat pelkäsivät Hakkapeliittoja koska vankien kohtelu oli julmaa heidän taholtansa? Tietääkö kukaan mitään kirjoja/nettisivua aihetta koskien?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Eräs perustavanlaatuinen ero tuona ajan palkkasotureiden ja ensimmäisen kansallisarmeijan ( Ruotsi-Suomi ) välillä oli se, että palkkasoturit pyrkivät haavoittamaan, eivät tappamaan. Kansallisarmeija pyrki monestikin tuhoamaan vihollisensa. samoin kuin sotavankeja pidettiin kansallisarmeijan puolella lähinnä rasitteena.

Kuten ketjussa ylempänä mainittiin tuon ajan sotapäälliköt olivat aikalailla raaempia kuin myöhemmällä ajalla. Joidenkin taistelujen jälkeen annettiin voittaneiden sotilaiden mellastaa ( = ryöstää, tuhota, raiskata, kiduttaa, polttaa, silpoa ja murhata ) tietyn ajanjakson ajan valloitetussa kaupungissa. Myös ruumiden ryöstely oli arkipäiväista.

Edelleen ylempänä todettiin pakko-otot ja niiden raaistava vaikutus olivat myös yksi osa tuon ajan sodankäyntiä. Kulkutaudit ja jatkuva kuolema ympärillä mursivat myös moraalia.

30-vuotisen sodan käsite on laaja ja siihen liittyy paljon muitakin aspekteja. Pelkän sodankäynnin puolelta uutuuksia olivat mm. taktiikan yleisten perusteiden muuttuminen, kevyen ratsuväen käyttöönotto ( hakkapeliitat ), nykyaikaisen tykistötoiminnan sekä pioneeritaidon
kehitys . Ja paljon muuta.

Hyviä perusteoksia:

Peter Englund : " Suuren sodan vuodet ", " Voittamaton ", " Pultava "
Petri Karonen: " Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809 "

ja tietysti klassikko:

Carl Grimberg: " Kansojen Historia , osat 13-14, Uskonsotien aika "

F
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Fasisti kirjoitti:
Eräs perustavanlaatuinen ero tuona ajan palkkasotureiden ja ensimmäisen kansallisarmeijan ( Ruotsi-Suomi ) välillä oli se, että palkkasoturit pyrkivät haavoittamaan, eivät tappamaan. Kansallisarmeija pyrki monestikin tuhoamaan vihollisensa. samoin kuin sotavankeja pidettiin kansallisarmeijan puolella lähinnä rasitteena.

Kuten ketjussa ylempänä mainittiin tuon ajan sotapäälliköt olivat aikalailla raaempia kuin myöhemmällä ajalla. Joidenkin taistelujen jälkeen annettiin voittaneiden sotilaiden mellastaa ( = ryöstää, tuhota, raiskata, kiduttaa, polttaa, silpoa ja murhata ) tietyn ajanjakson ajan valloitetussa kaupungissa. Myös ruumiden ryöstely oli arkipäiväista.

Edelleen ylempänä todettiin pakko-otot ja niiden raaistava vaikutus olivat myös yksi osa tuon ajan sodankäyntiä. Kulkutaudit ja jatkuva kuolema ympärillä mursivat myös moraalia.

30-vuotisen sodan käsite on laaja ja siihen liittyy paljon muitakin aspekteja. Pelkän sodankäynnin puolelta uutuuksia olivat mm. taktiikan yleisten perusteiden muuttuminen, kevyen ratsuväen käyttöönotto ( hakkapeliitat ), nykyaikaisen tykistötoiminnan sekä pioneeritaidon
kehitys . Ja paljon muuta.

Hyviä perusteoksia:

Peter Englund : " Suuren sodan vuodet ", " Voittamaton ", " Pultava "
Petri Karonen: " Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809 "

ja tietysti klassikko:

Carl Grimberg: " Kansojen Historia , osat 13-14, Uskonsotien aika "

F
käteen taistelussa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
simon23 kirjoitti:
käteen taistelussa?
tähtään torsoon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Muistelisin, että Ruotsi-Suomen armeija oli tottunut hyvin liikkuvaan sotaan mm. itärintamilla. Siellä vankien ottaminen olisi johtanut armijan liikkuvuuden huonontumiseen. Taistellessaan sitten länsi-euroopassa toivat nämä mukanaan oman taiselutapansa. Hakkapeliitat hyökkäsivät ja tappoivat surutta antautuvia vihollisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
" Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus ! "

Olen täysin samaa mieltä haupitsin kanssa. Miten nyt tuon unohdin ...?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hakkapeliittojen maine tulee valitusta taistelutaktíikasta.

Hakkepeliitat oli nimenomaan Suomalaisia, niiden varustus ja koulutus oli varsin kirjava.
Tästä johtui ettei kyseinen joukko-osasto soveltunut sen aikaiseen ratsuväkitoimintaan, koska ei ollut kyllin hyvin kouluettu ja varustettu karakuloimaan.

Karakulointi oli sellaista taistelua missä ratsuväkiosasto eteni täyttä laukkaa yhdessä rintamassa kohti vastapuolta, pysähtyi ennen kohtaamista ja ampui musketeilla yhteislaukauksen.
Se jälkeen nopeasti vetäydyttiin lataamaan aseita, vastapuoli iski sillä välin samalla lailla.

Hakkapeliitat rymisteli sekalaisen aseistuksensa kanssa taistelukentän yli, ampuivat yhteislaukasen ja etenivät suoraan käsikähmään
jossa sitten rakaisivat taistelun kertarytinällä.

Kun kuningas "kustaa" huomasi tämän nopeuttavan taistelua ja ratkaisevan yleensä taistelut kerralla, niin hakkapeliitat siirrettiin taistelukentän keskelle ja niitä käytettiin sitten siinä vaiheessa kun taistelu piti ratkaista.
Eli joukkoja säästettiin tähän ratkaisuiskuun, niistä tuli kuninkaan "rautanyrkki" joka ei pelännyt mitään ...

Tälläinen taistelumenetelmä toi erittäin suuret tappiot molemmille puolin, siksi yleensä ammatilaisjoukot joita ratsuväki yleensä oli ei tykänneet siitä.
Aateliset oli palkkasotilaita jotka sotivat rikastuakseen ja toimivat ratsuväessä, ei sen takia että olisivat kaatuneet kuninkaan puolesta ...
Hakkapeliitat olivat inhottu vastus euroopan aatelisten ja palkkasotilaiden riveissä, ksoka sotivat "epäreilusti".

Tästä muuten tulee sanontakin, "Ruotsin kuningas sotii viimeiseen Suomalaiseen".
Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
sijainti oli lähes aina oikealla sivustalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Suomalaista ratsuväkeä oli yleensä pieni vähemmistö kaikista ratsujoukoista noin 500 - 1 000 ratsukkoa. Se ratkaisi vain harvoja taisteluja, joskin tappeli yleensä hyvin.

Taktiikka opittiin Puolan ratsuväeltä, joka oli oppinut sen tataareilta.

Tiukassa ryhmityksessä edettiin rynnäkköetäisyydelle, jossa laukaistiin toinen pistooli, sitten laukkaan ja vastustajaan törmättäessä laukaistiin toinen pistooli ja sitten miekat esiin.
Tarvittaessa uusittiin lataustauon jälkeen.

Ratsumiehen varustus oli tarkkaan määrätty, joskin jäi usein vajaaksi.

"Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ..."

Hölynpölyä. Suomalaista ratsuväkeä oli harvoin edes 10 % kaikista. Poikkeuksia oli.
Hakkapeliittojen maine on Suomessa kehitetty Topeliuksen Välskärin kertomusten seurauksena.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
että Ruotsi-Suomi on keksitty Helsingin Yliopistossa
1930-luvulla, ja Pultava-nimistä kaupunkia ei ole
tiettävästi ikinä ollut olemassa.
Poltava-niminen paikkakunta kyllä löytyy kartalta.
Ilmianna
Jaa
Olipa siitä sodasta meille hyötyäkin. Kirkkoihin saatiin kauniita esineitä ja suomalaisetkin saivat matkailla, mainekin lisääntyi. Hessenissä Mainzin lähellä näyttivät upeaa luostarin rakennusta, mikä on kukoistavan viinitilan osa ja hyvä ravintola. Kertoivat suomalaisten hävittäen vain rakennukset, viinin säästivät, mitä pitivät hyvin sivistyneenä tapana. Hakkapeliitat oppivat myös kysymään "gibt es?" siis onko sitä viinaa. Kippis voisi olla lainasana erona ruotsalaisiin jotka kalistelevat ihmiskalloa (skål. Suomalaisen ratsuväen marssi on myös Saksassa kuuluisa ja suosittu.
Ilmianna
Jaa
Ruotsin vallan aikana jokaisella pitäjällä oli velvollisuutena varustaa sotilaita. Sotilaiksi laitettiin tietysti mieluiten sellaisia miehiä joista haluttiin päästä eroon, eli riehujia ja ryypiskelijöitä.

Esimerkiksi Prahassa Hakkapeliitat juhlivat oikein kunnolla; he ryyppäsivät ja riehuivat ja jättivät jälkeensä suuren määrän äpäriä. Tässä suhteessa voidaan havaita yhtäläisyys nykyisiin suomalaisiin turisteihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.

Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Prahassa opas näytti kellareita, joihin naiset kauhuissaan pakenivat, kun kujalta kuului rynnivien suomalaisten tunnushuuto: "Akkaa päälle!"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Historioitsija kirjoitti:
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.

Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon.
"Pistettiin sotilaiksi" Typerästi ilmaistu, etkä asiasisältöäkään viestiisi osannut laittaa.

Ruotsalaiset pakko-ottivat kenet halusivat ja parhaaksi näkivät, usein se oli perheen ainut mieskuntoinen mies ja elättäjä. Sitten kun miehet oli viety Suomesta Euroopan sotakentille kuolemaan, saivat venäläiset kostaa täällä lähes vapaasti ruotsin kuninkaan sotaisat retket siviiliväestölle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ruotu tai ratsutila. Usein maksettiin sopivalle miehelle pestiraha, jotta hän suostuisi tehtävään.
Viimeiseen asti vältettiin talonisäntien ottoa, koska maat oli viljeltävä.

Pitkien sotien aikana miesvoima yksinkertaisesti loppui. Riviin pantiin alaikäisiä jopa aivan keskenkasvuisia. Suuren Pohjan sodan aikana sepitetiin pilkkalauluja, joissa kuningasta pyydettiin odottamaan sen aikaa, että pojat saataisiin vieroitettua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Historioitsija kirjoitti:
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.

Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon.
Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.

Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tunnettu hakkapeliittapappi, sittemmin Kiskon kirkkoherra Pacchalenius kunnostautui viinaanmenevänä tappelijana ja rähisisijänä vielä sodasta palattuaan, mistä käräjäpöytäkirjat värikkäästi kertovat. Jos kirkonmiehen meno oli sellaista rauhan oloissa, millaista se oli sotaretkellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Grenzlander kirjoitti:
Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.

Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin.
Lähtöä edelsi aina katselmus, jossa rekryytit tarkastettiin ja laadittiin luettelot.
Suuri ongelma oli karkuruus, koska metsissä ja itärajan takana oli tilaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Grenzlander kirjoitti:
Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.

Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin.
Sukupuolitaudit olivat yleisiä, koska linnoitustöissä pitkästyneillä ja ryypiskelevällä sotaväellä oli runsaasti suhteita irtolaisnaisiin.

Ratsuväkikään ei näyttänyt niin ylväältä kuin ratsastajapatsaisiin ikuistettuna. Pienellä mutta sitkeällä suomenhevosella ratsastaessa pitkän miehen jalat miltei laahasivat maata. Sotaväen tullessa siviilit näkivät enimmäkseen pitkiä kuormastoja, kuormarenkejä ja pienen konin selässä nuokkuvia humalaisia, resuisia ja oudolla kielellä kiroilevia miehiä. Vähän kuin turistit Tallinnan vanhassa kaupungissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
surkeeta tietämystä.
Ilmianna
Jaa
Rosvo- ja raiskausretki nyt ei hirmuista ylistystä kaipaa.
Tosin kerrankin suomalaiset pääsivät mellastamaan vauraassa Saksassa.
Ilmianna
Jaa
Suomalaisten sotilaiden tavat pöyristyttivät hartaan katolisissa maissa.
Ex agmine homosexuales haccapellorum libera nos Domine, on tavallinen lause kirjailtuna sen aikaisten rakennusten muraaleihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
haaveilevat, vaan ei haaveet toteudu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sodan käynti tuohon aikaan oli raakaa vrt Magdeburgin valtaus katolisen armeijan toimesta lähes koko kaupungin väestö tapettiin (Kustaa toisen armeja oli tulossa pelastamaan magdeburgia oli noin100km:n päässä muttei kerinnyt).Tuon ajaqn armeja elätetiin pako-ottamalla valatulta maalta. Oli kolmen päivän sääntö kun esim kaupunki oli valattu niin sotilaat saivat riehua(ryöstää raiskata jne) kolme päivää tämä oli palkkasotilaille palkkio sodankäynnistä(armejat käyttivät tuohon aikaan paljon palkkasotilaita).Katoliset pelkäsivät suomalaisten hakkaa päälle huutoa aika lailla ja kyllä suomalaisten maine peräksiantamattomina sotilaina oli aika kova.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Suomalaisten maine perää antavina sotilaina oli kova.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tästä muuten tulee sanontakin, "Ruotsin kuningas sotii viimeiseen Suomalaiseen"... ja tekee sitten rauhansopimuksen, joka kestää hetken kunnes saatiin pakko-otetuksi uudet suomalaiset rulliin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
pääosa oli aina emämaasta. Suomalaisia rykmenttejä oli yleensä korkeintaan kolmannes. 30-vuotisessa sodassa ne olivat enimmäkseen varuskuntina Baltiassa ja Saksassa. Kaarle XII hyväksyi johtamaansa pääarmeijaan vain Uudenmaan Ratsurykmentin. jonka arvioitiin olevan ruotsalaisten joukkojen tasolla. Puolet miehistöstä kun oli ruotsinkielisiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
..suomalaisen päähän kun laitetaan ahneutta , kunnianhimoa ja ase! kukaan ei maailmassa pärjää tälle olennolle...
Ilmianna
Jaa
"Puolet miehistöstä kun oli ruotsinkielisiä."

Suomalaiselle annettiin aina ruotsinkielinen nimi kun otettiin rulliin. Nimet tekaistiin ja sitten olit Svenssoni tai Jonssoni tms. ja ihan sama mitä kieltä puhuit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Hakkapeliitat taistelivat omilla nimillään. Ruotsinkieliset sotilasnimet otettiin käyttöön vasta 1689 alkaen, kun ruotsista tehtiin armeijan yhteinen komentokieli ruotujakolaitokseen siirtymisen yhteydessä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1. Skvadroona oli ruotsinkielisiltä seuduilta Uudeltamaalta , ja 2. suomenkielisiltä P-UUdeltamaalat ja Hämeestä.

"Suomalaiselle annettiin aina ruotsinkielinen nimi kun otettiin rulliin. Nimet tekaistiin ja sitten olit Svenssoni tai Jonssoni tms. ja ihan sama mitä kieltä puhuit."

Hölynpölyä. Nimi annettiin kasteessa.Yleensä se oli ruotsinkielinen suomalaisillakin seuduilta. Ruotusotilas otti usein sotilasnimen, koska talopojilla ei ollut sukunimiä.

Ratsumies käytti yleensä talon nimeä. Yleneminen aliupseeriksi tai upseeriksi saattoi johtaa nimen vaihtoonj.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hakkapeliittoja pelättiin siksi, että he veivät ratsuväkihyökkäyksensä aina loppuun asti, eli läpi vastustajan rivien, ja jättivät jälkeensä suuren määrän raatoja. Muilla ratsujoukoilla oli siihen aikaan tapana sotia "sivistyneemmin", eli ratsastaa vain vihollisjoukon eteen, ampua pistoolinsa tyhjiksi, ja ratsastaa sitten takaisin.

Wikipedia on nykyään pahasti rkp:läisten propagandistien pilaama, ja siihen on syytä suhtautua samalla perusteellisella mediakriittisyydellä kuin esim. HBL:ään tai muihin rkp:n "tiedotteisiin", etenkin, jos sen juttu on suomalaisille negatiivinen.

Tosiasiahan on se, että ruotsalaiset olivat epäinhimillisen raakoja, kuten ruotsalaiset historioitsijat itsekin ovat todenneet.
Ilmianna
Jaa
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Tuolta näkee millaista elämä oli Ruotsin ikeen alla, se oli pelkkää sotimista!
Ilmianna
Jaa
http://www.hs.fi/m/arviot/kirja/a1374894836686

Kirja 30-vuotisesta sodasta.
Ilmianna
Jaa
Suomen suurlähetystön esitelmä aiheesta:

http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

Mobilisaatioaste oli älytöntä luokkaa silloisesta noin 300 000 asukasmäärästä, siis mikäli Mannerheimia on uskominen: 

"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."

Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:

”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla” 

Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.

Puheen loppu kuului:

”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä. Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”

Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.

(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)

---

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri

Uutiset, 3.11.2005

Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.

http://www.finnland.de/public/default.a ... ture=fi-FI

"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa." 

"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."

Mitä juhlimista tuossa suomalaisten tapattajassa oikeasti on? Koko tuonaikainen historia Ruotsin osalta oli pelkkää jatkuvaa sotimista ja Ruotsi taisi olle se aktiivinen osapuoli useimmissa sodissa. Oliko Ruotsi tuolloin peräti imperialistinen roistovaltio? Oliko sotasaalis silloisen Ruotsin ainoa ulkomailta saatava "tulonlähde"?

Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut 

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Mobilisaatioaste oli melkoisen korkea silloisesta 300 000 väestöstä 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö

Ruotsin käymät jatkuvat sodat luultavasti estivät osaltaan silloisen Itämaan, nykyisin Suomen, väestönkehityksen kasvua. Todennäköisesti useimmat kynnelle kykenevät terveet miehet, siis silloisesta Itämaasta, lähetettiin euroopan hurmekentille hakemaan lisää ryöstösaalista Ruotsille. Muistona noista ajoista on vaikkapa nykyisen Suomen vanhoissa kirkoissa olevat useat saarastuolit. Kulta ja "mirhami" päätyi varmaankin Tukholmaan...
Ilmianna
Jaa
Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa. 

Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4806

http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
ei 500- 1000 ratsukon vahvuudella ratkaise taisteluja, joissa yksin ratsuväkeä on molemmin puolin 10 000-20 000.

Suomalaisten joukkojen suurimmat tappiot 30-vuotisen sodan aikana tulivat Baltian varuskuntien tauti- ja nälkäkuolemista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Asumme edelleenkin kahden roistovaltion välissä.
Ilmianna
Jaa
- Ruotsalaiset suorittivat Frankfurtin verilöylyn , josta kostona Tilly suoritti magdeburgin vielä hirvittävämmän verilöylyn
Ilmianna
Jaa
Lue välskärin kertomuksia.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Hakkapeliitat

Netissä eräs saksalainen väitti että 30-vuotisessa sodassa katolilaiset pelkäsivät Hakkapeliittoja sen takia koska he kohtelivat vankeja julmasti. Kuulemma myös siviili väestöä sortivat kovalla tavalla, väittipä että harvat muut ruotsalais joukot käyttäytyivät niin petomaisesti kuin Hakkapeliitat.

Haluaisin vain tietää että pitävätkö nämä tarinat paikkaansa?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta