Hei!
Voisiko joku espanjan kielen taitaja kertoa, onko espanjassa jotain tyypillistä sanajärjestystä liikkuvien määreiden osalta? Tiedän, että sanajärjestys on aika vapaa mutta käännöksiä tehdessä ei ratkaisulauseessa ole kuin yksi tapa merkittynä ja olisikin kiva tietää, mikä ei ainakaan ole sallittua ettei huitele niitä miten sattuu... Ilmeisesti "siempre" kuuluisi aina alkuun mutta näkeehän sitä muuallakin...?
Kiitos jos joku vaivautuu, netistä ja omista kielioppikirjoista en vastausta löytänyt:)
espanjan sanajärjestys
tinttuli
20
6991
Vastaukset
- Asian osaava
Seuraavaan ei kukaan ole näköjään vastannut, En tiedä, onko tämä enää ajankohtainen, mutta vastaan kuitenkin.
“Voisiko joku espanjan kielen taitaja kertoa, onko espanjassa jotain tyypillistä sanajärjestystä liikkuvien määreiden osalta? Tiedän, että sanajärjestys on aika vapaa mutta käännöksiä tehdessä ei ratkaisulauseessa ole kuin yksi tapa merkittynä ja olisikin kiva tietää, mikä ei ainakaan ole sallittua ettei huitele niitä miten sattuu... Ilmeisesti "siempre" kuuluisi aina alkuun mutta näkeehän sitä muuallakin...?”
Kielen sanajärjestykseen vaikuttavat eri tekijät. Ensimmäisenä on kieliopillisesti määräytynyttä sanajärjestystä (esim. liittomuodoissa apuverbin ja partisiipin suhde, monet pronominit jne.), jossa ei ole mahdollisuutta muunnella. Esittämässäsi tapauksessa (liikkuvat määreet) on enemmän vapautta, koska paikka ei määräydy vain kieliopillisesti, vaan siihen vaikuttavat viestin sisältö, mahdolliset korostukset, uuden ja vanhan informaation (oletukset) välinen suhde ym.
Jotta voisin sanoa, mihin kaikkiin kohtiin esimerkiksi ”siempre” voi sijoittua, pitäisi tietää minkälainen on esimerkkilauseesi. Ei se, että oppikirjan ratkaisuissa sille annetaan vain yksi paikka, tarkoita sitä, etteikö se kieliopillisesti voisi olla muuallakin. Viestin informaatiosisältö tosin saattaa muuttua. Tuo lauseen alkuun tuominen ei ole likikään ainoa mahdollisuus. Otan yksikertaisen esimerkin:
Hablo por teléfono con mi abuela.
Kun tuohon sijoitetaan ”siempre”, seuraavat järjestykset ovat kieliopillisesti mahdollisia:
Siempre hablo por teléfono con mi abuela.
Hablo siempre por teléfono con mi abuela.
Hablo por teléfono siempre con mi abuela.
Hablo por teléfono con mi abuela siempre.
Kuten huomaat, ainoat ”välit”, joihin liikkuvaa määrettä ”siempre” ei saa tunkea on kiinteästi toisiinsa liittyvät ryhmät eli tässä ”por teléfono” ja ”con mi abuela”. Merkitysvivahteet ja painotukset tietenkin muuttuvat, joten siinä mielessä paikka ei ole yhdentekevä.
Jos lauseessa olisi vaikkapa pakkorakennetta ilmaiseva ”tengo que hablar”, ei määrettä voisi sijoittaa tuon ryhmän keskelle, vaan se olisi joko ennen (”siempre tengo que hablar”) tai sen jälkeen (”tengo que hablar siempre”).
Jos haluat, että vastaan mieltäsi askarruttavaan tapaukseen, kerro millainen se on. Vastaan mielelläni - olettaen, että muistan käydä täällä katsomassa.- tinttuli
Kiitos vastauksesta!
Ei minulla mitään varsinaista esimerkkilausetta ole, ihan yleisesti vain tätä asiaa kyselin. Lähinnä sen vuoksi,että kun tässä harjoittelen käännöslauseita pääsykokeisia varten niin kirjahan ei anna kuin yhden mallivastauksen juuri em. lauseiden osalta. Halusinkin vain tietää, että jos kirjoitan " siempre estoy cansada" tai estoy siempre cansada" tai estoy cansada siempre" niin mikään vaihtoehto ei ole automaattisesti väärin.
Entä tämä: "juotko yleensä kahvia illalla?" Muitakin vaihtoehtoja kuin " bebes normalmente café por la noche?" "Por la noche bebes normalmente café?"
Kiitos taas:) - Asian osaava
tinttuli kirjoitti:
Kiitos vastauksesta!
Ei minulla mitään varsinaista esimerkkilausetta ole, ihan yleisesti vain tätä asiaa kyselin. Lähinnä sen vuoksi,että kun tässä harjoittelen käännöslauseita pääsykokeisia varten niin kirjahan ei anna kuin yhden mallivastauksen juuri em. lauseiden osalta. Halusinkin vain tietää, että jos kirjoitan " siempre estoy cansada" tai estoy siempre cansada" tai estoy cansada siempre" niin mikään vaihtoehto ei ole automaattisesti väärin.
Entä tämä: "juotko yleensä kahvia illalla?" Muitakin vaihtoehtoja kuin " bebes normalmente café por la noche?" "Por la noche bebes normalmente café?"
Kiitos taas:)-----
Entä tämä: "juotko yleensä kahvia illalla?" Muitakin vaihtoehtoja kuin " bebes normalmente café por la noche?" "Por la noche bebes normalmente café?"
-----
Jos halutaan käyttää sanaa "normalmente", mahdolliset vaihtoehdot ovat (tässä käyttäisin mieluummin verbiä "tomar" kuin "beber")
1) ¿Normalmente tomas café por la noche?
2) ¿Tomas normalmente café por la noche?
3) ¿Tomas café normalmente por la noche?
4) ¿Tomas café por la noche normalmente?
Noista vaihtoehto ykkönen lienee luontevin, kun halutaan kysyä, juodaanko illalla yleensä kahvia (eikä esim. teetä). Se vastaisi lähinnä esittämääsi suomalaista kysymystä. Kakkosessa taas _voitaisiin_ tulkita myös niin, että "normalmente" määrittää verbiä eli tavallaan kysytään juomisen tavasta, vaikka tulkinta ei olekaan ainoa. Kolmosessa voidaan puolestaan tulkita, että kysymyksen painopiste on siinä, juodaanko kahvia yleensä iltaisin (eikä siis esimerkiksi aamuisin). Nelonen on mahdollinen, mutta tuskin suositeltava vaihtoehto kirjalliseen esitykseen. Siitä tulee vaikutelma, että kysyjä on unohtanut "normalmenten" ja lisää sen perään, kuten puhuttaessa usein voi käydä, joten se on enemmänkin puhekielinen vaihtoehto. Jos jätät "normalmenten" lauseen loppuun kirjoitetussa tekstissä, opettaja todennäköisesti siirtää sitä aiemmaksi.
Käytännössä esittämäni on paljolti hiusten halkomista ilman laajempaa asiayhteyttä. Sanajärjestys ei ole yhdentekevä kysymyksen painopisteen kannalta, sen jo tiedätkin, mutta kieliopillisesti nuo määreet sijoittuvat aika vapaasti.
Jos ryhdytään siirtämään myös ajanmäärettä "por la noche", mahdollisia yhdistelmiä onkin aika paljon. Kysymyksessä se voidaan ottaa mukaan tai jättää ikään kuin johdannoksi. Myös pilkutuksella voidaan kysymystä ryhmittää:
¿Por la noche normalmente tomas café?
¿Por la noche, normalmente, tomas café?
Por la noche, ¿normalmente tomas café?
¿Normalmente, por la noche, tomas café?
Normalmente, por la noche, ¿tomas café?
Por la noche, normalmente, ¿tomas café?
jne.
Kysyttäessä tavasta tai toistuvasta tekemisestä voidaan käyttää myös verbiä "soler" (=olla tapana):
¿Sueles tomar café por la noche?
Tarkoitatko pääsykokeeseen lukemisella, että pyrit opiskelemaan espanjaa yliopistossa? Se, mitä tässä pohdimme, ei välttämättä ole kaikkein keskeisintä - mutta tämän olet varmaan jo oivaltanutkin. Tärkeintä on, että hallitset peruskieliopin (etenkin verbitaivutukset, aikamuodot, modukset, pronominit jne.), oikeinkirjoituksen, keskeisen sanaston jne. Jos on sanottu, että pääsykokeessa on käännösosio, tuskin siellä voi olla sellaista tehtävää, jossa eroja tehdään vaikeasti määriteltävien sanajärjestysasioiden kautta. Ihan jo siksi, että vaikuttavat tekijät vaativat laajemman kontekstin. Eri asia sitten on, kun _oikeaa_ käännöstyötä tehtäessä mietitään soveltuvinta vaihtoehtoa. - tinttuli
Asian osaava kirjoitti:
-----
Entä tämä: "juotko yleensä kahvia illalla?" Muitakin vaihtoehtoja kuin " bebes normalmente café por la noche?" "Por la noche bebes normalmente café?"
-----
Jos halutaan käyttää sanaa "normalmente", mahdolliset vaihtoehdot ovat (tässä käyttäisin mieluummin verbiä "tomar" kuin "beber")
1) ¿Normalmente tomas café por la noche?
2) ¿Tomas normalmente café por la noche?
3) ¿Tomas café normalmente por la noche?
4) ¿Tomas café por la noche normalmente?
Noista vaihtoehto ykkönen lienee luontevin, kun halutaan kysyä, juodaanko illalla yleensä kahvia (eikä esim. teetä). Se vastaisi lähinnä esittämääsi suomalaista kysymystä. Kakkosessa taas _voitaisiin_ tulkita myös niin, että "normalmente" määrittää verbiä eli tavallaan kysytään juomisen tavasta, vaikka tulkinta ei olekaan ainoa. Kolmosessa voidaan puolestaan tulkita, että kysymyksen painopiste on siinä, juodaanko kahvia yleensä iltaisin (eikä siis esimerkiksi aamuisin). Nelonen on mahdollinen, mutta tuskin suositeltava vaihtoehto kirjalliseen esitykseen. Siitä tulee vaikutelma, että kysyjä on unohtanut "normalmenten" ja lisää sen perään, kuten puhuttaessa usein voi käydä, joten se on enemmänkin puhekielinen vaihtoehto. Jos jätät "normalmenten" lauseen loppuun kirjoitetussa tekstissä, opettaja todennäköisesti siirtää sitä aiemmaksi.
Käytännössä esittämäni on paljolti hiusten halkomista ilman laajempaa asiayhteyttä. Sanajärjestys ei ole yhdentekevä kysymyksen painopisteen kannalta, sen jo tiedätkin, mutta kieliopillisesti nuo määreet sijoittuvat aika vapaasti.
Jos ryhdytään siirtämään myös ajanmäärettä "por la noche", mahdollisia yhdistelmiä onkin aika paljon. Kysymyksessä se voidaan ottaa mukaan tai jättää ikään kuin johdannoksi. Myös pilkutuksella voidaan kysymystä ryhmittää:
¿Por la noche normalmente tomas café?
¿Por la noche, normalmente, tomas café?
Por la noche, ¿normalmente tomas café?
¿Normalmente, por la noche, tomas café?
Normalmente, por la noche, ¿tomas café?
Por la noche, normalmente, ¿tomas café?
jne.
Kysyttäessä tavasta tai toistuvasta tekemisestä voidaan käyttää myös verbiä "soler" (=olla tapana):
¿Sueles tomar café por la noche?
Tarkoitatko pääsykokeeseen lukemisella, että pyrit opiskelemaan espanjaa yliopistossa? Se, mitä tässä pohdimme, ei välttämättä ole kaikkein keskeisintä - mutta tämän olet varmaan jo oivaltanutkin. Tärkeintä on, että hallitset peruskieliopin (etenkin verbitaivutukset, aikamuodot, modukset, pronominit jne.), oikeinkirjoituksen, keskeisen sanaston jne. Jos on sanottu, että pääsykokeessa on käännösosio, tuskin siellä voi olla sellaista tehtävää, jossa eroja tehdään vaikeasti määriteltävien sanajärjestysasioiden kautta. Ihan jo siksi, että vaikuttavat tekijät vaativat laajemman kontekstin. Eri asia sitten on, kun _oikeaa_ käännöstyötä tehtäessä mietitään soveltuvinta vaihtoehtoa.Hei!
Kyllä, espanjan pääsykokeisiinhan minä näitä tietoja tarvitsen:)
Eihän tällaisella asialla varmaan olekaan suurta merkitystä kokeissa. Tämä asia on vaan askarruttanut mieltä juuri sen takia, että muista mainitsemistasi keskeisistä kielioppiasioista on olemassa niin tarkat ja selkeät ohjeet, eikä niitä ole vaikea ymmärtää. Ehkä tässä ajoin takaa juuri sitä, että mikä olisi se "luonnollisin" vaihtoehto irrallisessa lauseessa ja miten paljon määreet voivat todella liikkua, koska perfektionistina haluaisin saada aikaan mahdollisimman virheettömiä lauseita.
Kiitos vastauksestasi, se kyllä selvitti mieltäni todella paljon! - Asian osaava
tinttuli kirjoitti:
Hei!
Kyllä, espanjan pääsykokeisiinhan minä näitä tietoja tarvitsen:)
Eihän tällaisella asialla varmaan olekaan suurta merkitystä kokeissa. Tämä asia on vaan askarruttanut mieltä juuri sen takia, että muista mainitsemistasi keskeisistä kielioppiasioista on olemassa niin tarkat ja selkeät ohjeet, eikä niitä ole vaikea ymmärtää. Ehkä tässä ajoin takaa juuri sitä, että mikä olisi se "luonnollisin" vaihtoehto irrallisessa lauseessa ja miten paljon määreet voivat todella liikkua, koska perfektionistina haluaisin saada aikaan mahdollisimman virheettömiä lauseita.
Kiitos vastauksestasi, se kyllä selvitti mieltäni todella paljon!Olet oikeassa siinä, että tietyt kielelliset ilmiöt voidaan muotoilla melko selkeiksi säännöiksi. Tästä huolimatta kielioppi - myös se normatiivinen - on aina epätäydellinen kuvaus kielestä. Kaikki kieliopin säännöt eivät suinkaan perustu puhtaasti kielellisiin kriteereihin, vaan saattavat olla mielivaltaisesti makuseikkoihin liittyviä. Jokin kielimuoto, ilmaisu, tapa sanoa, taivutus jne. on syystä tai toisesta päässyt tai otettu eräänlaiseksi huolitellun kielenkäytön normiksi.
Edellä mainittu ei kuitenkaan vähennä normatiivisen kieliopin merkitystä. Jotta ymmärtäisi, mikä on mitäkin, pitää tuntea myös normatiivinen puoli. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että kieli ja kielenkäyttö on paljon enemmän. Kun normatiivisen näkökulman sijaan käytetään deskriptiivistä lähestymistapaa, kuvataan miten kieltä tietyssä tilanteessa oikeasti käytetään. Mutta tämä kaikki tulee sitten opinnoissa vastaan aikanaan.
Lukemani perusteella arvelen, että sinulla on kieliopinnoissa tarvittavaa kiinnostusta kielellisiin ilmiöihin, niiden taustoihin ja selityksiin. Tätä kaikkea ja paljon muuta tarvitaan.
Saanko kysyä, pyritkö opiskelemaan espanjaa Helsinkiin vai Turkuun? Muissa suomalaisissa yliopistoissahan espanjaa ei voi lukea pääaineena.
Tämä keskustelusäie hautautuu pian monien uusien alle ja siirtyy pois tästä etusivulta, mutta jos muistaisimme - niin sinä kuin minä - voisithan tänne kirjoittaa sitten heinäkuussa pääsykoetulosten tultua, että miten kävi.
Toivotan sinulle menestystä pääsykokeissa! - tinttuli
Asian osaava kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että tietyt kielelliset ilmiöt voidaan muotoilla melko selkeiksi säännöiksi. Tästä huolimatta kielioppi - myös se normatiivinen - on aina epätäydellinen kuvaus kielestä. Kaikki kieliopin säännöt eivät suinkaan perustu puhtaasti kielellisiin kriteereihin, vaan saattavat olla mielivaltaisesti makuseikkoihin liittyviä. Jokin kielimuoto, ilmaisu, tapa sanoa, taivutus jne. on syystä tai toisesta päässyt tai otettu eräänlaiseksi huolitellun kielenkäytön normiksi.
Edellä mainittu ei kuitenkaan vähennä normatiivisen kieliopin merkitystä. Jotta ymmärtäisi, mikä on mitäkin, pitää tuntea myös normatiivinen puoli. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että kieli ja kielenkäyttö on paljon enemmän. Kun normatiivisen näkökulman sijaan käytetään deskriptiivistä lähestymistapaa, kuvataan miten kieltä tietyssä tilanteessa oikeasti käytetään. Mutta tämä kaikki tulee sitten opinnoissa vastaan aikanaan.
Lukemani perusteella arvelen, että sinulla on kieliopinnoissa tarvittavaa kiinnostusta kielellisiin ilmiöihin, niiden taustoihin ja selityksiin. Tätä kaikkea ja paljon muuta tarvitaan.
Saanko kysyä, pyritkö opiskelemaan espanjaa Helsinkiin vai Turkuun? Muissa suomalaisissa yliopistoissahan espanjaa ei voi lukea pääaineena.
Tämä keskustelusäie hautautuu pian monien uusien alle ja siirtyy pois tästä etusivulta, mutta jos muistaisimme - niin sinä kuin minä - voisithan tänne kirjoittaa sitten heinäkuussa pääsykoetulosten tultua, että miten kävi.
Toivotan sinulle menestystä pääsykokeissa!Hei ja kiitos kun jaksat olla noin aktiivinen vastaamisessa!
Minä pyrin kumpaankin yliopistoon, Helsinki olisi toki mieluisempi paikka. En oikeastaan muuta pelkääkään Helsingin kokeessa, kuin sitä lauseenjäsennysosiota, sillä viimeksi mokasin juuri siinä. Turussa vaikeaa on ne espanja-suomi-käännökset mutta El País:n nettisivut onkin olleet ahkerassa käytössä, jotta saisi vähän sanavarastoa ajankohtaisia aiheitakin varten:)
Entä sinä, oletko espanjan opiskelija vai jo valmistunut?
Vaikutat niin osaavalta etten edes kuvittele vain harrastavasi kieltä! - Asian osaava
tinttuli kirjoitti:
Hei ja kiitos kun jaksat olla noin aktiivinen vastaamisessa!
Minä pyrin kumpaankin yliopistoon, Helsinki olisi toki mieluisempi paikka. En oikeastaan muuta pelkääkään Helsingin kokeessa, kuin sitä lauseenjäsennysosiota, sillä viimeksi mokasin juuri siinä. Turussa vaikeaa on ne espanja-suomi-käännökset mutta El País:n nettisivut onkin olleet ahkerassa käytössä, jotta saisi vähän sanavarastoa ajankohtaisia aiheitakin varten:)
Entä sinä, oletko espanjan opiskelija vai jo valmistunut?
Vaikutat niin osaavalta etten edes kuvittele vain harrastavasi kieltä!Niin, Helsingissä painotetaan filologista lähestymistapaa (oppiaineen nimi Espanjalainen filologia), Turussa taas nykykieltä ja kääntämistä (oppiaineet Espanjan kieli ja espanjan kielen kääntäminen). Siksi pääsykokeetkin ovat erilaisia.
Pidätkö Helsinkiä itsellesi mieluisampana paikkana oppiaineen profiilin takia vai siksi, että Helsinki sopii muuten paremmin elämäntilanteeseesi?
Olet tehnyt oikean johtopäätöksen: en ole harrastelija. - tinttuli
Asian osaava kirjoitti:
Niin, Helsingissä painotetaan filologista lähestymistapaa (oppiaineen nimi Espanjalainen filologia), Turussa taas nykykieltä ja kääntämistä (oppiaineet Espanjan kieli ja espanjan kielen kääntäminen). Siksi pääsykokeetkin ovat erilaisia.
Pidätkö Helsinkiä itsellesi mieluisampana paikkana oppiaineen profiilin takia vai siksi, että Helsinki sopii muuten paremmin elämäntilanteeseesi?
Olet tehnyt oikean johtopäätöksen: en ole harrastelija.Mieluummin minä Helsingissä opiskelisin, eniten ehkä juuri sen elämäntilanteen vuoksi mutta Turkukin olisi vaihtoehtona oikein hyvä. Sinänsä filologia itsessään kiinnostaa enemmän, kuin Espanjan kieli mutta en ole tässä asiassa niin turhan tarkka;)
Kummassa itse opiskelit? - Anonyymi
Jee tosi hyvä! Etsinkin juuri tällaista kommenttia asianosaavalta :)
- Anonyymi
En tiedä onko sanajärjestys enää ajankohtainen. Kielioppi on muuutakin kuin historiaa
- noorita
moi tinttuli! minäkin haen opiskelemaan espanjaa yliopistoon, kylläkin vain turkuun..olisi kiva vaihdella kuulumisia ja miten valmistautua kokeeseen. laita mailia [email protected] :)
- Asian osaava
Hei, Tinttuli. Vieläkö olet täällä? Joko ne pääsykokeet oli vai ovatko ne vielä edessä?
- tinttuli
Vielä paikalla:)
Turun koe oli jo ja se nyt meni juuri niin kuin arvelinkin; kaikki muu ok mutta espanja-suomi-käännökset taisivat kaataa koko jutun. Aiheet kun olivat luokkaa geeniteknologia niin eipä meikäläisen sanasto siihen oikein riittänyt.
Mutta onneksi on vielä se Helsingin koe, johon olen ensisijaisesti panostanut. Se on keskiviikkona, joten pari päivää vielä ja sitten voi nauttia kesästä! Hyvä fiilis on sinne mennä, kaikki on aikamoisen hyvin hallussa:) - Asian osaava
tinttuli kirjoitti:
Vielä paikalla:)
Turun koe oli jo ja se nyt meni juuri niin kuin arvelinkin; kaikki muu ok mutta espanja-suomi-käännökset taisivat kaataa koko jutun. Aiheet kun olivat luokkaa geeniteknologia niin eipä meikäläisen sanasto siihen oikein riittänyt.
Mutta onneksi on vielä se Helsingin koe, johon olen ensisijaisesti panostanut. Se on keskiviikkona, joten pari päivää vielä ja sitten voi nauttia kesästä! Hyvä fiilis on sinne mennä, kaikki on aikamoisen hyvin hallussa:)Ahaa, puolet espanjan pääsykokeista sinulla on takana ;-)
Piti ihan mielenkiinnosta googlettaa, mitä Turun pääsykokeesta sanotaan:
http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/valintaopas/hum.html#espanja
Tuolla näkyy olevan, että tullakseen hyväksytyksi hakijan on saatava kolmiosaisen kokeen jokaisesta osiosta vähintään puolet pisteistä. Kokeen painoarvo näkyy olevan puolet, toinen puoli tulee taustapisteistä (todistukset).
Nyt sitten epäilet, että käännösosio kaataa koko jutun. No, sen näet sitten, kun tulokset julkistetaan. Älä sitä ennen luovu toivosta. Minkälainen se käännöstehtävä oli? Tarkoitatko, että käännettävän tekstin aiheena oli geeniteknologia?
Minun oli pakko etsiä myös Helsingin yliopiston espanjalaisen filologian pääsykokeen tietoja:
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/valintakokeet/oppiaineet/espanja.htm
Sielläkin on kokeessa näköjään kolme osaa, ja osio katsotaan hyväksytyksi, jos siitä saa vähintään 10 pistettä. Kokonaisuutena kokeesta on kuitenkin saatava 50/100 pistettä. Tuo kai tarkoittaa sitä, että kieliopillisesta analyysistä (max. 20 p) on saatava vähintään puolet eli 10 p. Kun käännös- ja teoriaosien maksimit ovat kummastankin 40 pistettä, niistä kai sitten voi toisessa menestyä paremmin ja toisessa huonommin (eli saada periaatteessa alle puolet pisteistä) kunhan kokonaissaldo on vähintään 50 p.
No, sinä nämä jo tiedätkin, tässä ihan omaksi mielenkiinnoksi nämä hain, en muuten.
Toivotan sinulle menestystä tulevan keskiviikon kokeeseen! ¡Suerte!
- Anonyymi
Espanjan opiskelu on muutakin kuin historiaa.
- Anonyymi
espanjan opetuksessa tulisi siirtyä kieliopin pänttäämisestä soveltavaan kielitieteeseen. Soveltava kielitiede on muutakin kuin historiaa
- Anonyymi
Mitähän tarkoitat soveltavalla kielitieteellä tässä yhteydessä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän tarkoitat soveltavalla kielitieteellä tässä yhteydessä?
muutakin kuin historiaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
muutakin kuin historiaa
Entä mitkähäs keinot hyviä ryhmätehtävien purkuun?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä mitkähäs keinot hyviä ryhmätehtävien purkuun?
Padlet / Flinga myös hyviä keinoja ryhmätehtävien purkuun.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sekin pöllöpää
Kait sä nyt ymmärrät ettei kukaan ole niinkuin sinä. Ei kukaan voi sun paikkaa viedä. Ei kukaan milloinkaan. Eli rauhoi6410632Theermannilla kulkee!
Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän1006387Samuli Vasala vakava tauti
Iltalehdessä sanottiin röntgen kuvissa paha elin vuosia ei paljon jäljellä Maksu muurin takana mikä tauti On entisellä h375663- 464146
Esivaihdevuodet, menopaussi
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa532407Täällä Savonmualla kun näköjään jokainen tupettaja rakentoo ja
remontoi mökkejään ja saunojaan niin on ollut mukava seurata juutupesta miten Thaimaassa ulkosaunaa rakennetaan. eli tu111637Jaahas. Stefun Hangon tila ulosmitataan
Nyt tutkitaan, onko rahaa siirretty ulkomaille. Siinä meni rapujuhlat.1971624Tänään taas tuli pari-kolme juttua
Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän31618- 851325
Olen jälleen pahoillani
Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell89949