Meillä olisi jo mökillä 75W aurinkopaneelilla toimiva systeemi ja nyt saimme tutulta ilmaiseksi pienemmän 61W:n paneelin. Tietäisittekö voisiko tuon toisen paneelin asentaa huoletta samaan akun latauspiiriin ja pitäisikö paneelit asentaa rinnan vai sarjaan?
Kahden aurinkopaneelin asennus
onnistuuko
28
34473
Vastaukset
- jos säätimessä
on sisäänmeno toiselle.
- rinnan
kaksi tai useamman paneelin voi asentaa rinnankytkettynä säätimen tuloliittimellä (vakkei kahta erillistä tuloa säätimellä olisikaan). Jos paneelit ovat katolla/seinällä vierekkäin, kannattaa ne kytkeä rinnan jo katolla/seinällä paneelien liittimillä. Ainoa mitä pitää varmistaa, on lataussäätimen max. virrankesto. 136W/12V=11,3A. Jos säädin on max. 10A versio, voi varautua säätimen sulakkeen paukkumiseen. Toisaalta paneeleista harvemmin saa nimellistehoa ulos ja latausjännite on suurempi, kuin tasan 12V (-> latausvirta on pienempi) joten minä ainakin kokeilisin 10A säätimellä huoleti. Jos on säätimessäsi on suurempi virrankesto, niin hyvä.
Samalla kun latausvirta nyt kasvaa, kannatta tarkistaa paneelilta tulevan johdon paksuus. Kun virta esim. tuplaantuu, häviöt kasvavat nelinkertaiseksi. - tyrtyr
Paneelien kytkentä (rinnan/sarjaan) riippuu paljolti siitä mikä lataussäädin on käytössä. Sarjaan kytkettäessä säätimessä tulee olla ns. MPPT-toiminto tai vaihtoehtoisesti koko järjestelmä tulee muuttaa käyttämään 24V jännitettä (edellyttää myös, että säätimestä löytyy 24V mahdollisuus). Lisäksi sarjaankytkennässä tulee ottaa huomioon, että paneelien nimellisvirran tulisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Sanoisin, että 61W ja 75W paneeleissa tämä toteutuu.
Rinnankytkennässä paneelien jännitteiden tulisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Jos tiedät paneelien tyyppimerkinnät niin netistä voi varmaan kaivaa mitkä ovat paneelien open circuit voltage ja maximum power point voltage. Lisäksi paneelit tulisi rinnankytkennässä asentaa siten, että ne ovat aina yhdessä auringossa tai varjossa.- miksi pitää
olla yhdessä asennettuna samaan aikaan auringossa tai varjossa?
Nimittäin helposti luulisi että silloin kun toinen paneeli on varjossa niin toinen paneeli lataisi auringossa ollessaan??
Itsellä on kaksi paneelia vierekkäin, mutta suunnitelmissa hommata kolmas joka tulisi niistä erilleen, ottamaan vastaan joko aamu tai iltaaurinkoa.Noiden kahden säätäminen ei onnistu metsän takia muuta kuin päiväaurinkoon. - tyrtyr
miksi pitää kirjoitti:
olla yhdessä asennettuna samaan aikaan auringossa tai varjossa?
Nimittäin helposti luulisi että silloin kun toinen paneeli on varjossa niin toinen paneeli lataisi auringossa ollessaan??
Itsellä on kaksi paneelia vierekkäin, mutta suunnitelmissa hommata kolmas joka tulisi niistä erilleen, ottamaan vastaan joko aamu tai iltaaurinkoa.Noiden kahden säätäminen ei onnistu metsän takia muuta kuin päiväaurinkoon.Jos rinnankytketyistä paneeleista toinen on varjossa niin tapahtuu sama ilmiö kun kytkettäisiin rinnakkain yksi täysi akku ja yksi tyhjä akku. Eli auringossa olevan paneelin tehoista osaa "valuu" pimeään paneeliin. Paneelien väliin voidaan tosin asentaa erikseen diodi, joka estää tämän. Lataussäätimessä on sisäänrakennettuna samanlainen toiminnallisuus, jonka tarkoituksena on puolestaan estää energian valuminen yöllä akusta takaisin paneeliin.
- kytkentä
tyrtyr kirjoitti:
Jos rinnankytketyistä paneeleista toinen on varjossa niin tapahtuu sama ilmiö kun kytkettäisiin rinnakkain yksi täysi akku ja yksi tyhjä akku. Eli auringossa olevan paneelin tehoista osaa "valuu" pimeään paneeliin. Paneelien väliin voidaan tosin asentaa erikseen diodi, joka estää tämän. Lataussäätimessä on sisäänrakennettuna samanlainen toiminnallisuus, jonka tarkoituksena on puolestaan estää energian valuminen yöllä akusta takaisin paneeliin.
Ei se näin mene. Paneelissa on valmiina diodi, joka estää virransyötön akulta paneeliinpäin, kun paneelin jännite on alempi, kuin akun (yöllä). Ihan sama onko paneeleita rinnan akuun nähden 1 tai 120kpl varjossa tai auringossa.
On ihan hyvä idea laittaa "ylimääräinen" paneeli vaikka lännen puolelle iltaaurinkoon. Saa pitemmän aikaa latausta akulle. Minulla on kaksi paneelia rinnakkain ja puiden varjostuksen vuoksi on toinen paneeli auringossa ja toinen välillä varjossa. Taidankin laittaa toisen paneelin länsipuolelle, koska sinne paistaa iltaaurinko esteettä. Jos idän puolella sattuu olemaan esteetön näkymä merelle, saa aamuauringosta meren heijastuksista mukavasti tehoja myös. Paras suunta on kuitenkin siis etelä. - keskustelu!
kytkentä kirjoitti:
Ei se näin mene. Paneelissa on valmiina diodi, joka estää virransyötön akulta paneeliinpäin, kun paneelin jännite on alempi, kuin akun (yöllä). Ihan sama onko paneeleita rinnan akuun nähden 1 tai 120kpl varjossa tai auringossa.
On ihan hyvä idea laittaa "ylimääräinen" paneeli vaikka lännen puolelle iltaaurinkoon. Saa pitemmän aikaa latausta akulle. Minulla on kaksi paneelia rinnakkain ja puiden varjostuksen vuoksi on toinen paneeli auringossa ja toinen välillä varjossa. Taidankin laittaa toisen paneelin länsipuolelle, koska sinne paistaa iltaaurinko esteettä. Jos idän puolella sattuu olemaan esteetön näkymä merelle, saa aamuauringosta meren heijastuksista mukavasti tehoja myös. Paras suunta on kuitenkin siis etelä.Vaihteeksi oikein asiallinen keskustelu tällä palstalla, hienoa!
Olen itse miettinyt aivan samaa asiaa, tosin kahden identtisen paneelin kytkemiseksi rinnan. Olen tutkinut paneelitoimittajan (Kyocera) ohjeita, ja diodeista löytyy seuraavaa tietoa:
1) "estodiodit" (blocking diodes) - KC-sarjan paneelit ovat monikidemallia, joilla on suuri vastus takavirtaa vastaan, ts. yöaikaista akun purkautumista vastaan. Näin ollen Kyocera ei ole asentanut diodeja näihin paneeleihin, mutta viittaa lataussäätimissä olevan usein ko. diodin.
2) "ohivirtadiodit" (bypass diodes) - KC-tyypin paneeleissa on tällaiset joka kennon (cell) kohdalla, tarkoituksena ehkäistä erityisesti sarjaankytkentätapauksessa kennojen kuumeneminen ja häviöt. Ohivirtadiodi sallii varjossa oleville kennoille vähävastuksisen reitin virralle.
Paneeleiden rinnankytkennästä mainitaan vain vaadittu kaapelikoko (jenkkiyksiköissä), ei sanaakaan diodeista tms.
Tietysti on mahdollista - ja joissain tapauksissa jopa hyvä (mm. erilaiset paneelit) - asentaa omat estodiodit vaikkapa kytkentärasiaan, jossa paneelit kytketään rinnan. On tosin muistettava, että diodissa on aina jänniteputoama, käsittääkseni vähintään puolisen volttia. Koska teho on virran ja jännittee tulo, voi tuollainen diodi syödä useamman watin tehoa. Teho on pois muualta ja lisäksi diodi kuumenee, vaatien mahdollisesti jäähdytyksen (esim ripa). - anza
keskustelu! kirjoitti:
Vaihteeksi oikein asiallinen keskustelu tällä palstalla, hienoa!
Olen itse miettinyt aivan samaa asiaa, tosin kahden identtisen paneelin kytkemiseksi rinnan. Olen tutkinut paneelitoimittajan (Kyocera) ohjeita, ja diodeista löytyy seuraavaa tietoa:
1) "estodiodit" (blocking diodes) - KC-sarjan paneelit ovat monikidemallia, joilla on suuri vastus takavirtaa vastaan, ts. yöaikaista akun purkautumista vastaan. Näin ollen Kyocera ei ole asentanut diodeja näihin paneeleihin, mutta viittaa lataussäätimissä olevan usein ko. diodin.
2) "ohivirtadiodit" (bypass diodes) - KC-tyypin paneeleissa on tällaiset joka kennon (cell) kohdalla, tarkoituksena ehkäistä erityisesti sarjaankytkentätapauksessa kennojen kuumeneminen ja häviöt. Ohivirtadiodi sallii varjossa oleville kennoille vähävastuksisen reitin virralle.
Paneeleiden rinnankytkennästä mainitaan vain vaadittu kaapelikoko (jenkkiyksiköissä), ei sanaakaan diodeista tms.
Tietysti on mahdollista - ja joissain tapauksissa jopa hyvä (mm. erilaiset paneelit) - asentaa omat estodiodit vaikkapa kytkentärasiaan, jossa paneelit kytketään rinnan. On tosin muistettava, että diodissa on aina jänniteputoama, käsittääkseni vähintään puolisen volttia. Koska teho on virran ja jännittee tulo, voi tuollainen diodi syödä useamman watin tehoa. Teho on pois muualta ja lisäksi diodi kuumenee, vaatien mahdollisesti jäähdytyksen (esim ripa).diodi vie tehoa.... mutta pakko se on olla, kaveri osti paneelin ilman diodeja.. laittakaa diodit niin säästyy paneelit. paneeli kypsyy jos siihen lataan virtaa.
- asennus
NAPS genio:n ohje sanoo, että jännitteen pitäisi olla sama rinnankytketyissä paneeleissa ja vastaavasti virran sama sarjakytkennässä. Meillä on 61W paneeli, joka koostuu 44:stä elementistä. Sen lähtöjännite on yli 20V. En ole löytänyt sille sopivaa paria edullisesti rinnankytkentään. Lähes kaikki paneelit on tehty 36:lla elementillä, jolloin jännite ei täsmää.
- -Pete-
Liikkeessä suosittelivat 61W paneelin sarjaan 50W paneelia, ei ylitä Genion rajoja. 75W olisi kuulemma liikaa. Päädyin ostamaan toisen boosterin Genioon ja siihen 100W genio-paneelin (korkeampi jännite >20V). Myöhemmin voin laittaa pienemmän kanssa sarjaan sen 50W, kun ostamme 12V jääkaapin.
Onko kokemuksia Helkamasta tai Zanussista 150l kaapista? Paljon syö, speksit sanoo 30Ah/vrk, tottako?
- luuppi
Minulla on ennestään NAPS 61 W paneeli (NR61GK), jossa jännite (typical Voc) on 25,8 V ja maksimivirta (typical Imp )3,0 ampeeria.
Hankin toisen paneelin, Kyocera 80W (KC 80-02), jossa nominal Voc on 21,5 V ja virta 4,73 ampeeria.
Haluaisin hyödyntää Genion virranvahvistimen ja kytkeä paneelit sarjaan. Genion ohjeissa maksimiteho sisääntulolle on 130W ja nythän se olisi 141W. Sisääntulon sulakekoko on 10 A.
Onnistuuko? Mitä seuraa jos tuo kytkentä ei toimi, sulake palaa, vai? En haluaisi lähteä vetämään paneeleilta toista kaapelia Geniolle ja ennenkaikkea haluaisin saada hyödyn tuosta boosterista.- Morgan Freeman
minä olen aikonut käyttää sellaista kytkentää jossa isompi kenno,45w.kytketään akkuun säätomen kautta ja pienempi kenno,11w.kytketään suoraan akkuun.mitäpä mieltä tämmöisestä virityksestä?
- tyhjäksi
Morgan Freeman kirjoitti:
minä olen aikonut käyttää sellaista kytkentää jossa isompi kenno,45w.kytketään akkuun säätomen kautta ja pienempi kenno,11w.kytketään suoraan akkuun.mitäpä mieltä tämmöisestä virityksestä?
Tuossa kennon suoraan kytkemisessä akkuun on aina se vaara, että jonain kauniina päivänä - eli silloin kuin aurinko todella paistaa - se pienikin paneeli keittää se akun pilalle.
Jos tuollainen viritys on "pakko" tehdä, niin fiksumpaa taitaa todella olla sen pienemmän paneelin kytkentä suoraan, silloin riski kuivaksikeittämisestä on pienempi.
- on diodit
Useampi täällä on jo maininnut diodien tarpeen rinnankytkennässä.
En oikein ymmärrä syytä miksi erilaisia paneleja tai / ja eri paikkaan asennettuja paneleja ei saisi kytkeä rinnan kunhan kukin paneli vain sopii säätimeen.
Jos rinnan kytketyistä paneleista yksi tai useampi ei lataa, se johtuu siitä että muut lataavat riittävästi. Jos panelia kuormitetaan eli virtaa menee säätimen kautta akkuun, panelin lähtöjännite laskee. Sillon pääsee hiukan tehottomampikin paneli automaattisesti mukaan lataamaan. Erot voivat johtua monesta asiasta, paneleista, likaisuudesta, lumesta, varjoista, suuntauksesta, ym.
Rinnankytkennällä voi hyödyntää tai välttää etenkin erilaisia suuntauksia, auringon kesä- ja talvikorkeutta, puiden asemaa ja lehvästöä, lumisuojaa, ym.
Voisiko joku asiantunteva selostaa syyn miksi ei saisi kytkeä säätimeen sopivia paneleja rinnan jos tällaisia syitä on?- vielä..
Rupesin minäkin miettimään tätä seikkaa. Itsellä kaksi paneelia rinnan ja molemmissa diodit. Lataussäätimessä maininta, että paneeleissa ei diodia tarvita. Joten jos ohitan paneeleissa diodit, niin virran tuotto hieman kasvaa? Laskennallisesti kuinka paljon?
Mitenkäs esim. puun varjo toisen paneelin päällä? Purkaako varjossa oleva paneeli toisen panelin tuottoa? - olisi vaikeaaa
vielä.. kirjoitti:
Rupesin minäkin miettimään tätä seikkaa. Itsellä kaksi paneelia rinnan ja molemmissa diodit. Lataussäätimessä maininta, että paneeleissa ei diodia tarvita. Joten jos ohitan paneeleissa diodit, niin virran tuotto hieman kasvaa? Laskennallisesti kuinka paljon?
Mitenkäs esim. puun varjo toisen paneelin päällä? Purkaako varjossa oleva paneeli toisen panelin tuottoa?niin on paneleita joissa on diodit ja toissa ei. Ja on säätimiä joissa on sisäänmeno toiselle paneelille ja siellä em diodit. Eli diodeja voi olla liikaa tai sitten niitä ei ole missään. Toislla on liikaa ja toisílla liian vähän.
- hande m
minulla on steca 1010 säädin jossa on aut. tunnistus 12/24V,mutta tarkoittaako se,että jos paneelisto 24V ja akusto 12V niin säädin tunnistaa tämän ja lataa oikein käyttäen molempien paneelien tehon hyödyksi. sarjaankytkentä siksi että muuten talvella lataus on noin 0 ja tämän taitaa muutkin jo tietää.
- _liplap
hande m kirjoitti:
minulla on steca 1010 säädin jossa on aut. tunnistus 12/24V,mutta tarkoittaako se,että jos paneelisto 24V ja akusto 12V niin säädin tunnistaa tämän ja lataa oikein käyttäen molempien paneelien tehon hyödyksi. sarjaankytkentä siksi että muuten talvella lataus on noin 0 ja tämän taitaa muutkin jo tietää.
Ei toimi Steca noin. 12/24V automaattinen tunnistus toimii Stecassa siten, että se tunnistaa automaattisesti onko järjestelmä (tässä tapauksessa siis koko järjestelmä sekä paneelit että akut) 12/24V. Jos haluat käyttää 12V järjestelmässä sarjaankytkettyjä paneeleita niin tarvitset ns. MPPT-säätimen, jota Steca ei ole.
- jippo67
_liplap kirjoitti:
Ei toimi Steca noin. 12/24V automaattinen tunnistus toimii Stecassa siten, että se tunnistaa automaattisesti onko järjestelmä (tässä tapauksessa siis koko järjestelmä sekä paneelit että akut) 12/24V. Jos haluat käyttää 12V järjestelmässä sarjaankytkettyjä paneeleita niin tarvitset ns. MPPT-säätimen, jota Steca ei ole.
mutta jos Steca kestää 47V inputtia, niin mitä käytännössä sitten tapahtuu jos 12v akusto kytketään sen avulla esim 60w kyoceraan ja 50w jenkkiin joiden summa jännite jää maximissakin alle 42v ??? Jos/kun teho jää alle stecan maximin...
- Enpä uskoisi moista
jippo67 kirjoitti:
mutta jos Steca kestää 47V inputtia, niin mitä käytännössä sitten tapahtuu jos 12v akusto kytketään sen avulla esim 60w kyoceraan ja 50w jenkkiin joiden summa jännite jää maximissakin alle 42v ??? Jos/kun teho jää alle stecan maximin...
Tuolta golfradalta uskoisin putteja kestävän yli 47. Se mitä käytännössä tapahtuu, tutkitaan savun hälvennettyä. Akuston kytkennän jälkeen 12 watin virta on paperia. Jos teho on 12 volttia, tai yli, vastuksen täytyy olla vähintäänkin jännite jaettuna virran voimalla. Hurjaa?
- hukannut manun
Enpä uskoisi moista kirjoitti:
Tuolta golfradalta uskoisin putteja kestävän yli 47. Se mitä käytännössä tapahtuu, tutkitaan savun hälvennettyä. Akuston kytkennän jälkeen 12 watin virta on paperia. Jos teho on 12 volttia, tai yli, vastuksen täytyy olla vähintäänkin jännite jaettuna virran voimalla. Hurjaa?
Hei
Löydänkö jostain 'netistä' Genion (noin v. -2002) käyttöohjekirjan, vai mistähän sellaisen löytäisin kun meinasin AMG-akkua siihen rustata ja siinä oli se asennusvaiheen näpyttely eri aiheille , enkä muista ulkoa,,,esim lyijy /hyytelö /akun koko /shuntti...etc.
- mökkisähkäri
sähköalan ihmisenä, tosin en enää asentajana sanoisin että jos tuotteessa on valmiina diodeita niin antakaa olla, ne on siellä virhekytkentöjä vastaan joita saattaa tehdä vaikkapa mökin tms seuraava omistaja.
Lisäksi etenkin paneeleissa olevat estodiodit auttavat juurikin sitä tilannetta, että toinen paneeli saa selvästi enemmän valoa kuin toinen - samoin kuin esim. toisen/muun panelin äkillistä vikaantumista ulkoisesta mekaanisesta syystä johtuen yms vastaan.
Mutta jotenkin arvaan, että noista diodeistakin on mainittu tietoja satunnaisesti ja kaikki on vielä näillä markkinoilla vielä kovin merkkikohtaista, kuten uusilla markkina-alueilla aina alussa on. Kohta pitäisi tulla ellei jo ole yleiskäyttöisempiäkin ratkaisuja. Esim. se säädin jossa on useamman panelin sisäänmeno jokaiselle erikseen eikä se olisi kranttu sille, mikä on tarkkaan ottaen virta ja jännite missäkin. Tasajännitettähän ne kuitenkin antavat jotain muutaman voltin ja 30 voltin välillä - kuormituksesta riippuen eikä virratkaan ole juuri 10A suurempia.- vhuus
Kytkin kolmannen aurinkopaneelin kahden 20 vuotta vanhan paneelin rinnalle. Uuden teho on 145 W (7,8 A) ja vanhat ovat 62 W, eli tehoa pitäisi olla ruhtinaalliset 250 W. Vaikka virrantuotto paneeleilla eroaa, ovat niiden jännitteet samaa luokkaa. Nyt asennuksen jälkeen hyvin aurinkoisena toukokuun lopun päivänä ( 28 C) ei virrantuotto tyydytä, ja virtaa tuntuu katoavan jonnekin. Jännitesäätimen mukaan kokonaisuudessaan noin 5 ampeerin tuotto jakautuu paneelien välillä lähes tasan kuitenkin siten, että uusi iso tuotti suorassa auringonpaisteessa vain 1,2 ampeeria. Osaako kukaan palstaa seuraavista kertoa, mistä kannattaisi vikaa lähteä etsimään.
- solar1
Kokeile sitä uutta paneelia yksin. Entäpä jos akku on täynnä? Miten mittaat noita ampeereja?
- vhuus
Peitin paneelin kerrallaan ja katsoin jännitesäätimeltä kunkin paneelin tuottaman virran erikseen. Akun varaustilalla ei liene merkitystä tässä yhteydessä. Itse epäilen alimman ja vanhimman paneelin liitinrasiaa, josta virtajohto lähtee 15 metrin päässä olevalle lataussäätimelle. Tänään hankin digitaalisen monitoimimittarin, jolla virrat on helppo mitata kustakin paneelista ja säätimelle menevästä johdosta. Saas nähdä, miten omatoimiasentajalle käy!
- P=U*I
vhuus kirjoitti:
Peitin paneelin kerrallaan ja katsoin jännitesäätimeltä kunkin paneelin tuottaman virran erikseen. Akun varaustilalla ei liene merkitystä tässä yhteydessä. Itse epäilen alimman ja vanhimman paneelin liitinrasiaa, josta virtajohto lähtee 15 metrin päässä olevalle lataussäätimelle. Tänään hankin digitaalisen monitoimimittarin, jolla virrat on helppo mitata kustakin paneelista ja säätimelle menevästä johdosta. Saas nähdä, miten omatoimiasentajalle käy!
Omassa systeemissäni lataussäätimessä on latausvirran näyttö. Kun akut ovat täynnä virta lähestyy nollaa niinkuin pitääkin vaikka kuinka räkittää. Jos kytken tällöin veneeni kaikki mahdolliset sähkölaitteet päälle niin johan alkaa amppeereitä näkyä mittarissa. Itselläni on 40 ja 50 w paneelit eri paikoissa veneessä ja kummankin johdossa diodi ennen säädintä. Diodi kyllä lämpenee mutta järjesjedtelmä toimii kakissa tilanteissa hyvin.
- 4ur1nk0
Tarvitsetko apua aurinkopaneelin asennukseen? https://kodinplaza.fi/ sivuston kautta tavoitat useita yrityksiä yhdellä tarjouspyynnöllä. Hyödynnä aurinkoenergia ja säästä lämmityskuluissa.
- Anonyymi
Huijjareita ja koijjareita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.742240Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1751751- 1571606
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te501382- 901378
Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2931237Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi1351109- 1131063
- 751052
Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin55948