Kastelli ylivoimainen ykkönen

tiiveys mies

kastelli on askeleen taas edellä muita,energia säästöt omaa luokkaansa vtt on tehnyt talojen tiiveys kokeita ja kastelli on lyönyt muita kynsille ja lujaa.tiiveys luvuksi on saatu 1,3 kun se on yleensä 3-5 ,on siinä huima ero jos toisessa talossa vaihtuu ilmavuotojen takia ilma 1,3 kertaa tunnissa ja toisen valmistamassa 4 kertaa tunnisssa,kauhiaa haaskausta.vtt on 10 vuoden ajan tutkinut kastellin rakenteita ja todennut ne mahtaviksi oivalluksiksi.

60

6809

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kalloppi

      Tutki, miten rakenne käyttäytyy kosteusteknisesti, kun vaatehuoneeseen, ulkoseinää vasten mätetään pari hyllyä täyteen perinpohjaisen hyvin eristäviä peittoja, tyynyjä tms. Katso, mihin kosteus tiivistyy ja kerro se meille muillekkin..

      • ,,,,

        Mä luulisin että jos on talossa lämpö päällä ja noin 21 lämpöä ei kai se ny mitenkään ihmeellisesti tiivisty tietty se vaate huonekkin pitää olla varustettuna lattialämmöllä tai patterilla.

      • Kalloppi
        ,,,, kirjoitti:

        Mä luulisin että jos on talossa lämpö päällä ja noin 21 lämpöä ei kai se ny mitenkään ihmeellisesti tiivisty tietty se vaate huonekkin pitää olla varustettuna lattialämmöllä tai patterilla.

        Kas kun, lämpö lähtee laskuun heti seinän sisäpinnasta alkaen. Villa ei juuri kosteutta pidätä, joten suhteellinen kosteus lähtee nousuun. em. tapauksessa on mahdollista, että kosteus saavuttaa tiivistymispisteensä ennen höyrynsulkua, jolloin se tiivistyy siihen, kastelee vähitellen villat ja koolauksen. Tämä tilanne toistunee harvoin, mutta Kastellin käyttämät villat eivät juurikaan kuivu itsestään, joten tuosta pikkujutusta voi tulla ajan myötä iso ongelma. Jos kastelli lisäisi eristepaksuutta höyrynsulun ulkopuolelle, tilanne paranisi heti, riippuen lisätyn eristeen määrästä.

    • parhaita

      Kastellitaloissa on myös parhaat perustukset ja näteimmät tapetit! Myös niitten lämmitysjärjestelmät on parhaat!! Ja vesiputket ja ilmaputket!!!

    • sorris

      Mahdatko olla joku kastellin palkkaama mainostaja? Meille rakenteilla talo jossa ilmatiiviys on 1.2...

    • heh * heh

      Kastelli on ylihinnoiteltu kasa lautoja

    • Ja mitähän arvoa sillä?

      Ja missähän tälläinen tutkimus on? Linkki?

      Tämä on paskapuhetta mitä tää äijä väittää. Kastelli ei todellakaan ole tiiviimpi kuin muut.

      Ja JOS joku olisi tälläisen tutkimuksen tehnyt ja JOS olisi tälläisiä päätelmiä tehty niin MISTÄ talosta tämä on mitattu? Jokaikinen koskaan rakennettu Kastelli on rakennettu alusta loppuun paikan päällä. Ko. talon laatu, tiiveys mukaan lukien, on 110%:sti kiinni ko. talon rakentajista. Jos tälläinen tutkimustalo, viimeisen päälle jonkun tekemänä tutkimusta varten, olisikin kovin tiivis, niin asiakkaan tilaama ja Virolaisten juoppojen pykäämä harakanpesä on kaikista taloista se kaikkein vähiten tiivis.

      Oma lukunsa on ko. talomerkin idioottimainen ratkaisu työntää höyrynsulku villojen väliin. On tosi järkevää!

    • Rauno Kangas

      ...jolle kunnia kuuluu.

      En halua millään muotoa mollata Kastellia (terveisiä vaan AP:n sakille Lekatielle - synnyinkotini naapuriin), mutta Kastellin seinärakenne ei ole Kastellin luomus. Kastelli adoptoi aikoinaan Mitta-Talon rakentamisjärjestelmän sellaisenaan - ja Mitta-Talon taustalta löytyy suomalaisen talopakettibisneksen ehkä kaikkien aikojen suurin guru - Esa Kurkela (terveisiä vaan Esallekin).

      • siis tiivein

        ja paras, Rauno?

      • suurin guru

        jos kaverin - kuka sitten lie, suurin ansio on tämän lautakasatoimituksen keksiminen, en lukisi häntä vielä guruksi. Jos olisi guru, on alalla rima melko matalalla.

      • menepäs
        suurin guru kirjoitti:

        jos kaverin - kuka sitten lie, suurin ansio on tämän lautakasatoimituksen keksiminen, en lukisi häntä vielä guruksi. Jos olisi guru, on alalla rima melko matalalla.

        juntti nyt itseesi, tuolla metsäläislogiikalla ei Bill Gates ole keksinyt kun kasan sähkövarauksia, mikä tietysti pitää ihan paikkaansa.

      • niitä
        menepäs kirjoitti:

        juntti nyt itseesi, tuolla metsäläislogiikalla ei Bill Gates ole keksinyt kun kasan sähkövarauksia, mikä tietysti pitää ihan paikkaansa.

        joiden mielestä rojukasa montun reunalle kipattuna on kova juttu?

        Muutko muuten itse noita tikkutaloja vai mistä kiihkeys?

      • Rauno angas
        siis tiivein kirjoitti:

        ja paras, Rauno?

        ...käyttämä rakenne (niitä on muitakin) ja paikallarakentaminen yhdessä mahdollistavat höyrynsulkumuovin limittämisen mm. lattialaatan alle ja erinomaisen tiiveyden.

        Sitä, onko Kastelli hyvä tahi huono, olen väärä mies sanomaan, koska en ole viitsinyt Kastellin yksityiskohtaisia ratkaisuja yli kymmeneen vuoteen omaan "tiedostooni" päivittää. Taidan olla viimeeksi vieraillut Kastellissa tai työmaillansa joskus 1995 tjsp - en myöskään käytä kovin laajasti samoja materiaalilähteitä Kastellin kanssa, joten en osaa arvioida esimerkiksi käyttämiensä materiaalien ja materiaalitoimittajien laatua. Se on kuitenkin selviö, että noin suuressa merkissä asennustoiminnan laadun vaihtelut ovat suurempia kuin pienemmissä firmoissa, joissa asentajille pääsee tarvittaessa heittämään sinunkaupat ennen talokauppaa.

      • Rauno Kangas
        suurin guru kirjoitti:

        jos kaverin - kuka sitten lie, suurin ansio on tämän lautakasatoimituksen keksiminen, en lukisi häntä vielä guruksi. Jos olisi guru, on alalla rima melko matalalla.

        ...suurin tai edes ainoa ansio ei ole precut-rakentamisen tuominen Suomen pientalorakentamiseen, vaikka tokihan sekin hänen ansioluettelossaan jonkun verran painaa - onhan se sentään markkinajohtajan ja monen muun merkittävän toimijan valinta rakentamisjärjestelmäkseen.

        Esan varsinainen elämäntyö lienee ollut tuoteosakaupan kehittäminen, joka realisoituu toisessa loistavassa konseptissa, Designtalossa, jonka Esa perusti irrottauduttuaan siitä porukasta, joka loi pohjat Kastellille - oltuaan senkin porukan ykkösvisionääri.

        Ja siirrettyään Designtalon onnistuneesti Ruukin omistukseen - ja poikiensa johtoon. Esa on keskittynyt jälleen uusien visioiden pyörittelyyn... Kotkan asuntomessuilla Esa esitteli Gloria House -konseptia, joka ei Suomessa ole paljoa ollut esillä, mutta jo eläkeikään ehtineen miehen harrasteluna sekin on merkittäviä uusia avauksia...

        Mainittakoon, että Suomalainen pientalobisnes on tyypillisesti perheyrityksien varassa kehittynyt ja tuota manttelia Esa harteille asetellessani kyllä kävin läpi pientaloperheistä Sydänmetsät (Jukka-Talo), Uusimäet (Kannustalo) ja monet muut sekä näistä uudemmista "leipäpapeista" sellaiset kuin Lehti ja Lehtinen (Finndomo) etc. monia ansioituneita, mutta ei mielestäni kukaan ole yhtä selvästi vaikuttanut koko markkinaan...

        Mielenkiinnolla ottaisin vastaan esityksiä haastajista...

      • että yhdelle
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...suurin tai edes ainoa ansio ei ole precut-rakentamisen tuominen Suomen pientalorakentamiseen, vaikka tokihan sekin hänen ansioluettelossaan jonkun verran painaa - onhan se sentään markkinajohtajan ja monen muun merkittävän toimijan valinta rakentamisjärjestelmäkseen.

        Esan varsinainen elämäntyö lienee ollut tuoteosakaupan kehittäminen, joka realisoituu toisessa loistavassa konseptissa, Designtalossa, jonka Esa perusti irrottauduttuaan siitä porukasta, joka loi pohjat Kastellille - oltuaan senkin porukan ykkösvisionääri.

        Ja siirrettyään Designtalon onnistuneesti Ruukin omistukseen - ja poikiensa johtoon. Esa on keskittynyt jälleen uusien visioiden pyörittelyyn... Kotkan asuntomessuilla Esa esitteli Gloria House -konseptia, joka ei Suomessa ole paljoa ollut esillä, mutta jo eläkeikään ehtineen miehen harrasteluna sekin on merkittäviä uusia avauksia...

        Mainittakoon, että Suomalainen pientalobisnes on tyypillisesti perheyrityksien varassa kehittynyt ja tuota manttelia Esa harteille asetellessani kyllä kävin läpi pientaloperheistä Sydänmetsät (Jukka-Talo), Uusimäet (Kannustalo) ja monet muut sekä näistä uudemmista "leipäpapeista" sellaiset kuin Lehti ja Lehtinen (Finndomo) etc. monia ansioituneita, mutta ei mielestäni kukaan ole yhtä selvästi vaikuttanut koko markkinaan...

        Mielenkiinnolla ottaisin vastaan esityksiä haastajista...

        miehelle tuossa on mittava elämäntyö.

        Pre-cut konseptina on vaan niin alkeellinen...en suostu uskomaan, että ala olisi niin jälkijättöinen, että lankun sahaus määrämittaan ja toimittaminen alihankkijalta olisi ansio jolla tituleerataan guruksi.

        Guruiluun liittyy kyllä jotain uutta ja eteenpäinvievää. D-talon konsepti lienee jo tällainen, ainakin paperilla.

        BTW, Gloria-kotien kulminaatio lienee asuntomessujen esimerkkitalo. Pilari-palkkijärjestelmä on perinteinen, eikä rimaviritykset julkisivuissa ole enää muodissa.

      • onko?
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...suurin tai edes ainoa ansio ei ole precut-rakentamisen tuominen Suomen pientalorakentamiseen, vaikka tokihan sekin hänen ansioluettelossaan jonkun verran painaa - onhan se sentään markkinajohtajan ja monen muun merkittävän toimijan valinta rakentamisjärjestelmäkseen.

        Esan varsinainen elämäntyö lienee ollut tuoteosakaupan kehittäminen, joka realisoituu toisessa loistavassa konseptissa, Designtalossa, jonka Esa perusti irrottauduttuaan siitä porukasta, joka loi pohjat Kastellille - oltuaan senkin porukan ykkösvisionääri.

        Ja siirrettyään Designtalon onnistuneesti Ruukin omistukseen - ja poikiensa johtoon. Esa on keskittynyt jälleen uusien visioiden pyörittelyyn... Kotkan asuntomessuilla Esa esitteli Gloria House -konseptia, joka ei Suomessa ole paljoa ollut esillä, mutta jo eläkeikään ehtineen miehen harrasteluna sekin on merkittäviä uusia avauksia...

        Mainittakoon, että Suomalainen pientalobisnes on tyypillisesti perheyrityksien varassa kehittynyt ja tuota manttelia Esa harteille asetellessani kyllä kävin läpi pientaloperheistä Sydänmetsät (Jukka-Talo), Uusimäet (Kannustalo) ja monet muut sekä näistä uudemmista "leipäpapeista" sellaiset kuin Lehti ja Lehtinen (Finndomo) etc. monia ansioituneita, mutta ei mielestäni kukaan ole yhtä selvästi vaikuttanut koko markkinaan...

        Mielenkiinnolla ottaisin vastaan esityksiä haastajista...

        En sanoisi guruksi.
        Perusti aikoinaan Mitta-talon,joka meni konkurssiin.
        Miten kävi Gloria -talon?
        Miten kävi naapurille,kenelle myi talopakettinsa?
        Alalla ollut kyllä kauan,mutta ei mikään guru?

      • Rauno Kangas
        että yhdelle kirjoitti:

        miehelle tuossa on mittava elämäntyö.

        Pre-cut konseptina on vaan niin alkeellinen...en suostu uskomaan, että ala olisi niin jälkijättöinen, että lankun sahaus määrämittaan ja toimittaminen alihankkijalta olisi ansio jolla tituleerataan guruksi.

        Guruiluun liittyy kyllä jotain uutta ja eteenpäinvievää. D-talon konsepti lienee jo tällainen, ainakin paperilla.

        BTW, Gloria-kotien kulminaatio lienee asuntomessujen esimerkkitalo. Pilari-palkkijärjestelmä on perinteinen, eikä rimaviritykset julkisivuissa ole enää muodissa.

        ...ideaa.

        Äkkinäisestä saattaa tuntua, että paikallarakentaminen on kehityksen pyörän kääntämistä taaksepäin - ja että elementtirakentaminen olisi ainoa järkeenkäypä tapa rakentaa pientaloja, mutta totuus on tarua ihmeellisempää.

        Pitkään vallitsi tilanne, että alan kolme kannattavinta firmaa olivat: Kastelli, Design ja Kannustalo (ainoat jotka pääsi liikevaihtoon suhteuteulla tuloksella yli 10 % tasolle, kun tyypillisimmillään suurelementtifirmat pakisti 3...5 % tasolla).

        Ei ole sattumaa, että kolmen kärkeen sijoittui kaksi precut-taloa ja se kärkikolmikon elementtitalokin oli pelkistetyn ja ehdottoman tiukasti ohjatun konseptinsa vuoksi "kaikkea muuta kuin valmistalo" - Kannustalon tehtaan asennushan oli ainakin takavuosina tasan tarkkaan elementit pystyyn ja ristikot päälle - eikä naulaakaan pidemmälle.

        Designtalo on nyttemmin vasta ryhtynyt elementoimaan tuotettaan - asennuskapasiteetin loppumisen vuoksi ei niinkään kannattavuussyin. Kastelli tunkee valmistalomarkkinoille eikä siinä porukassa (äärettömän ammattitaitoinen liikkeenjohto siellä) tingitä kannattavuuksista pätkääkään.

        Kun tähän lisätään ne "kaikkein parhaat valmistalot" eli pienempien paikallisten toimijoitten tekemät - jotka ovat hyvin suurelta osin precut-tekniikalla toteutettuja, niin markkinatasoltakin on helposti luettavissa: paikallarakentaminen ei ole lähellekään niin "taantumuksellinen tapa rakentaa" kuin mitä elementtivalmitajat väittävät.

        Itse olin aikoinaan tuotekehityshommissa muutaman vuoden ja sain tehtäväkseni selvittää kilpailukykyisimmän tavan rakentaa. Mulle annettiin projektiin kelvolliset resurssit ja mitä enemmän mä asiaa tutkin ja puntaroin, sitä vankemman aseman mun ajatusmaailmassa precut sai - eikä tuloksia tarvinnut muokata sen mukaan, että olin precut-tehtaan tuotekehittäjänä.

        Lanseerasin silloin termiä "esivalmistusasteen optimointi" eli mallinsin matemaattisesti materiaalin matkan tehtaalta talon seinään. ja optimointiperusteena oli nimenomaan kustannustehokkuus kokonaisuutenaan (inc. reklamaatiokustannuksia myöden kaikki kuviteltavissa oleva). Ja kahden vuoden jälkeen olin onnistunut kehittämään mielestäni optimaalisen mallin toimia - päätyen muutamaa pikkudetaljia lukuunottamatta aikoinaan Mitta-Talo-nimellä markkinoituun tuotteeseen - eli hyvin lähelle mm. Kastellin rakentamisjärjestelmää.

        Elementtirakentamisen ja precutinmerkittävin ero on "seinäelementin" kokoonpanotyön suorittamispaikan valinta ja jaksotus. Kummallakin on seinässä suurinpiirtein samat osat ja samassa järjestyksessä, mutta niiden tarvikkeiden reitti raaka-ainelähteiltä työmaalle vaihtelee. Myös jonkin verran on eroa tavaramenekeissä (elementtisaumassa useimmiten kaksi puuta vastakkain - myös alajuoksut useissa elementtiratkaisuissa kahdentuvat - etc). Paikallarakentaminen on työn osalta kalliimpi, mutta materiaalien käytön ja logistiikan osalta tehokkaampi tapa. Optimaalinen tapa toimia on monien muuttujien summa ja lopputulos toki riippuu painotuksista ja eri muuttujien käyttäytymisestä - esimerkiksi kehä III:n sisäpuolella elementtirakentaminen on kilpailukykyisempää kuin alueilla, joissa timpureita on vielä saatavilla paremmin.

        Eelementtirakentamisen sisällä tilanne lienee sellainen - kovin tarkkoje selvityksiä en ole tehnyt - että tilaelementtirakentamisella saadaan monia etuja, joiden voisi kuvitella tekevän siitä kilpailukykyisemmän kuin suurelementtiratkaisusta, mutta tilaelementtitalojen puhutteleminen "taloiksi" jakaa mielipiteitä kovasti.

        Lopuksi on syytä todetä, ettei yksikään järjestelmä ole kyennyt kuitenkaan ylivertaiseen kilpailukykyyn - jos olisi, niin tiokihan sellainen järjestelmä olis jo markkinat vallannut kokonaan.

      • Rauno Kangas
        onko? kirjoitti:

        En sanoisi guruksi.
        Perusti aikoinaan Mitta-talon,joka meni konkurssiin.
        Miten kävi Gloria -talon?
        Miten kävi naapurille,kenelle myi talopakettinsa?
        Alalla ollut kyllä kauan,mutta ei mikään guru?

        ...konkka gurun mainetta vie. Itseasiassa Mitta-Talon konkurssihistoria sisältää niin paljon oivalluksia, että kerrottakoon se pikaisesti tähän samaan rakoon.

        Mitta-Talo perustettiin 1979 - ja se toi precut-rakentamisen suomalaiseen pientalorakentamiseen. 1980-luvun alkupuolikkaalla (suotuisa markkinatilanne) se karvoikin keskisuureksi toimittajaksi, mutta teki pääosin huonon työmaitten hoidon "ansiosta" kohtuulliset tappiot. Joskus 1987 Mitta-Talon johto kehitti uuden tavan toimia. Mitta-Talolle perustettiin kauppiasorganisaatio, jonka tehtäviin tuli paikallisen myynnin ja rakentamisen organisointi. Idea osottautui loistavaksi - kasvu oli huimaa ja Mitta-Taloja rakennettiin "ranteet punaisena". Pari pahanlaista mokaa siinä Mitta-Talon johdolle kuitenkin tuli - johdossa kun oli enemmän visionäärejä kuin käytännön toteuttajia:
        1) Kauppiasorganisaatio siirsi merkittävän osan liikevaihdosta "kentälle". Ja vaikka emoyhtiön suhteellinen kannattavuus paranikin, sen liikevaihto putosi noin kolmanteen osaan ja takavuosilta taseeseen kertyneet tappiokirjaukset käytännössä kolminkertaistuivat "yhdessä yössä" - Mitta-Talo siis lähti "uuteen aikaan" todella huonossa kunnossa - takavuosien kohtuullisten tappioitten kolminkertaistuessa "kauheiksi tappioiksi".
        2) Mitta-Talon kauppiasorganisaatioon rekrytoitiin täysin vääränlaisia ihmisiä. Siellä hääri silloin eräs nykyisinkin tunnettu kehittämiskonsultti, joka jaotteli ihmiset kolmeen kategoriaan: edistäviin...eritteleviin...kannattaviin ja kauppiaaksi kelpuutettiin vain kategoriaan edistävä luokiteltuja ihmisiä (kallonkutistaja tsekkasi kaikki kanditaatit ja kerran leimattu oli aina sitä eikä muuksi muuttunut). Suomeksi sanottuna paikallisia "rakennusliikkeitä" pantiin johtamaan armoitetut myyntimiehet kun varmemmalla pohjalla olis ollut työpääällikkövetoiset rakennusliikkeet (erittelevä tyyli).
        Muutaman suuren kauppiaspisteen talousongelmat johtivat kassakriisiin (kauppiaat eivä kyenneet maksamaan "emoyhtiölle" laskujaan) joka kaatoi kannattavan, mutta auttamattomasti liian pieneksi laihdutetun Mitta-Talon.

        Itseasiassa tuon kauppiasorganisaation voima ja liikeidean merkittävyys paljastui kokonaisuudessaan vasta Mitta-Talon konkurssin jälkeen.

        Keväällä 1989, Mitta-Talon jätettyä konkurssihakemuksensa, yksitoista elinkelpoista Mitta-Talo-kauppiasta perusti Mittarakentajakeskus Oy:n jatkamaan Mitta-Talon palveluita kauppiasorganisaatiolleen. Mittarakentajakeskus jätti myös tarjouksen Mitta-Talon konkurssipesästä, mutta hävisi tarjouskisan Kesätunturille, muttei sekään haitannut - päinvastoin johti alihankintakulttuurin nopeaan kehitykseen (puuosat piti ostaa - muistaakseni Porin Puuosat tms oli yksi ensimmäisistä toimittajista).

        Mittarakentajakeskus taisi aloituspäivänään omata liki parin sadan talon tilauskannan ja kasvu oli melkoisen huimaa. Sama organisaatio puhkaisi jälleen 500 talon vuosimyynnin syvimmän laman aikoihhin - mikä osoittaa kohtuullisen voimakasta kasvupotenttiaalia. Mutta eipäs kiirehditä asioiden edelle.

        Olisko ollut jo 1990, kun yhdentoista kauppiaan omistaman Mittarakentajakeskuksen kehittämisestä syntyi kauppiaiden kesken erimielisyyttä. Tässä yhteydessä mm. Esa Kurkela irtautui porukasta ja perusti Designtalonsa. Lopulta porukka päätti myydä Mittarakentajakeskuksen jollekin riittävän suurelle omistajalle, joka kykenisi takaaman organisaation nopeasta kasvusta johtuvat huikeat materiaalivirrat. Harjavalta Oy osti koko Mittarakentajakeskuksen ja nimikilpailun jälkeen tuolle "emoyhtiölle" annettiin nimeksi Kastelli Keskus Oy. Ja kuluttajille näkyvä markkinajohtaja oli syntynyt.

        Mielenkiintoinen seikka on tosiaan se, ettei Kastelli keskus alussa raketanmut itse mitään, vaan sille siirtyi vain tuo kauppiasorganisaatio. Mutta kun siinä kauppiasorganisaatiossa oli edelleen vetureina ne "edistävän tyylin tyypit", ajautui osa Kastelli-kauppiaistakin talousongelmiin. Kaikkein näyttävimmät lipat veti Oulun Talopiste Oy. Kastellilla oli myös määrätietoinen halu purjkaa kauppiasorganisaatio, sillä kauppiaathan saivat merkittävän osan katteesta. Osa kauppiaista luopui helposti, mutta joukkoon kuin varkain livenneet muutamat "erittelevän tyylin" tyypit menestyivät niin kovasti, että heidät piti vissiin ihan kovalla rahalla ostaa ulos. Kastellin viimeinen kauppiaspiste lopetteli muistaakseni lähempänä vuosituhannen vaihdetta (terveisiä vaan Arille, joka kuulema pitää huoltsikkaa).

        Mitta-Talon tarinasta kumpusi monenlaista vuosien saatossa.

        1) Mitta-Talo toi Suomeen tuon rakentamisjärjestelmän, jolla tehdään merkittävä osa suomalaisista talopaketeista tänäkin päivänä.

        2) Mitta-Talon kehittämä kauppiastoimintamalli loi pohjan Kastellin menestykselle.

        3) Mitta-Talolta haki innoituksensa moni nykyinen talopakettimerkki, sillä Mitta-Talo kouli henkilökuntaansa "sisäiseen yrittäjyyteen" joka tietysti talosta lähteneitten osalta muuttui usein omaksi yrittäjyydeksi. Mitta-Talon organisaatiosta irtautuneet työntekijät ovat synnyttäneet talosta lähtönsä jälkeen puolenkymmentä nykyisistä talopakettimerkeistä (koska en tiedä, kokevatko pojat Mitta-Talotaustansa manostamisen väärtiksi jätän mainitsematta merkit).

        4) Mitta-Talon kauppiasorganisaatio kehitti alihankintakulttuuria sen verran merkittävästi, että nykyisellään uudet precut-talopakettitoimijat (joku aloittaa joka vuosi) selviävät ilman omaa tuotantokapasiteettia (alihankintaprecuttia tekee ainakin puolenkymmentä isoa firmaa nykyisin - kaikille halukkaille).

        Ja mikä parasta, Mitta-Talon konkurssin läpi käyneet yrittäjätkin ovat näissä jälkimainingeissa pärjänneet taloudellisesti suurimmaksi osaksi ihan OK, mistä olen heidän puolestaan tyytyväinen, vaikka ainahan se yrityselämää vähemmän tuntevien silmissä on kaiken loppu - se konkurssi - Mitta-Talon tapauksessa se oli kuitenkin paljon alku.

        Toivottavasti kukaan tarinaan liittyvistä monista kavereistani ei närkästy, että kerroin tämän tarinan jälleen kerran. Uskon tämän kuitenkin olevan Teille kaikille mukanaolleille kunniaksi.

      • kolme puuta
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...ideaa.

        Äkkinäisestä saattaa tuntua, että paikallarakentaminen on kehityksen pyörän kääntämistä taaksepäin - ja että elementtirakentaminen olisi ainoa järkeenkäypä tapa rakentaa pientaloja, mutta totuus on tarua ihmeellisempää.

        Pitkään vallitsi tilanne, että alan kolme kannattavinta firmaa olivat: Kastelli, Design ja Kannustalo (ainoat jotka pääsi liikevaihtoon suhteuteulla tuloksella yli 10 % tasolle, kun tyypillisimmillään suurelementtifirmat pakisti 3...5 % tasolla).

        Ei ole sattumaa, että kolmen kärkeen sijoittui kaksi precut-taloa ja se kärkikolmikon elementtitalokin oli pelkistetyn ja ehdottoman tiukasti ohjatun konseptinsa vuoksi "kaikkea muuta kuin valmistalo" - Kannustalon tehtaan asennushan oli ainakin takavuosina tasan tarkkaan elementit pystyyn ja ristikot päälle - eikä naulaakaan pidemmälle.

        Designtalo on nyttemmin vasta ryhtynyt elementoimaan tuotettaan - asennuskapasiteetin loppumisen vuoksi ei niinkään kannattavuussyin. Kastelli tunkee valmistalomarkkinoille eikä siinä porukassa (äärettömän ammattitaitoinen liikkeenjohto siellä) tingitä kannattavuuksista pätkääkään.

        Kun tähän lisätään ne "kaikkein parhaat valmistalot" eli pienempien paikallisten toimijoitten tekemät - jotka ovat hyvin suurelta osin precut-tekniikalla toteutettuja, niin markkinatasoltakin on helposti luettavissa: paikallarakentaminen ei ole lähellekään niin "taantumuksellinen tapa rakentaa" kuin mitä elementtivalmitajat väittävät.

        Itse olin aikoinaan tuotekehityshommissa muutaman vuoden ja sain tehtäväkseni selvittää kilpailukykyisimmän tavan rakentaa. Mulle annettiin projektiin kelvolliset resurssit ja mitä enemmän mä asiaa tutkin ja puntaroin, sitä vankemman aseman mun ajatusmaailmassa precut sai - eikä tuloksia tarvinnut muokata sen mukaan, että olin precut-tehtaan tuotekehittäjänä.

        Lanseerasin silloin termiä "esivalmistusasteen optimointi" eli mallinsin matemaattisesti materiaalin matkan tehtaalta talon seinään. ja optimointiperusteena oli nimenomaan kustannustehokkuus kokonaisuutenaan (inc. reklamaatiokustannuksia myöden kaikki kuviteltavissa oleva). Ja kahden vuoden jälkeen olin onnistunut kehittämään mielestäni optimaalisen mallin toimia - päätyen muutamaa pikkudetaljia lukuunottamatta aikoinaan Mitta-Talo-nimellä markkinoituun tuotteeseen - eli hyvin lähelle mm. Kastellin rakentamisjärjestelmää.

        Elementtirakentamisen ja precutinmerkittävin ero on "seinäelementin" kokoonpanotyön suorittamispaikan valinta ja jaksotus. Kummallakin on seinässä suurinpiirtein samat osat ja samassa järjestyksessä, mutta niiden tarvikkeiden reitti raaka-ainelähteiltä työmaalle vaihtelee. Myös jonkin verran on eroa tavaramenekeissä (elementtisaumassa useimmiten kaksi puuta vastakkain - myös alajuoksut useissa elementtiratkaisuissa kahdentuvat - etc). Paikallarakentaminen on työn osalta kalliimpi, mutta materiaalien käytön ja logistiikan osalta tehokkaampi tapa. Optimaalinen tapa toimia on monien muuttujien summa ja lopputulos toki riippuu painotuksista ja eri muuttujien käyttäytymisestä - esimerkiksi kehä III:n sisäpuolella elementtirakentaminen on kilpailukykyisempää kuin alueilla, joissa timpureita on vielä saatavilla paremmin.

        Eelementtirakentamisen sisällä tilanne lienee sellainen - kovin tarkkoje selvityksiä en ole tehnyt - että tilaelementtirakentamisella saadaan monia etuja, joiden voisi kuvitella tekevän siitä kilpailukykyisemmän kuin suurelementtiratkaisusta, mutta tilaelementtitalojen puhutteleminen "taloiksi" jakaa mielipiteitä kovasti.

        Lopuksi on syytä todetä, ettei yksikään järjestelmä ole kyennyt kuitenkaan ylivertaiseen kilpailukykyyn - jos olisi, niin tiokihan sellainen järjestelmä olis jo markkinat vallannut kokonaan.

        Vai on kaksi puuta saumassa?
        Villa välissä.
        Saumoja vasta precutissa onkin ja puita jopa kolme-neljä saumassa.
        Sana sauma:levysauma,villasauma,puusauma jne.
        Saumaton on pullo.No ei sekään,jos ns.konelasi,vaan puhallettu.
        Kyllä kappaletavara alkaa olla historiaa.
        No tulihan maitokärrytkin takaisin (on muuten tosi hyvä peli).

      • Rauno Kangas
        kolme puuta kirjoitti:

        Vai on kaksi puuta saumassa?
        Villa välissä.
        Saumoja vasta precutissa onkin ja puita jopa kolme-neljä saumassa.
        Sana sauma:levysauma,villasauma,puusauma jne.
        Saumaton on pullo.No ei sekään,jos ns.konelasi,vaan puhallettu.
        Kyllä kappaletavara alkaa olla historiaa.
        No tulihan maitokärrytkin takaisin (on muuten tosi hyvä peli).

        ...kallista - paljon kalliimpaa kuin villa, vaikka eristää vähemmän kuin villa.

        Itseasiassa puu on "turhankin" kallista, sillä elementtien tuotekehityksessäkin taitaa näytellä merkittävintä osaa "halu säästää puuta".

        Suomalaista puutalotuotantoa tuo puun määrällä kikkailu on leimannut kaikkina aikoina. Esimerkiksi pitkään monet elementtitalot tehtiin 42 mm paksuilla runkotolpilla vaikka se on levysauman takana naulausnormien puitteissa "luvaton rakenne". Nykyisin kuulee jopa puhuttavan sellaisista elementeistä, että joka toinen tolppa (ne, jotka eivät satu levysauman taakse) olisivatkin vielä tuotakin ohuempia.

        Puun määrän vertailu onkin syytä tehdä ammattitaitoisesti. Precut-talon ja elementtitalon valmis seinä on täsmälleen samankaltaisessa tilanteessa, joten vertailua kannattaa hakrkita tehtäväksi rakennesuunnitelmista periaatteella - sama talo toteutettuna kahdella eri tavalla. Ja tuollaisia vertailuja olen joskus kymmenen vuotta sitten työkseni tehnyt ja todennut, että precut-raekntaminen käyttää tehokkaammin puuta.

        Sitä ei tietystikään ole pakko uskoa, mutta uskomattomat ihmettelevät toistuvasti, miksei elementtitalot valloita koko markkinaa vaikka Suomessa on elementtikapasiteettia tuplasti enemmän kuin talopakettien tarvitsijoita.

        Ihmetelkää siis ihan rauhassa.

      • kuinka hyvä
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...ideaa.

        Äkkinäisestä saattaa tuntua, että paikallarakentaminen on kehityksen pyörän kääntämistä taaksepäin - ja että elementtirakentaminen olisi ainoa järkeenkäypä tapa rakentaa pientaloja, mutta totuus on tarua ihmeellisempää.

        Pitkään vallitsi tilanne, että alan kolme kannattavinta firmaa olivat: Kastelli, Design ja Kannustalo (ainoat jotka pääsi liikevaihtoon suhteuteulla tuloksella yli 10 % tasolle, kun tyypillisimmillään suurelementtifirmat pakisti 3...5 % tasolla).

        Ei ole sattumaa, että kolmen kärkeen sijoittui kaksi precut-taloa ja se kärkikolmikon elementtitalokin oli pelkistetyn ja ehdottoman tiukasti ohjatun konseptinsa vuoksi "kaikkea muuta kuin valmistalo" - Kannustalon tehtaan asennushan oli ainakin takavuosina tasan tarkkaan elementit pystyyn ja ristikot päälle - eikä naulaakaan pidemmälle.

        Designtalo on nyttemmin vasta ryhtynyt elementoimaan tuotettaan - asennuskapasiteetin loppumisen vuoksi ei niinkään kannattavuussyin. Kastelli tunkee valmistalomarkkinoille eikä siinä porukassa (äärettömän ammattitaitoinen liikkeenjohto siellä) tingitä kannattavuuksista pätkääkään.

        Kun tähän lisätään ne "kaikkein parhaat valmistalot" eli pienempien paikallisten toimijoitten tekemät - jotka ovat hyvin suurelta osin precut-tekniikalla toteutettuja, niin markkinatasoltakin on helposti luettavissa: paikallarakentaminen ei ole lähellekään niin "taantumuksellinen tapa rakentaa" kuin mitä elementtivalmitajat väittävät.

        Itse olin aikoinaan tuotekehityshommissa muutaman vuoden ja sain tehtäväkseni selvittää kilpailukykyisimmän tavan rakentaa. Mulle annettiin projektiin kelvolliset resurssit ja mitä enemmän mä asiaa tutkin ja puntaroin, sitä vankemman aseman mun ajatusmaailmassa precut sai - eikä tuloksia tarvinnut muokata sen mukaan, että olin precut-tehtaan tuotekehittäjänä.

        Lanseerasin silloin termiä "esivalmistusasteen optimointi" eli mallinsin matemaattisesti materiaalin matkan tehtaalta talon seinään. ja optimointiperusteena oli nimenomaan kustannustehokkuus kokonaisuutenaan (inc. reklamaatiokustannuksia myöden kaikki kuviteltavissa oleva). Ja kahden vuoden jälkeen olin onnistunut kehittämään mielestäni optimaalisen mallin toimia - päätyen muutamaa pikkudetaljia lukuunottamatta aikoinaan Mitta-Talo-nimellä markkinoituun tuotteeseen - eli hyvin lähelle mm. Kastellin rakentamisjärjestelmää.

        Elementtirakentamisen ja precutinmerkittävin ero on "seinäelementin" kokoonpanotyön suorittamispaikan valinta ja jaksotus. Kummallakin on seinässä suurinpiirtein samat osat ja samassa järjestyksessä, mutta niiden tarvikkeiden reitti raaka-ainelähteiltä työmaalle vaihtelee. Myös jonkin verran on eroa tavaramenekeissä (elementtisaumassa useimmiten kaksi puuta vastakkain - myös alajuoksut useissa elementtiratkaisuissa kahdentuvat - etc). Paikallarakentaminen on työn osalta kalliimpi, mutta materiaalien käytön ja logistiikan osalta tehokkaampi tapa. Optimaalinen tapa toimia on monien muuttujien summa ja lopputulos toki riippuu painotuksista ja eri muuttujien käyttäytymisestä - esimerkiksi kehä III:n sisäpuolella elementtirakentaminen on kilpailukykyisempää kuin alueilla, joissa timpureita on vielä saatavilla paremmin.

        Eelementtirakentamisen sisällä tilanne lienee sellainen - kovin tarkkoje selvityksiä en ole tehnyt - että tilaelementtirakentamisella saadaan monia etuja, joiden voisi kuvitella tekevän siitä kilpailukykyisemmän kuin suurelementtiratkaisusta, mutta tilaelementtitalojen puhutteleminen "taloiksi" jakaa mielipiteitä kovasti.

        Lopuksi on syytä todetä, ettei yksikään järjestelmä ole kyennyt kuitenkaan ylivertaiseen kilpailukykyyn - jos olisi, niin tiokihan sellainen järjestelmä olis jo markkinat vallannut kokonaan.

        idea on oikeasti.

        Ei tarvitse pohtia konseptia matemaattisten mallien avulla että lopputuloksen suhteen kriittiset puutteet paljastuvat.

        * Asennustyön laatu: Asennusporukoiden ammattitaito ei ole yhtenäinen. Kastellilla ei ole jostain syystä mitään tunnettua järjestelmää, (esim laatu-) varmistamaan yhtenäistä asennustyön laatua. Tätä tukee myös faktat, sillä kuluttajariitalautakunnalla on ollut epätavallisen paljon K:n keissejä.

        * Asennuksen aikaiset riskit: Mikään vuodenaika ei varmista optimaalisia asennusolosuhteita työmaalla. Pitkä asennusaika lisää riskiä kosteisiin asennusilmoihin. Houkutus oikaista lisääntyy ja tätä tapahtuu käytännössä. Seurauksena eriasteisia laatupoikkeamia tai rakennusvirheitä

        * Työmaaolosuhteet: Asennustyö itsessään on hankalampaa ja epätarkempaa työmaaolosuhteissa. Valaistus, sää, telineet, hankalat työasennot jne. Mittarkkuus ym heikompaa.

        * Markkinointi: Asiakkaille myydään mielikuvaa huolettomasta projektista, jossa omn työn osuus merkittävä. Tarjotaan "säältä suojaan" mitä lie aluskatevalmista asennusta. Käytännössä luvattoman monet talot kipsilevypintaisina jopa yli vuoden päivät.
        Asiakkaan omien virhearvioiden vuoksi varmaan puolet projekteista kestävät yli kaksi vuotta lopputarkastukseen asti.

        En ymmärrä, miksi yksi kriittisimmistä rakennusvaihesta pitää tehdä mahdollsimman epäsuotuisissa ja ennakoimattomissa olosuhteissa.

        Kun tähän yhdistetään agressiivinen markkinointi, suoranainen kusetus, ei ole ihme että asiakkailla vaikeuksia riittää.

      • JOKA SANA
        onko? kirjoitti:

        En sanoisi guruksi.
        Perusti aikoinaan Mitta-talon,joka meni konkurssiin.
        Miten kävi Gloria -talon?
        Miten kävi naapurille,kenelle myi talopakettinsa?
        Alalla ollut kyllä kauan,mutta ei mikään guru?

        TOTTA JOKA SANA.
        TOTUUTTA EI VOI VÄÄRISTELLÄ,VAIKKA KUINKA HALUAISI.

      • Rauno Kangas
        kuinka hyvä kirjoitti:

        idea on oikeasti.

        Ei tarvitse pohtia konseptia matemaattisten mallien avulla että lopputuloksen suhteen kriittiset puutteet paljastuvat.

        * Asennustyön laatu: Asennusporukoiden ammattitaito ei ole yhtenäinen. Kastellilla ei ole jostain syystä mitään tunnettua järjestelmää, (esim laatu-) varmistamaan yhtenäistä asennustyön laatua. Tätä tukee myös faktat, sillä kuluttajariitalautakunnalla on ollut epätavallisen paljon K:n keissejä.

        * Asennuksen aikaiset riskit: Mikään vuodenaika ei varmista optimaalisia asennusolosuhteita työmaalla. Pitkä asennusaika lisää riskiä kosteisiin asennusilmoihin. Houkutus oikaista lisääntyy ja tätä tapahtuu käytännössä. Seurauksena eriasteisia laatupoikkeamia tai rakennusvirheitä

        * Työmaaolosuhteet: Asennustyö itsessään on hankalampaa ja epätarkempaa työmaaolosuhteissa. Valaistus, sää, telineet, hankalat työasennot jne. Mittarkkuus ym heikompaa.

        * Markkinointi: Asiakkaille myydään mielikuvaa huolettomasta projektista, jossa omn työn osuus merkittävä. Tarjotaan "säältä suojaan" mitä lie aluskatevalmista asennusta. Käytännössä luvattoman monet talot kipsilevypintaisina jopa yli vuoden päivät.
        Asiakkaan omien virhearvioiden vuoksi varmaan puolet projekteista kestävät yli kaksi vuotta lopputarkastukseen asti.

        En ymmärrä, miksi yksi kriittisimmistä rakennusvaihesta pitää tehdä mahdollsimman epäsuotuisissa ja ennakoimattomissa olosuhteissa.

        Kun tähän yhdistetään agressiivinen markkinointi, suoranainen kusetus, ei ole ihme että asiakkailla vaikeuksia riittää.

        ...liian usein "katsojan silmässä". Elementtimiehet "keksimällä keksivät" argumentaatiota paikallarakentamista vastaan. Kirjoituksesi on hyvin "elementtimiehenomainen" - eikä tässä ole mitään henkilökohtaisuuksia (itse rakennan kaikilla järjestelmillä).

        Muutama sananen esittämistäsi argumenteista:

        * Asennustyön laatu:

        Toi on todellinen haaste kaikille toimittajille - järjestelmästä riippumatta. Itse olen ollut myös paikkaamassa sisäverhouslevyihin, ikkunoihin yms. tulleita kolhuja, mutta niitä esiintyy paljon useammin elementtitaloissa. Tokihan osaavan asennusmiehistön tarve - ja sitäkautta haaste - onsuurempi paikallarakentajilla. Kastelli-merkkisestä talosta en alalla toimivana sano mitään.

        * Asennuksen aikaiset riskit:

        Asennusaikaisia riskejäkin sisältyy kaikkiin järjestelmiin, eivätkä paikallarakentamisen riskit ole sen pahempia kuin elementtirakentamisessakaan. Itseasiassa moniin liitännäisyyksiin liittyvät riskit ovat huikeasti pahempia elementtirakentajilla kuin paikallarakentajilla. Jos esimerkiksi perustus on viisi senttiä suurempi kuin on suunniteltu, elementtirakentamisesta tulee "yhtä helvettiä", kun vastaavassa tilanteessa paikallaraketaja saa ilman mitään ongelmia viisi senttiä isomman talon.

        * Markkinointi:

        Precut-tekniikalla toimitetaan taloja säältä suojaan ja avaimet käteen. Asiakkaalle myytävä mielikuva on kyllä pitkässä juoksussa viisaampaa sovittaa totuuden kanssa edes samalle seinälle. Viimeemmäksi olen kuitenkin elementtirakentajan kuullut pettyneen siihen, minkä valmiuden hän tulikaan ostaneeksi - kuvitteli ostaneensa asennetun talopaketin ja tehtaan miehet nostivat kytkintä, kun olivat saaneet seinät pystyyn ja ristikot pääälle. Siinä se talo sitten sateessa seisoi jonkin viikon, ennenkuin sai asiakas hankittua jonkun jatkamaan siitä sitä asennusta.

        Lopuksi:

        Paikallarakentamista useimmiten puukotetaan selkään juuri tuolla kosteustekniikkariskillä, mutta tosiasiassa juuri elementtien kastuminen on se pientalorakentajan painajainen - ei runkotavaran viikkojakaan jatkunut sateessa olo.

        Paikallarakentamisessa kosteustekniikka on hallittavissa vähintäänkin yhtä hyvin kuin elementtirakentamisessakin. Tokihan silloin täytyy huomioida työjärjestykset yms. kuntoon - mutta sama vaiva se on elementtirakentajillakin.

        Jos verrataan aikataulutekijöitä, niin perustalon (yksi laskelma sattui tuosta käsiin) ulkoseinätyöt (puuverhousvalmiina) kestää tuollaiset neljä viikkoa kahdelta mieheltä. Jos sillä korvataan samassa hankkeessa elementtien asennus (saumalautoineen ja kainaloverhouksineen) eli pari...kolme päivää, niin turha on yrittää selitellä "vuosiksi venyneitä aikatauluja" rakentamisjärjestelmien eroilla ja noitten töitten jälkeenhän järjestelmien eroja ei ole. eikka, joka tässä kohtaa useimmiten jää huomaamatta "elementtiuskovaisilla" on se, että paikallarakentamisessa useimmiten perustusurakan, talopakettiasennuksen ja jatkotyöt hoitaa sama porukka, jolloin perustuksen ja talopaketin sekä talopaketin ja jatkotöiden väliin jäävät luppoajat nollautuvat - eikä sille asennusryhmällekään tarvi muita hioommia siihen väliin katsoa. Monestihan on talopakettiasiakkaalla jonkinlainen ongelma juuri tuo talopakettiasennuksen aikainen työllisyys omille miehille.

        Itse puhuisin yhdestä kuukaudesta lisäaikaa paikallarakentamisessa ja senkin saa usein kiinni kun paikallarakentaja pääsee useimmiten nopeammin aloittamaan kuin talopakettiasiakas.

      • Huijarien huijarit
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...liian usein "katsojan silmässä". Elementtimiehet "keksimällä keksivät" argumentaatiota paikallarakentamista vastaan. Kirjoituksesi on hyvin "elementtimiehenomainen" - eikä tässä ole mitään henkilökohtaisuuksia (itse rakennan kaikilla järjestelmillä).

        Muutama sananen esittämistäsi argumenteista:

        * Asennustyön laatu:

        Toi on todellinen haaste kaikille toimittajille - järjestelmästä riippumatta. Itse olen ollut myös paikkaamassa sisäverhouslevyihin, ikkunoihin yms. tulleita kolhuja, mutta niitä esiintyy paljon useammin elementtitaloissa. Tokihan osaavan asennusmiehistön tarve - ja sitäkautta haaste - onsuurempi paikallarakentajilla. Kastelli-merkkisestä talosta en alalla toimivana sano mitään.

        * Asennuksen aikaiset riskit:

        Asennusaikaisia riskejäkin sisältyy kaikkiin järjestelmiin, eivätkä paikallarakentamisen riskit ole sen pahempia kuin elementtirakentamisessakaan. Itseasiassa moniin liitännäisyyksiin liittyvät riskit ovat huikeasti pahempia elementtirakentajilla kuin paikallarakentajilla. Jos esimerkiksi perustus on viisi senttiä suurempi kuin on suunniteltu, elementtirakentamisesta tulee "yhtä helvettiä", kun vastaavassa tilanteessa paikallaraketaja saa ilman mitään ongelmia viisi senttiä isomman talon.

        * Markkinointi:

        Precut-tekniikalla toimitetaan taloja säältä suojaan ja avaimet käteen. Asiakkaalle myytävä mielikuva on kyllä pitkässä juoksussa viisaampaa sovittaa totuuden kanssa edes samalle seinälle. Viimeemmäksi olen kuitenkin elementtirakentajan kuullut pettyneen siihen, minkä valmiuden hän tulikaan ostaneeksi - kuvitteli ostaneensa asennetun talopaketin ja tehtaan miehet nostivat kytkintä, kun olivat saaneet seinät pystyyn ja ristikot pääälle. Siinä se talo sitten sateessa seisoi jonkin viikon, ennenkuin sai asiakas hankittua jonkun jatkamaan siitä sitä asennusta.

        Lopuksi:

        Paikallarakentamista useimmiten puukotetaan selkään juuri tuolla kosteustekniikkariskillä, mutta tosiasiassa juuri elementtien kastuminen on se pientalorakentajan painajainen - ei runkotavaran viikkojakaan jatkunut sateessa olo.

        Paikallarakentamisessa kosteustekniikka on hallittavissa vähintäänkin yhtä hyvin kuin elementtirakentamisessakin. Tokihan silloin täytyy huomioida työjärjestykset yms. kuntoon - mutta sama vaiva se on elementtirakentajillakin.

        Jos verrataan aikataulutekijöitä, niin perustalon (yksi laskelma sattui tuosta käsiin) ulkoseinätyöt (puuverhousvalmiina) kestää tuollaiset neljä viikkoa kahdelta mieheltä. Jos sillä korvataan samassa hankkeessa elementtien asennus (saumalautoineen ja kainaloverhouksineen) eli pari...kolme päivää, niin turha on yrittää selitellä "vuosiksi venyneitä aikatauluja" rakentamisjärjestelmien eroilla ja noitten töitten jälkeenhän järjestelmien eroja ei ole. eikka, joka tässä kohtaa useimmiten jää huomaamatta "elementtiuskovaisilla" on se, että paikallarakentamisessa useimmiten perustusurakan, talopakettiasennuksen ja jatkotyöt hoitaa sama porukka, jolloin perustuksen ja talopaketin sekä talopaketin ja jatkotöiden väliin jäävät luppoajat nollautuvat - eikä sille asennusryhmällekään tarvi muita hioommia siihen väliin katsoa. Monestihan on talopakettiasiakkaalla jonkinlainen ongelma juuri tuo talopakettiasennuksen aikainen työllisyys omille miehille.

        Itse puhuisin yhdestä kuukaudesta lisäaikaa paikallarakentamisessa ja senkin saa usein kiinni kun paikallarakentaja pääsee useimmiten nopeammin aloittamaan kuin talopakettiasiakas.

        Precut myyjät ovat todella ammattimaisia huijareita.Suomen parhaat keksimään argumenttejä
        kakkosnelosesta.

      • Rauno Kangas
        Huijarien huijarit kirjoitti:

        Precut myyjät ovat todella ammattimaisia huijareita.Suomen parhaat keksimään argumenttejä
        kakkosnelosesta.

        ...vajoaa alle jopa Suomi24-yleistason.

        Itse en saa "näppylöitä" mistään yleisesti hyväksytystä rakentamisjärjestelmästä - vaikka viime vuosina olenkin leimallisesti precut-miehenä esiintynyt. Mulle käy elementtirakentaminen - joihinkin käyttöihin jopa tilaelementit. Kivi ja hirsikin ovat mielestäni myös ihan OK.

        Näistä lähtökohdista kummeksun erityisesti elementtimiesten voimakkaita allergiareaktioita precutin suhteen - pelkäävätköhän he jotain?

      • tikkutaloissa
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...liian usein "katsojan silmässä". Elementtimiehet "keksimällä keksivät" argumentaatiota paikallarakentamista vastaan. Kirjoituksesi on hyvin "elementtimiehenomainen" - eikä tässä ole mitään henkilökohtaisuuksia (itse rakennan kaikilla järjestelmillä).

        Muutama sananen esittämistäsi argumenteista:

        * Asennustyön laatu:

        Toi on todellinen haaste kaikille toimittajille - järjestelmästä riippumatta. Itse olen ollut myös paikkaamassa sisäverhouslevyihin, ikkunoihin yms. tulleita kolhuja, mutta niitä esiintyy paljon useammin elementtitaloissa. Tokihan osaavan asennusmiehistön tarve - ja sitäkautta haaste - onsuurempi paikallarakentajilla. Kastelli-merkkisestä talosta en alalla toimivana sano mitään.

        * Asennuksen aikaiset riskit:

        Asennusaikaisia riskejäkin sisältyy kaikkiin järjestelmiin, eivätkä paikallarakentamisen riskit ole sen pahempia kuin elementtirakentamisessakaan. Itseasiassa moniin liitännäisyyksiin liittyvät riskit ovat huikeasti pahempia elementtirakentajilla kuin paikallarakentajilla. Jos esimerkiksi perustus on viisi senttiä suurempi kuin on suunniteltu, elementtirakentamisesta tulee "yhtä helvettiä", kun vastaavassa tilanteessa paikallaraketaja saa ilman mitään ongelmia viisi senttiä isomman talon.

        * Markkinointi:

        Precut-tekniikalla toimitetaan taloja säältä suojaan ja avaimet käteen. Asiakkaalle myytävä mielikuva on kyllä pitkässä juoksussa viisaampaa sovittaa totuuden kanssa edes samalle seinälle. Viimeemmäksi olen kuitenkin elementtirakentajan kuullut pettyneen siihen, minkä valmiuden hän tulikaan ostaneeksi - kuvitteli ostaneensa asennetun talopaketin ja tehtaan miehet nostivat kytkintä, kun olivat saaneet seinät pystyyn ja ristikot pääälle. Siinä se talo sitten sateessa seisoi jonkin viikon, ennenkuin sai asiakas hankittua jonkun jatkamaan siitä sitä asennusta.

        Lopuksi:

        Paikallarakentamista useimmiten puukotetaan selkään juuri tuolla kosteustekniikkariskillä, mutta tosiasiassa juuri elementtien kastuminen on se pientalorakentajan painajainen - ei runkotavaran viikkojakaan jatkunut sateessa olo.

        Paikallarakentamisessa kosteustekniikka on hallittavissa vähintäänkin yhtä hyvin kuin elementtirakentamisessakin. Tokihan silloin täytyy huomioida työjärjestykset yms. kuntoon - mutta sama vaiva se on elementtirakentajillakin.

        Jos verrataan aikataulutekijöitä, niin perustalon (yksi laskelma sattui tuosta käsiin) ulkoseinätyöt (puuverhousvalmiina) kestää tuollaiset neljä viikkoa kahdelta mieheltä. Jos sillä korvataan samassa hankkeessa elementtien asennus (saumalautoineen ja kainaloverhouksineen) eli pari...kolme päivää, niin turha on yrittää selitellä "vuosiksi venyneitä aikatauluja" rakentamisjärjestelmien eroilla ja noitten töitten jälkeenhän järjestelmien eroja ei ole. eikka, joka tässä kohtaa useimmiten jää huomaamatta "elementtiuskovaisilla" on se, että paikallarakentamisessa useimmiten perustusurakan, talopakettiasennuksen ja jatkotyöt hoitaa sama porukka, jolloin perustuksen ja talopaketin sekä talopaketin ja jatkotöiden väliin jäävät luppoajat nollautuvat - eikä sille asennusryhmällekään tarvi muita hioommia siihen väliin katsoa. Monestihan on talopakettiasiakkaalla jonkinlainen ongelma juuri tuo talopakettiasennuksen aikainen työllisyys omille miehille.

        Itse puhuisin yhdestä kuukaudesta lisäaikaa paikallarakentamisessa ja senkin saa usein kiinni kun paikallarakentaja pääsee useimmiten nopeammin aloittamaan kuin talopakettiasiakas.

        * Asennustyön laatu:
        Kun tiedetään hankkeen lopputuloksen kannalta ehkä merkittävin yksittäinen riski, asennustyön onnistuminen, on pako ihmetellä että K:lla ei ole mitään järjestelmää millä varmistetaan tasalaatuinen tulos. Suuri osa jäljempänä luetelluista ongelmista saadaan kontrolliin, kun tämä asia saataisiin kuntoon. Täälläkin talon porukat käyvät ilkkumassa niille, jotka ovat asioiden eteen jotain tehneet todistettavasti hyvällä menestyksellä.

        Mainitsit elementtitalojen materiaalivauriot: Käytännössä ongelma on melko merkityksetön, kuljetus- ja käsittelypuoli on kehittynyt, samoin itse elementtien suojaus kuljetuksia ja nostoja varten. Tiedät tämän itsekin. Käytännössä ikkuna- ja sisäverhousvauriot ovat hyvin harvinaisia.

        * Asennuksen aikaiset riskit:
        Paikallarakentamisen riskit ovat merkittävästi suurempia: pelkästään viikoja pidemmän runkotyövaiheen vuoksi kosteat kelit ovat fakta eivätkä ole vältettävissä, käyköön vaikka tämä alkukesän sesonki esimerkistä. Käytännössä asennusporukat eivät suojaa keskeneräisiä rakenteita kunnolla ja hämmästyttävän moni rakennuttaja ei piittaa asiasta tuon taivaallista.

        * Aikataulut
        Juuri asennuksen pidemmän läpimenoajan vuoksi tulee muita ongelmia: Runkoasennus pyritään ajoittamaan kuviteltuun kuivempaan kauteen. Itse asennus kestää normaalisti juuri sen ajan, että kun esimerkiksi ulkoverhouksen asennukselle jää aikaa, onkin vuodenaika vaihtunut. Syksyllä ja talvella vettä sataa vaakasuoraan ja välillä pakastaa. Vettyneet tuulensuojakipsilevyt välillä jäätyvät ja välillä sulavat jäätyäkseen taas. Lasketut jäykistävät ominaisuudet heikentyvät.

        Asennustyön luonteen vuoksi asennus muodostuu hyvin vaivalloiseksi kuivalla talvikaudella. Rakentajaa rnkaistaan kaksi kertaa: Sesongilla on kaikilla kiire, hutiloidaan ja oiotaan. Olosuhteet ovat silti todenäköisesti toivottua kosteampia. Talvella, kun ammattiväellä on aikaa ja työ voidaan tehdä ilman tolkuttomia aikataulupaineita, ei asennusta ole hyvä tehdä vaivalloisuutensa ja vaarallisuutensa vuoksi.


        Lopuksi:

        Paikallaanrakentamalla voidaan saada laadukas lopputulos suotuisissa olosuhteissa ammattitaitoisella työllä, oikein resurssoidulla ja ajoitetulla projektilla. Eri osatekijöiden yhteensovittamisen onnistuminen on huomattavasti epätodenäköisempää mitä usemapia muuttujia yhtälössä on.
        Pääasialliset syyt vakaviin ja lievimpiin laatupoikkeamiin ovat asennustyön epätasalaatuisuus, asennusolosuhteiden epäsuotuisuus, rakennuttajan virheet, kuten suojaamisen puute, ei tiedetä mitä ollaan ostettu jne.

      • suomessa nämä
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...konkka gurun mainetta vie. Itseasiassa Mitta-Talon konkurssihistoria sisältää niin paljon oivalluksia, että kerrottakoon se pikaisesti tähän samaan rakoon.

        Mitta-Talo perustettiin 1979 - ja se toi precut-rakentamisen suomalaiseen pientalorakentamiseen. 1980-luvun alkupuolikkaalla (suotuisa markkinatilanne) se karvoikin keskisuureksi toimittajaksi, mutta teki pääosin huonon työmaitten hoidon "ansiosta" kohtuulliset tappiot. Joskus 1987 Mitta-Talon johto kehitti uuden tavan toimia. Mitta-Talolle perustettiin kauppiasorganisaatio, jonka tehtäviin tuli paikallisen myynnin ja rakentamisen organisointi. Idea osottautui loistavaksi - kasvu oli huimaa ja Mitta-Taloja rakennettiin "ranteet punaisena". Pari pahanlaista mokaa siinä Mitta-Talon johdolle kuitenkin tuli - johdossa kun oli enemmän visionäärejä kuin käytännön toteuttajia:
        1) Kauppiasorganisaatio siirsi merkittävän osan liikevaihdosta "kentälle". Ja vaikka emoyhtiön suhteellinen kannattavuus paranikin, sen liikevaihto putosi noin kolmanteen osaan ja takavuosilta taseeseen kertyneet tappiokirjaukset käytännössä kolminkertaistuivat "yhdessä yössä" - Mitta-Talo siis lähti "uuteen aikaan" todella huonossa kunnossa - takavuosien kohtuullisten tappioitten kolminkertaistuessa "kauheiksi tappioiksi".
        2) Mitta-Talon kauppiasorganisaatioon rekrytoitiin täysin vääränlaisia ihmisiä. Siellä hääri silloin eräs nykyisinkin tunnettu kehittämiskonsultti, joka jaotteli ihmiset kolmeen kategoriaan: edistäviin...eritteleviin...kannattaviin ja kauppiaaksi kelpuutettiin vain kategoriaan edistävä luokiteltuja ihmisiä (kallonkutistaja tsekkasi kaikki kanditaatit ja kerran leimattu oli aina sitä eikä muuksi muuttunut). Suomeksi sanottuna paikallisia "rakennusliikkeitä" pantiin johtamaan armoitetut myyntimiehet kun varmemmalla pohjalla olis ollut työpääällikkövetoiset rakennusliikkeet (erittelevä tyyli).
        Muutaman suuren kauppiaspisteen talousongelmat johtivat kassakriisiin (kauppiaat eivä kyenneet maksamaan "emoyhtiölle" laskujaan) joka kaatoi kannattavan, mutta auttamattomasti liian pieneksi laihdutetun Mitta-Talon.

        Itseasiassa tuon kauppiasorganisaation voima ja liikeidean merkittävyys paljastui kokonaisuudessaan vasta Mitta-Talon konkurssin jälkeen.

        Keväällä 1989, Mitta-Talon jätettyä konkurssihakemuksensa, yksitoista elinkelpoista Mitta-Talo-kauppiasta perusti Mittarakentajakeskus Oy:n jatkamaan Mitta-Talon palveluita kauppiasorganisaatiolleen. Mittarakentajakeskus jätti myös tarjouksen Mitta-Talon konkurssipesästä, mutta hävisi tarjouskisan Kesätunturille, muttei sekään haitannut - päinvastoin johti alihankintakulttuurin nopeaan kehitykseen (puuosat piti ostaa - muistaakseni Porin Puuosat tms oli yksi ensimmäisistä toimittajista).

        Mittarakentajakeskus taisi aloituspäivänään omata liki parin sadan talon tilauskannan ja kasvu oli melkoisen huimaa. Sama organisaatio puhkaisi jälleen 500 talon vuosimyynnin syvimmän laman aikoihhin - mikä osoittaa kohtuullisen voimakasta kasvupotenttiaalia. Mutta eipäs kiirehditä asioiden edelle.

        Olisko ollut jo 1990, kun yhdentoista kauppiaan omistaman Mittarakentajakeskuksen kehittämisestä syntyi kauppiaiden kesken erimielisyyttä. Tässä yhteydessä mm. Esa Kurkela irtautui porukasta ja perusti Designtalonsa. Lopulta porukka päätti myydä Mittarakentajakeskuksen jollekin riittävän suurelle omistajalle, joka kykenisi takaaman organisaation nopeasta kasvusta johtuvat huikeat materiaalivirrat. Harjavalta Oy osti koko Mittarakentajakeskuksen ja nimikilpailun jälkeen tuolle "emoyhtiölle" annettiin nimeksi Kastelli Keskus Oy. Ja kuluttajille näkyvä markkinajohtaja oli syntynyt.

        Mielenkiintoinen seikka on tosiaan se, ettei Kastelli keskus alussa raketanmut itse mitään, vaan sille siirtyi vain tuo kauppiasorganisaatio. Mutta kun siinä kauppiasorganisaatiossa oli edelleen vetureina ne "edistävän tyylin tyypit", ajautui osa Kastelli-kauppiaistakin talousongelmiin. Kaikkein näyttävimmät lipat veti Oulun Talopiste Oy. Kastellilla oli myös määrätietoinen halu purjkaa kauppiasorganisaatio, sillä kauppiaathan saivat merkittävän osan katteesta. Osa kauppiaista luopui helposti, mutta joukkoon kuin varkain livenneet muutamat "erittelevän tyylin" tyypit menestyivät niin kovasti, että heidät piti vissiin ihan kovalla rahalla ostaa ulos. Kastellin viimeinen kauppiaspiste lopetteli muistaakseni lähempänä vuosituhannen vaihdetta (terveisiä vaan Arille, joka kuulema pitää huoltsikkaa).

        Mitta-Talon tarinasta kumpusi monenlaista vuosien saatossa.

        1) Mitta-Talo toi Suomeen tuon rakentamisjärjestelmän, jolla tehdään merkittävä osa suomalaisista talopaketeista tänäkin päivänä.

        2) Mitta-Talon kehittämä kauppiastoimintamalli loi pohjan Kastellin menestykselle.

        3) Mitta-Talolta haki innoituksensa moni nykyinen talopakettimerkki, sillä Mitta-Talo kouli henkilökuntaansa "sisäiseen yrittäjyyteen" joka tietysti talosta lähteneitten osalta muuttui usein omaksi yrittäjyydeksi. Mitta-Talon organisaatiosta irtautuneet työntekijät ovat synnyttäneet talosta lähtönsä jälkeen puolenkymmentä nykyisistä talopakettimerkeistä (koska en tiedä, kokevatko pojat Mitta-Talotaustansa manostamisen väärtiksi jätän mainitsematta merkit).

        4) Mitta-Talon kauppiasorganisaatio kehitti alihankintakulttuuria sen verran merkittävästi, että nykyisellään uudet precut-talopakettitoimijat (joku aloittaa joka vuosi) selviävät ilman omaa tuotantokapasiteettia (alihankintaprecuttia tekee ainakin puolenkymmentä isoa firmaa nykyisin - kaikille halukkaille).

        Ja mikä parasta, Mitta-Talon konkurssin läpi käyneet yrittäjätkin ovat näissä jälkimainingeissa pärjänneet taloudellisesti suurimmaksi osaksi ihan OK, mistä olen heidän puolestaan tyytyväinen, vaikka ainahan se yrityselämää vähemmän tuntevien silmissä on kaiken loppu - se konkurssi - Mitta-Talon tapauksessa se oli kuitenkin paljon alku.

        Toivottavasti kukaan tarinaan liittyvistä monista kavereistani ei närkästy, että kerroin tämän tarinan jälleen kerran. Uskon tämän kuitenkin olevan Teille kaikille mukanaolleille kunniaksi.

        sankaritarinat liike-elämässä perustuvat asiakkaiden auttamattomaan "tietämättömyyteen" ja jopa "typeryyteen". Nykymaailmassa kun tietoa on saatavilla maailmanlaajuisesti erilaisista asioista ja niiden vaihtoehdoista, eivät nuo "suljettujen" markkinoiden neroleimaukset oikein ole enää mahdollisia. Kyllähän D-talojenkin toiminta perustuu alihankkijoiden "riistämiseen". Hinnoittelu on sitä luokkaa ettei ole edes mahdollista suoriutua kaikista lakisääteisistä velvoitteista - siksi vaihtuvuuskin on aika päätähuimaavaa alihankintaportaassa.

      • näitä huimia ja nerokkaita
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...vajoaa alle jopa Suomi24-yleistason.

        Itse en saa "näppylöitä" mistään yleisesti hyväksytystä rakentamisjärjestelmästä - vaikka viime vuosina olenkin leimallisesti precut-miehenä esiintynyt. Mulle käy elementtirakentaminen - joihinkin käyttöihin jopa tilaelementit. Kivi ja hirsikin ovat mielestäni myös ihan OK.

        Näistä lähtökohdista kummeksun erityisesti elementtimiesten voimakkaita allergiareaktioita precutin suhteen - pelkäävätköhän he jotain?

        pre-cut ja pitkästä rakentamisen guruja kohtaan johtuu lähinnä kai siitä tavasta jolla noita tuotteita kaupataan tietämättömille. 98 % eivät ole edes vertailukelpoisia elementteihin, mutta silti niitä "onnistuneesti" vertaillaan maallikkojen, ja osittain kyseenalaisin perustein liikkeellä olevien "ammattilaisten" taholta. Noiden järjestelmien oikea keskenään vertailu edellyttää hirvittävän määrän kokemuspohjaista tietotaitoa, jotta niistä saadaan annettua asiakkaalle oikeat ja paikkaansa pitävät ... kokonaiskustannukset. Laatua syntyy kaikilla systeemeillä, kunhan on tietotaitoa ja tekijöillä motiivit kunnossa. Surullisinta siinä asiakkaan näkökulmasta on että noissa "paikalla" rakentamisen muodoissa jää myyjiltä ja jopa omalta "projektijohtajalta" joko tietämättömyyttään tai tarkoituksellisellisesti kertomatta paljon asioita, joka sitten kusee sukille kustannusten ylityksinä.

      • ongelmia
        suomessa nämä kirjoitti:

        sankaritarinat liike-elämässä perustuvat asiakkaiden auttamattomaan "tietämättömyyteen" ja jopa "typeryyteen". Nykymaailmassa kun tietoa on saatavilla maailmanlaajuisesti erilaisista asioista ja niiden vaihtoehdoista, eivät nuo "suljettujen" markkinoiden neroleimaukset oikein ole enää mahdollisia. Kyllähän D-talojenkin toiminta perustuu alihankkijoiden "riistämiseen". Hinnoittelu on sitä luokkaa ettei ole edes mahdollista suoriutua kaikista lakisääteisistä velvoitteista - siksi vaihtuvuuskin on aika päätähuimaavaa alihankintaportaassa.

        alihankkijoidensa kanssa.

        Läheltä seuraaneena aika riskaabelia puuhaa noiden alihankkijoiden kustannuksella. Lisäksi kireät välit työpäälliköiden kanssa. Alkuvuodesta L- ja I-Suomessa työpäälliköt ja valtaosa alihankkijoista lähtivät nostelemaan.
        Perustusurakoitsija ajettiin nurin.

        Näyttävät toistavan samaa kaavaan, pakko sanoa riistämisessä: luvataan valtavat volyymit , hinnat painetaan alle kannattavuusrajan, alihankkijalla ei ammattitaitoa laskea ja hinnoitella oikein, homma menee persuuksilleen ja poistuvat busineksestä joskus kesken sesongin. siihen mennessä on taas etsitty verkostosta seuraava hyväuskoinen, jolle tehdään samat temput. Mitään jatkuvuutta tai tasapuolisuutta ei ole. Perustuu näiden alihankkijoiden tietoiseen kusettamiseen.

        Putiikin yrityskulttuuri on muutekin täys P****a. En viitsi suomia asiaa enempää, onneksi ei tarvitse olla siellä duunissa.

      • saarrossa
        suomessa nämä kirjoitti:

        sankaritarinat liike-elämässä perustuvat asiakkaiden auttamattomaan "tietämättömyyteen" ja jopa "typeryyteen". Nykymaailmassa kun tietoa on saatavilla maailmanlaajuisesti erilaisista asioista ja niiden vaihtoehdoista, eivät nuo "suljettujen" markkinoiden neroleimaukset oikein ole enää mahdollisia. Kyllähän D-talojenkin toiminta perustuu alihankkijoiden "riistämiseen". Hinnoittelu on sitä luokkaa ettei ole edes mahdollista suoriutua kaikista lakisääteisistä velvoitteista - siksi vaihtuvuuskin on aika päätähuimaavaa alihankintaportaassa.

        D-talon työmaita, löytyy tältäkin listalta:
        http://www.rakennusliitto.fi/@Bin/2100977/Saartotaulukko 2006.pdf

        Jälkipuinti asiakkaan kanssa oikeudessa.

      • kun hakee
        JOKA SANA kirjoitti:

        TOTTA JOKA SANA.
        TOTUUTTA EI VOI VÄÄRISTELLÄ,VAIKKA KUINKA HALUAISI.

        Kyllä näin.
        Ei puhettakan mistään markkinamiesten matalaenergia, vai mikä se oli.
        Tai raakalautaisista "massiivipuu", vai mikä se oli, taloista joissa märkä puu vääntyy korkkiruuville.

      • joutuvat maksamaan sen
        ongelmia kirjoitti:

        alihankkijoidensa kanssa.

        Läheltä seuraaneena aika riskaabelia puuhaa noiden alihankkijoiden kustannuksella. Lisäksi kireät välit työpäälliköiden kanssa. Alkuvuodesta L- ja I-Suomessa työpäälliköt ja valtaosa alihankkijoista lähtivät nostelemaan.
        Perustusurakoitsija ajettiin nurin.

        Näyttävät toistavan samaa kaavaan, pakko sanoa riistämisessä: luvataan valtavat volyymit , hinnat painetaan alle kannattavuusrajan, alihankkijalla ei ammattitaitoa laskea ja hinnoitella oikein, homma menee persuuksilleen ja poistuvat busineksestä joskus kesken sesongin. siihen mennessä on taas etsitty verkostosta seuraava hyväuskoinen, jolle tehdään samat temput. Mitään jatkuvuutta tai tasapuolisuutta ei ole. Perustuu näiden alihankkijoiden tietoiseen kusettamiseen.

        Putiikin yrityskulttuuri on muutekin täys P****a. En viitsi suomia asiaa enempää, onneksi ei tarvitse olla siellä duunissa.

        "nerouden". Sellaista se on liike-elämän suurmiesten toiminta suomessa.

      • rakestaja
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...vajoaa alle jopa Suomi24-yleistason.

        Itse en saa "näppylöitä" mistään yleisesti hyväksytystä rakentamisjärjestelmästä - vaikka viime vuosina olenkin leimallisesti precut-miehenä esiintynyt. Mulle käy elementtirakentaminen - joihinkin käyttöihin jopa tilaelementit. Kivi ja hirsikin ovat mielestäni myös ihan OK.

        Näistä lähtökohdista kummeksun erityisesti elementtimiesten voimakkaita allergiareaktioita precutin suhteen - pelkäävätköhän he jotain?

        Vähän samoilla linjoilla Raunon kanssa.

        Sekä elementistä että pre-cutista saa hyvän tai huonon talon. Ne ovat erilaisia rakennustavaltaan. Toisessa tehdään enemmän valmiiksi etukäteen ja toisessa työmaalla. Kumpikaan ei ole ylivoimainen ei kustannuksiltaan eikä laadultaan. Valmiissa talossa muut asiat tekevät talon ja vaikuttavat enemmän lopputulokseen. Mitään eroa ei välttämättä huomaa oli talo tehty pitkästä, pre-cutista, pienelementistä, suurelementistä tai tilaelementistä.

        Riippuen ajankohdasta, talon mallista, olosuhteista ja resursseista voi jokin olla _hieman_ parempi valinta kuin toinen. Oleellista on että tietää mihin on ryhtymässä ja mitä mikäkin rakennustapa vaatii. Tässä asiassa mainokset myyntimiesten selitykset dramaattisista "hyödyistä" johtavat vain harhaan.

        Miettikääpäs kenen intresseissä on tehdä suurta eroa pre-cutin ja elementin välillä kun valmiissa talossa sitä eroa ei huomaa.

      • loppuvat
        rakestaja kirjoitti:

        Vähän samoilla linjoilla Raunon kanssa.

        Sekä elementistä että pre-cutista saa hyvän tai huonon talon. Ne ovat erilaisia rakennustavaltaan. Toisessa tehdään enemmän valmiiksi etukäteen ja toisessa työmaalla. Kumpikaan ei ole ylivoimainen ei kustannuksiltaan eikä laadultaan. Valmiissa talossa muut asiat tekevät talon ja vaikuttavat enemmän lopputulokseen. Mitään eroa ei välttämättä huomaa oli talo tehty pitkästä, pre-cutista, pienelementistä, suurelementistä tai tilaelementistä.

        Riippuen ajankohdasta, talon mallista, olosuhteista ja resursseista voi jokin olla _hieman_ parempi valinta kuin toinen. Oleellista on että tietää mihin on ryhtymässä ja mitä mikäkin rakennustapa vaatii. Tässä asiassa mainokset myyntimiesten selitykset dramaattisista "hyödyistä" johtavat vain harhaan.

        Miettikääpäs kenen intresseissä on tehdä suurta eroa pre-cutin ja elementin välillä kun valmiissa talossa sitä eroa ei huomaa.

        vähättely alkaa...?

        Ei kai sitä ole kukaan kiistänytkään, etteikö suotuisissa olosuhteissa kun kaikki osatekijät onnistuvat, pre-cuttikin voi onnistua.

        Fakta on vaan se, että jos asennustyön laatu on epävarmaa, asennusolosuhteet suurella todennäköisyydellä epäsuotuisat, työmaaolosuhteet vähemmän ihanteelliset ja rakennuttajan oma osuus huonosti hoidettu, tuskin syntyy priimaa oikeilla kustannuksilla.

        Olisi nyt melko tyhmää uskoa, että kaikki kuitenkin menee itsestään kohdilleen, kun talo molemmilla tavoilla rakennettuna saadaan "näyttämään hyvältä"

      • Rauno Kangas
        tikkutaloissa kirjoitti:

        * Asennustyön laatu:
        Kun tiedetään hankkeen lopputuloksen kannalta ehkä merkittävin yksittäinen riski, asennustyön onnistuminen, on pako ihmetellä että K:lla ei ole mitään järjestelmää millä varmistetaan tasalaatuinen tulos. Suuri osa jäljempänä luetelluista ongelmista saadaan kontrolliin, kun tämä asia saataisiin kuntoon. Täälläkin talon porukat käyvät ilkkumassa niille, jotka ovat asioiden eteen jotain tehneet todistettavasti hyvällä menestyksellä.

        Mainitsit elementtitalojen materiaalivauriot: Käytännössä ongelma on melko merkityksetön, kuljetus- ja käsittelypuoli on kehittynyt, samoin itse elementtien suojaus kuljetuksia ja nostoja varten. Tiedät tämän itsekin. Käytännössä ikkuna- ja sisäverhousvauriot ovat hyvin harvinaisia.

        * Asennuksen aikaiset riskit:
        Paikallarakentamisen riskit ovat merkittävästi suurempia: pelkästään viikoja pidemmän runkotyövaiheen vuoksi kosteat kelit ovat fakta eivätkä ole vältettävissä, käyköön vaikka tämä alkukesän sesonki esimerkistä. Käytännössä asennusporukat eivät suojaa keskeneräisiä rakenteita kunnolla ja hämmästyttävän moni rakennuttaja ei piittaa asiasta tuon taivaallista.

        * Aikataulut
        Juuri asennuksen pidemmän läpimenoajan vuoksi tulee muita ongelmia: Runkoasennus pyritään ajoittamaan kuviteltuun kuivempaan kauteen. Itse asennus kestää normaalisti juuri sen ajan, että kun esimerkiksi ulkoverhouksen asennukselle jää aikaa, onkin vuodenaika vaihtunut. Syksyllä ja talvella vettä sataa vaakasuoraan ja välillä pakastaa. Vettyneet tuulensuojakipsilevyt välillä jäätyvät ja välillä sulavat jäätyäkseen taas. Lasketut jäykistävät ominaisuudet heikentyvät.

        Asennustyön luonteen vuoksi asennus muodostuu hyvin vaivalloiseksi kuivalla talvikaudella. Rakentajaa rnkaistaan kaksi kertaa: Sesongilla on kaikilla kiire, hutiloidaan ja oiotaan. Olosuhteet ovat silti todenäköisesti toivottua kosteampia. Talvella, kun ammattiväellä on aikaa ja työ voidaan tehdä ilman tolkuttomia aikataulupaineita, ei asennusta ole hyvä tehdä vaivalloisuutensa ja vaarallisuutensa vuoksi.


        Lopuksi:

        Paikallaanrakentamalla voidaan saada laadukas lopputulos suotuisissa olosuhteissa ammattitaitoisella työllä, oikein resurssoidulla ja ajoitetulla projektilla. Eri osatekijöiden yhteensovittamisen onnistuminen on huomattavasti epätodenäköisempää mitä usemapia muuttujia yhtälössä on.
        Pääasialliset syyt vakaviin ja lievimpiin laatupoikkeamiin ovat asennustyön epätasalaatuisuus, asennusolosuhteiden epäsuotuisuus, rakennuttajan virheet, kuten suojaamisen puute, ei tiedetä mitä ollaan ostettu jne.

        ...kohdataan kokolailla samat haasteet. Ja teitpä taloa huolella tai huolimattomasti, tulos on enempi tekemisistäsi riippuvainen kuin valitusta järjestelmästä. Kyllä jämpti on niin.

      • Rauno Kangas
        suomessa nämä kirjoitti:

        sankaritarinat liike-elämässä perustuvat asiakkaiden auttamattomaan "tietämättömyyteen" ja jopa "typeryyteen". Nykymaailmassa kun tietoa on saatavilla maailmanlaajuisesti erilaisista asioista ja niiden vaihtoehdoista, eivät nuo "suljettujen" markkinoiden neroleimaukset oikein ole enää mahdollisia. Kyllähän D-talojenkin toiminta perustuu alihankkijoiden "riistämiseen". Hinnoittelu on sitä luokkaa ettei ole edes mahdollista suoriutua kaikista lakisääteisistä velvoitteista - siksi vaihtuvuuskin on aika päätähuimaavaa alihankintaportaassa.

        ...D-talon tapaa toimia sanoisin, että osto- ja myyntihintojen välisellä erotuksella elävät yritykset - siis sellaiset, jotka eivät elä tukiaisilla ja/tai monopolihinnoilla - yleensä ovat sekä ahkeria "myyyntihinnan nostattajia" että "ostohintojen polkijoita" - eihän ne perhanat muutoin elossa säilyis.

        Jokainen tulosta tekevä iso firma on enempi tai vähempi "alihankkijoiden riistäjä" ja viattomien ostajien "kusettaja" - tai niin ainakin väitetään, jos halutaan populisteiksi leimautua.

      • Rauno Kangas
        näitä huimia ja nerokkaita kirjoitti:

        pre-cut ja pitkästä rakentamisen guruja kohtaan johtuu lähinnä kai siitä tavasta jolla noita tuotteita kaupataan tietämättömille. 98 % eivät ole edes vertailukelpoisia elementteihin, mutta silti niitä "onnistuneesti" vertaillaan maallikkojen, ja osittain kyseenalaisin perustein liikkeellä olevien "ammattilaisten" taholta. Noiden järjestelmien oikea keskenään vertailu edellyttää hirvittävän määrän kokemuspohjaista tietotaitoa, jotta niistä saadaan annettua asiakkaalle oikeat ja paikkaansa pitävät ... kokonaiskustannukset. Laatua syntyy kaikilla systeemeillä, kunhan on tietotaitoa ja tekijöillä motiivit kunnossa. Surullisinta siinä asiakkaan näkökulmasta on että noissa "paikalla" rakentamisen muodoissa jää myyjiltä ja jopa omalta "projektijohtajalta" joko tietämättömyyttään tai tarkoituksellisellisesti kertomatta paljon asioita, joka sitten kusee sukille kustannusten ylityksinä.

        ...kantsii olla "hereillä" vertailuja suorittaessaan. Eikä aina ammattilaisenkaan pestaaminen auta, kun on jopa elementtitalojen tarjoukset keskenään vaikeasti verrattavia - eikä enemmistö alan koulutuksenkaan saaneista kykene luotettavaan vertailuun.

        Olen ainakin omalta osaltani keskustellut järjestelmien tekniikasta yleisellä tasolla, enkä lähde kommentoimaan väitteitä asiakkaitaan kusettavista talokauppiaista.

        Kerron nyt kuitenkin sen verran lisää, että olen parhaillaan vastaavana työnjohtajana yhdessä casessa, jossa kilpailutettiin hyvin kompaktia kaksikerroksista - erittäin suurelementinomaista - kohdetta kirvestyövalmiina ja ehdottoman tarkasti (riittävästi eritelty omajohtoisen hankinnan kokonaiskustannusarvio pohjalla). Ja kisan voitti enemmän kuin kielenmitalla paikallinen pieni precut-rakentaja, vaikka tarjosi ihan normaalilla kateasetannalla. En tiedä sitten, millä konstilla se hinta elementtitoimittajilta karkasi: kilpailukyvyn vaiko -halun puutteeseen.

      • Rauno Kangas
        loppuvat kirjoitti:

        vähättely alkaa...?

        Ei kai sitä ole kukaan kiistänytkään, etteikö suotuisissa olosuhteissa kun kaikki osatekijät onnistuvat, pre-cuttikin voi onnistua.

        Fakta on vaan se, että jos asennustyön laatu on epävarmaa, asennusolosuhteet suurella todennäköisyydellä epäsuotuisat, työmaaolosuhteet vähemmän ihanteelliset ja rakennuttajan oma osuus huonosti hoidettu, tuskin syntyy priimaa oikeilla kustannuksilla.

        Olisi nyt melko tyhmää uskoa, että kaikki kuitenkin menee itsestään kohdilleen, kun talo molemmilla tavoilla rakennettuna saadaan "näyttämään hyvältä"

        ...etteivät "precut miehet" tunnista noita kuvaamiasi ongelmia varsinaisiksi ongelmiksi vaan puhuvat mieluummin työhön luonnollisesti kuuluvina haasteina, ja sellaiset haasteethan kuuluu hallita.

        Ihan suotta vaahtoat precuttiin erityisesti liittyviin ongelmiin. Itse olin samoina päivinä, kun ukkosmyrsky sotki Helsingin olympiastadionilla maailmanmestaruuskisoja, asentamassa yhden precut talon runkoa Etelä-Suomessa. Vettä tuli kolmen päivän aikna välistä pystyyn ja välillä vaakaan - ja iltapäivisin varmaan alhaalta ylöspäinkin (ainakin väsyneen miehen mielestä). Ainoa asia, mitä siinä kohtaa "siunasin", oli se, ettei ollut keikkana asentaa suurelementtitaloa. Precutin asennus käytti ihan hyvin ja merkittävin havainto siltä viikolta oli se, että wurthin asennushanska (se harmaa) toimi yllättävän hyvin märissä oloissa (suosittelen). Kun tuuli tyyntyi ja vesisade taukosi, hinasimme aluskatteen päälle ja viikonlopun aikana oli runko kuivunut villoituksen ja tuulensuojalevyn asennukselle otolliseksi (elementtitaloa kuivattelivat siinä naapurissa pari kuukautta).

        Ja seuraava keikkani (en tee noita kuin keskimäärin kerran vuodessa) osui joulun alle toissa vuonna - räntäsateessa runkoa laitettiin pystyyn - eikä mitään säistä johtuvia ongelmia silloinkaan, ellei henkilökohtaista epämukavuutta huomioida. Ja taas oltiin oloissa, joissa elementtiasennus olis ollut paljon ongelmallisempaa.

        Itse en ainakaan säiden vuoksi valitsis elementtitaloa. Minulle elementtitalon valintaan pitäis kyllä löytää "muut argumentit".

      • etteivät
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...etteivät "precut miehet" tunnista noita kuvaamiasi ongelmia varsinaisiksi ongelmiksi vaan puhuvat mieluummin työhön luonnollisesti kuuluvina haasteina, ja sellaiset haasteethan kuuluu hallita.

        Ihan suotta vaahtoat precuttiin erityisesti liittyviin ongelmiin. Itse olin samoina päivinä, kun ukkosmyrsky sotki Helsingin olympiastadionilla maailmanmestaruuskisoja, asentamassa yhden precut talon runkoa Etelä-Suomessa. Vettä tuli kolmen päivän aikna välistä pystyyn ja välillä vaakaan - ja iltapäivisin varmaan alhaalta ylöspäinkin (ainakin väsyneen miehen mielestä). Ainoa asia, mitä siinä kohtaa "siunasin", oli se, ettei ollut keikkana asentaa suurelementtitaloa. Precutin asennus käytti ihan hyvin ja merkittävin havainto siltä viikolta oli se, että wurthin asennushanska (se harmaa) toimi yllättävän hyvin märissä oloissa (suosittelen). Kun tuuli tyyntyi ja vesisade taukosi, hinasimme aluskatteen päälle ja viikonlopun aikana oli runko kuivunut villoituksen ja tuulensuojalevyn asennukselle otolliseksi (elementtitaloa kuivattelivat siinä naapurissa pari kuukautta).

        Ja seuraava keikkani (en tee noita kuin keskimäärin kerran vuodessa) osui joulun alle toissa vuonna - räntäsateessa runkoa laitettiin pystyyn - eikä mitään säistä johtuvia ongelmia silloinkaan, ellei henkilökohtaista epämukavuutta huomioida. Ja taas oltiin oloissa, joissa elementtiasennus olis ollut paljon ongelmallisempaa.

        Itse en ainakaan säiden vuoksi valitsis elementtitaloa. Minulle elementtitalon valintaan pitäis kyllä löytää "muut argumentit".

        "precut miehet" tunnista noita kuvaamiasi ongelmia varsinaisiksi ongelmiksi, koska ongelmat on sisäänrakennettu konseptiin, sitten pitäisi rakentaa muilla tavoilla.

        Valitettavan usein eivät myöskään tunnista olosuhteita silloin kun pitäisi suojata keskeneräisiä rakenteita. Se on ammattitaito- moraali- ja laatukysymys. En ole varma, että mikään noista on ihan kohdallaan Kastelli-talojen suhteen

        Tehdäkseni asian sinullekin selväksi, ongelmahan ei ole se kun runkotolpat kastuu muutamana päivänä/viikkona, vaan se kun puolivalmis, suojaamaton tai ulkoverhoamaton seinä on märälle alttiina viikko- kuukausi tai jopa vuositolkulla.

        Suurelementtiasennuksessa tärkein rajoitus on tuuli. Sadekaan ei oleellisesti haittaa, koska elementit on vahingoittuvilta osiltaan muovilla suojattu. Suojamuovit poistetaan vasta kun ollaan säältä suojassa, eli se siitä. Tiedät tämänkin...en ymmärrä miksi vänkäät.

        Asennussään mukaan on vaikea valita rakennustapaa, mutta laadukkaaseen lopputulokseen pääsee todennäköisemmin mitä paremmin kriittiset vaiheet ovat kontrollissa:
        Asennustyön laatu, materiaalit, työmaan olosuhteet mukaanlukien sää. Näistä joihinkin voi vaikuttaa, joihinkin ei. Hyvään onneen ja "pre-cut" miehen sanaan en pelkästään luottaisi.

      • Rauno Kangas
        etteivät kirjoitti:

        "precut miehet" tunnista noita kuvaamiasi ongelmia varsinaisiksi ongelmiksi, koska ongelmat on sisäänrakennettu konseptiin, sitten pitäisi rakentaa muilla tavoilla.

        Valitettavan usein eivät myöskään tunnista olosuhteita silloin kun pitäisi suojata keskeneräisiä rakenteita. Se on ammattitaito- moraali- ja laatukysymys. En ole varma, että mikään noista on ihan kohdallaan Kastelli-talojen suhteen

        Tehdäkseni asian sinullekin selväksi, ongelmahan ei ole se kun runkotolpat kastuu muutamana päivänä/viikkona, vaan se kun puolivalmis, suojaamaton tai ulkoverhoamaton seinä on märälle alttiina viikko- kuukausi tai jopa vuositolkulla.

        Suurelementtiasennuksessa tärkein rajoitus on tuuli. Sadekaan ei oleellisesti haittaa, koska elementit on vahingoittuvilta osiltaan muovilla suojattu. Suojamuovit poistetaan vasta kun ollaan säältä suojassa, eli se siitä. Tiedät tämänkin...en ymmärrä miksi vänkäät.

        Asennussään mukaan on vaikea valita rakennustapaa, mutta laadukkaaseen lopputulokseen pääsee todennäköisemmin mitä paremmin kriittiset vaiheet ovat kontrollissa:
        Asennustyön laatu, materiaalit, työmaan olosuhteet mukaanlukien sää. Näistä joihinkin voi vaikuttaa, joihinkin ei. Hyvään onneen ja "pre-cut" miehen sanaan en pelkästään luottaisi.

        ...suurin ongelmasi on Kastelli, en voi sua valitettavasti auttaa, kun ei ole minulla ollut tapana yksittäisten yritysten tekemisiä lähteä arvioimaan.

      • rakestaja
        loppuvat kirjoitti:

        vähättely alkaa...?

        Ei kai sitä ole kukaan kiistänytkään, etteikö suotuisissa olosuhteissa kun kaikki osatekijät onnistuvat, pre-cuttikin voi onnistua.

        Fakta on vaan se, että jos asennustyön laatu on epävarmaa, asennusolosuhteet suurella todennäköisyydellä epäsuotuisat, työmaaolosuhteet vähemmän ihanteelliset ja rakennuttajan oma osuus huonosti hoidettu, tuskin syntyy priimaa oikeilla kustannuksilla.

        Olisi nyt melko tyhmää uskoa, että kaikki kuitenkin menee itsestään kohdilleen, kun talo molemmilla tavoilla rakennettuna saadaan "näyttämään hyvältä"

        Sinä esitit argumentit joita voi ihan yhtä hyvin käyttää myös pre-cutin puolesta suurelementtiä vastaan.

        "Fakta on vaan se, että jos asennustyön laatu on epävarmaa, asennusolosuhteet suurella todennäköisyydellä epäsuotuisat, työmaaolosuhteet vähemmän ihanteelliset ja rakennuttajan oma osuus huonosti hoidettu, tuskin syntyy priimaa oikeilla kustannuksilla. "

        Lopputulos on silloin aivan yhtä kamala oli rakennustapa kumpi tahansa.

      • sulta ohi
        rakestaja kirjoitti:

        Sinä esitit argumentit joita voi ihan yhtä hyvin käyttää myös pre-cutin puolesta suurelementtiä vastaan.

        "Fakta on vaan se, että jos asennustyön laatu on epävarmaa, asennusolosuhteet suurella todennäköisyydellä epäsuotuisat, työmaaolosuhteet vähemmän ihanteelliset ja rakennuttajan oma osuus huonosti hoidettu, tuskin syntyy priimaa oikeilla kustannuksilla. "

        Lopputulos on silloin aivan yhtä kamala oli rakennustapa kumpi tahansa.

        ja se oli se, että paikallaanrakentamisessa on huomattavasti helpompi epäonnistua, koska usemmasta eri syystä riskien toteutuminen on todennäköisempää.

      • elää
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...D-talon tapaa toimia sanoisin, että osto- ja myyntihintojen välisellä erotuksella elävät yritykset - siis sellaiset, jotka eivät elä tukiaisilla ja/tai monopolihinnoilla - yleensä ovat sekä ahkeria "myyyntihinnan nostattajia" että "ostohintojen polkijoita" - eihän ne perhanat muutoin elossa säilyis.

        Jokainen tulosta tekevä iso firma on enempi tai vähempi "alihankkijoiden riistäjä" ja viattomien ostajien "kusettaja" - tai niin ainakin väitetään, jos halutaan populisteiksi leimautua.

        tukiaisilla tai monopolihinnoilla?

        "Jokainen tulosta tekevä iso firma on enempi tai vähempi "alihankkijoiden riistäjä" ja viattomien ostajien "kusettaja"..."

        Aika moni kyllä, mutta aika moni ei kuitenkaan. Liikkeenjohdon yksi vähemmän osatuista taitolajeista on varmistaa jatkuvuus myös pidemmällä tähtäyksellä. Häikälemätön oman edun tavoittelu kumppaneiden tai asiakkaiden kustannuksella ei yleensä onnistu pidemässä juoksussa, ellei firma elä tukiaisilla tai ole monopoliasemassa.

        Omasta puolesta voin kertoa, että ennen suuria hankintapäätöksiä, esim taloprojektissamme, pyrin varmistamaan, että yritys kohtelee asiakkaitaan, työntekijöitään ja kumppaneitaan jotenkin säädyllisesti. Esim ei lomauta säännöllisesti joka vuosi "normaalina toimintana". Aika moni muukin kiinnittää näihin huomioita.
        Tyytyväinen työntekijä ja alihankkija, jolla asiat on kunnossa tekee todennäköisemmin parempaa jälkeä kuin k******u ja v*********t.

      • Rauno Kangas
        sulta ohi kirjoitti:

        ja se oli se, että paikallaanrakentamisessa on huomattavasti helpompi epäonnistua, koska usemmasta eri syystä riskien toteutuminen on todennäköisempää.

        ...että työmaaolosuhteet ovat haastavammat kuin hallin linjastolla vallitsevat. Osan tuosta edusta elementtirakentaminen hukkaa kuitenkin siinä, että työmaanosto suoritetaan epäedullisessa muodossa. Elementtien nostelu sateessa tai tuulessa aiheuttaa omat riskinsä, jotka ovat varsin suuret.

        Toinen seikka noitten riskien kanssa on se, minkä verran rakentamisjärjestelmät "sietävät" työmaan ongelmia. Ja juuri tässä kohtaa paikallarakentaminen on paljon vähemmän riskialtis kuin elemennttirakentaminen.

      • Rauno angas
        elää kirjoitti:

        tukiaisilla tai monopolihinnoilla?

        "Jokainen tulosta tekevä iso firma on enempi tai vähempi "alihankkijoiden riistäjä" ja viattomien ostajien "kusettaja"..."

        Aika moni kyllä, mutta aika moni ei kuitenkaan. Liikkeenjohdon yksi vähemmän osatuista taitolajeista on varmistaa jatkuvuus myös pidemmällä tähtäyksellä. Häikälemätön oman edun tavoittelu kumppaneiden tai asiakkaiden kustannuksella ei yleensä onnistu pidemässä juoksussa, ellei firma elä tukiaisilla tai ole monopoliasemassa.

        Omasta puolesta voin kertoa, että ennen suuria hankintapäätöksiä, esim taloprojektissamme, pyrin varmistamaan, että yritys kohtelee asiakkaitaan, työntekijöitään ja kumppaneitaan jotenkin säädyllisesti. Esim ei lomauta säännöllisesti joka vuosi "normaalina toimintana". Aika moni muukin kiinnittää näihin huomioita.
        Tyytyväinen työntekijä ja alihankkija, jolla asiat on kunnossa tekee todennäköisemmin parempaa jälkeä kuin k******u ja v*********t.

        ....minkä merkin valitsit ja mitkä merkit hylkäsit, jos valinnassa halusit varmistaa työntekijöiden ja alihankkijoiden säädyllisen kohtelun.

        Mielenkiintoinen pointti kaiken kaikkiaankin tämä "eettinen kuluttaminen", jossa paljon potenttiaalia tuleville liikeideoille asiakkaiden ostopäätöskriteerien painopisteen siirtyessä juuri tuohon suuntaan, mutta jossa myös paljon riskejä - esimerkiksi riskiä valita "eettisesti kestävä" joka jälkikäteen tarkastellen paljastuukin "eettisesti kestäväksi naamioiduksi".

        Osoittamatta ketään sormella, kelasin mielessäni läpi kymmenen suurinta talopakettimerkkiä ja pohdin, monenko yrityksen kanssa olisi nautinto tehdä yhteistyötä - sanotaampa vaikkapa alihankkijana.

        Olen itse toiminut pitkään sekä alihankintoja talotehtailla ostavana että nyttemmin niitä alihankintoja tuottavana/myyvänä ja alihankkijoiden kohtelusta olen löytänyt "vedenjakajakysymyksen", jolla ilmeisesti voidaan kaikkein helpoimmin jakaa "ostajat" jyviin ja akanoihin. Ja se kysymys kuuluu: pyrkiikö yrityksenne ostamaan pienten alihankkijoiden koko kapasiteetin vaiko jonkin määräosan siitä - ja jatkokysymyksenä: suositteleeko yrityksenne omia alihankkijoitaan kolmansille osapuolille.

        Tuossa kohtaa paljastuu se, että valtaosa suurista talotoimittajista edellyttää esim. suunnittelualihankkijoiltaan mahdollisimman laajaa sitoutumista yhteen toimittajaan. Tokihan perusteena käytetyt tietosuojalliset ja koulutusresurssien tehokas käyttö ovat "päällisin puolin" tarkasteltuna kelvollisia, mutta perimmäinen tarkoitus sitouttaminen ja riippuvaisuussuhteen rakentaminen ovat niitä, joita sieltä takaa paljastuu. Harva yritys voi luottaa niin paljon "halutun kumppanin imagoonsa" että sille jonottaisi asentajia/suunnittelijoita jos se ilmoittaisi haluavansa säilyttää alihankkijoiden itsenäisyyden esimerkiksi ostamalla vain puolet kapasiteetista...

      • edellinen
        Rauno angas kirjoitti:

        ....minkä merkin valitsit ja mitkä merkit hylkäsit, jos valinnassa halusit varmistaa työntekijöiden ja alihankkijoiden säädyllisen kohtelun.

        Mielenkiintoinen pointti kaiken kaikkiaankin tämä "eettinen kuluttaminen", jossa paljon potenttiaalia tuleville liikeideoille asiakkaiden ostopäätöskriteerien painopisteen siirtyessä juuri tuohon suuntaan, mutta jossa myös paljon riskejä - esimerkiksi riskiä valita "eettisesti kestävä" joka jälkikäteen tarkastellen paljastuukin "eettisesti kestäväksi naamioiduksi".

        Osoittamatta ketään sormella, kelasin mielessäni läpi kymmenen suurinta talopakettimerkkiä ja pohdin, monenko yrityksen kanssa olisi nautinto tehdä yhteistyötä - sanotaampa vaikkapa alihankkijana.

        Olen itse toiminut pitkään sekä alihankintoja talotehtailla ostavana että nyttemmin niitä alihankintoja tuottavana/myyvänä ja alihankkijoiden kohtelusta olen löytänyt "vedenjakajakysymyksen", jolla ilmeisesti voidaan kaikkein helpoimmin jakaa "ostajat" jyviin ja akanoihin. Ja se kysymys kuuluu: pyrkiikö yrityksenne ostamaan pienten alihankkijoiden koko kapasiteetin vaiko jonkin määräosan siitä - ja jatkokysymyksenä: suositteleeko yrityksenne omia alihankkijoitaan kolmansille osapuolille.

        Tuossa kohtaa paljastuu se, että valtaosa suurista talotoimittajista edellyttää esim. suunnittelualihankkijoiltaan mahdollisimman laajaa sitoutumista yhteen toimittajaan. Tokihan perusteena käytetyt tietosuojalliset ja koulutusresurssien tehokas käyttö ovat "päällisin puolin" tarkasteltuna kelvollisia, mutta perimmäinen tarkoitus sitouttaminen ja riippuvaisuussuhteen rakentaminen ovat niitä, joita sieltä takaa paljastuu. Harva yritys voi luottaa niin paljon "halutun kumppanin imagoonsa" että sille jonottaisi asentajia/suunnittelijoita jos se ilmoittaisi haluavansa säilyttää alihankkijoiden itsenäisyyden esimerkiksi ostamalla vain puolet kapasiteetista...

        valitsin. Syitä oli monia.

      • Rauno Kangas
        edellinen kirjoitti:

        valitsin. Syitä oli monia.

        ...vastauksesta.

      • joka vuosi
        elää kirjoitti:

        tukiaisilla tai monopolihinnoilla?

        "Jokainen tulosta tekevä iso firma on enempi tai vähempi "alihankkijoiden riistäjä" ja viattomien ostajien "kusettaja"..."

        Aika moni kyllä, mutta aika moni ei kuitenkaan. Liikkeenjohdon yksi vähemmän osatuista taitolajeista on varmistaa jatkuvuus myös pidemmällä tähtäyksellä. Häikälemätön oman edun tavoittelu kumppaneiden tai asiakkaiden kustannuksella ei yleensä onnistu pidemässä juoksussa, ellei firma elä tukiaisilla tai ole monopoliasemassa.

        Omasta puolesta voin kertoa, että ennen suuria hankintapäätöksiä, esim taloprojektissamme, pyrin varmistamaan, että yritys kohtelee asiakkaitaan, työntekijöitään ja kumppaneitaan jotenkin säädyllisesti. Esim ei lomauta säännöllisesti joka vuosi "normaalina toimintana". Aika moni muukin kiinnittää näihin huomioita.
        Tyytyväinen työntekijä ja alihankkija, jolla asiat on kunnossa tekee todennäköisemmin parempaa jälkeä kuin k******u ja v*********t.

        Valitsemasi tehdas lomauttaa joka vuosi talvella.
        Irtisanoi porukkaa jo viime vuonna.

      • työmaa ongelmat ?
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...että työmaaolosuhteet ovat haastavammat kuin hallin linjastolla vallitsevat. Osan tuosta edusta elementtirakentaminen hukkaa kuitenkin siinä, että työmaanosto suoritetaan epäedullisessa muodossa. Elementtien nostelu sateessa tai tuulessa aiheuttaa omat riskinsä, jotka ovat varsin suuret.

        Toinen seikka noitten riskien kanssa on se, minkä verran rakentamisjärjestelmät "sietävät" työmaan ongelmia. Ja juuri tässä kohtaa paikallarakentaminen on paljon vähemmän riskialtis kuin elemennttirakentaminen.

        Tarkoittanet siis suunnittelemattomuutta, eli lähdetään lyömään taloa pystyyn keskeneräisin suunnitelmin tai asiakkaan mielenmuutosten mukaan, siinä pitkä ja pre-cut ovat lyömättömiä, mutta niin ovat kustannuksetkin huipussaan tuosta "säveltelystä" johtuen.

      • eräs etu
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...kantsii olla "hereillä" vertailuja suorittaessaan. Eikä aina ammattilaisenkaan pestaaminen auta, kun on jopa elementtitalojen tarjoukset keskenään vaikeasti verrattavia - eikä enemmistö alan koulutuksenkaan saaneista kykene luotettavaan vertailuun.

        Olen ainakin omalta osaltani keskustellut järjestelmien tekniikasta yleisellä tasolla, enkä lähde kommentoimaan väitteitä asiakkaitaan kusettavista talokauppiaista.

        Kerron nyt kuitenkin sen verran lisää, että olen parhaillaan vastaavana työnjohtajana yhdessä casessa, jossa kilpailutettiin hyvin kompaktia kaksikerroksista - erittäin suurelementinomaista - kohdetta kirvestyövalmiina ja ehdottoman tarkasti (riittävästi eritelty omajohtoisen hankinnan kokonaiskustannusarvio pohjalla). Ja kisan voitti enemmän kuin kielenmitalla paikallinen pieni precut-rakentaja, vaikka tarjosi ihan normaalilla kateasetannalla. En tiedä sitten, millä konstilla se hinta elementtitoimittajilta karkasi: kilpailukyvyn vaiko -halun puutteeseen.

        on, että pääomakustanukset ovat minimimaaliset, koska tuotantotekniikkaa ei ole eli asennetaan paikan päällä ja alihankijoiden murheena on logistiikka varastoineen.
        Lisätyön kustannus voi olla hyvinkin vähäisempi kun tuotantolaitteiden pääomakustannukset.
        Tämänhän voi näkyä asiakkaalle joskus hyvin edullisena hintana, ostajalle edullisessa markkinatilanteessa.

        Liiketaloudellisesti pre-cutissa on paljonkin järkeä. Minimaalisella investoinnilla maksimaalinen tuotto.
        Rakennustekniseltä kannalta alempana on tullut esiin oleellisin. Rakennuttajasta kiinni kuinka paikallaanrakentamiseen liittyvät riskit ja toisaalta hinnan ja urakoitsijan laadukkuuden hanskata riskit haluaa arvottaa.

      • Rauno Kangas
        työmaa ongelmat ? kirjoitti:

        Tarkoittanet siis suunnittelemattomuutta, eli lähdetään lyömään taloa pystyyn keskeneräisin suunnitelmin tai asiakkaan mielenmuutosten mukaan, siinä pitkä ja pre-cut ovat lyömättömiä, mutta niin ovat kustannuksetkin huipussaan tuosta "säveltelystä" johtuen.

        ...käynyt precut-työmaalla, kun kuvittelet precutttia vähemmän ennakkosuunnitelluksi kuin elementtirakentamiseta. On kuitenkin tätä päivää, että suurin osa precut-talomerkeistä suunnitellaan ihan samoja järjestelmiä käyttäen kuin elementtitalotkin. Lähes poikkeuksetta esim. alihankintasuunnittelijoille asetetaan precut-talotoimittajan taholta velvoite käyttää talotoimittajan suunnittelujärjestelmää.

        Ne haasteet, joihin viittasin, ovat juuri niitä olosuhteita, jotka ovat työmaalla aina vastassa - rakentamisjärjestelmästä riippumatta.

        Miettikööt itsekukin osaltaan mm. seuraavien tapahtumien haittavaikutuksia paikallarakentamiseen (minä sisällytän aina precutin tuohon) ja vastaavasti elementtirtakentamiseen:

        1) Perustuksen mittavirheet
        2) Perustuksen valmiusasteessa olevat puutteet (esim. täyttöjen puuttuminen)
        3) Tuuli ja sade sekä muut säähaitat
        4) Aikatauluongelmat (esim. ristikot myöhästyy 2 pv)
        5) Töiden keskeytymisen aikainen suojaus
        6) Suunnitelmissa havaittu virhe tai puute
        7) Läpiviennit ja muut installaatiot
        8) Viimehetken muutokset
        9) etc.

        Minä en keksi noista yhtäkään, joissa elementtirakentamisesta olis selvää hyötyä paikallarakentamiseen verrattuna - muutamissa kohtaa tosin elementtirakentamisesta on selkeää haittaa osoitettavissa.

      • Rauno Kangas
        eräs etu kirjoitti:

        on, että pääomakustanukset ovat minimimaaliset, koska tuotantotekniikkaa ei ole eli asennetaan paikan päällä ja alihankijoiden murheena on logistiikka varastoineen.
        Lisätyön kustannus voi olla hyvinkin vähäisempi kun tuotantolaitteiden pääomakustannukset.
        Tämänhän voi näkyä asiakkaalle joskus hyvin edullisena hintana, ostajalle edullisessa markkinatilanteessa.

        Liiketaloudellisesti pre-cutissa on paljonkin järkeä. Minimaalisella investoinnilla maksimaalinen tuotto.
        Rakennustekniseltä kannalta alempana on tullut esiin oleellisin. Rakennuttajasta kiinni kuinka paikallaanrakentamiseen liittyvät riskit ja toisaalta hinnan ja urakoitsijan laadukkuuden hanskata riskit haluaa arvottaa.

        ...yhteenveto - vaikkakin rakennusteknisten kysymysten osalta "kantaa ottamaton".

      • listaasi
        Rauno Kangas kirjoitti:

        ...käynyt precut-työmaalla, kun kuvittelet precutttia vähemmän ennakkosuunnitelluksi kuin elementtirakentamiseta. On kuitenkin tätä päivää, että suurin osa precut-talomerkeistä suunnitellaan ihan samoja järjestelmiä käyttäen kuin elementtitalotkin. Lähes poikkeuksetta esim. alihankintasuunnittelijoille asetetaan precut-talotoimittajan taholta velvoite käyttää talotoimittajan suunnittelujärjestelmää.

        Ne haasteet, joihin viittasin, ovat juuri niitä olosuhteita, jotka ovat työmaalla aina vastassa - rakentamisjärjestelmästä riippumatta.

        Miettikööt itsekukin osaltaan mm. seuraavien tapahtumien haittavaikutuksia paikallarakentamiseen (minä sisällytän aina precutin tuohon) ja vastaavasti elementtirtakentamiseen:

        1) Perustuksen mittavirheet
        2) Perustuksen valmiusasteessa olevat puutteet (esim. täyttöjen puuttuminen)
        3) Tuuli ja sade sekä muut säähaitat
        4) Aikatauluongelmat (esim. ristikot myöhästyy 2 pv)
        5) Töiden keskeytymisen aikainen suojaus
        6) Suunnitelmissa havaittu virhe tai puute
        7) Läpiviennit ja muut installaatiot
        8) Viimehetken muutokset
        9) etc.

        Minä en keksi noista yhtäkään, joissa elementtirakentamisesta olis selvää hyötyä paikallarakentamiseen verrattuna - muutamissa kohtaa tosin elementtirakentamisesta on selkeää haittaa osoitettavissa.

        2) Perustuksen valmiusasteessa olevat puutteet (esim. täyttöjen puuttuminen)

        Paikallaanrakentamisessa tarvitaan usein enemmän ja kauemmin telineitä. Vierustäyttöjen puute muodostuu helposti ongelmaksi precutissa.

        3) Tuuli ja sade sekä muut säähaitat

        Paikallaanrakentamisen läpimeno asennuksen aloittamisesta vesikattoon tai ulkoverhoukseen on oleellisesti pidempi, erityisesti alkuvaiheessa. Samalla haitallisten kelien todennäköisyys kasvaa. koskee jokaista vuodenaikaa.
        Suurelementtien asentamisessa ainostaan tuuli on vakava este. Normaali elementtiasennus kestää vähemmän kuin 8 tuntia, joten sopivan asennusikkunan löytyminen ei ole oikeasti mikään ongelma.

        4) Aikatauluongelmat (esim. ristikot myöhästyy 2 pv)
        Suurelementtitoimituksissa ristikot toimitetaan pääsäntöisesti samalla suurelementtien kanssa.
        Paikallaanrakennettaessa aikatauluista sen sijaan tulee ongelma monellakin tapaa: Pidempi läpimenoaika lisää erilaisia aikatauluun vaikuttavia häiriöitä. Esim suojaamiskerrat, varastointi, pilaantuminen ja hävikki. Näistä alempana.

        5) Töiden keskeytymisen aikainen suojaus
        Paikallaanrakentamisen pidempi läpimenoaika lisää suojaamiseen käytettävää aikaa ja kustannuksia. Pahimmillaan jää tekemättä. Sopimuksissa määritelty usein rakennuttajan tehtäväksi. Luvattoman usein laiminlyöty.
        Suurelementit toimitetaan muovissa, jotka poistetaan vasta kun ollaan säältä suojassa.

        6) Suunnitelmissa havaittu virhe tai puute
        En tiedä mitä ongelmia elementeillä. Väärillä piirustuksilla syntyy väärää jälkeä precutissakin.

        7) Läpiviennit ja muut installaatiot
        Läpiviennit jossain määrin elementeillä "ongelma", etenkin suunnittelemattomat. Suunnitelu auttaa.

        8) Viimehetken muutokset
        Jos ei haluta muuttaa kantavia rakenteita viime hetkillä, elementeillä ei sen isompia ongelmia kuin paikallaanrakentamallakaan.

        Sitten lisää paikallarakentamisen haasteita

        9) Työmaavaraston hallinta
        Paikallaanrakentamisessa rakennusosien määrä ja varastoinnin pituus aiheuttaa ongelmia. Mitä useampia osia, sitä enemmän menee aikaa niiden organisointiin ja varmistamiseen, että esimitallistetut tavarat menevät juuri siihen mihin ne on tarkoitettu. Huonosti hoidettuna joudutaan täydennystoimituksiin, jotka aiheuttavat muutoksia aikataluihin ja lisäävät läpimenoaikaa ja kustannuksia.
        Osien suojaaminen vie enemmän aikaa, joka lisäksi kertautuu pidemmälle ajalle

        10) Materiaalin pilaantuminen
        Paikallaanrakentamisessa pdempi läpimeno altistaa erilaisille vaurioille säästä, työmaasta, liikenteestä, nostoista ym johtuen. Pilaantuminen ja hävikki voi olla varsin merkittävä.

      • Jarkko Paperi
        listaasi kirjoitti:

        2) Perustuksen valmiusasteessa olevat puutteet (esim. täyttöjen puuttuminen)

        Paikallaanrakentamisessa tarvitaan usein enemmän ja kauemmin telineitä. Vierustäyttöjen puute muodostuu helposti ongelmaksi precutissa.

        3) Tuuli ja sade sekä muut säähaitat

        Paikallaanrakentamisen läpimeno asennuksen aloittamisesta vesikattoon tai ulkoverhoukseen on oleellisesti pidempi, erityisesti alkuvaiheessa. Samalla haitallisten kelien todennäköisyys kasvaa. koskee jokaista vuodenaikaa.
        Suurelementtien asentamisessa ainostaan tuuli on vakava este. Normaali elementtiasennus kestää vähemmän kuin 8 tuntia, joten sopivan asennusikkunan löytyminen ei ole oikeasti mikään ongelma.

        4) Aikatauluongelmat (esim. ristikot myöhästyy 2 pv)
        Suurelementtitoimituksissa ristikot toimitetaan pääsäntöisesti samalla suurelementtien kanssa.
        Paikallaanrakennettaessa aikatauluista sen sijaan tulee ongelma monellakin tapaa: Pidempi läpimenoaika lisää erilaisia aikatauluun vaikuttavia häiriöitä. Esim suojaamiskerrat, varastointi, pilaantuminen ja hävikki. Näistä alempana.

        5) Töiden keskeytymisen aikainen suojaus
        Paikallaanrakentamisen pidempi läpimenoaika lisää suojaamiseen käytettävää aikaa ja kustannuksia. Pahimmillaan jää tekemättä. Sopimuksissa määritelty usein rakennuttajan tehtäväksi. Luvattoman usein laiminlyöty.
        Suurelementit toimitetaan muovissa, jotka poistetaan vasta kun ollaan säältä suojassa.

        6) Suunnitelmissa havaittu virhe tai puute
        En tiedä mitä ongelmia elementeillä. Väärillä piirustuksilla syntyy väärää jälkeä precutissakin.

        7) Läpiviennit ja muut installaatiot
        Läpiviennit jossain määrin elementeillä "ongelma", etenkin suunnittelemattomat. Suunnitelu auttaa.

        8) Viimehetken muutokset
        Jos ei haluta muuttaa kantavia rakenteita viime hetkillä, elementeillä ei sen isompia ongelmia kuin paikallaanrakentamallakaan.

        Sitten lisää paikallarakentamisen haasteita

        9) Työmaavaraston hallinta
        Paikallaanrakentamisessa rakennusosien määrä ja varastoinnin pituus aiheuttaa ongelmia. Mitä useampia osia, sitä enemmän menee aikaa niiden organisointiin ja varmistamiseen, että esimitallistetut tavarat menevät juuri siihen mihin ne on tarkoitettu. Huonosti hoidettuna joudutaan täydennystoimituksiin, jotka aiheuttavat muutoksia aikataluihin ja lisäävät läpimenoaikaa ja kustannuksia.
        Osien suojaaminen vie enemmän aikaa, joka lisäksi kertautuu pidemmälle ajalle

        10) Materiaalin pilaantuminen
        Paikallaanrakentamisessa pdempi läpimeno altistaa erilaisille vaurioille säästä, työmaasta, liikenteestä, nostoista ym johtuen. Pilaantuminen ja hävikki voi olla varsin merkittävä.

        Kohta 1, eli mittavirheet..

      • Rauno Kangas
        listaasi kirjoitti:

        2) Perustuksen valmiusasteessa olevat puutteet (esim. täyttöjen puuttuminen)

        Paikallaanrakentamisessa tarvitaan usein enemmän ja kauemmin telineitä. Vierustäyttöjen puute muodostuu helposti ongelmaksi precutissa.

        3) Tuuli ja sade sekä muut säähaitat

        Paikallaanrakentamisen läpimeno asennuksen aloittamisesta vesikattoon tai ulkoverhoukseen on oleellisesti pidempi, erityisesti alkuvaiheessa. Samalla haitallisten kelien todennäköisyys kasvaa. koskee jokaista vuodenaikaa.
        Suurelementtien asentamisessa ainostaan tuuli on vakava este. Normaali elementtiasennus kestää vähemmän kuin 8 tuntia, joten sopivan asennusikkunan löytyminen ei ole oikeasti mikään ongelma.

        4) Aikatauluongelmat (esim. ristikot myöhästyy 2 pv)
        Suurelementtitoimituksissa ristikot toimitetaan pääsäntöisesti samalla suurelementtien kanssa.
        Paikallaanrakennettaessa aikatauluista sen sijaan tulee ongelma monellakin tapaa: Pidempi läpimenoaika lisää erilaisia aikatauluun vaikuttavia häiriöitä. Esim suojaamiskerrat, varastointi, pilaantuminen ja hävikki. Näistä alempana.

        5) Töiden keskeytymisen aikainen suojaus
        Paikallaanrakentamisen pidempi läpimenoaika lisää suojaamiseen käytettävää aikaa ja kustannuksia. Pahimmillaan jää tekemättä. Sopimuksissa määritelty usein rakennuttajan tehtäväksi. Luvattoman usein laiminlyöty.
        Suurelementit toimitetaan muovissa, jotka poistetaan vasta kun ollaan säältä suojassa.

        6) Suunnitelmissa havaittu virhe tai puute
        En tiedä mitä ongelmia elementeillä. Väärillä piirustuksilla syntyy väärää jälkeä precutissakin.

        7) Läpiviennit ja muut installaatiot
        Läpiviennit jossain määrin elementeillä "ongelma", etenkin suunnittelemattomat. Suunnitelu auttaa.

        8) Viimehetken muutokset
        Jos ei haluta muuttaa kantavia rakenteita viime hetkillä, elementeillä ei sen isompia ongelmia kuin paikallaanrakentamallakaan.

        Sitten lisää paikallarakentamisen haasteita

        9) Työmaavaraston hallinta
        Paikallaanrakentamisessa rakennusosien määrä ja varastoinnin pituus aiheuttaa ongelmia. Mitä useampia osia, sitä enemmän menee aikaa niiden organisointiin ja varmistamiseen, että esimitallistetut tavarat menevät juuri siihen mihin ne on tarkoitettu. Huonosti hoidettuna joudutaan täydennystoimituksiin, jotka aiheuttavat muutoksia aikataluihin ja lisäävät läpimenoaikaa ja kustannuksia.
        Osien suojaaminen vie enemmän aikaa, joka lisäksi kertautuu pidemmälle ajalle

        10) Materiaalin pilaantuminen
        Paikallaanrakentamisessa pdempi läpimeno altistaa erilaisille vaurioille säästä, työmaasta, liikenteestä, nostoista ym johtuen. Pilaantuminen ja hävikki voi olla varsin merkittävä.

        ...neljännesvuosisata on tullut pohdittua tuota listaa ja jostain kumman syystä monet asiat edelleen ovat juuri päinvastoin kuin sinun listassasi.

        * Vierustäytöistä on useilla elementtitehtailla "hirmuiset ukaasit" sopimusasiakirjoissaan, mikä tuntuisi nurinkuriselta, jos niillä täytöillä olis heille vain vähän merkitystä - miksiköhän?

        * Säähaitat realisoituvatkin useimmiten vasta elementtiasennuksen jälkeen. Elementtitalo on asennuksen jälkeen pidemmän aikaa ulkoisen suojauksen varassa. Paikallarakentaja taas pystyttää säätä hyvin kestävän rungon jälkeen vesikatteen alusrakenteet, jotka antavat sääsuojaa säätä huonommin kestäville työvaiheille. Tästä kohdasta et kyllä saa puhuttua etuisuutta elementtiraekntamiselle.

        * Aikatauluongelmista kirjoitetussa kohdassa väität, että ristikot toimitettaisiin pääsääntöisesti elementtitoimituksen yhteydessä, mikä ei käsittääkseni ole totta monenkaan suurelementtifirman kohdalla. Olennaista kuitenkin on tämä elementtirakentamisen aikataulujana, joka on niin tiivis, ettei sieltä löydy vaihtoehtoisia työpolkuja kuljettavaksi - jos joku tökkää siinä yhdellä polulla.

        * Työn keskeytymisen aikainen suojaus on paikallarakentajille rutiinia, elementtirakentajilla enempi tai vähempi poikkeustoimi. Kummallehan se homma on hankalampaa?

        * Suunnitelmissa havaitut virheet, läpiviennit ja muutostarpeet eivät ole kummallekaan järjestelmälle ongelma, jos kävivi niin onnellisesti, ettei niitä tarvittaisi. Sellaiset työmaat ovat vain kohtuullisen harvinaisia, joten kyllä sekin kiusa kannattaa huomioida.

        * Työmaavaraston hallinta on tietystikin haaste, muttei oikeesti mainitsemisen arvoinen tässä yhteydessä. Perinteinen suurelementtitalo ja paikallarakennettu eroavat toisistaan vain ulkoseinätarvikkeiden osalta ja mm. erittäin kriittinen materiaali - yläpohjavillat - ovat ihan yhtälailla "säitten armoilla" tai "huolella hoidettuna" rakentamisjärjestelmästä riippumatta. Ja noitten ulkoseinien osalta se ero on juuri siinä, että paikallarakentaja rakentaa ensin katon ja vasta sitten säälle alttiit osat ulkoseinästä - ja sen eron ansiosta sääriski kallistuu kyllä suurelementin puoleen.

        Et esittänyt kyllä sellaista uutta aineistoa, jonka perusteella mun pitäisi ruveta pitämään paikallarakentamista jotenkin ongelmallisena.

      • Rauno Kangas
    • Sahalla töissä 1966

      Sitenkös sinut laitettiin alulle kun kumiin tuli reikä, nää sun satusi tuosta Kastellin paremmuudesta voi upota näihin uusavuttomiin nörteihin muttei rakennus alasta ymmärtäviin ammattilaisiin, olit varmaan siellä Kastellin kauppiainen risteilyllä oppimassa uutta tyyliä kaupankäyntiin.

      • hah-haa

        Kastellikauppiaat eivät käy koskaan risteilyillä vaan koulutukset ovat Mercurin ym järkkäämiä ja mikä muu talotehdas on sellainen, ettei myyjille tarjota MISSÄÄN tilaisuudessa alkoholia????????
        JA SILTI KAUPPA KÄY =))))))))))

      • Lautakasoja muntunreunalla
        hah-haa kirjoitti:

        Kastellikauppiaat eivät käy koskaan risteilyillä vaan koulutukset ovat Mercurin ym järkkäämiä ja mikä muu talotehdas on sellainen, ettei myyjille tarjota MISSÄÄN tilaisuudessa alkoholia????????
        JA SILTI KAUPPA KÄY =))))))))))

        Olen ollut varmasti enemmän laivoissa eri merillä kun sinä ilman viinaa, taisi osua arkaan kohtaan tämä risteily asia. Joka päivä jonka olen kotona näen Kastellin, Älvärin, Mittatalon, Vaajatalon ja Pitkästä tehdyn Kastellin näköisen talon ja arvatkaapa viisaat mikä näistä taloista on tehty halvimmalla muittei säästäen.

    • on täällä

      www.kastelli.fi

    Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      92
      1773

    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      176
      1357

    3. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      16
      1168

    4. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      105
      1138

    5. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      53
      997

    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      87
      966

    7. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      81
      964

    8. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      67
      881

    9. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      289
      783

    10. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      768
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt