Paljonko maksaa peruskoululainen?
21.10.2008 11:45
Yhden peruskoululaisen oppivuosi maksaa vajaat 6500 euroa, käy ilmi Opetushallituksen tilastoista. Perusopetuksen kustannukset kasvoivat viime vuonna 3,6 prosenttia yleisen kustannustason nousun mukana.
Peruskoululaisesta aiheutuvia kuluja korottivat eniten kuljetuskustannusten nousu sekä muun oppilashuollon kallistuminen.
Peruskoulutuksen järjestäminen maksoi eniten harvaan asutuissa Lapin ja Kainuun maakunnissa. Edullisinta koulutus oli Kanta-Hämeessä.
Yhden lukiolaisen koulutus maksoi yhteiskunnalle vuodessa noin 5600 euroa. Lukio-opetus on perusopetusta halvempaa muun muassa siksi, että lukiolainen maksaa itse kirjansa.
Ammatillinen perusopetus maksoi yhtä opiskelijaa kohti noin 8900 euroa. Ammattikoulutus on lukiota kalliimpaa muun muassa hintavien laitteiden ja materiaalien takia. Opetuksen osuus ammattikoulutuksen kuluista on 56 prosenttia, kun se lukiossa on 73 prosenttia.
Pienille lapsille järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta maksoi kunnille keskimäärin 1300 euroa lasta kohden.
STT
21.10.2008 11:45
Yhden peruskoululaisen oppivuosi maksaa vajaat 6500 euroa, käy ilmi Opetushallituksen tilastoista. Perusopetuksen kustannukset kasvoivat viime vuonna 3,6 prosenttia yleisen kustannustason nousun mukana.
Peruskoululaisesta aiheutuvia kuluja korottivat eniten kuljetuskustannusten nousu sekä muun oppilashuollon kallistuminen.
Peruskoulutuksen järjestäminen maksoi eniten harvaan asutuissa Lapin ja Kainuun maakunnissa. Edullisinta koulutus oli Kanta-Hämeessä.
Yhden lukiolaisen koulutus maksoi yhteiskunnalle vuodessa noin 5600 euroa. Lukio-opetus on perusopetusta halvempaa muun muassa siksi, että lukiolainen maksaa itse kirjansa.
Ammatillinen perusopetus maksoi yhtä opiskelijaa kohti noin 8900 euroa. Ammattikoulutus on lukiota kalliimpaa muun muassa hintavien laitteiden ja materiaalien takia. Opetuksen osuus ammattikoulutuksen kuluista on 56 prosenttia, kun se lukiossa on 73 prosenttia.
Pienille lapsille järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta maksoi kunnille keskimäärin 1300 euroa lasta kohden.
STT
Vastaukset 1
Vanhimmat
varoissakin - NYKYISIN. Ei niin ennen ollut, kun koulut eivät olleet joutuneet säästökuurien kohteeksi. Nythän esim. Helsingissä säästetään kaikessa mahdollisessa opetusmateriaalissa, välillä tuntuu, että edes uuden lyijykynän saaminen ei ole itsestäänselvyys, kuten ennen oli. Ei ole kovin hyvä esimerkki rahanpuutteesta, mutta kertoo jotain siitä, miten tiukalle rahat on vedetty.
Nyt kaiken ampumistapausten jälkeisen metelöinnin jälkeen Helsinki alkaa kuulema kiireellä remppaamaan niitä kouluja, joiden sisäilmän laatu on jo vuosia sitten todettu huonoksi...
Ei 80-luvulla kouluissa ollut puutetta mistään ja kaikki olivat sen suhteen tyytyväisiä. Ei lapsi saisi ilmeisesti saisi maksaa enää mitään yhteiskunnalle, lasten pitäisi kasvaa ihan itsekseen vain jostain putkahdellen. Tällä tarkoitan siis sitä, että edes todellisessa köyhyydessä eläviä perheitä ei tueta. Ennen todellista köyhyyttä ei edes tunnettu ja silti tuettiin nimenomaan lapsiperheitä, jotka olivat huonommassa asemassa keskivertoväestöön verrattuna. Mutta eipä silloin ollut ihmisillä tällaista henkistä huonovointisuuttakaan kuin nykyisin.