Lämpötolpasta

syistä JOHTO POIS TOLPASTA JA TOLPPA LUKKOON!!!!

sähkö kirjoitti:

syistä JOHTO POIS TOLPASTA JA TOLPPA LUKKOON!!!!

johto on otettava irti ja tolppa lukittava .

junnu kirjoitti:

johto on otettava irti ja tolppa lukittava .

Varkaushan tuo on. Samantekevää onko se sähköturvallisesti oikein vai väärin. varkaus se on silti. Sähköttömän johdon pitäminen tolpassa ei ole edes laitonta. Sähköllisen johdon jättäminen taas on edesvastuutonta.

vaan kirjoitti:

Varkaushan tuo on. Samantekevää onko se sähköturvallisesti oikein vai väärin. varkaus se on silti. Sähköttömän johdon pitäminen tolpassa ei ole edes laitonta. Sähköllisen johdon jättäminen taas on edesvastuutonta.

Lue lisää

Johtohan on sähkötön kun se irroitetaan kuormalähteestään (autosta)...

Samppa kirjoitti:

Johtohan on sähkötön kun se irroitetaan kuormalähteestään (autosta)...

se ole kuitenkin jännitteellinen??

sähkö kirjoitti:

se ole kuitenkin jännitteellinen??

Jos johdossa ei kulje virtaa, ei kulje kyllä jännitettäkään. Jännitteellinen johto on kytketty johto, siis molemmista päistä kytketty.

Toki johto muuttuu jännitteelliseksi jos työnnät vasurilla sukkapuikon toiseen ja oikealla toiseen.

Turvallisuusriski johdon jättäminen tolpaan toki on, pudotessaan esim. vesilammikkoon.

Samppa kirjoitti:

Jos johdossa ei kulje virtaa, ei kulje kyllä jännitettäkään. Jännitteellinen johto on kytketty johto, siis molemmista päistä kytketty.

Toki johto muuttuu jännitteelliseksi jos työnnät vasurilla sukkapuikon toiseen ja oikealla toiseen.

Turvallisuusriski johdon jättäminen tolpaan toki on, pudotessaan esim. vesilammikkoon.

Lue lisää

oikaisusta.....

Samppa kirjoitti:

Jos johdossa ei kulje virtaa, ei kulje kyllä jännitettäkään. Jännitteellinen johto on kytketty johto, siis molemmista päistä kytketty.

Toki johto muuttuu jännitteelliseksi jos työnnät vasurilla sukkapuikon toiseen ja oikealla toiseen.

Turvallisuusriski johdon jättäminen tolpaan toki on, pudotessaan esim. vesilammikkoon.

Lue lisää

Kyllä siinä se jännite on vaikkei se ole kytketty autoon. Ajatellaampa tilannetta että kojepistokytkin putoaa maahan ja siinä on esim. vettä siten että jännite leviää kosteuden vuoksi ympäristöön muodostaen vaarallisen askeljännitteen johon esim. lapsi kuolee. Tulet saamaan syytteen kuolemantuottamuksesta (siis tuottamuksellinen syy turmaan) josta jysähtää vankeutta. Käy nyt ensitöiksesi kiittämässä sitä henkilöä joka on hävittänyt raskauttavan todistekappaleen sinua vastaan. Muutoin tiedoksi että jo 30mA virta joka kestää yli sydänjakson riittää kuoleman aiheuttamiseen.

Johdot pois tolpista kirjoitti:

Kyllä siinä se jännite on vaikkei se ole kytketty autoon. Ajatellaampa tilannetta että kojepistokytkin putoaa maahan ja siinä on esim. vettä siten että jännite leviää kosteuden vuoksi ympäristöön muodostaen vaarallisen askeljännitteen johon esim. lapsi kuolee. Tulet saamaan syytteen kuolemantuottamuksesta (siis tuottamuksellinen syy turmaan) josta jysähtää vankeutta. Käy nyt ensitöiksesi kiittämässä sitä henkilöä joka on hävittänyt raskauttavan todistekappaleen sinua vastaan. Muutoin tiedoksi että jo 30mA virta joka kestää yli sydänjakson riittää kuoleman aiheuttamiseen.

Lue lisää

Voi olla, että koulun opista on jo suurin osa unohtunut mutta olen varma etten ole kuullutkaan "askeljännitteestä"?

Tarkoitit ilmeisesti, että veteen tippuessaan vesi muodostaa eristämättömän jännitteellisen kosketuspinnan. Jännitteellisen siksi, että vesi toimii johtimena ja - napojen välillä.

Kuitenkin puhuttaessa autosta irroitetusta lämmitysjohdosta käsitän, että johto on nostettu esim. tolpan "nokkaan" jolloin johdon eristeiden ollessa kunnossa johto EI ole jännitteellinen.

Ja mitä tulee kuviteltuun tilanteeseen, jossa johto tippuu veteen (tietämättä veden muodostamaa vastusta) väitän, että tolpan sulake laukeaa ja vaaraa ei näinollen synny.

Mitä taas tulee rikosoikeudelliseen vastuuseen, kuolemantuottamussyyte muuttuu huolimattomuudeksi kun esitutkinnassa ilmoitat unohtaneesi irroittaa johdon autosta lähtiessäsi joten se on varmaan tippunut siihen lammikkoon (aamutunteina on myös hämärää ja tumma johto näkyy kovin huonosti).

Naapurin olisi fiksusti toimiessaan täytynyt ottaa johto irti tolpan pistotulpasta ja joko jättää se roikkumaan tolppaan tai jättää urospistoke lukittavan tolpan sisälle ja loppujohto roikkumaan. TAI EDES JÄTTÄÄ TOLPPAPAIKAN OMISTAJALLE VIESTI KUKA ON JOHDON TAKAVARIKOINUT.

Samppa kirjoitti:

Voi olla, että koulun opista on jo suurin osa unohtunut mutta olen varma etten ole kuullutkaan "askeljännitteestä"?

Tarkoitit ilmeisesti, että veteen tippuessaan vesi muodostaa eristämättömän jännitteellisen kosketuspinnan. Jännitteellisen siksi, että vesi toimii johtimena ja - napojen välillä.

Kuitenkin puhuttaessa autosta irroitetusta lämmitysjohdosta käsitän, että johto on nostettu esim. tolpan "nokkaan" jolloin johdon eristeiden ollessa kunnossa johto EI ole jännitteellinen.

Ja mitä tulee kuviteltuun tilanteeseen, jossa johto tippuu veteen (tietämättä veden muodostamaa vastusta) väitän, että tolpan sulake laukeaa ja vaaraa ei näinollen synny.

Mitä taas tulee rikosoikeudelliseen vastuuseen, kuolemantuottamussyyte muuttuu huolimattomuudeksi kun esitutkinnassa ilmoitat unohtaneesi irroittaa johdon autosta lähtiessäsi joten se on varmaan tippunut siihen lammikkoon (aamutunteina on myös hämärää ja tumma johto näkyy kovin huonosti).

Naapurin olisi fiksusti toimiessaan täytynyt ottaa johto irti tolpan pistotulpasta ja joko jättää se roikkumaan tolppaan tai jättää urospistoke lukittavan tolpan sisälle ja loppujohto roikkumaan. TAI EDES JÄTTÄÄ TOLPPAPAIKAN OMISTAJALLE VIESTI KUKA ON JOHDON TAKAVARIKOINUT.

Lue lisää

Koetahan nyt kaivaa ne oppikirjat esiin ja puhua asioista oikeilla termeillä. Askeljännitteellä tarkoitetaan askeleen yli vaikuttavaa jännitettä. Eikä se sulake välttämättä pala vaikka johto tippuu veteen. Siinä voi kulkea jopa 10A virta tuntikausia ja tällöin juuri on vaara että kyseinen virta voi aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen ja jännite askeleen yli voi nousta niin suureksi että se aiheuttaa kehon läpi kulkiessaan onnettomuuden. Mutta jokatapauksessa jännite siinä johdossa on koko ajan.

Turvallisuus ennen kaikkea kirjoitti:

Koetahan nyt kaivaa ne oppikirjat esiin ja puhua asioista oikeilla termeillä. Askeljännitteellä tarkoitetaan askeleen yli vaikuttavaa jännitettä. Eikä se sulake välttämättä pala vaikka johto tippuu veteen. Siinä voi kulkea jopa 10A virta tuntikausia ja tällöin juuri on vaara että kyseinen virta voi aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen ja jännite askeleen yli voi nousta niin suureksi että se aiheuttaa kehon läpi kulkiessaan onnettomuuden. Mutta jokatapauksessa jännite siinä johdossa on koko ajan.

Lue lisää

No nyt on opiskeltu... askeljännitteen termi on nyt tuttu, myös siitä aiheutuvat vaarantekijät. Kiitoksia opista :)

Ja opiskeluhan kannattaa aina, selvisi myös, että ulkopistorasioissa on käytettävä määräysten mukaisesti (uusissa rakennuksissa) vikavirtasuojaa jonka nimellisteho on 30mA, eli jos sulake ei reagoi niin vikavirtasuoja kyllä.

Tietenkään ei voida yleistää, että etenkään vuokra-asukas olisi tietoinen onko yhtiön tolpissa suoja vai ei, eli johto mieluummin irti.

Korjaan vielä omia sanomisiani ja sinun kommenttejasi: Eli lämmitysjohtohan sisältää jännitteellisen johtimen ja nollajohtimen (liittimen naaraspäässä kutsutaan kohtioksi) kun johto on kytketty tolppaan ja kytkin on kiinni. Eli johto on jännitteellinen mutta virta ei kulje, ei ennenkuin kohtioden välille asetetaan johdin.

Muistathan, että tuo jännite ei askeleen yli nouse vaan virta. Virta tappaa, jännite ei.

Tämä keskustelu on sävystään huolimatta ollut erittäin sivistävää, ainakin minulle. Kiios siitä ;)

Samppa kirjoitti:

No nyt on opiskeltu... askeljännitteen termi on nyt tuttu, myös siitä aiheutuvat vaarantekijät. Kiitoksia opista :)

Ja opiskeluhan kannattaa aina, selvisi myös, että ulkopistorasioissa on käytettävä määräysten mukaisesti (uusissa rakennuksissa) vikavirtasuojaa jonka nimellisteho on 30mA, eli jos sulake ei reagoi niin vikavirtasuoja kyllä.

Tietenkään ei voida yleistää, että etenkään vuokra-asukas olisi tietoinen onko yhtiön tolpissa suoja vai ei, eli johto mieluummin irti.

Korjaan vielä omia sanomisiani ja sinun kommenttejasi: Eli lämmitysjohtohan sisältää jännitteellisen johtimen ja nollajohtimen (liittimen naaraspäässä kutsutaan kohtioksi) kun johto on kytketty tolppaan ja kytkin on kiinni. Eli johto on jännitteellinen mutta virta ei kulje, ei ennenkuin kohtioden välille asetetaan johdin.

Muistathan, että tuo jännite ei askeleen yli nouse vaan virta. Virta tappaa, jännite ei.

Tämä keskustelu on sävystään huolimatta ollut erittäin sivistävää, ainakin minulle. Kiios siitä ;)

Lue lisää

Menköön nyt samaan hintaan vielä laksentakaava tuosta askelJÄNNITTEESTÄ. Jos esim. 10A virta kulkeen maassa kahden pisteen välillä 1m matakalla, jossa askel on potentiaalieron suuntaisesti ja askeleen pituus on 0,5. Käyttöjännite on 230V oletusarvona on että koko käyttöjännite tuhlaantuu tuohon 1m matkaan. Puolen metrin askeleessa askeljännite on 115V. Josta jalka / jalka impedanssi kehossa on n.3kohm. Mikä puolestaan aiheuttaa kehoon 38mA virran. Mikä voi otteen muuttuessa käsikosketukseen aiheuttaa sydänlihaksessa tuon kammiovärinän tarvitseman 30mA virran. Eli jälleen ensin on aina se potentiaaliero ja impedanssista riippuen syntyy siihen verrannollinen virta.

Ei oppi ojaan kaada kirjoitti:

Menköön nyt samaan hintaan vielä laksentakaava tuosta askelJÄNNITTEESTÄ. Jos esim. 10A virta kulkeen maassa kahden pisteen välillä 1m matakalla, jossa askel on potentiaalieron suuntaisesti ja askeleen pituus on 0,5. Käyttöjännite on 230V oletusarvona on että koko käyttöjännite tuhlaantuu tuohon 1m matkaan. Puolen metrin askeleessa askeljännite on 115V. Josta jalka / jalka impedanssi kehossa on n.3kohm. Mikä puolestaan aiheuttaa kehoon 38mA virran. Mikä voi otteen muuttuessa käsikosketukseen aiheuttaa sydänlihaksessa tuon kammiovärinän tarvitseman 30mA virran. Eli jälleen ensin on aina se potentiaaliero ja impedanssista riippuen syntyy siihen verrannollinen virta.

Lue lisää

Nyt ihan oikeasti mielenkiinnosta kyselen:

Eli löysin kyllä nuo kaavat aika nopeastikin mutta ajatusleikkiä jatkaakseni tuli mieleen seuraavaa: Oletuksena, että kyseessä olisi lapsi, tulisi impedanssi olemaan pienempi (onko tähän laskentakaavaa, esim. painoon perustuvaa?) ja askeljännite pienempi. Esim. askel 20cm, askeljännite 46V ja oletetaan, että kehon impedanssi olisi 1/3 -> 1kohm, virta olisi 46mA.

Terveydelliset vaikutukset tulisivat olemaan huonot JOS sähkövirta kulkisi sydämen läpi. Se kuinka todennäköistä se on em. virroilla ja jännitteillä on, en lähde edes arvailemaan. Eli pahin kombinaatio olisi kädestä-käteen, seuraavaksi pahin vastakkaisesta jalasta vastakkaiseen käteen ja vaarattomimpana pidän tuota jalasta-jalkaan kombinaatiota.

Kun taas otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet (edelleen puhutaan lämmitystolpan johdosta) eletään lämmityskautta ja ihmisten pukeutuminen on todennäköisesti jotain muuta kuin paljaat jalat. Talvikengät paksuine pohjineen tai saappaat eristävät jo niin hyvin, että mahtaako tulla suurtakaan vahinkoa?

Samppa kirjoitti:

Jos johdossa ei kulje virtaa, ei kulje kyllä jännitettäkään. Jännitteellinen johto on kytketty johto, siis molemmista päistä kytketty.

Toki johto muuttuu jännitteelliseksi jos työnnät vasurilla sukkapuikon toiseen ja oikealla toiseen.

Turvallisuusriski johdon jättäminen tolpaan toki on, pudotessaan esim. vesilammikkoon.

Lue lisää

Sulla ei taida olla yhtään sähkötekniikan opintoja takana?

Joskus sitä ihmettelee että miten ihmiset onnistuu keksimään mitä älyttömämpiä temppuja sähkön kanssa. Mutta jos tiedot on tuota tasoa, niin eipä se sitten mikään ihme ole.

PS. jännite on korkeampi silloin kun virtaa ei kulje.

Samppa kirjoitti:

Nyt ihan oikeasti mielenkiinnosta kyselen:

Eli löysin kyllä nuo kaavat aika nopeastikin mutta ajatusleikkiä jatkaakseni tuli mieleen seuraavaa: Oletuksena, että kyseessä olisi lapsi, tulisi impedanssi olemaan pienempi (onko tähän laskentakaavaa, esim. painoon perustuvaa?) ja askeljännite pienempi. Esim. askel 20cm, askeljännite 46V ja oletetaan, että kehon impedanssi olisi 1/3 -> 1kohm, virta olisi 46mA.

Terveydelliset vaikutukset tulisivat olemaan huonot JOS sähkövirta kulkisi sydämen läpi. Se kuinka todennäköistä se on em. virroilla ja jännitteillä on, en lähde edes arvailemaan. Eli pahin kombinaatio olisi kädestä-käteen, seuraavaksi pahin vastakkaisesta jalasta vastakkaiseen käteen ja vaarattomimpana pidän tuota jalasta-jalkaan kombinaatiota.

Kun taas otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet (edelleen puhutaan lämmitystolpan johdosta) eletään lämmityskautta ja ihmisten pukeutuminen on todennäköisesti jotain muuta kuin paljaat jalat. Talvikengät paksuine pohjineen tai saappaat eristävät jo niin hyvin, että mahtaako tulla suurtakaan vahinkoa?

Lue lisää

Ajatteleppa tilannetta jossa maassa lojuu viallinen johto ja joku esimerkiski astuu sen päälle kosteilla kengillä ja koskee samaan aikaan maadoitettua lämmitystolppaa paljain käsin. Silloin jalasta käteen löytyy tuo 230V jännite ja huom. tällöin puhutaan sinimuotoisen jännitteen tehollisarvosta, jännitteen huippuarvo on kuitenkin suurempi 325V. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että yksi raaja on noin 1000 ohmia, eli jalasta käteen 2000 ohmia, eli virtaa menee huipuissa 160mA ja tehollisestikkin 115mA. Riittää helposti tappamaan ihmisen.

Samppa kirjoitti:

Nyt ihan oikeasti mielenkiinnosta kyselen:

Eli löysin kyllä nuo kaavat aika nopeastikin mutta ajatusleikkiä jatkaakseni tuli mieleen seuraavaa: Oletuksena, että kyseessä olisi lapsi, tulisi impedanssi olemaan pienempi (onko tähän laskentakaavaa, esim. painoon perustuvaa?) ja askeljännite pienempi. Esim. askel 20cm, askeljännite 46V ja oletetaan, että kehon impedanssi olisi 1/3 -> 1kohm, virta olisi 46mA.

Terveydelliset vaikutukset tulisivat olemaan huonot JOS sähkövirta kulkisi sydämen läpi. Se kuinka todennäköistä se on em. virroilla ja jännitteillä on, en lähde edes arvailemaan. Eli pahin kombinaatio olisi kädestä-käteen, seuraavaksi pahin vastakkaisesta jalasta vastakkaiseen käteen ja vaarattomimpana pidän tuota jalasta-jalkaan kombinaatiota.

Kun taas otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet (edelleen puhutaan lämmitystolpan johdosta) eletään lämmityskautta ja ihmisten pukeutuminen on todennäköisesti jotain muuta kuin paljaat jalat. Talvikengät paksuine pohjineen tai saappaat eristävät jo niin hyvin, että mahtaako tulla suurtakaan vahinkoa?

Lue lisää

Tuosta kenkäasiasta ei kannata paljon turvallisuuden tunteeseen tuudittautua. Nykyään kengänpohjissa on siirrytty käyttämään nk. ESD materiaalia joka on nimenomaan johtavaa materiaalia ja tämä yhdistettynä märkään alustaan painon kanssa huonontaa tilannetta entisestään. Toinen kysymys on sitten tuo kehon sisäinen impedanssi joka onkin jo monimutkaisempi juttu koska siihen vaikuttaa kehon yli vaikuttava jännite ja voidaan keskimääräisesti todeta että jännitteen noustua yli 110V alkaa impedanssi tippua voimakkaasti mikä tietysti johtaa sisäisen virran kasvuun samassa suhteessa. Siihen asiaan että jännite tippuisi kun virta kasvaa ei todellakaan tapahdu näin ainakaan siinä suhteessa että sillä olisi merkitystä sähköiskun kannalta. Jännitteen alenemaahan sallitaan ryhmäjohtoalueella nimellisvirralla 2% joten se ei vaikuta millään tavalla silloin kun kyseessä on sähköisku.

Mitä vielä kirjoitti:

Tuosta kenkäasiasta ei kannata paljon turvallisuuden tunteeseen tuudittautua. Nykyään kengänpohjissa on siirrytty käyttämään nk. ESD materiaalia joka on nimenomaan johtavaa materiaalia ja tämä yhdistettynä märkään alustaan painon kanssa huonontaa tilannetta entisestään. Toinen kysymys on sitten tuo kehon sisäinen impedanssi joka onkin jo monimutkaisempi juttu koska siihen vaikuttaa kehon yli vaikuttava jännite ja voidaan keskimääräisesti todeta että jännitteen noustua yli 110V alkaa impedanssi tippua voimakkaasti mikä tietysti johtaa sisäisen virran kasvuun samassa suhteessa. Siihen asiaan että jännite tippuisi kun virta kasvaa ei todellakaan tapahdu näin ainakaan siinä suhteessa että sillä olisi merkitystä sähköiskun kannalta. Jännitteen alenemaahan sallitaan ryhmäjohtoalueella nimellisvirralla 2% joten se ei vaikuta millään tavalla silloin kun kyseessä on sähköisku.

Lue lisää

,,,

Anssi kirjoitti:

Sulla ei taida olla yhtään sähkötekniikan opintoja takana?

Joskus sitä ihmettelee että miten ihmiset onnistuu keksimään mitä älyttömämpiä temppuja sähkön kanssa. Mutta jos tiedot on tuota tasoa, niin eipä se sitten mikään ihme ole.

PS. jännite on korkeampi silloin kun virtaa ei kulje.

Lue lisää

Eli multa on sit menny joku poikkeussääntö esim. kaavasta U=R*I ohi?

Jos nyt lasketaan vaikka teoreettisesti malliluvuilla R=1kohm ja I=0A, saadaan peruskoulu (huom. ei lukio) matematiikalla tästä 1000*0 ja tähän asti tulos on ollut 0....?

Mikäli kaava on tosiaan vuosien varrella muuttunut niin myönnän olleeni pahasti väärässä.

Mitä vielä kirjoitti:

Tuosta kenkäasiasta ei kannata paljon turvallisuuden tunteeseen tuudittautua. Nykyään kengänpohjissa on siirrytty käyttämään nk. ESD materiaalia joka on nimenomaan johtavaa materiaalia ja tämä yhdistettynä märkään alustaan painon kanssa huonontaa tilannetta entisestään. Toinen kysymys on sitten tuo kehon sisäinen impedanssi joka onkin jo monimutkaisempi juttu koska siihen vaikuttaa kehon yli vaikuttava jännite ja voidaan keskimääräisesti todeta että jännitteen noustua yli 110V alkaa impedanssi tippua voimakkaasti mikä tietysti johtaa sisäisen virran kasvuun samassa suhteessa. Siihen asiaan että jännite tippuisi kun virta kasvaa ei todellakaan tapahdu näin ainakaan siinä suhteessa että sillä olisi merkitystä sähköiskun kannalta. Jännitteen alenemaahan sallitaan ryhmäjohtoalueella nimellisvirralla 2% joten se ei vaikuta millään tavalla silloin kun kyseessä on sähköisku.

Lue lisää

Eli kenkäasia voidaan siis ohittaa turvallisuustekijänä.

Keskitytään sen sijaan laskennallisiin arvoihin:

En ihan tarkkaan tiedä missä vaiheessa kirjoittamaani olen antanut ymmärtää, että jännitteen tippuessa virta kasvaisi mutta eipä jahkata sitä.

Nyt askeljännitteen termin oppineena askarruttaa määrittyykö jännitteen määrä nimenomaan jalkojen välisen matkan suhteesta "lätäkön" kokoon? Ja jos määräytyy niin silloinhan jännite voisi olla

Samppa kirjoitti:

Eli kenkäasia voidaan siis ohittaa turvallisuustekijänä.

Keskitytään sen sijaan laskennallisiin arvoihin:

En ihan tarkkaan tiedä missä vaiheessa kirjoittamaani olen antanut ymmärtää, että jännitteen tippuessa virta kasvaisi mutta eipä jahkata sitä.

Nyt askeljännitteen termin oppineena askarruttaa määrittyykö jännitteen määrä nimenomaan jalkojen välisen matkan suhteesta "lätäkön" kokoon? Ja jos määräytyy niin silloinhan jännite voisi olla

Lue lisää

Tuo viittaus jännitteen alenemiseen oli tuolla Anssin jutussa. Mitä tulee askeljännitteeseen se on tietenkin suhteessa askelväliin. Ja ohjeena onkin jos joutuu alueelle jossa on ko. jännitteelle alttiin alueelta poistuminen tapahtuu loikkimalla siten että vain yksi jalka on kerrallaan maassa. Tietysti tilannetta jossa joutuu askeljännitteelle alttiiksi tapahtuu todella harvoin ja yleensä kyseessä on myrskytuhojen yhteydessä maahan tippuneet sähkölangat. Toki tuo askeljännite voi olla mikä hyvänsä aina nollasta täyteen jännitteseen riippuen alustasta ja askeleen pituudesta. Mitä tulee tuohon kehon impedanssiin niin impedanssi on hyvin vakio aina tuohon 110V rajaan saakka ja siinäkin esiintyy yksilöllisiä eroja kuten sisäisessä impedansissakin.

Mitä vielä kirjoitti:

Tuosta kenkäasiasta ei kannata paljon turvallisuuden tunteeseen tuudittautua. Nykyään kengänpohjissa on siirrytty käyttämään nk. ESD materiaalia joka on nimenomaan johtavaa materiaalia ja tämä yhdistettynä märkään alustaan painon kanssa huonontaa tilannetta entisestään. Toinen kysymys on sitten tuo kehon sisäinen impedanssi joka onkin jo monimutkaisempi juttu koska siihen vaikuttaa kehon yli vaikuttava jännite ja voidaan keskimääräisesti todeta että jännitteen noustua yli 110V alkaa impedanssi tippua voimakkaasti mikä tietysti johtaa sisäisen virran kasvuun samassa suhteessa. Siihen asiaan että jännite tippuisi kun virta kasvaa ei todellakaan tapahdu näin ainakaan siinä suhteessa että sillä olisi merkitystä sähköiskun kannalta. Jännitteen alenemaahan sallitaan ryhmäjohtoalueella nimellisvirralla 2% joten se ei vaikuta millään tavalla silloin kun kyseessä on sähköisku.

Lue lisää

Mulla ainakin on ollut talvikenkiä, joista on pohja murtunut ja niissä kengissä sukatkin kastuu...

Joku voi mennä vaikka kontalleen sen johdon päälle ja nojata samalla pylvääsee. Eikä tähän temppuun tarvita edes lasta, vaan joku voi vaikka kaivaa autonsa alle pudonnutta lumiharjaa.

Siinä olet oikeassa että jännitteen alenemalla ei ole sähköiskuasioissa juurikaan merkitystä.

Mistä kehittelit tuon impedanssijutun? Miten jännite vaikuttaa impedanssiin?

Samppa kirjoitti:

Eli multa on sit menny joku poikkeussääntö esim. kaavasta U=R*I ohi?

Jos nyt lasketaan vaikka teoreettisesti malliluvuilla R=1kohm ja I=0A, saadaan peruskoulu (huom. ei lukio) matematiikalla tästä 1000*0 ja tähän asti tulos on ollut 0....?

Mikäli kaava on tosiaan vuosien varrella muuttunut niin myönnän olleeni pahasti väärässä.

Lue lisää

Aikaisemmin väitit että jos ei ole virtaa, niin ei ole jännitettäkään. Tämä todisti sen että tavallinen pulliainen ei juurikaan ymmärrä sähköstä, joten parempi olla soveltamatta sähköturvallisuusmääräyksiä.

Kun virta on nolla niin jännitehäviö on myös nolla, eli siellä lämimitysroikan pistokkeen päässä kyttää 230V.

Jos taas johdon päässä on kuormana auto ja sisätilalämmppäri, joiden yhteisteho on esimerkiksi 2300W, eli virtaa menee 10A. Ja autotolpan syöttökaapelin vastus roikkan kanssa on vaikka 2 ohmia, niin jännite alenee 20V. Eli sähköisku tuleekin "vain" 210V jännitteestä.

Anssi kirjoitti:

Mulla ainakin on ollut talvikenkiä, joista on pohja murtunut ja niissä kengissä sukatkin kastuu...

Joku voi mennä vaikka kontalleen sen johdon päälle ja nojata samalla pylvääsee. Eikä tähän temppuun tarvita edes lasta, vaan joku voi vaikka kaivaa autonsa alle pudonnutta lumiharjaa.

Siinä olet oikeassa että jännitteen alenemalla ei ole sähköiskuasioissa juurikaan merkitystä.

Mistä kehittelit tuon impedanssijutun? Miten jännite vaikuttaa impedanssiin?

Lue lisää

Tuota impedanssi juttua en sentään ole itse tutkinut vaan kyllä se perustuu prof, Gottfried Biegelmeierin tutkimuksiin. Kaikkea ei sentään sähkötekniikassakaan kannata keksiä uudelleen. Jos jollakulla riittää asiaan lisäkiinnostusta voisi aluksi lukaista nuo tutkimustulokset ja jos käytännön kysyttävää asia tiimoilta tulee, niin koetetaan vastailla.

Mielestäni kyseessä on enemmänkin harmiton 'jäynä' kuin varkaus. Johtohan oli siellä missä sen ei pitänyt olla, eli tolpassa. Ymmärrän hyvin, että joku on hermostunut siihen että johdot jätetään paikoilleen ja vienyt sen. Lieventävä asianhaara, sitä saa mitä tilaa. Vaikka sinä et yleensä jätä johtoa tolppaan, niin ehkä joku toinen on jättänyt muutamna kerran liikaa.

En silti oikein ymmärrä tapausta. Jos kerran johto on paikallaan, niin että sen pystyy irrottamaan, niin joko tolpassa ei ole lukittavaa kantta ollenkaan tai kansi ei ole lukittu. Niin tai näin, mutta eikos tuossa tolpassa ole silloin myös joku aikakello tai muu kytkin jolla virran saa kytkettyä päälle?

-Arttu- kirjoitti:

Mielestäni kyseessä on enemmänkin harmiton 'jäynä' kuin varkaus. Johtohan oli siellä missä sen ei pitänyt olla, eli tolpassa. Ymmärrän hyvin, että joku on hermostunut siihen että johdot jätetään paikoilleen ja vienyt sen. Lieventävä asianhaara, sitä saa mitä tilaa. Vaikka sinä et yleensä jätä johtoa tolppaan, niin ehkä joku toinen on jättänyt muutamna kerran liikaa.

En silti oikein ymmärrä tapausta. Jos kerran johto on paikallaan, niin että sen pystyy irrottamaan, niin joko tolpassa ei ole lukittavaa kantta ollenkaan tai kansi ei ole lukittu. Niin tai näin, mutta eikos tuossa tolpassa ole silloin myös joku aikakello tai muu kytkin jolla virran saa kytkettyä päälle?

Lue lisää

Tolpassa on lukittava kansi ja se oli myös lukossa. Tolpan avain vaan käy jokaiseen tolppaan parkkipaikalla...Eli juuri tämän takia on melko varma, että kyseessä siis talon asukas eikä joku muu johdon tarpeessa oleva ( tolppaan yksi "vara-avain" taloyhtiön tiloissa).
Hmm, pitäsköhän itsekin ruveta harrastelemaan harmittomia jäyniä ja vaikka lainata naapurin pyörää tms. ja jättää palauttamatta =)

Teea kirjoitti:

Tolpassa on lukittava kansi ja se oli myös lukossa. Tolpan avain vaan käy jokaiseen tolppaan parkkipaikalla...Eli juuri tämän takia on melko varma, että kyseessä siis talon asukas eikä joku muu johdon tarpeessa oleva ( tolppaan yksi "vara-avain" taloyhtiön tiloissa).
Hmm, pitäsköhän itsekin ruveta harrastelemaan harmittomia jäyniä ja vaikka lainata naapurin pyörää tms. ja jättää palauttamatta =)

Lue lisää

Jos olet lukinnut tolpan ja jättänyt johdon paikoilleen on hieman sama kuin olisit lukinnut pyörävajan ja jättänyt pyörän ulos. Eköhän se johtosi jostain löydy uskoisin että kyseessä on vain opettavainen huostaanotto ja johtosi kyllä palautetaan.

Killtti setä kirjoitti:

Jos olet lukinnut tolpan ja jättänyt johdon paikoilleen on hieman sama kuin olisit lukinnut pyörävajan ja jättänyt pyörän ulos. Eköhän se johtosi jostain löydy uskoisin että kyseessä on vain opettavainen huostaanotto ja johtosi kyllä palautetaan.

Lue lisää

Ajatusmallisi vastaa sitä, jos joku lukitsee pyöränsä takarenkaastaan talon seinään niin sen voi varastaa IHAN helposti.

Eli selvennyksen vuoksi; lukittavat lämmitystolpat ovat yleensä varustettu lämmitysjohdon vahvuisella reiällä jolloin luukun voi lukita ilman, että joutuu johtoa irroittamaan.

Samppa kirjoitti:

Ajatusmallisi vastaa sitä, jos joku lukitsee pyöränsä takarenkaastaan talon seinään niin sen voi varastaa IHAN helposti.

Eli selvennyksen vuoksi; lukittavat lämmitystolpat ovat yleensä varustettu lämmitysjohdon vahvuisella reiällä jolloin luukun voi lukita ilman, että joutuu johtoa irroittamaan.

Lue lisää

Luukun kolo on tietysti sitä varten että lämmityksessä oleva auton johto tulee siitä läpi. Autolämmitys pistorasiahan ei saa olla lukitsematta silloinkaan kun kun auto on lämmityksessä. Tuo lukitsemisvaatimus koskee kaikkia ulosasennettavia pistorasioita joiden asennuskorkeus on alle 170cm. Tosin tähän säännökseen on lievennyksiä jos ryhmäjohdossa käytetään vikavirtasuojaa. Mutta luukun on oltava aina lukittuna ja liitäntäjohto poistettuna silloin kun sitä ei käytetä.

Kun nyt lähdettiin pilkkua viilaamaan...

Asukkaallahan ei ole velvollisuuttaa todistaa vääräksi väittämää jonka mukaan sähköturvallisuusmääräyksissä olisi lämmitysjohdon pitäminen kytkettynä tolpassa kielletty, ja nyt puhutaan määräyksistä, ei suosituksista.

Henkilö joka kokee toimivansa turvallisuuttaa edistävällä tavalla TAKAVARIKOIMALLA toisen omaisuutta jonka kokee olevan määräysten vastaisesti jätetty, on perusteltava takavarikointinsa. Muutoin voidaan "kilttiä setää" syyttää joko varkaudesta ja hätävarjelun liioittelusta.

Talkkari joka katkoo asukkaiden lämmitysjohdot tuskin tekee sitä kovin montaa kertaa. Vaikka talkkari olisi lottovoittaja ja maksaisi kiltisti joka kerta katkaisemansa johdon seuraavassa taloyhtiön kokouksessa todennäköisesti päätettäisiin vaihtaa talkkaria. Mikäli osakkeenomistajat tai hallitus ei näin kuitenkaan päättäisi, olisi asukkaiden helppo nostaa syyte ilkivallasta.

Mitä tulee kuolemaan johtaviin tapaturmiin, vuonna 2002 ei yhtään ihmistä ole kuollut lämmitysjohdon vikaan tai huolimattomaan käyttöön. Vuonna 2002 tapahtuneista 52 sähköonnettomuuksista on kuolemaan johtaneita alle 1kV jännitteellä kaksi. Näistä 52 onnettomuudesta vain yksi on tapahtunut asunnon piha-alueella (ei eritelty oliko lämmitysjohto) ja tämäkään onnettomuus ei ollut kuolemaan johtanut onnettomuus.

Samppa kirjoitti:

Kun nyt lähdettiin pilkkua viilaamaan...

Asukkaallahan ei ole velvollisuuttaa todistaa vääräksi väittämää jonka mukaan sähköturvallisuusmääräyksissä olisi lämmitysjohdon pitäminen kytkettynä tolpassa kielletty, ja nyt puhutaan määräyksistä, ei suosituksista.

Henkilö joka kokee toimivansa turvallisuuttaa edistävällä tavalla TAKAVARIKOIMALLA toisen omaisuutta jonka kokee olevan määräysten vastaisesti jätetty, on perusteltava takavarikointinsa. Muutoin voidaan "kilttiä setää" syyttää joko varkaudesta ja hätävarjelun liioittelusta.

Talkkari joka katkoo asukkaiden lämmitysjohdot tuskin tekee sitä kovin montaa kertaa. Vaikka talkkari olisi lottovoittaja ja maksaisi kiltisti joka kerta katkaisemansa johdon seuraavassa taloyhtiön kokouksessa todennäköisesti päätettäisiin vaihtaa talkkaria. Mikäli osakkeenomistajat tai hallitus ei näin kuitenkaan päättäisi, olisi asukkaiden helppo nostaa syyte ilkivallasta.

Mitä tulee kuolemaan johtaviin tapaturmiin, vuonna 2002 ei yhtään ihmistä ole kuollut lämmitysjohdon vikaan tai huolimattomaan käyttöön. Vuonna 2002 tapahtuneista 52 sähköonnettomuuksista on kuolemaan johtaneita alle 1kV jännitteellä kaksi. Näistä 52 onnettomuudesta vain yksi on tapahtunut asunnon piha-alueella (ei eritelty oliko lämmitysjohto) ja tämäkään onnettomuus ei ollut kuolemaan johtanut onnettomuus.

Lue lisää

Jokaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos huomaa vaaratilanteen ja vaara on mahdollista välttää. Roikkien talteen poimiminen on nimen omaan vaaratilanteen ehkäisemistä. Ja eihän niitä irtoroikkia voi jättää parkkipaikalle venymään, jokuhan voi varastaa sellaisen.

En ole itsekkään törmännyt yhteenkään varsinaisesti auton läämmitysroikasta johtuuneeseen onnettomuuteen. Tämähän todistaakin sen että, laki joka määrää ottamaan roikan irti ja lukitsemaan lämmitystolpan, toimii hyvin. Mutta maassa venyvillä jatkojohdoilla yleensäkin onnettomuuksia on sattunut vuosien saatossa vaikka kuinka paljon.

Samppa kirjoitti:

Kun nyt lähdettiin pilkkua viilaamaan...

Asukkaallahan ei ole velvollisuuttaa todistaa vääräksi väittämää jonka mukaan sähköturvallisuusmääräyksissä olisi lämmitysjohdon pitäminen kytkettynä tolpassa kielletty, ja nyt puhutaan määräyksistä, ei suosituksista.

Henkilö joka kokee toimivansa turvallisuuttaa edistävällä tavalla TAKAVARIKOIMALLA toisen omaisuutta jonka kokee olevan määräysten vastaisesti jätetty, on perusteltava takavarikointinsa. Muutoin voidaan "kilttiä setää" syyttää joko varkaudesta ja hätävarjelun liioittelusta.

Talkkari joka katkoo asukkaiden lämmitysjohdot tuskin tekee sitä kovin montaa kertaa. Vaikka talkkari olisi lottovoittaja ja maksaisi kiltisti joka kerta katkaisemansa johdon seuraavassa taloyhtiön kokouksessa todennäköisesti päätettäisiin vaihtaa talkkaria. Mikäli osakkeenomistajat tai hallitus ei näin kuitenkaan päättäisi, olisi asukkaiden helppo nostaa syyte ilkivallasta.

Mitä tulee kuolemaan johtaviin tapaturmiin, vuonna 2002 ei yhtään ihmistä ole kuollut lämmitysjohdon vikaan tai huolimattomaan käyttöön. Vuonna 2002 tapahtuneista 52 sähköonnettomuuksista on kuolemaan johtaneita alle 1kV jännitteellä kaksi. Näistä 52 onnettomuudesta vain yksi on tapahtunut asunnon piha-alueella (ei eritelty oliko lämmitysjohto) ja tämäkään onnettomuus ei ollut kuolemaan johtanut onnettomuus.

Lue lisää

saatiin selkeästä lakisääteisestä asiasta aikamoinen pilkunviilausoperaatio .