Mitä tuo yliopiston graduseminaari pitää sisällään? Mulla gradu on vasta ihan alussa aiheenakin. Uskallanko ilmoittautua siihen?
Jos on 6 op:n seminaari, niin montako kokoontumista se sisältää. Ja mitä kaikkea minun pitää selvittää itselleni ja kenties muillekin osallistujille seminaarin aikana? :) Voiko siellä epäonnistua täysin? En hallitse todellakaan alaani hyvin ja laajasti. Täytyykö seminaarin aikana oma tutkimus edistyä vauhdilla?
Graduseminaari
Kysymyksiä....
20
7718
Vastaukset
- ihmeessä!
Juuri graduseminaarissa gradua työstetään. Ihannetapauksessa se valmistuu seminaarin aikana, mutta käytännössä kai harvemmin.
Yleensä seminaari on kerran viikossa. Gradusuunnitelmat esitetään ja jokin osa siitä opponoidaan siellä. Täysin ei voi epäonnistua.
Ota huomioon, että valmistumisesi lykääntyy vuodella, ellet mene ensi syksyn graduseminaariin. - semmaan
Tuossa jo kerrottiinkin, minkä luonteinen graduseminaari on. Graduni valmiiksi puurtaneena kehotan menemään semmaan. Gradu saa olla alkutekijöissä, kyllä se semman aikana edistyy. Semman parhaita puolia ovat proffalta ja muilta osanottajilta saatavat ideat, ajatukset, neuvot ja vertaistuki (muut ovat ihan yhtä epävarmoja, innostuneita tai pihalla kuin sinäkin, usko pois). Muiden töiden etenemisen havainnointi voi innoittaa omaa työskentelyä. Toisaalta huomannet, että oma työsi on ainutlaatuinen (vaikka idea ei edes olisi, gradunhan ei tarvitse olla mitään innovatiivista) ja kuinka SINÄ olet oman tutkimuksesi asiantuntija ja paras tekijä!
Jotkut etenevät gradunsa kanssa nopeasti, toiset hitaasti. Toisilta tulee myös luonnostaan paljon tekstiä, toiset ilmaisevat asiansa tiiviimmin. Ei siis kannata pohtia liikaa, mitä muut tekevät. Omassa semmassani muutama sai työnsä valmiiksi toisena lukukautena. Itse angstasin, masentelin ja jumitin työni kanssa sen verran, että semman loputtua olin saanut n. 30 sivua tekstiä valmiiksi. Se oli vähemmän kuin tavoite, mutta nämäkin asiat ovat yksilöllisiä. Pääasia on, että työn idea on selvillä ja metodit toimivat. Aineiston tulisi tottakai olla valmiina hyvissä ajoin, koska aineistosta koko inspiraatio lähtee. Seminaarin vetäjällä on myös velvollisuus ohjata graduilijaa, yksin ei tarvitse jäädä ongelmien kanssa.
Stressittä ei semma saati graduprosessi sujunut, mutta se helpotus ja ilo, kun homman sai tehtyä oli suunnaton. :) - fm-englanti1
Meillä englantilaisessa filologiassa graduseminaari oli kutakuinkin seuraavanlainen.
- Ensitapaaminen, jossa piti hieman selvittää alustavasti omaa aihepiiriä muulle porukalle (meillä kun näet saattoi gradun tehdä kirjallisuudesta, kääntämisestä tai kielitieteestä).
- Seuraavassa vaiheessa piti olla alustavasti lähdeluetteloa kasassa sekä parin sivun pätkä tekstiä omasta aiheesta (sis. ns. teesi/hypoteesi/tutkimuskysymys, eli oman aiheen rajausta) - niin ja muistaakseni tässä piti myös esittää alustava (karkea) sisällysluettelo. Näitä tapaamisia taisi olla pari kertaa ja niiden aikana myös opponoitiin toisten töitä - eli lähinnä siis kyseltiin tarkentavia kommentteja toisten töistä, varmisteltiin että porukka osaa lähdeviiteasiat yms. yleistä sälää.
- Seuraavassa vaiheessa piti sitten olla noin kymmenisen sivua tekstiä kasassa, lisää lähteitä ja tarkennettu sisällys. Taas tehtiin muiden opponointia ja tarkennuksia.
- Lopulta seminaarin kuluessa piti sitten olla noin 40-50 sivua kasassa ja työ jo kohtuullisessa vaiheessa. Viimeisessä vaiheessa sitten käytiin vielä proffan kanssa tarkemmin läpi omaa työtä (tai kyllähän sitä saattoi hänen kanssaan toki keskustella koko seminaarin ajan).
Seminaari kesti lukuvuoden. Omalla kohdalla homma ei sitten mennyt kuitenkaan ihan noin kivasti.
Minulla aihe vaihtui/tarkentui semman aikana kerran - ihan omasta syystä kylläkin, ei proffan "määräyksestä" tms. Semman jälkeenkin aiheeni sitten vielä vaihtui ja aivan erilaiseksi kuin seminaarin aikana hahmottelemani aihe. Lopulta gradun päätarkastajakin oli ihan toinen proffa kuin seminaarin vetäjä (proffat ovat tosin sattumalta pariskunta, heh). Seminaarin kävin muistaakseni lukuvuonna 2003-2004, mutta gradu valmistui 2006 keväällä. Ihan omaa syytä tämä kylläkin (oli kaikennäköisia elämäntilannejuttuja yms. tuossa sotkemassa). No, gradusta tuli kyllä kiitettävä arvosana, joten osasin sen sitten tehdä lopulta melko hyvin ihan ominkin avuin.- sdvsvdvvsds
Oma graduseminaarini parin vuoden takaa:
Syksyllä oli parisen luentoa jossa käytiin läpi mitä graduseminaari pitää sisällään ja mitä on gradutyöskentely.
Noiden parin luennon jälkeen oli sitten parisen kuukautta aikaa keksiä oman gradun aihe ja kirjoitella siitä sellaiset 10-20 sivua alkajaisiksi. Tämä paperi piti sitten esittää luokan edessä koko ryhmälle ja muut saivat sitten kommentoida sitä, toki gradun vetäjäkin antoi omat kommenttinsa asiasta.
Seuraava tapaaminen olikin sitten helmikuussa jolloin piti olla sellaiset 30 sivua valmiina, kuitenkin vähintään siten että koko teoria osuus oli tehtynä. Tämäkin lappunen esiteltiin koko luokalle, mutta ei sen tarvinnut olla kovinkaan hääppöinen esitys, riitti kunhan kertoi siinä ryhmälle mitä ongelmia on ilmennyt ja kuinka homma on muuten sujunut.
Huhtikuussa oli sitten se virallinen gradun esitys, työn piti olla viimeistelyä vaille valmis, mutta näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tämän jälkeen oli sitten n. 1kk aikaa viimeistellä työ ja palauttaa se kaksin kappalein kansitettuna gradun vetäjälle ja siinäpä se sitten olikin. - ei meillä
sdvsvdvvsds kirjoitti:
Oma graduseminaarini parin vuoden takaa:
Syksyllä oli parisen luentoa jossa käytiin läpi mitä graduseminaari pitää sisällään ja mitä on gradutyöskentely.
Noiden parin luennon jälkeen oli sitten parisen kuukautta aikaa keksiä oman gradun aihe ja kirjoitella siitä sellaiset 10-20 sivua alkajaisiksi. Tämä paperi piti sitten esittää luokan edessä koko ryhmälle ja muut saivat sitten kommentoida sitä, toki gradun vetäjäkin antoi omat kommenttinsa asiasta.
Seuraava tapaaminen olikin sitten helmikuussa jolloin piti olla sellaiset 30 sivua valmiina, kuitenkin vähintään siten että koko teoria osuus oli tehtynä. Tämäkin lappunen esiteltiin koko luokalle, mutta ei sen tarvinnut olla kovinkaan hääppöinen esitys, riitti kunhan kertoi siinä ryhmälle mitä ongelmia on ilmennyt ja kuinka homma on muuten sujunut.
Huhtikuussa oli sitten se virallinen gradun esitys, työn piti olla viimeistelyä vaille valmis, mutta näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tämän jälkeen oli sitten n. 1kk aikaa viimeistellä työ ja palauttaa se kaksin kappalein kansitettuna gradun vetäjälle ja siinäpä se sitten olikin.Missäspäin gradunteko tuollaista on? Olen käsittänyt että gradu olisi yliopistotason lopputyö?
"näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin."
No huhhuh. Ei tulisi meillä kysymykseenkään (luonnontieteellisessä). Eikä meillä mitään kokoontumisia tai neuvoja annettu. Aihe annettiin, ja mainittiin että niitä viitteitä pitää olla n. 50 kpl, samoin kuin sivujakin suunnilleen. Neuvoja ja ohjeita toki ohjaajalta saa.
Lopuksi kun gradu on paketissa, pidetään sitten seminaaripäivinä esitelmä suomeksi ja englanniksi omasta aiheesta. Tilaisuus on avoin. - iloa opiskeluun
ei meillä kirjoitti:
Missäspäin gradunteko tuollaista on? Olen käsittänyt että gradu olisi yliopistotason lopputyö?
"näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin."
No huhhuh. Ei tulisi meillä kysymykseenkään (luonnontieteellisessä). Eikä meillä mitään kokoontumisia tai neuvoja annettu. Aihe annettiin, ja mainittiin että niitä viitteitä pitää olla n. 50 kpl, samoin kuin sivujakin suunnilleen. Neuvoja ja ohjeita toki ohjaajalta saa.
Lopuksi kun gradu on paketissa, pidetään sitten seminaaripäivinä esitelmä suomeksi ja englanniksi omasta aiheesta. Tilaisuus on avoin.Kirjoittaja taisi tarkoittaa seminaarityön pituutta tuolla 20:lla sivulla. Esimerkiksi minä puurran parhaillani gradua, jonka pituudeksi tulee noin 80-100 sivua.
Seminaarin jo käyneenä voin kertoa, että sinne kannattaa ehdottomasti mennä. Itsekin lähdin mukaan ihan vain epämääräisen aiheentyngän kanssa, mutta siitä se työni sitten lähti pikkuhiljaa käyntiin seminaarin aikana. Mukavaa oli myös kuunnella muiden opiskelijoiden esityksiä. - fm-englanti
ei meillä kirjoitti:
Missäspäin gradunteko tuollaista on? Olen käsittänyt että gradu olisi yliopistotason lopputyö?
"näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin."
No huhhuh. Ei tulisi meillä kysymykseenkään (luonnontieteellisessä). Eikä meillä mitään kokoontumisia tai neuvoja annettu. Aihe annettiin, ja mainittiin että niitä viitteitä pitää olla n. 50 kpl, samoin kuin sivujakin suunnilleen. Neuvoja ja ohjeita toki ohjaajalta saa.
Lopuksi kun gradu on paketissa, pidetään sitten seminaaripäivinä esitelmä suomeksi ja englanniksi omasta aiheesta. Tilaisuus on avoin."Missäspäin gradunteko tuollaista on? Olen käsittänyt että gradu olisi yliopistotason lopputyö?"
Onhan se, oikein olet käsittänyt :)
Niin, siis eihän tuo nyt sitä tarkoita, että jos ei seminaarin aikana saa tekstiä kasaan, että 20-30 sivuinen työ kelpaisi - ei todellakaan. Meillä graduseminaarin idea oli kai etupäässä se, että työn kirjoittamiselle olisi jonkinlainen aikataulu ja siksi gradusemman aikana piti työtä saada jo tehtyä. Omassa gradussani oli lopullinen sivumäärä 118 sivua - varsinaista teksti"massaa" siinä taitaa olla n. 100 sivua, loput lähdeluetteloa, sisällystä jne.
"Eikä meillä mitään kokoontumisia tai neuvoja annettu. Aihe annettiin, ja mainittiin että niitä viitteitä pitää olla n. 50 kpl, samoin kuin sivujakin suunnilleen."
No tämä kuulostaa kyllä huonolta - ainakin humanistin korvaan (heh, tai "näyttää" huonolta humanistin silmään).
Tuo on jännä juttu tuo "aiheen antaminen". Se ehkä osoittaa jotain eroa eräiden ihmistieteiden ja luonnontieteiden tutkimuskäytänteissä.
Usein(etenkin tietyntyyppisen filosofiaan/filosofointiin nojallaan olevissa) ihmistieteissä pyritään todistelemaan jonkinlaista väittämää, teesiä (jonka voi toki halutessaan vääntää myös tutkimuskysymykseksi). "Tutkimuksen" ideana on sitten kytkeä tämä väittämä jollain tavalla aihealueessa käytävään/käytyyn debattiin.
Moni luonnontieteilijä (kenties ei kukaan) ei tällaista pidä tieteenä - en kyllä oikeastaan minä itsekään, mutta kyllä sellainen silti minusta yliopistoon sopii vallan mainiosti. No, enpä jaksa nyt tarkemmin selvittää mistä tässä oikeastaan on kysymys, mutta tieteen näkökulmasta tällaine on kyllä nollatutkimusta, joskin voi se tuottaa mielenkiintoisia pohdintoja erinäisistä kulttuurissamme/kulttuureissamme olevista asioista/ilmiöistä.
"Lopuksi kun gradu on paketissa, pidetään sitten seminaaripäivinä esitelmä suomeksi ja englanniksi omasta aiheesta. Tilaisuus on avoin. "
Tuo ihan jännä käytäntö ja ihan hyvä hommeli. Meillä ei valmista gradua sen ihmeemmin, missään esitelty - vaikka olisihan semmoinen voinut olla ihan hauska juttua ja hyvää harjoitusta. - fm-englanti
ei meillä kirjoitti:
Missäspäin gradunteko tuollaista on? Olen käsittänyt että gradu olisi yliopistotason lopputyö?
"näkyihän tuo monella olevan yhä sen 20-30 sivuinen, tärkeintä oli kuitenkin että oli saanut aikaiseksi jotain vastauksia niihin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin."
No huhhuh. Ei tulisi meillä kysymykseenkään (luonnontieteellisessä). Eikä meillä mitään kokoontumisia tai neuvoja annettu. Aihe annettiin, ja mainittiin että niitä viitteitä pitää olla n. 50 kpl, samoin kuin sivujakin suunnilleen. Neuvoja ja ohjeita toki ohjaajalta saa.
Lopuksi kun gradu on paketissa, pidetään sitten seminaaripäivinä esitelmä suomeksi ja englanniksi omasta aiheesta. Tilaisuus on avoin.Joo, vielä sellainen lisäys, että omissa opinnoissa oli niin, että perusopinnoissa oli heti tieteellisen kirjoittamisen perusteet (noin 5-7 sivun harjoitustyö), aineopinnoissa tieteellisen kirjoittamisen jatkokurssit (johon sisältyi n. 10 sivun harjoitustyö) 2 x proseminaari (15-20 sivua/kurssi) ja syventävissä opinnoissa 2 x seminaari (noin 25 sivua/kurssi) graduvaiheessa sitten tuo graduseminaari, jossa sitten gradua kirjoiteltiin vaiheittain.
Toki henkilö, joka jo esim. prosemmavaiheessa keksii, mistä graduaan voisi viritellä, voi käyttää prosemmaansa seminaarityön pohjana ja sitten edelleen graduseminaarissa - ihan järkeväähän se on menetellä näin.
- höh, onpas outo...
...luonnontieteilijä ja humanisti. Tai no, eihän humanistit muutenkaan ymmärrä mistään muusta mitään kuin käsien heilutelusta.
Selvennykseksi ja sekoittamiseksi: lt-tiedekunnassa aihe "annetaan", mutta sitä ei anneta. Tämä tarkoittaa, että kukaan ei tule lyömään käteesi aihetta X, vaan olet tiiviissä yhteistyössä firmojen kanssa (jossa olet töissä/haet paikkaa) ja määrittelette yhdessä työnantajan kanssa sen aiheen. Tällöin se oikeasti jopa hyödyttää jotain, eikä ole vain "paskaa kansien välissä" (humanistit) =)- mies 86
Todella huono ja perustelematon näkemys humanisteista.
- juupajaapajuu
Joo humanistina itse ajattelen, että onpas sivistymätön henkilö, kun ei osaa muita tieteentekijöitä arvostaa, vaikka toiselta alalta olisivatkin. Kyllä se humanismikin on tiedettä ja tieteen käytäntöjen mukaan toimitaan. Typerää ja kypsymätöntä hybristelyä nimimerkiltä "höh, onpas outo...".
- gradu=puppua
Nelikymppinen kummilapsi on tehnyt gradua jo ainkin 15 vuotta ja oikein vartoon koska se on valmis että hää pääsis töihin kun saa yliopisto paperit.
- Mitä puppua?
Ei tuo kovin pupulta silloin vaikuta, jos kaveri ei saa kymmeneen kahteenkymmeneen vuoteen omaa satasivuistaan kasaan.
- miettii1
Onko tuo seminaari pakollinen käydä?
- 12+12
Seminaarin pakollisuus riippuu aineesta. Yleensä se on pakollinen.
Meillä seminaari on seuraavanlainen:
syksyllä tapaamisia oli viikottain, aluksi tutkittiin, mikä se gradu on ja tehtiin ryhmätyö, jossa esiteltiin joku gradu. Pari viikkoa taukoa, ja sitten käytiin läpi jokaisen alustava suunnitelma, 10 sivua ja 45 min. per työ. Suunnitelma sai olla luonnosmainen, sellainen oli oikeastaan paras. Yksi ryhmästä oli vuorollaan opponenttina.
Keväällä oli alkukevät taukoa kirjoittamista varten ja loppukeväällä käytiin läpi jokaiselta n. 25 sivua joko valmista työtä tai sitten tarkempaa suunnitelmaa.
Yksi gradu valmistui seminaarin lopussa, muutama seuraavana vuonna. Loput olivat fiksumpia eivätkä valmistuneet työttömiksi. - proffa kiusaa
Ongelmani on, että proffa/gradun ohjaaja jatkuvasti vähättelee työtäni, aihetta, lähteitä, nöyryyttää etc. No, ei työni kovin hyvä olekaan, haluaisin vain päästä läpi. Mielestäni proffan käytös menee henkilökohtaisuudessaan kiusaamisen puolelle. Laitoksella professori on Jumala joka viime kädessä päättää minunkin valmistumisesta.. eli jos valitan kohtelusta, niin pelkäänpä että paska jää käteen.
- mareks
Saako historian pro gradussa julkaista yks. henkilöitä nimellä rikosasioiden
yhteydessä? - gradukiitäjä
Mitä arvelette, että jos graduseminaari on 12 op ja ohjeistuksessa lukee, että kurssi kestää lukuvuoden verran, voisiko sen silti puristaa vain lukukaudessa jos gradun kirjoittaminen sujuu sutjakkaasti?
Olen hum. tdk:ssa ja pelkään, että käy niin kuin monille, että gradu etenee hitaasti ja jää sitten lopulta roikkumaan puolivalmiina. Ajattelen, että järkevämpää olisi asettaa tarkat rajat ja paahtaa paperi alusta loppuun puolessa vuodessa tai hiukan yli.
Ajatukseni olisi, että kesällä valmistelisin aiheen hyvin ja kirjoittaisin raakamatskua vähän valmiiksi, syyskuussa seminaariin ja vuodenvaihteessa paska olisi paketissa. Jos tällainen supermiestyylinen punnerrus onnistuisi, aletaankohan laitoksella kuitenkin valittaa jostain puuttuvasta seminaarin 6 op:sta sitten? Eikö se Himanenkin valmistunut jossain vuodessa, haha? - 2+12
Seminaari kestää sen lukuvuoden, mutta voithan kirjoittaa omasi valmiiksi siinä puolessa vuodessa.
Eli ei seminaarissa oleminen tarkoita sitä, että ei saisi tehdä enemmänkin kuin minimin. Ja loppupuolella, jolloin pitää esitellä parikymmentä sivua, voit tosiaan esitellä vain osan valmiista työstäsi. Seminaarityöskentely valmentaa tieteelliseen keskusteluun ja kriittisyyteen, ei siellä vain saada omaa työtä valmiiksi.- ikivanhaopiskelija
Meillä oli gradu/kandintyö-kurssi 6kk. Sillä ei ollut mitään merkitystä. Joku taisi tehdä gradun 2-3 kk ja itse kandintyön tuon kurssin "päättymisen" jälkeen.
Joku kysyi, montako kertaa tapasin ohjaajan; ehkä 2 krt ja muuten mailailtiin. Semmat ei olleet pakollisia. Alkutilaisuudessa oli muutamia kymmeniä opiskelijoita, valtaosa aikuissellaisia ja nuoret vähemmistönä. Meidät jaettiin ohjaajille. Meidän ryhmä (9) ei koskaan kokoontunut vaan opiskelijat ilmoittautuivat semmoihin, jos halusivat. 1-2 teki gradun tuona talvena ja minä kandintyön. Ilmoittauduin yhteen semmaan, muttei ketään muuta sinne tullut eli tapasin ohjaajan yksin! Muu ryhmä taisi hajota jonnekin eikä tullut valmista.
Kirjoittamisen iloa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 673099
- 2002781
- 222578
- 492568
- 202436
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412285Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2101703Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241667- 361515
- 181386