Zoom-kaukoputket tähtien havainnoinnissa?

kaikille viestiketjuun vastanneille ja asian pohdinnassa auttaneita. Vastauksia luettuani taidan sittenkin jättäää tuon 20 - 60x60 lelun kaupanhyllylle ja miettiä joko isompaa zoom-putkea tai sitten jotain kiinteätä putkea. Myös isot kiikarit voinevat olla vaihtoehto, mutta niillä taivaankappaleiden tarkkailu lukemieni kokemusten mukaan ei ole kovin miellyttävää homma, jos kohde on "korkealla". Onko teillä ehdotuksia tai omia ostokokemuksia mistä esim. isot kiikarit (tai joku ISO zoom-putki) kandeisi hommata ja mistä paikasta taas ei?

tarkkailija. kirjoitti:

kaikille viestiketjuun vastanneille ja asian pohdinnassa auttaneita. Vastauksia luettuani taidan sittenkin jättäää tuon 20 - 60x60 lelun kaupanhyllylle ja miettiä joko isompaa zoom-putkea tai sitten jotain kiinteätä putkea. Myös isot kiikarit voinevat olla vaihtoehto, mutta niillä taivaankappaleiden tarkkailu lukemieni kokemusten mukaan ei ole kovin miellyttävää homma, jos kohde on "korkealla". Onko teillä ehdotuksia tai omia ostokokemuksia mistä esim. isot kiikarit (tai joku ISO zoom-putki) kandeisi hommata ja mistä paikasta taas ei?

Lue lisää

Putki on 25-75*75 zoom pienimmällä suurennuksella

Kiikari on 20*80

Kohteena Seulaset, joissa voi helposti tsekata rajamagnitudit.

Paikka on pääkaupunkiseudun valoissa ja tähdistö aika matalalla n. parinkymmenen asteen korkeudella.

Molemmilla näkyy aika tarkkaan sama, noin 8. magnitudiin asti.

Tulos oli vähän pettymys. Ehkä keskitaivaalta tulisi puoli magnitudia lisää ja maaseudun pimeydestä toinen puolikas.

Molemmat löytyivät Anttilan tavaratalosta alehinnoittelusta satasella kumpikin. Kiikariin tuli jalustakiinnitys ja aika tukeva jalusta mukaan samaan hintaan.

kiikarilla kirjoitti:

Putki on 25-75*75 zoom pienimmällä suurennuksella

Kiikari on 20*80

Kohteena Seulaset, joissa voi helposti tsekata rajamagnitudit.

Paikka on pääkaupunkiseudun valoissa ja tähdistö aika matalalla n. parinkymmenen asteen korkeudella.

Molemmilla näkyy aika tarkkaan sama, noin 8. magnitudiin asti.

Tulos oli vähän pettymys. Ehkä keskitaivaalta tulisi puoli magnitudia lisää ja maaseudun pimeydestä toinen puolikas.

Molemmat löytyivät Anttilan tavaratalosta alehinnoittelusta satasella kumpikin. Kiikariin tuli jalustakiinnitys ja aika tukeva jalusta mukaan samaan hintaan.

Lue lisää

Aika vaatimaton tulos on 8 magnitudia 80-millisille kiikareille jossa on suurennustakin kohtalaisesti. Olisi odottanut pari magnitudia enemmän. Onkohan paikka ollut erikoisen huono tai taivas kostea tai osittain pilvinen? Sitä ei aina helposti suoraan näe.

Veikkaan että paremmalla säällä voisi onnistaa paremmin, sillä 80-millisen pitäisi tuoda paljaisiin silmiin nähden yli 5 magnitudia lisää. Eli jos rajamagnitudi oli paljain silmin vaikkapa 4,5 niin 80-millisellä pitäisi yltää noin kymmeneen koska siinä yli satakertainen valoa keräävä pinta silmiin nähden ja 5 magnitudia vastaa 100-kertaista eroa kirkkaudessa (1 magnitudi on runsaat 2,5 kertainen ero kirkkaudessa).

when at first you do not succeed, try try again! kirjoitti:

Aika vaatimaton tulos on 8 magnitudia 80-millisille kiikareille jossa on suurennustakin kohtalaisesti. Olisi odottanut pari magnitudia enemmän. Onkohan paikka ollut erikoisen huono tai taivas kostea tai osittain pilvinen? Sitä ei aina helposti suoraan näe.

Veikkaan että paremmalla säällä voisi onnistaa paremmin, sillä 80-millisen pitäisi tuoda paljaisiin silmiin nähden yli 5 magnitudia lisää. Eli jos rajamagnitudi oli paljain silmin vaikkapa 4,5 niin 80-millisellä pitäisi yltää noin kymmeneen koska siinä yli satakertainen valoa keräävä pinta silmiin nähden ja 5 magnitudia vastaa 100-kertaista eroa kirkkaudessa (1 magnitudi on runsaat 2,5 kertainen ero kirkkaudessa).

Lue lisää

ryöstävät taivaan tähdet. Seulaset eivät edes näkyneet paljain silmin. Ja niiden kirkkaimmat tähdet ovat 3-4 magnitudien välillä.

valosaaste kirjoitti:

ryöstävät taivaan tähdet. Seulaset eivät edes näkyneet paljain silmin. Ja niiden kirkkaimmat tähdet ovat 3-4 magnitudien välillä.

Niin että muutama kirkkain tähti näkyi jo paljain silminkin. 25*75 zoomiputkella näkyi jo kahdeksastapuolesta yhdeksään magnitudiin asti.

valosaaste kirjoitti:

ryöstävät taivaan tähdet. Seulaset eivät edes näkyneet paljain silmin. Ja niiden kirkkaimmat tähdet ovat 3-4 magnitudien välillä.

mennä vaikka lähimpään kapakkiin istumaan Ison Karhun ääreen ja pohtimaan, tai voi niitä kietaista naamariin useammankin kappaletta. Pientä Karhua en edes harkitse. Kun Isot Karhut alkavat vaikuttaa kunnolla, voi vaikka tiirailla paikalla pyöriviä venuksia "punainen pilkku" tavoitteena, tällöin isommasta putkesta on selvää kilpailuetua pienemmällä putkella varustettuihin tähtibongareihin nähden. Putken ja kiikareiden tarkempi esittely kannattaa jättää vasta kämpille tapahtuvaksi jos venuksen saa sinne kapakista raahattua.

Jos sattuu lähestymään venusta, jolla on (mars-)seuralainen mukana, saattaa silloinkin onnistua tuossa tähtien/taivaan merkkien näkemisessä, vaikka ulkona onkin huono sää. Turvonneella silmällä on hankalaa katsella kiikareilla tai kaukoputkella pariin päivään.

Muiden planeettojen näkeminen saattaa ollakin sitten jo heikompaa. Ja voihan sääkin olla kirkastunut kun vihdoin lampsii rahattomana ja ilman venus-seuraa kämpille, silloin näkee parhaiten kauniin aamu tähden Venuksen nousevan ennen Aurinkoa.

Onko tuo mallasjuomatilaus "Iso Karhu" saanut nimensä kyseisen tähti kuvion mukaan vai onko tähti kuvio nimetty tuon juoman mukaan, kuka tietää?`Entä mitä kapakissa saisi itselleen jos menisi tilaamaan "Yksi Ursa Major(/Minor), kiitos!"

taivaalta kirjoitti:

Niin että muutama kirkkain tähti näkyi jo paljain silminkin. 25*75 zoomiputkella näkyi jo kahdeksastapuolesta yhdeksään magnitudiin asti.

Isompi suurennus voi auttaa. Suurennus "laimentaa" diffuusia taivaan taustavaloisuutta, mutta ei vaikuta käytännössä pistemäisten kohteiden kuten tähtien kirkkauteen. Niinpä isolla suurennuksella ero valosasteen valaiseman taivaan ja pistemäisten tähtien välillä kasvaa havaitsijan eduksi.

Tähtivalokuvausta varten tehty CCD-kamera voi kuulemma myös olla melko tunteeton valosaasteelle, koska sillä voi kuvata eri aallonpituuksilla kuin millä esim. kaupungin katuvalot ovat kirkkaimmillaan. Tavallisessa digikamerassa nuo tähtikuvauksessa kaikkein hyödykkäimmät vähähäiriöiset aallonpituudet kuitenkin tahallisesti blokataan, ehkä siksi että ne häiritsisivät automaattitarkennuksen toimintaa tai toisivat tavalliseen näppäilykuvaan omituisia värejä?

tarkkailija. kirjoitti:

kaikille viestiketjuun vastanneille ja asian pohdinnassa auttaneita. Vastauksia luettuani taidan sittenkin jättäää tuon 20 - 60x60 lelun kaupanhyllylle ja miettiä joko isompaa zoom-putkea tai sitten jotain kiinteätä putkea. Myös isot kiikarit voinevat olla vaihtoehto, mutta niillä taivaankappaleiden tarkkailu lukemieni kokemusten mukaan ei ole kovin miellyttävää homma, jos kohde on "korkealla". Onko teillä ehdotuksia tai omia ostokokemuksia mistä esim. isot kiikarit (tai joku ISO zoom-putki) kandeisi hommata ja mistä paikasta taas ei?

Lue lisää

Mainostivat tuossa vähän aikaa sitten tuollaista 25 - 75 x 90, taitaapi olla sekoitus ketjun vastaajien putkista (25 - 75 X 75 ja 30 - 90 x90). Merkki oli Bresser ja kaupanpäälle tulee sitten jotain jalustaa, kamera-adapteria ja kuusuodinta. Hinta oli kyllä melkoisen kallis, 189 €. Tuotteella on Bresserin tapaan 5 v. takuu. Tuo kyllä kiinnostaisi kovasti mutta hinta tuntuu vähän turhan kovalta. Onko kuka tarttunut tähän syöttiin ja millainen laite on ollut? Tämä on siis täysin eri tuote, kuin se eräs parjattu tuote "Skylux"-kaukoputki.

Tarkkailija' kirjoitti:

Mainostivat tuossa vähän aikaa sitten tuollaista 25 - 75 x 90, taitaapi olla sekoitus ketjun vastaajien putkista (25 - 75 X 75 ja 30 - 90 x90). Merkki oli Bresser ja kaupanpäälle tulee sitten jotain jalustaa, kamera-adapteria ja kuusuodinta. Hinta oli kyllä melkoisen kallis, 189 €. Tuotteella on Bresserin tapaan 5 v. takuu. Tuo kyllä kiinnostaisi kovasti mutta hinta tuntuu vähän turhan kovalta. Onko kuka tarttunut tähän syöttiin ja millainen laite on ollut? Tämä on siis täysin eri tuote, kuin se eräs parjattu tuote "Skylux"-kaukoputki.

Lue lisää

Jos se tuntuu liian kalliilta niin sitten se on liian kallis. Zoom-okulaarista on turha maksaa yhtään ylimääräistä sillä se ei ole edes niinkään hyvä kuin halpa kiinteäpolttovälinen okulaari, jotka nekään ei liian hyviä ole.

En oikein ymmärrä tätä suurta innostusta zoomokulaarilla varustettuihin linssiputkiin kun kun tähtitaivaasta kysymys. Se vaikuttaa lähes pyhäinhäväistykseltä. Mielestäni jos rahaa aikoo tähtikaukoputkeen pistää niin parhaiten se raha palvelee vähintään 8-tuumaisen Dobson-tyyppisen peilikaukoputken muodossa. Okulaarit tietenkin kiinteäpolttovälisiä. Maksaahan se, mutta pienemmästä vehkeestä ei kovin paljon ole lisäiloa tavallisiin kiikareihin nähden. Paljain silminkin voi sentään nähdä yhtä ja toista kunhan valitsee asuinpaikkansa oikein.

Jos hynä ei riitä ostovehkeeseen, niin pystyyhän peiliputkia rakentelemaan itsekin - kunhan ei yritä niitä mihinkään taidemuseoon viedä näytteille. Pääpeilin voi hioa itse. Mekaniikan pystyy rakentamaan itse. Apupeili ja peilin päällystys täytyy ostaa. Okulaarit tietenkin joutuu ostamaan ellei kehtaa varastaa. Etsimen tekee vaikka virkaheitosta hirvikiväärin kiikaritähtäimestä joita metsästäjien nurkista löytyy loputtomasti. Lopputulokselle ei kannata hakea mitään teollisen muotoilun kultapossukerhopalkintoa, mutta sehän on vain työkalu jolle riittää että se toimii.

voi äly, en ymmärrä kirjoitti:

Jos se tuntuu liian kalliilta niin sitten se on liian kallis. Zoom-okulaarista on turha maksaa yhtään ylimääräistä sillä se ei ole edes niinkään hyvä kuin halpa kiinteäpolttovälinen okulaari, jotka nekään ei liian hyviä ole.

En oikein ymmärrä tätä suurta innostusta zoomokulaarilla varustettuihin linssiputkiin kun kun tähtitaivaasta kysymys. Se vaikuttaa lähes pyhäinhäväistykseltä. Mielestäni jos rahaa aikoo tähtikaukoputkeen pistää niin parhaiten se raha palvelee vähintään 8-tuumaisen Dobson-tyyppisen peilikaukoputken muodossa. Okulaarit tietenkin kiinteäpolttovälisiä. Maksaahan se, mutta pienemmästä vehkeestä ei kovin paljon ole lisäiloa tavallisiin kiikareihin nähden. Paljain silminkin voi sentään nähdä yhtä ja toista kunhan valitsee asuinpaikkansa oikein.

Jos hynä ei riitä ostovehkeeseen, niin pystyyhän peiliputkia rakentelemaan itsekin - kunhan ei yritä niitä mihinkään taidemuseoon viedä näytteille. Pääpeilin voi hioa itse. Mekaniikan pystyy rakentamaan itse. Apupeili ja peilin päällystys täytyy ostaa. Okulaarit tietenkin joutuu ostamaan ellei kehtaa varastaa. Etsimen tekee vaikka virkaheitosta hirvikiväärin kiikaritähtäimestä joita metsästäjien nurkista löytyy loputtomasti. Lopputulokselle ei kannata hakea mitään teollisen muotoilun kultapossukerhopalkintoa, mutta sehän on vain työkalu jolle riittää että se toimii.

Lue lisää

jos kerta zoom-putkia kaupataan nimenomaan tähtientarkkailuun, laitetaan kuusuotimet ym. mukaan ja vaikka ne ovat huonoimmat mahdolliset välineet. Nämä kokemukset voivat tappaat orastavan tähtiharrastuksen. Samaa voisi verrata mopojen viritysosia kauppaavista kauppiaista "elkää sit pojat laittako näitä mopoihinne tai jos laitatte elkää ajako yleisellä tiellä" tai samoin autotarvikekauppiaista joilla on myynnissä ylitehokkaita polttimoita ja vieressä maininta "Vain E-hyväksyttyjä polttomoita saa käyttää tieliikeenteessä." Kuinkahan monessa autossa mahtaa 100 W:n halogeenipolttimot yleisellä tiellä. Toisaalta, voihan moni sit tarkkailla ja tutkia luonnonihmeitä ja -ilmiöitä aluksi tälläisellä zoom-putkella - joka vastausten perusteella vaikuttaa olevan moni- ja helppokäyttöinen laite - ja sitten siirtyä varsinaisen tähtiputken käyttäjäksi kun harrastus syvenne uudelle tasolla. Pääasia lienee, että ymmärtää zoom-putken olevan huonolaatuinen ja "oikealla" tähtiputkella saavan huomattavasti vaikuttavampia kokemuksia tähtitaivaalta!

Lähinnä vaan olisi kysynyt onko Bresserin putki huomattavan paljon parempi näihin anttilan-putkiin ja onko siis joku niellyt tuon Saksan-kaupan syötin koukkuineen?

Tarkkailija' kirjoitti:

jos kerta zoom-putkia kaupataan nimenomaan tähtientarkkailuun, laitetaan kuusuotimet ym. mukaan ja vaikka ne ovat huonoimmat mahdolliset välineet. Nämä kokemukset voivat tappaat orastavan tähtiharrastuksen. Samaa voisi verrata mopojen viritysosia kauppaavista kauppiaista "elkää sit pojat laittako näitä mopoihinne tai jos laitatte elkää ajako yleisellä tiellä" tai samoin autotarvikekauppiaista joilla on myynnissä ylitehokkaita polttimoita ja vieressä maininta "Vain E-hyväksyttyjä polttomoita saa käyttää tieliikeenteessä." Kuinkahan monessa autossa mahtaa 100 W:n halogeenipolttimot yleisellä tiellä. Toisaalta, voihan moni sit tarkkailla ja tutkia luonnonihmeitä ja -ilmiöitä aluksi tälläisellä zoom-putkella - joka vastausten perusteella vaikuttaa olevan moni- ja helppokäyttöinen laite - ja sitten siirtyä varsinaisen tähtiputken käyttäjäksi kun harrastus syvenne uudelle tasolla. Pääasia lienee, että ymmärtää zoom-putken olevan huonolaatuinen ja "oikealla" tähtiputkella saavan huomattavasti vaikuttavampia kokemuksia tähtitaivaalta!

Lähinnä vaan olisi kysynyt onko Bresserin putki huomattavan paljon parempi näihin anttilan-putkiin ja onko siis joku niellyt tuon Saksan-kaupan syötin koukkuineen?

Lue lisää

Vertailkaa jalustan tukevuus ja okulaarin laatu niin olette asiasta löytäneet koko totuuden.

taivaalta kirjoitti:

Niin että muutama kirkkain tähti näkyi jo paljain silminkin. 25*75 zoomiputkella näkyi jo kahdeksastapuolesta yhdeksään magnitudiin asti.

magnitudiin asti kirkkaana iltana ennen kuun nousua häiritsemään. Ja nyt kun tietää käyttää suurinta suurennusta.

Ja vielä hyvin kaukana keskitaivaalta.

kymmenenteen kirjoitti:

magnitudiin asti kirkkaana iltana ennen kuun nousua häiritsemään. Ja nyt kun tietää käyttää suurinta suurennusta.

Ja vielä hyvin kaukana keskitaivaalta.

Kun taivas on pilvessä aina vaaaan, eikä pääse tähyilemään tähtiä, niin sitten niitä tarvitsee penkoa tietokoneen näytöltä.

Löytyi kirkkaustietoja Pleiadeista eli suomeksi Seulasista keskeiseltä alueelta päälle 12 magnitudiin asti ja alapuolisesta hännästä päälle kolmeentoista.

Pitäisi riittää superZoomarillekin (30-90*90) alkupaloiksi.

http://www.ast.cam.ac.uk/~ipswich/Observations/Pleiades_Observing_Proj/Pleiades_mags_from_COA.gif

http://www.ast.cam.ac.uk/~ipswich/Observations/Pleiades_Observing_Proj/Pleiades_mags_fnt_inv.gif

voi äly, en ymmärrä kirjoitti:

Jos se tuntuu liian kalliilta niin sitten se on liian kallis. Zoom-okulaarista on turha maksaa yhtään ylimääräistä sillä se ei ole edes niinkään hyvä kuin halpa kiinteäpolttovälinen okulaari, jotka nekään ei liian hyviä ole.

En oikein ymmärrä tätä suurta innostusta zoomokulaarilla varustettuihin linssiputkiin kun kun tähtitaivaasta kysymys. Se vaikuttaa lähes pyhäinhäväistykseltä. Mielestäni jos rahaa aikoo tähtikaukoputkeen pistää niin parhaiten se raha palvelee vähintään 8-tuumaisen Dobson-tyyppisen peilikaukoputken muodossa. Okulaarit tietenkin kiinteäpolttovälisiä. Maksaahan se, mutta pienemmästä vehkeestä ei kovin paljon ole lisäiloa tavallisiin kiikareihin nähden. Paljain silminkin voi sentään nähdä yhtä ja toista kunhan valitsee asuinpaikkansa oikein.

Jos hynä ei riitä ostovehkeeseen, niin pystyyhän peiliputkia rakentelemaan itsekin - kunhan ei yritä niitä mihinkään taidemuseoon viedä näytteille. Pääpeilin voi hioa itse. Mekaniikan pystyy rakentamaan itse. Apupeili ja peilin päällystys täytyy ostaa. Okulaarit tietenkin joutuu ostamaan ellei kehtaa varastaa. Etsimen tekee vaikka virkaheitosta hirvikiväärin kiikaritähtäimestä joita metsästäjien nurkista löytyy loputtomasti. Lopputulokselle ei kannata hakea mitään teollisen muotoilun kultapossukerhopalkintoa, mutta sehän on vain työkalu jolle riittää että se toimii.

Lue lisää

ja iso zoooom-putki mukaan. Toivottavasti divetymonoksidihöyryä ei kerry ilmakehään absorboimaan Auringosta emittoituneita ja Mars-planeetan pinnasta reflektoimia fotoneita. Se olisi todella sääli, sillä "iso putki" on nyt pari viikkoa kerännyt lähinnä pölyä fotoneiden keräämisen asemesta. Eilen tsekkasin tilannetta ja ko. planeetta näkyi hyvin omin silminkin.

Saa nähdä millä suurennuksella noi marsilaisten (aikoinaan) kaivamat kanavat alkavat näkyä, jos ei niin missä välissä sitten (tuon pallukan pitäisi tulla lähemmäksi, tai siis ainakin välimatkan lyhentyä kahden taivaan kappaleen välillä, jos olen antanut itseni oikein ymmärtää.)

Paljon vaatetta päälle ja reppuun evääksi Mars-patukoita ja marsipaania ja eikun Mars-pirua taivaalta bongaamaan.

zoooom zoooom kirjoitti:

ja iso zoooom-putki mukaan. Toivottavasti divetymonoksidihöyryä ei kerry ilmakehään absorboimaan Auringosta emittoituneita ja Mars-planeetan pinnasta reflektoimia fotoneita. Se olisi todella sääli, sillä "iso putki" on nyt pari viikkoa kerännyt lähinnä pölyä fotoneiden keräämisen asemesta. Eilen tsekkasin tilannetta ja ko. planeetta näkyi hyvin omin silminkin.

Saa nähdä millä suurennuksella noi marsilaisten (aikoinaan) kaivamat kanavat alkavat näkyä, jos ei niin missä välissä sitten (tuon pallukan pitäisi tulla lähemmäksi, tai siis ainakin välimatkan lyhentyä kahden taivaan kappaleen välillä, jos olen antanut itseni oikein ymmärtää.)

Paljon vaatetta päälle ja reppuun evääksi Mars-patukoita ja marsipaania ja eikun Mars-pirua taivaalta bongaamaan.

Lue lisää

tänään ja marssilaiset ja muut oudot oliot saavat riekkua ihan rauhassa kanaviensa katveessa ainakin täältäpäin tähyilemättömissä.

Eilisiltana sentään oli kirkasta ja yritin löytää kiikareilla Pohjois-Amerikkasumua Joutsenen vasemman siiven varresta huonolla menestyksellä. Joutsenessa tuntuu olevan tähtiä tiheässä ja kirjan mukaan aika paljon kaksoistähtiäkin, joiden avulla voi alkaa tutkia zoomiputkien erotuskykyjä, kunhan sattuu sopivan kirkas ilta kohdalle, eikä tuulet ravistele putkia kuten eilen.

Zoomiputken jalustan öljyämisyritys ei auttanut. Jalustassa on vain muoviosia toisiaan vastassa, eikä öljy tunnu vaikuttavan mitään.

Mars nousi myöhään illalla, eikä näyttänyt matalalla tähyiltynä kuin punaiselta täplykältä.

pimeää kirjoitti:

tänään ja marssilaiset ja muut oudot oliot saavat riekkua ihan rauhassa kanaviensa katveessa ainakin täältäpäin tähyilemättömissä.

Eilisiltana sentään oli kirkasta ja yritin löytää kiikareilla Pohjois-Amerikkasumua Joutsenen vasemman siiven varresta huonolla menestyksellä. Joutsenessa tuntuu olevan tähtiä tiheässä ja kirjan mukaan aika paljon kaksoistähtiäkin, joiden avulla voi alkaa tutkia zoomiputkien erotuskykyjä, kunhan sattuu sopivan kirkas ilta kohdalle, eikä tuulet ravistele putkia kuten eilen.

Zoomiputken jalustan öljyämisyritys ei auttanut. Jalustassa on vain muoviosia toisiaan vastassa, eikä öljy tunnu vaikuttavan mitään.

Mars nousi myöhään illalla, eikä näyttänyt matalalla tähyiltynä kuin punaiselta täplykältä.

Lue lisää

Tilanne parin viikon jälkeen:

Divetymonoksidi - Havainnoitsija: 13 - 1, mutta kamppailu jatkuu.

La-su yönä nälkä herätti ja kömmin venuksen vierestä keittiön kaapille keksejä rouskuttelemaan, kello oli siinä aamuviiden kieppeillä. Katsoin ikkunasta - ja siellä näkyi punainen piste jossain lounaan ja etelän välissä, Mars-piruhan se siellä taivalsi taivaltaan. Valitettavasti ei ollut havaintoputkea käden ulottuvilla, joten havainto jäi vain silmämääräiseksi ikkunan läpi tehdyksi.

Itselläni siis noiden jättikiikareiden jalustan kanssa se seuranta-ongelma aikaisemmin tänä vuonna, kuten kerroin. Ongelma ratkaistui siis kiertämällä se "kääntöpöydän" kiristys/lukitustappi kokonaan irti, työntämällä reikään pilli ja suihkaisemalla sitä öljyä "riittävästi" aerosolipurkista. Optiset laitteet kannattaa tässä vaiheessa olla mahd. kaukana ettei vaan roisku linsseille ylimääräisiä kuvioita. Tän jälkeen loppui siis nykiminen. Käytössäni on siis alumiinisia kamerajalutoja tällä hetkellä jo 3 kpl. "Kääntöpöytä" on siis se alusta, joka on sen hissivarren yläpäässä kiinni ja jota voidaan pyörittää horisontaalisesti. Tuossa operaatiossa kannattaa olla sen verran varovainen ettei sisäpuolella oleva mutteri pääse katoamaan.

Voimia tähän harmauteen, kyllä se sanikka vielä ilmaantuu (ja muutkin tähdet) näkyville zoomattavaksi, vaikka tuo hemmetin divetymonoksidi onkin ottanut rökälevoiton meistä zoomailijoista tässä viime aikoina. Eilen iltapäivällä sentään pääsin ihailemaan omin silmin Luftwaffen Aasian-lentokoneen matkantekoa maamme ilmatilassa kaukoputkeni läpi. Vai oliko se nyt Lufthansa?

-8070 kirjoitti:

Tilanne parin viikon jälkeen:

Divetymonoksidi - Havainnoitsija: 13 - 1, mutta kamppailu jatkuu.

La-su yönä nälkä herätti ja kömmin venuksen vierestä keittiön kaapille keksejä rouskuttelemaan, kello oli siinä aamuviiden kieppeillä. Katsoin ikkunasta - ja siellä näkyi punainen piste jossain lounaan ja etelän välissä, Mars-piruhan se siellä taivalsi taivaltaan. Valitettavasti ei ollut havaintoputkea käden ulottuvilla, joten havainto jäi vain silmämääräiseksi ikkunan läpi tehdyksi.

Itselläni siis noiden jättikiikareiden jalustan kanssa se seuranta-ongelma aikaisemmin tänä vuonna, kuten kerroin. Ongelma ratkaistui siis kiertämällä se "kääntöpöydän" kiristys/lukitustappi kokonaan irti, työntämällä reikään pilli ja suihkaisemalla sitä öljyä "riittävästi" aerosolipurkista. Optiset laitteet kannattaa tässä vaiheessa olla mahd. kaukana ettei vaan roisku linsseille ylimääräisiä kuvioita. Tän jälkeen loppui siis nykiminen. Käytössäni on siis alumiinisia kamerajalutoja tällä hetkellä jo 3 kpl. "Kääntöpöytä" on siis se alusta, joka on sen hissivarren yläpäässä kiinni ja jota voidaan pyörittää horisontaalisesti. Tuossa operaatiossa kannattaa olla sen verran varovainen ettei sisäpuolella oleva mutteri pääse katoamaan.

Voimia tähän harmauteen, kyllä se sanikka vielä ilmaantuu (ja muutkin tähdet) näkyville zoomattavaksi, vaikka tuo hemmetin divetymonoksidi onkin ottanut rökälevoiton meistä zoomailijoista tässä viime aikoina. Eilen iltapäivällä sentään pääsin ihailemaan omin silmin Luftwaffen Aasian-lentokoneen matkantekoa maamme ilmatilassa kaukoputkeni läpi. Vai oliko se nyt Lufthansa?

Lue lisää

Voisitko please ystävällisesti lopettaa nimittämästä sitä pientä linssiputkeasi jättiläismäiseksi.

pieni on pieni kirjoitti:

Voisitko please ystävällisesti lopettaa nimittämästä sitä pientä linssiputkeasi jättiläismäiseksi.

Tähtitiede-kontekstissa melko vaatimattoman kokoisen linssiputken nimittäminen jättiläiseksi on rinnastettavissa tapaukseen että pistää lemmikkihiirelle nimeksi saman kuin mikä oli Tarzanin norsulla, eli Tantor.

pieni on pieni kirjoitti:

Voisitko please ystävällisesti lopettaa nimittämästä sitä pientä linssiputkeasi jättiläismäiseksi.

siihen kaukonäkölaitteeseen, jolla tämä harrastus on alkanut. (En nyt satu löytämään sitä perintökapinetta tarkistaakseni lukemat sen kyljestä). Se joka tapauksessa oli sellainen kokoonmenevä taskukaukoputki, jossa lukemat saattoivat olla suunnilleen 15*25. Ja jos sen objektiivin pinta-alaa suhteutetaan nykyiseen 90*90 lukemaan, niin erohan on VALTAVAN JÄTTILÄISMÄINEN. Ja silläkin näkyi Kuusta kraatereita ja Venuksesta vaiheita.

MIkäli jollakulla #%&tämmöisen palstan#%& lukijalla olisi sattunut olemaan varallisuutta hankkia komeroonsa pölyttymään näissä yhteyksissä mainittuja jättizoomiputkia suurempia rohjakkeita, niin foorumi on vapaa, sopii kirjoittaa seikkailuistaan outojen ja hämmentävien tunnistettavien ja tunnistamattomien lentävien (ysikympin suurennuksella kiintotähdetkin lentää poikki kuvakentän) objektien parissa.

Antaa jättizoomareiden kielikuvien kukkia omissa oudoissa kuvioisssaaan.

verrattuna kirjoitti:

siihen kaukonäkölaitteeseen, jolla tämä harrastus on alkanut. (En nyt satu löytämään sitä perintökapinetta tarkistaakseni lukemat sen kyljestä). Se joka tapauksessa oli sellainen kokoonmenevä taskukaukoputki, jossa lukemat saattoivat olla suunnilleen 15*25. Ja jos sen objektiivin pinta-alaa suhteutetaan nykyiseen 90*90 lukemaan, niin erohan on VALTAVAN JÄTTILÄISMÄINEN. Ja silläkin näkyi Kuusta kraatereita ja Venuksesta vaiheita.

MIkäli jollakulla #%&tämmöisen palstan#%& lukijalla olisi sattunut olemaan varallisuutta hankkia komeroonsa pölyttymään näissä yhteyksissä mainittuja jättizoomiputkia suurempia rohjakkeita, niin foorumi on vapaa, sopii kirjoittaa seikkailuistaan outojen ja hämmentävien tunnistettavien ja tunnistamattomien lentävien (ysikympin suurennuksella kiintotähdetkin lentää poikki kuvakentän) objektien parissa.

Antaa jättizoomareiden kielikuvien kukkia omissa oudoissa kuvioisssaaan.

Lue lisää

polttelemaan hamppukasvien kukintoja jos helpottaa pahaa oloasi äläkä tule hakemaan pahaa oloa sieltä mistä sitä tarttuu lisää puseroon.

Paras lääke näihin ns. trolleihin on pysyä hiljaa eikä provosoida heitä jatkamaan.

voi äly, en ymmärrä kirjoitti:

Jos se tuntuu liian kalliilta niin sitten se on liian kallis. Zoom-okulaarista on turha maksaa yhtään ylimääräistä sillä se ei ole edes niinkään hyvä kuin halpa kiinteäpolttovälinen okulaari, jotka nekään ei liian hyviä ole.

En oikein ymmärrä tätä suurta innostusta zoomokulaarilla varustettuihin linssiputkiin kun kun tähtitaivaasta kysymys. Se vaikuttaa lähes pyhäinhäväistykseltä. Mielestäni jos rahaa aikoo tähtikaukoputkeen pistää niin parhaiten se raha palvelee vähintään 8-tuumaisen Dobson-tyyppisen peilikaukoputken muodossa. Okulaarit tietenkin kiinteäpolttovälisiä. Maksaahan se, mutta pienemmästä vehkeestä ei kovin paljon ole lisäiloa tavallisiin kiikareihin nähden. Paljain silminkin voi sentään nähdä yhtä ja toista kunhan valitsee asuinpaikkansa oikein.

Jos hynä ei riitä ostovehkeeseen, niin pystyyhän peiliputkia rakentelemaan itsekin - kunhan ei yritä niitä mihinkään taidemuseoon viedä näytteille. Pääpeilin voi hioa itse. Mekaniikan pystyy rakentamaan itse. Apupeili ja peilin päällystys täytyy ostaa. Okulaarit tietenkin joutuu ostamaan ellei kehtaa varastaa. Etsimen tekee vaikka virkaheitosta hirvikiväärin kiikaritähtäimestä joita metsästäjien nurkista löytyy loputtomasti. Lopputulokselle ei kannata hakea mitään teollisen muotoilun kultapossukerhopalkintoa, mutta sehän on vain työkalu jolle riittää että se toimii.

Lue lisää

Dopsoni. Vaikutta liian raskaalta.

älä sinä ihminen hermostu, vertaile vaan kirjoitti:

Vertailkaa jalustan tukevuus ja okulaarin laatu niin olette asiasta löytäneet koko totuuden.

Näyttää olevan pelkkiä peruskiikaireta ja microskoppeja.

verrattuna kirjoitti:

siihen kaukonäkölaitteeseen, jolla tämä harrastus on alkanut. (En nyt satu löytämään sitä perintökapinetta tarkistaakseni lukemat sen kyljestä). Se joka tapauksessa oli sellainen kokoonmenevä taskukaukoputki, jossa lukemat saattoivat olla suunnilleen 15*25. Ja jos sen objektiivin pinta-alaa suhteutetaan nykyiseen 90*90 lukemaan, niin erohan on VALTAVAN JÄTTILÄISMÄINEN. Ja silläkin näkyi Kuusta kraatereita ja Venuksesta vaiheita.

MIkäli jollakulla #%&tämmöisen palstan#%& lukijalla olisi sattunut olemaan varallisuutta hankkia komeroonsa pölyttymään näissä yhteyksissä mainittuja jättizoomiputkia suurempia rohjakkeita, niin foorumi on vapaa, sopii kirjoittaa seikkailuistaan outojen ja hämmentävien tunnistettavien ja tunnistamattomien lentävien (ysikympin suurennuksella kiintotähdetkin lentää poikki kuvakentän) objektien parissa.

Antaa jättizoomareiden kielikuvien kukkia omissa oudoissa kuvioisssaaan.

Lue lisää

Jättiläismainen super hyper katsoit kaleidoskooppiin.

tarkkailija. kirjoitti:

kaikille viestiketjuun vastanneille ja asian pohdinnassa auttaneita. Vastauksia luettuani taidan sittenkin jättäää tuon 20 - 60x60 lelun kaupanhyllylle ja miettiä joko isompaa zoom-putkea tai sitten jotain kiinteätä putkea. Myös isot kiikarit voinevat olla vaihtoehto, mutta niillä taivaankappaleiden tarkkailu lukemieni kokemusten mukaan ei ole kovin miellyttävää homma, jos kohde on "korkealla". Onko teillä ehdotuksia tai omia ostokokemuksia mistä esim. isot kiikarit (tai joku ISO zoom-putki) kandeisi hommata ja mistä paikasta taas ei?

Lue lisää

Niin joo, tulin piipahtamaan täällä taas pitkästä aikaa ja yllätyin iloisesti saamistani vastauksista ja etenkin suuresta määrästä. Keskustelua lukiessani täältä erottuu ainakin kaksi zoom-tähtitieteen (ja toinen kirjoittajista vaikuttaa poikkitieteelliseltä hepulta) harrastajaa. Ilmeisesti noilla zoom-putkilla sitten näkee vaikka mitä, toisen kirjoittajan mukaan jo 75-millisellä putkella näkyy jopa Jupiterin kuut, puhumattakaan mitä kaikkea sillä isommalla vielä näkee. Viesteistä päätellen tämä 75- (ja 90) millisen putken omistaja on ollut tyytyväinen päivitykseensä. Molemmat vaikuttavat perehtyneiltä asiaansa ja harmittelen heidän puolestaan kovasti pitkään jatkuneita huonoja havaintoilmoja

Se on ollut mielenkiintoinen tieto että zoom-putkella voi katsella hyvällä menestyksellä myös ohikiitäviä lentokoneita, samoin että suurennus ja laatu on riittävä myös ornitologisessa mielessä, ainakin toisen bongarin mukaan. Uskaltaiskohan sitä käyttää loput veronpalautusrahoista ja ostaa semmonen 90-millinen (tai vähintään) vaihtuvalla suurennuksella varustettu putki ja kunnon jalusta siihen, mitä zoom-miehet siihen sanotte

tarkkailija. kirjoitti:

Niin joo, tulin piipahtamaan täällä taas pitkästä aikaa ja yllätyin iloisesti saamistani vastauksista ja etenkin suuresta määrästä. Keskustelua lukiessani täältä erottuu ainakin kaksi zoom-tähtitieteen (ja toinen kirjoittajista vaikuttaa poikkitieteelliseltä hepulta) harrastajaa. Ilmeisesti noilla zoom-putkilla sitten näkee vaikka mitä, toisen kirjoittajan mukaan jo 75-millisellä putkella näkyy jopa Jupiterin kuut, puhumattakaan mitä kaikkea sillä isommalla vielä näkee. Viesteistä päätellen tämä 75- (ja 90) millisen putken omistaja on ollut tyytyväinen päivitykseensä. Molemmat vaikuttavat perehtyneiltä asiaansa ja harmittelen heidän puolestaan kovasti pitkään jatkuneita huonoja havaintoilmoja

Se on ollut mielenkiintoinen tieto että zoom-putkella voi katsella hyvällä menestyksellä myös ohikiitäviä lentokoneita, samoin että suurennus ja laatu on riittävä myös ornitologisessa mielessä, ainakin toisen bongarin mukaan. Uskaltaiskohan sitä käyttää loput veronpalautusrahoista ja ostaa semmonen 90-millinen (tai vähintään) vaihtuvalla suurennuksella varustettu putki ja kunnon jalusta siihen, mitä zoom-miehet siihen sanotte

Lue lisää

Jupiterin 4 kirkkainta kuuta näkyvät pienemmälläkin kuin 75 millisellä objektiivilla, luulenpa että 40 mm riittäisi hyvinkin. Kaikki Jupiterin kuut eivät näy millään zoom-kaukoputkella.

tarkkailija. kirjoitti:

Niin joo, tulin piipahtamaan täällä taas pitkästä aikaa ja yllätyin iloisesti saamistani vastauksista ja etenkin suuresta määrästä. Keskustelua lukiessani täältä erottuu ainakin kaksi zoom-tähtitieteen (ja toinen kirjoittajista vaikuttaa poikkitieteelliseltä hepulta) harrastajaa. Ilmeisesti noilla zoom-putkilla sitten näkee vaikka mitä, toisen kirjoittajan mukaan jo 75-millisellä putkella näkyy jopa Jupiterin kuut, puhumattakaan mitä kaikkea sillä isommalla vielä näkee. Viesteistä päätellen tämä 75- (ja 90) millisen putken omistaja on ollut tyytyväinen päivitykseensä. Molemmat vaikuttavat perehtyneiltä asiaansa ja harmittelen heidän puolestaan kovasti pitkään jatkuneita huonoja havaintoilmoja

Se on ollut mielenkiintoinen tieto että zoom-putkella voi katsella hyvällä menestyksellä myös ohikiitäviä lentokoneita, samoin että suurennus ja laatu on riittävä myös ornitologisessa mielessä, ainakin toisen bongarin mukaan. Uskaltaiskohan sitä käyttää loput veronpalautusrahoista ja ostaa semmonen 90-millinen (tai vähintään) vaihtuvalla suurennuksella varustettu putki ja kunnon jalusta siihen, mitä zoom-miehet siihen sanotte

Lue lisää

Moninikäyttökelpoisin saattaisi olla keskusteluketjun avaukseksi heitetty tarjous 20-60*60 putkesta. Se olisi kokoluokaltaan vielä senkokoinen, että se kuljeksisi helposti kassissa missä vain mukana kaikilla retkillä ja se toimisi jopa ilman jalustaa, kunhan sen tukee johonkin. Maanähtävyyksissä ja kottaraisbongauksessa se voisi olla jopa käyttökelpoisempi kuin nämä isommat, 75- ja 90- milliset.

Tähtitaivaallisissa katseluissa Kuun katselu, Jupiterin isot kuut ja Venuksen ja Merkuriuksen vaiheet näkyisivät riittävästi. Kaikilla, 60-, 75- ja 90- millisillä pitäisi onnistua suotuisissa oloissa yltämään 10-11 magnitudin vaiheille.

Aikomani 75- ja 90- millisten erotuskyvyn tarkka vertailu on lykkääntynyt sääolosuhteellisesti ja tapahtunee ehkä vasta talven mentyä.

pimeää kirjoitti:

tänään ja marssilaiset ja muut oudot oliot saavat riekkua ihan rauhassa kanaviensa katveessa ainakin täältäpäin tähyilemättömissä.

Eilisiltana sentään oli kirkasta ja yritin löytää kiikareilla Pohjois-Amerikkasumua Joutsenen vasemman siiven varresta huonolla menestyksellä. Joutsenessa tuntuu olevan tähtiä tiheässä ja kirjan mukaan aika paljon kaksoistähtiäkin, joiden avulla voi alkaa tutkia zoomiputkien erotuskykyjä, kunhan sattuu sopivan kirkas ilta kohdalle, eikä tuulet ravistele putkia kuten eilen.

Zoomiputken jalustan öljyämisyritys ei auttanut. Jalustassa on vain muoviosia toisiaan vastassa, eikä öljy tunnu vaikuttavan mitään.

Mars nousi myöhään illalla, eikä näyttänyt matalalla tähyiltynä kuin punaiselta täplykältä.

Lue lisää

Huomasin ilokseni että graafinen almanakka 2010 on julkaistu, en tarkoita siis "venus-kalentereita" joita löytyy tavaratalojen kirjaosastoilta joka lähtöön. Semmoista itse asiassa toivoinkin Joulupukilta, mutta ilmeisesti joku (ilm. kotivenus) on heittänyt kirjeeni roskiin.... Nooh, voihan tuota naapuritalon veenusta ihailla ympäri vuoden ja kun se alkaa kulkea bikineissä tai ilman niitä, voi päätellä ajankohdan olevan jotain kesäkuun ja elokuun väliltä.

Niin, siis täältä siis http://www.csc.fi/csc/julkaisut/graafinenallakka löytyy tämä allakka meidän merkurius-, venus-, mars-, jupiter-, saturnussi-, uranussi- ja neptunussi bongareiden iloksi. Ja jos haluaa bongata kottaraisia omalla kotiplaneetallamme, siitä näkee paikkakuntakohtaisesti valoisan ajan alkamisen ja loppumisen.

Olkaaki hyvä ja putket taivaisiin!

zoom-⌀ 90-mm kirjoitti:

Huomasin ilokseni että graafinen almanakka 2010 on julkaistu, en tarkoita siis "venus-kalentereita" joita löytyy tavaratalojen kirjaosastoilta joka lähtöön. Semmoista itse asiassa toivoinkin Joulupukilta, mutta ilmeisesti joku (ilm. kotivenus) on heittänyt kirjeeni roskiin.... Nooh, voihan tuota naapuritalon veenusta ihailla ympäri vuoden ja kun se alkaa kulkea bikineissä tai ilman niitä, voi päätellä ajankohdan olevan jotain kesäkuun ja elokuun väliltä.

Niin, siis täältä siis http://www.csc.fi/csc/julkaisut/graafinenallakka löytyy tämä allakka meidän merkurius-, venus-, mars-, jupiter-, saturnussi-, uranussi- ja neptunussi bongareiden iloksi. Ja jos haluaa bongata kottaraisia omalla kotiplaneetallamme, siitä näkee paikkakuntakohtaisesti valoisan ajan alkamisen ja loppumisen.

Olkaaki hyvä ja putket taivaisiin!

Lue lisää

Idea on siis sellainen että klikataan Suomen kartalta lähimmän paikkakunnan nimeä jolloin saadaan graafinen almanakka ko paikkkunnalle.

Tuollainen jötikkä löytyi eräästä verkkokaupasta, pöytä ja tavallisen jalustan kanssa
"siedettävään" hintaan. Putken pakkaus muistuttaa kovasti Anttilassa
myytävän Optican pakkausta, ilman sitä "Optica 25-75x75"-tarraa. Ihan mukava vehje, tosin en ole vielä päässyt sen kanssa "tositoimiin". Alustavissa kokeissa on ilmennyt etenkin suurilla suurennuksilla 60x<
ilmaantuva kohteen valonpuutos/hämärtyminen, joka lienee puhtaasti fysikaalista
alkuperää (=objektiivin koko ei kasva suurennuksen mukana, joka
vaikuttaa lähtöpupilliinja sitä kautta valoisuuteen). Toisaalta tämän
voisi ajatella olevan etu kirkkaita kohteita, esim. Kuuta tai Aurinkoa
katsellessa, ei häikäise niin paljon. Kiikareilla etenkin Aurinkoa tuijotellessa alkaa jo parin minuutin jälkeen käymään silmiin niin pahasti että on pakko lopettaa.

Voihan tuolla jättiputken varmaan myös tarvittaessa tarkentaa naapuritalon
ikkunaan/parvekkeelle ilmestyvään venukseen tai sitten tutkia uimarannalla oleilevien kottaraisten elämää puhtaasti ornitologisessa mielessä. Maaseudulla on tietysti aina vaarana että lehmä tai usempi eksyy objektiivin eteen.

Tuo jättiputki on siis varsin monikäyttöinen ja poikkitieteelliseen havannointiin soveltuva väline.

venus bongari kirjoitti:

Tuollainen jötikkä löytyi eräästä verkkokaupasta, pöytä ja tavallisen jalustan kanssa
"siedettävään" hintaan. Putken pakkaus muistuttaa kovasti Anttilassa
myytävän Optican pakkausta, ilman sitä "Optica 25-75x75"-tarraa. Ihan mukava vehje, tosin en ole vielä päässyt sen kanssa "tositoimiin". Alustavissa kokeissa on ilmennyt etenkin suurilla suurennuksilla 60x<
ilmaantuva kohteen valonpuutos/hämärtyminen, joka lienee puhtaasti fysikaalista
alkuperää (=objektiivin koko ei kasva suurennuksen mukana, joka
vaikuttaa lähtöpupilliinja sitä kautta valoisuuteen). Toisaalta tämän
voisi ajatella olevan etu kirkkaita kohteita, esim. Kuuta tai Aurinkoa
katsellessa, ei häikäise niin paljon. Kiikareilla etenkin Aurinkoa tuijotellessa alkaa jo parin minuutin jälkeen käymään silmiin niin pahasti että on pakko lopettaa.

Voihan tuolla jättiputken varmaan myös tarvittaessa tarkentaa naapuritalon
ikkunaan/parvekkeelle ilmestyvään venukseen tai sitten tutkia uimarannalla oleilevien kottaraisten elämää puhtaasti ornitologisessa mielessä. Maaseudulla on tietysti aina vaarana että lehmä tai usempi eksyy objektiivin eteen.

Tuo jättiputki on siis varsin monikäyttöinen ja poikkitieteelliseen havannointiin soveltuva väline.

Lue lisää

Voihan se olla melko riittävä satunnaiseen tähtitaivaan katseluun jos on edullinen. Jos se on käyttökelpoinen muussakin katselussa niin pienehköt puuteet tähtitaivaan katselussa voi antaa anteeksi.

Tähtitaivaan katseluun optimoitu laite tietysti on ideaali tähtitaivaan katselussa, mutta ongelmana siinä yleensä on että sellainen ei kovin hyvin sovellu mihinkään muuhun käyttöön, joten voi olla vaikea löytää kestäviä perusteluja melko merkittävän rahasumman sitomiseen pelkästään tähtitaivaan katseluun.

venusko ikkunassa? kirjoitti:

Voihan se olla melko riittävä satunnaiseen tähtitaivaan katseluun jos on edullinen. Jos se on käyttökelpoinen muussakin katselussa niin pienehköt puuteet tähtitaivaan katselussa voi antaa anteeksi.

Tähtitaivaan katseluun optimoitu laite tietysti on ideaali tähtitaivaan katselussa, mutta ongelmana siinä yleensä on että sellainen ei kovin hyvin sovellu mihinkään muuhun käyttöön, joten voi olla vaikea löytää kestäviä perusteluja melko merkittävän rahasumman sitomiseen pelkästään tähtitaivaan katseluun.

Lue lisää

Ei kannata investoidan useita satoja euroja laitteeseen, joka soveltuu vain yhteen tarkoitukseen. Jos harrastus lopahtaa syystä tai tai toisesta, esim. jatkuvat pilviset ilmat, muutto kaupunkiin, liikuntakyvyn menettäminen tms. syy, laitteesta voi olla hankala päästä eroon tekemättä liikaa itselleen tappiota. Yleensä yksityishenkilöiden väliset kaupat voivat osoittauta varsinkin jälkikäteen kimuranteiksi, etenkin hienomekaanisissa laitteissa.

Onhan noita isompiakin "jättiputkia", esim. 30-100x100, löytyy Anttilan kylä/verkkokaupasta, mutta onko se mielekästä enää raahailla pitkin metsiä tms., kohtuus kaikessa. Moni/yleiskäyttölaitteissa tahtoo olla se ongelma, että se soveltuu lähes kaikkeen mutta mihinkään ei niin erityisen hyvin. Esim. hyvällä linkkuveitsellä pärjää lyhyellä retkellä, vuolee makkartikun ja perkaa kalat, mutta jos haluaa kunnon fileitä tehdä fisusta, niin silloin tulee hankkia fileointiveitsi tähän tarkoitukseen. Fileointiveitsellä voinee varmaan hätätilassa vuolla makkaratikun mutta siihen ne vuolemiset sitten jäänevätkin.

venusko ikkunassa? kirjoitti:

Voihan se olla melko riittävä satunnaiseen tähtitaivaan katseluun jos on edullinen. Jos se on käyttökelpoinen muussakin katselussa niin pienehköt puuteet tähtitaivaan katselussa voi antaa anteeksi.

Tähtitaivaan katseluun optimoitu laite tietysti on ideaali tähtitaivaan katselussa, mutta ongelmana siinä yleensä on että sellainen ei kovin hyvin sovellu mihinkään muuhun käyttöön, joten voi olla vaikea löytää kestäviä perusteluja melko merkittävän rahasumman sitomiseen pelkästään tähtitaivaan katseluun.

Lue lisää

Onko 20x80 kiikarit "taskukiikarit" vai voiko niitä sanoa jo jättikiikareiksi? Vai onko "oikeat" jättikiikarit sellaiset, joiden objektiivin halkaisija on vähintään tuo 500 mm tai siitä enemmän? Vois olla aika miehekkäät tuollaiset kiikarit, tarviis olla papua hauiksissa että edes jaksais nostaa tollaset jöötit nenän eteen.

ihmettelelijä kirjoitti:

Onko 20x80 kiikarit "taskukiikarit" vai voiko niitä sanoa jo jättikiikareiksi? Vai onko "oikeat" jättikiikarit sellaiset, joiden objektiivin halkaisija on vähintään tuo 500 mm tai siitä enemmän? Vois olla aika miehekkäät tuollaiset kiikarit, tarviis olla papua hauiksissa että edes jaksais nostaa tollaset jöötit nenän eteen.

Lue lisää

Newton-peilikaukoputkista on ainakin Walloissa rakenneltu kiikareita. Ei niitä tarvitse nostaa mihinkään, joten haius ei paljon kehity, mutta Newton-optiikasta johtuen katsoja seisoo selin katselusuuntaan nähden.

Jupiter oli matalalla ja pilkahteli pilvien välistä. Kolme suurinta kuuta näkyi oikein hyvin.

Kiikareihin verrattuna katselu on kätevämpää, kun okulaari on viistosti sivussa ja putkea voi pyöritellä telineessä.

Jupiteriiin kirjoitti:

Jupiter oli matalalla ja pilkahteli pilvien välistä. Kolme suurinta kuuta näkyi oikein hyvin.

Kiikareihin verrattuna katselu on kätevämpää, kun okulaari on viistosti sivussa ja putkea voi pyöritellä telineessä.

Lue lisää

Juu, ei sattunut valitettavasti kottaraista objektiivin eteen tarkkailtavaksi, vaan joku variksenräähkä istui maalla sähkölangalla n. 100 m:n päässä 10 m:n korkeudella eli n. 100 m:n päässä. 30 x ei vielä kovin tarkasti variksen simmut näkyneet mutta sitten kun oltiin suurennuksen yläpäässä, katselin varista silmästä silmään. Kuvan valoisuus kyllä valitettavasti kärsi suurentamisesta mutta se lienee hinta suurennuksesta samalla objektiivilla.

Ennen hankintaa laskeskelin noita valoisuus arvoja eri suurennuksilla = lähtö pupilli, (se lasketaan helposti jakamalla objektiivin halkaisija suurennuskertoimella) ja tulokset ovat:
90 mm/30 = 3 mm (samoin sinulla 75 mm/25) lineaarisesti 1,00 mm:ään, eli 90mm/90 = 75 mm/75 jolloin siis valovoima heikkenee 1/3:aan alkuperäisestä. Sama homma vaikuttaa olevan lähes kaikissa myytävissä olevissa zoom-putkissa.

Okulaarikulman olemassaolo verrattuna esim. optican 20x80 ja muihin "suoriin putkiin" (jollainen tuntuu löytyvän aika monen kirjoittajan kaapista) on hieno homma, ainakin korkealla olevia juttuja tiiraillessa, esim. Saturnuksen tarkkailu, niskoja erittäin paljon säästävä juttu. Optican kiikakreille tulee lähöpupilliksi 4mm, joten on valovoimaisempi vrt 30x90 leluun.

Opticalla näky jupiter kuut, mieli tekee mennä tätä uutta hankintaa testaamaan niin pian kuin mahdollista. Jos ei Jupiter tule näkyville, pitää toivoa että edes naapuritalon venus ilmestyisi silmieni iloksi.

Jupiteriiin kirjoitti:

Jupiter oli matalalla ja pilkahteli pilvien välistä. Kolme suurinta kuuta näkyi oikein hyvin.

Kiikareihin verrattuna katselu on kätevämpää, kun okulaari on viistosti sivussa ja putkea voi pyöritellä telineessä.

Lue lisää

näkyivät? Eli näkyivätkö ne kuut heti kättelyssä 25x-suurennuksella ja näkyivätkö ne ihan tappiin asti viedyillä suurennuksilla (75x)? Vai hävisivätkö kuut (tai J) näkymästä jonkun tietyn suurennuksen jälkeen?

30-90x90 venus bongari kirjoitti:

Juu, ei sattunut valitettavasti kottaraista objektiivin eteen tarkkailtavaksi, vaan joku variksenräähkä istui maalla sähkölangalla n. 100 m:n päässä 10 m:n korkeudella eli n. 100 m:n päässä. 30 x ei vielä kovin tarkasti variksen simmut näkyneet mutta sitten kun oltiin suurennuksen yläpäässä, katselin varista silmästä silmään. Kuvan valoisuus kyllä valitettavasti kärsi suurentamisesta mutta se lienee hinta suurennuksesta samalla objektiivilla.

Ennen hankintaa laskeskelin noita valoisuus arvoja eri suurennuksilla = lähtö pupilli, (se lasketaan helposti jakamalla objektiivin halkaisija suurennuskertoimella) ja tulokset ovat:
90 mm/30 = 3 mm (samoin sinulla 75 mm/25) lineaarisesti 1,00 mm:ään, eli 90mm/90 = 75 mm/75 jolloin siis valovoima heikkenee 1/3:aan alkuperäisestä. Sama homma vaikuttaa olevan lähes kaikissa myytävissä olevissa zoom-putkissa.

Okulaarikulman olemassaolo verrattuna esim. optican 20x80 ja muihin "suoriin putkiin" (jollainen tuntuu löytyvän aika monen kirjoittajan kaapista) on hieno homma, ainakin korkealla olevia juttuja tiiraillessa, esim. Saturnuksen tarkkailu, niskoja erittäin paljon säästävä juttu. Optican kiikakreille tulee lähöpupilliksi 4mm, joten on valovoimaisempi vrt 30x90 leluun.

Opticalla näky jupiter kuut, mieli tekee mennä tätä uutta hankintaa testaamaan niin pian kuin mahdollista. Jos ei Jupiter tule näkyville, pitää toivoa että edes naapuritalon venus ilmestyisi silmieni iloksi.

Lue lisää

En oikein ymmärrä miten voit vetää suorat yhtäsuuruusmerkit lähtöpupillin ja valovoiman välille. Jos katselet hämärässä ja pupillisi halkaisija on niissä olosuhteissa 5 mm niin mitä ratkaisee tuleeko okulaarista 1 mm vaiko 3 mm halkaisijainen valokimppu? Kummassakin tapauksessa kaikki se valo mahtuu silmän pupillista sisään mitä okulaarista ulos tulee ja objektiivin koko on vakio. Eikö valovoimassa pitäisi huomioida myös objektiivin koko?

kuinkahan on kirjoitti:

En oikein ymmärrä miten voit vetää suorat yhtäsuuruusmerkit lähtöpupillin ja valovoiman välille. Jos katselet hämärässä ja pupillisi halkaisija on niissä olosuhteissa 5 mm niin mitä ratkaisee tuleeko okulaarista 1 mm vaiko 3 mm halkaisijainen valokimppu? Kummassakin tapauksessa kaikki se valo mahtuu silmän pupillista sisään mitä okulaarista ulos tulee ja objektiivin koko on vakio. Eikö valovoimassa pitäisi huomioida myös objektiivin koko?

Lue lisää

kiikarikauppiailla on jok kiikarilaskin nettisviuilla, esim. VillenKello, johon tunkemalla voi laskea kiikarin teoreettiset arvot, esim. just tuon lähtöpupillin, hämäräluvun ja kirkkausindeksin/geometrisen valovoiman (kun tietää kiikarin arvot, suur obj. halk).
Lyhyesti:
lähtöpupilli = obj. halk/suur = esim. 75 mm / 25-50-75x = 3 - 1,5 - 1 mm, sama 90 mm/30-60-90x

Hämäräluku = keskiverto (obj. halk. * suurennus) = neliöjuuri (75 mm * 75x) = 75 suurimmalla suurennuksella tai sitten neliöjuuri(75 mm*25) = 43,3
Tätä olen yrittänyt itsekin selvitellä, mikä tämä oikein on ja miten se on vertailu kelpoinen. Eli se hieman hämärän peitossa suoraan sanottuna jopa minullekin.

Kirkkausindeksi on lähtöpupilli ^2 eli 75 millin tapauksessa 3mm^2 = 9

http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/products.php?&action=show&id=3616&show=all täältä, tosin kiikareille. toisaalta kiikarithan muodostuu kahdesta rinnakkaisesta kauko putkesta.

Kuva siis hämärtyy kun suurennus kasvaa. Isommasta objektista on ainakin se etu, että sama lähtöpupilli tulee vastaan isommalla suurennuksella, esim. jos on 3 putkea, 60 - 75 - 90 mm objektiivi, niin kun jokaisessa on lähtöpupilli sama, esim. 1,5 mm, niin suurennukset ovat vastaavasti 40x, 50x ja 60x (60/1,5, 75/1,5 ja 90/1,5). Olen laskeskellut noita Excel-taulukkoon suurennusporras kerrallaan, jolloin tulee esim. 60 eri tulosta yhdelle putkelle (siis 60 kertaa (lähtöpupilli, hämäräluk ja kirkkausindeksi jokaisella suurennuksen arvolla [30, 90])

En osaa sanoa, kuinka nuo kiikareiden laskurit pätee kaukoputkille enkä muutenkaan ole optiikan asian tuntija, mutta olen lueskellut juuri tuon lähtöpupillin vaikutuksesta valoisuuteen. Esim. 20x80 kiikarit antaa lähtöpupilliksi 4 mm (80mm/20), mutta siinä katsotaan kaksin silmin, tälläkin näky Jupiterin kuut. Oli ihan mukava katsoa kun kohde oli suht' matalassa, ei mennys niskat niin pahasti. Valoisuus on kuitenkin erinomainen, mutta suurennus taitaa jäädä ehkä välillä liian pieneksi fyysiset "puutteet" (kulmaokulaarin puute). Suuri linssi kerää paremmin valoa, joten siinä suhteessa 75 on ihan kelpo peli Jupiterin ja Venusten ym. planeettojen, miksei tietysti myös kottaraisten bongailuun. Tosin kottaraisten paras bongaus kausi lienee tältä vuodelta jo ohitse... :-(

Kukahan muuten kehittäis muuttuvaobjektiivisen kaukoputken? Mahtaiskohan nuo zoom-putkien okulaarit olla keskenään vaihtokelpoisia? Jos olisivat, niillä saisi aikaan mielenkiintoisia yhdistelmiä...

venus bongari kirjoitti:

näkyivät? Eli näkyivätkö ne kuut heti kättelyssä 25x-suurennuksella ja näkyivätkö ne ihan tappiin asti viedyillä suurennuksilla (75x)? Vai hävisivätkö kuut (tai J) näkymästä jonkun tietyn suurennuksen jälkeen?

Lue lisää

Eilisiltaisessa katsannossa näkyi neljä kuuta Jupiterin ympärillä. Edellisellä kerralla yksi kuu oli ilmeisesti joko emoplaneetan edessä tai takana näkymättömissä. Kyllä ne näkyivät koko suurennusvälillä 25-75.

Kuuta katsellessa pinnan kirkkaus on lievästi häiritsevän suuri. Valon ja varjon rajalla kraaterit tulevat hyvin näkyviin. Parhaimmalta se näyttää suurimmalla suurennuksella. Ilman väreily avoimen ikkunan ääressä hieman häiritsee.

Ensivaikutelma kuusta oli, että siinä tulee riittämään katseltavaa, kraatereita näkyy sadoittain ja joka ilta on hieman eri valaistus. Seuraavaksi tarvinnee etsiä hyvä kuukartta, josta voi alkaa opetella nimiä kraatereille.

tähyilty lisää kirjoitti:

Eilisiltaisessa katsannossa näkyi neljä kuuta Jupiterin ympärillä. Edellisellä kerralla yksi kuu oli ilmeisesti joko emoplaneetan edessä tai takana näkymättömissä. Kyllä ne näkyivät koko suurennusvälillä 25-75.

Kuuta katsellessa pinnan kirkkaus on lievästi häiritsevän suuri. Valon ja varjon rajalla kraaterit tulevat hyvin näkyviin. Parhaimmalta se näyttää suurimmalla suurennuksella. Ilman väreily avoimen ikkunan ääressä hieman häiritsee.

Ensivaikutelma kuusta oli, että siinä tulee riittämään katseltavaa, kraatereita näkyy sadoittain ja joka ilta on hieman eri valaistus. Seuraavaksi tarvinnee etsiä hyvä kuukartta, josta voi alkaa opetella nimiä kraatereille.

Lue lisää

Kiva kuulla että bongauksesi oli onnistunut, hyvä 25-75x75-ystäväiseni. Luulen että kunhan saan putkeni pystyyn muuhunkin kuin venuksen suuntaan, saattaapi sieltäkin löytyä mielenkiintoista katseltavaa. Oletko havainnut kaukoputken kuvassa kirkastumista/himmentymistä suurennuksen mukaan vai on kuva aina yhtä kirkas?

http://www.shallowsky.com/jupiter/ täältä löytyy jupiterin kuiden asento ajan funktiona, jos haluaa kehittää harrastustaan ja vaikkapa jälkikäteen tarkkailla kuiden asemaa missä ne havaintohetkellä olivat.

veenus- ja kottarais bongari kirjoitti:

kiikarikauppiailla on jok kiikarilaskin nettisviuilla, esim. VillenKello, johon tunkemalla voi laskea kiikarin teoreettiset arvot, esim. just tuon lähtöpupillin, hämäräluvun ja kirkkausindeksin/geometrisen valovoiman (kun tietää kiikarin arvot, suur obj. halk).
Lyhyesti:
lähtöpupilli = obj. halk/suur = esim. 75 mm / 25-50-75x = 3 - 1,5 - 1 mm, sama 90 mm/30-60-90x

Hämäräluku = keskiverto (obj. halk. * suurennus) = neliöjuuri (75 mm * 75x) = 75 suurimmalla suurennuksella tai sitten neliöjuuri(75 mm*25) = 43,3
Tätä olen yrittänyt itsekin selvitellä, mikä tämä oikein on ja miten se on vertailu kelpoinen. Eli se hieman hämärän peitossa suoraan sanottuna jopa minullekin.

Kirkkausindeksi on lähtöpupilli ^2 eli 75 millin tapauksessa 3mm^2 = 9

http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/products.php?&action=show&id=3616&show=all täältä, tosin kiikareille. toisaalta kiikarithan muodostuu kahdesta rinnakkaisesta kauko putkesta.

Kuva siis hämärtyy kun suurennus kasvaa. Isommasta objektista on ainakin se etu, että sama lähtöpupilli tulee vastaan isommalla suurennuksella, esim. jos on 3 putkea, 60 - 75 - 90 mm objektiivi, niin kun jokaisessa on lähtöpupilli sama, esim. 1,5 mm, niin suurennukset ovat vastaavasti 40x, 50x ja 60x (60/1,5, 75/1,5 ja 90/1,5). Olen laskeskellut noita Excel-taulukkoon suurennusporras kerrallaan, jolloin tulee esim. 60 eri tulosta yhdelle putkelle (siis 60 kertaa (lähtöpupilli, hämäräluk ja kirkkausindeksi jokaisella suurennuksen arvolla [30, 90])

En osaa sanoa, kuinka nuo kiikareiden laskurit pätee kaukoputkille enkä muutenkaan ole optiikan asian tuntija, mutta olen lueskellut juuri tuon lähtöpupillin vaikutuksesta valoisuuteen. Esim. 20x80 kiikarit antaa lähtöpupilliksi 4 mm (80mm/20), mutta siinä katsotaan kaksin silmin, tälläkin näky Jupiterin kuut. Oli ihan mukava katsoa kun kohde oli suht' matalassa, ei mennys niskat niin pahasti. Valoisuus on kuitenkin erinomainen, mutta suurennus taitaa jäädä ehkä välillä liian pieneksi fyysiset "puutteet" (kulmaokulaarin puute). Suuri linssi kerää paremmin valoa, joten siinä suhteessa 75 on ihan kelpo peli Jupiterin ja Venusten ym. planeettojen, miksei tietysti myös kottaraisten bongailuun. Tosin kottaraisten paras bongaus kausi lienee tältä vuodelta jo ohitse... :-(

Kukahan muuten kehittäis muuttuvaobjektiivisen kaukoputken? Mahtaiskohan nuo zoom-putkien okulaarit olla keskenään vaihtokelpoisia? Jos olisivat, niillä saisi aikaan mielenkiintoisia yhdistelmiä...

Lue lisää

Parasta mahdollista optista laatua jos tavoittelee järkevällä hinnalla niin suosittelisin mahdollisimman yksinkertaista järjestelmää. Siinäkin on aivan riittävästi muuttujia eikä sekään ihan naurettavan halpa ole. Hyvä kohtuullisen iso peili objektiiviksi ja laadukas (ja luonnollisestikin kiinteäpolttovälinen) okulaari, sekä yksinkertainen ja tukeva Dobson-jalusta, siinä karvalakkisarjan voittajakombinaatio.

jupiter bongari 30-90x90 kirjoitti:

Kiva kuulla että bongauksesi oli onnistunut, hyvä 25-75x75-ystäväiseni. Luulen että kunhan saan putkeni pystyyn muuhunkin kuin venuksen suuntaan, saattaapi sieltäkin löytyä mielenkiintoista katseltavaa. Oletko havainnut kaukoputken kuvassa kirkastumista/himmentymistä suurennuksen mukaan vai on kuva aina yhtä kirkas?

http://www.shallowsky.com/jupiter/ täältä löytyy jupiterin kuiden asento ajan funktiona, jos haluaa kehittää harrastustaan ja vaikkapa jälkikäteen tarkkailla kuiden asemaa missä ne havaintohetkellä olivat.

Lue lisää

Nouseva kuu matalalla, alle kymmenen astetta. Ilmakehän väreily oli niin voimakasta, ettei katselu oikein inspiroinut.

Kokeilu kuunkatseluun keskipäivän päivätaivaalta korkealta. Silmät eivät kirkaassa auringonpaisteessa ole kovin herkät. Pitäisi verää jokin huppu päälle, kuin entisaikojen valokuvaajat.

Andromedan galaksin tähyilyä puolikuutamossa. Valovoimaa ei tunnu olevan tarpeeksi. Utuläikkä näkyy samankaltaisena koko suurennusalueella ja suunnilleen yhtä himmeänä kuin 7*50 kiikareilla.

tähyilty kirjoitti:

Nouseva kuu matalalla, alle kymmenen astetta. Ilmakehän väreily oli niin voimakasta, ettei katselu oikein inspiroinut.

Kokeilu kuunkatseluun keskipäivän päivätaivaalta korkealta. Silmät eivät kirkaassa auringonpaisteessa ole kovin herkät. Pitäisi verää jokin huppu päälle, kuin entisaikojen valokuvaajat.

Andromedan galaksin tähyilyä puolikuutamossa. Valovoimaa ei tunnu olevan tarpeeksi. Utuläikkä näkyy samankaltaisena koko suurennusalueella ja suunnilleen yhtä himmeänä kuin 7*50 kiikareilla.

Lue lisää

tuli viikonloppuna testailtua tätä värkkiä pimeän saaren rannassa, Kuuta sekä tähtösiä ja Mars-planeettaakin. Maisemien katselu oli oikein hauskaa, näki paljon tarkemmin (kuin 20x80-kiikarit), joskin nuo em. kiikarit olivat kirkkaamman oloiset, niillä näki paremmin järvelle yön pimeydessä/Kuun valossa kuin tuolla zoom-putkella. Tähtiäkin näki ihan kivasti, edelleen tuli "valoisampi" fiilis.

Taivaan kappeleiden tutkiminen ja katselu on hieman haasteellista, koska kohteiden löytäminen oli yksinkertaisesti tuolla putkella 30x-suurennuksella jokseenkin hankalaa (näin aluksi, samoin kiikareiden kanssa oli aluksi sama ongelma, mutta opin aika nopeasti löytämään kohteen). No sitten kun kohde on löytynyt, ei ollut enää ongelmia zoomauksen ja tarkennuksen kanssa, tosin suurilla suurennuksella kohde pomppii herkästi näkö kentässä, jos esim. vain tarkentaa. Syynä on tietysti heppoinen, alumiininen rimpula kameran jalusta. Samoin ilma kehän ilma virtaukset, väreily ja muut optiset haitta ilmiöt pilaavat helposti katselu nautinnon suurimmilla suurennuksilla.

Mars näkyi punaisena pallona Kuun perässä, samoin Venus ennen auringon nousua.

Kauko putken kulma okulaarin ansiosta ei tullut samaa niska kipua kuin kiikareiden kanssa.

Eilen illalla kävin tiiraamassa Jupiteria ja kuita, - ja halleluja - näkyivät huomattavasti paremmin kuin em. kiikarilla. Olin näkevinäni jotain raitojakin, lienekö sitten mieli kuvituksen tuotetta.

Toivon näkeväni "punaisen pilkun" naapuritalon venuksessa vielä joku ilta, toden näköisyys sille kasvaa koko ajan. :-)

taivaan kappale bongari kirjoitti:

tuli viikonloppuna testailtua tätä värkkiä pimeän saaren rannassa, Kuuta sekä tähtösiä ja Mars-planeettaakin. Maisemien katselu oli oikein hauskaa, näki paljon tarkemmin (kuin 20x80-kiikarit), joskin nuo em. kiikarit olivat kirkkaamman oloiset, niillä näki paremmin järvelle yön pimeydessä/Kuun valossa kuin tuolla zoom-putkella. Tähtiäkin näki ihan kivasti, edelleen tuli "valoisampi" fiilis.

Taivaan kappeleiden tutkiminen ja katselu on hieman haasteellista, koska kohteiden löytäminen oli yksinkertaisesti tuolla putkella 30x-suurennuksella jokseenkin hankalaa (näin aluksi, samoin kiikareiden kanssa oli aluksi sama ongelma, mutta opin aika nopeasti löytämään kohteen). No sitten kun kohde on löytynyt, ei ollut enää ongelmia zoomauksen ja tarkennuksen kanssa, tosin suurilla suurennuksella kohde pomppii herkästi näkö kentässä, jos esim. vain tarkentaa. Syynä on tietysti heppoinen, alumiininen rimpula kameran jalusta. Samoin ilma kehän ilma virtaukset, väreily ja muut optiset haitta ilmiöt pilaavat helposti katselu nautinnon suurimmilla suurennuksilla.

Mars näkyi punaisena pallona Kuun perässä, samoin Venus ennen auringon nousua.

Kauko putken kulma okulaarin ansiosta ei tullut samaa niska kipua kuin kiikareiden kanssa.

Eilen illalla kävin tiiraamassa Jupiteria ja kuita, - ja halleluja - näkyivät huomattavasti paremmin kuin em. kiikarilla. Olin näkevinäni jotain raitojakin, lienekö sitten mieli kuvituksen tuotetta.

Toivon näkeväni "punaisen pilkun" naapuritalon venuksessa vielä joku ilta, toden näköisyys sille kasvaa koko ajan. :-)

Lue lisää

ovat ihan todellisuutta, eikä hallusinaatioita. Olin minäkin näkevinäni niitä 25-75*75:lla suurimmalla suurennuksella.

Kohteiden löytäminen vienee jonkinverran totutteluaikaa. Laajakulmakiikaria 7*50 ja putkea vuorotellen silmille, niin kohteet löytyvät jotenkuten.

raidat kirjoitti:

ovat ihan todellisuutta, eikä hallusinaatioita. Olin minäkin näkevinäni niitä 25-75*75:lla suurimmalla suurennuksella.

Kohteiden löytäminen vienee jonkinverran totutteluaikaa. Laajakulmakiikaria 7*50 ja putkea vuorotellen silmille, niin kohteet löytyvät jotenkuten.

Lue lisää

ostin nuo jättikiikarit joskus 2007 lähinnä lento koneiden tunnistusta varten, eli flygareita suihkii tuolla parin mökin maisemissa ruuhkaksi asti. En raaskinut ostaa usemman sadan euron arvoista lentokonetutkaa, vaan päätin tyytyä visuaali havainoihin.

Aluksi lentsikan etsiminen (ja myös löytäminen) taivaan sinestä oli arpa peliä, tässä tapauksessa etsimistä helpottaa lento koneen jättämä suihku vana taivaalla. Lentsikkaa ei joko löytynyt ollenkaan tai sitten se löytyi vasta ollessaan lähellä horisonttia tai sitten se löytyi ja katosi kun kädet heilui. Jalustaa en käyttänyt aluksi ollenkaan. Paras tapa bongata lentsikka on istua matalan jutun päällä, tukea kyynärpäät polviin ja siten seurata lentsikkaa. Jalustan liike on jonkin verran nytkähtelevää ja jos lentsikka menee suoraan päältä, tarkkailu asento on kyllä melkoisen epä inhimillinen. Kyllä logoja näkyi, esim. luftwaffen (vai onko se lufthansan?) logo, BA:n koneita. Hitsi kun oppisi vielä nuo lento kone tyypit tunnistamaan.

Tuossa lento kone bongauksessa on vaarana että seuraa sitä lento konetta liian pitkälle Aurinkoon päin ja menettää näkö kyvyn, ehkäpä lopullisesti. Nykyisin lento kone löytyy taivaalta lähes saman tien nostaa kiikarit nenälle. Tuolla isolla kaukoputkella tuo etsintä ongelma muistuttaa kiikarin ongelmia alkuvaiheessa, mutta luulisin harjaantuvani tuon putken käyttöön hyvinkin nopeasti (pääasia että muistaa laittaa suurennuksen minimiin kun etsii ja kohteen löydyttyä zoomaa siihen sitten). Noissa 20x80 kiikareissa alkoi tuntumaan samoin, että tuo suurennus saisi olla "jonkin verran" suurempi, valo voimaa riittää kyllä vaikka pienelle kylälle. Kaukoputkessa ei ole "kahden silmän tarkennus"-ongelmaa, vaan riittää kun toiselle silmälle kerrallaan saa tarkennettua. Samoin jos haluaa kaverille esitellä taivaan ihmeitä, kiikarin "silmienväliä" ei tarvitse säätää joka kerta uudelleen jokaista tähti havaitsijaa varten, kauko putkessa "yksi koko sopii kaikille". Kauko putki vaatii kyllä aina jalusta, kiikarilla voi "hätä tilanteessa" katsoa jotain käsi varaltakin.

Näistä syistä käytin viimeiset roponi tämän zoom putken hankintaan ja ainakin tähän mennessä olen (suht'koht) tyytyväinen hankintaan. Olis voinut tietysti hankkia oikean tähti kauko putken mutta kun sitä ei voi kovin hyvällä menestyksellä käyttää muihin juttuihin, esim. maisemien katselu, venusten, kottaraisten ja yli lentävien lentokoneiden bongaus ym. En ole vielä varmaan kaikkia käyttö kohteita keksinyt tuolle putkelle. :-)

venus bongari 30-90x90 kirjoitti:

ostin nuo jättikiikarit joskus 2007 lähinnä lento koneiden tunnistusta varten, eli flygareita suihkii tuolla parin mökin maisemissa ruuhkaksi asti. En raaskinut ostaa usemman sadan euron arvoista lentokonetutkaa, vaan päätin tyytyä visuaali havainoihin.

Aluksi lentsikan etsiminen (ja myös löytäminen) taivaan sinestä oli arpa peliä, tässä tapauksessa etsimistä helpottaa lento koneen jättämä suihku vana taivaalla. Lentsikkaa ei joko löytynyt ollenkaan tai sitten se löytyi vasta ollessaan lähellä horisonttia tai sitten se löytyi ja katosi kun kädet heilui. Jalustaa en käyttänyt aluksi ollenkaan. Paras tapa bongata lentsikka on istua matalan jutun päällä, tukea kyynärpäät polviin ja siten seurata lentsikkaa. Jalustan liike on jonkin verran nytkähtelevää ja jos lentsikka menee suoraan päältä, tarkkailu asento on kyllä melkoisen epä inhimillinen. Kyllä logoja näkyi, esim. luftwaffen (vai onko se lufthansan?) logo, BA:n koneita. Hitsi kun oppisi vielä nuo lento kone tyypit tunnistamaan.

Tuossa lento kone bongauksessa on vaarana että seuraa sitä lento konetta liian pitkälle Aurinkoon päin ja menettää näkö kyvyn, ehkäpä lopullisesti. Nykyisin lento kone löytyy taivaalta lähes saman tien nostaa kiikarit nenälle. Tuolla isolla kaukoputkella tuo etsintä ongelma muistuttaa kiikarin ongelmia alkuvaiheessa, mutta luulisin harjaantuvani tuon putken käyttöön hyvinkin nopeasti (pääasia että muistaa laittaa suurennuksen minimiin kun etsii ja kohteen löydyttyä zoomaa siihen sitten). Noissa 20x80 kiikareissa alkoi tuntumaan samoin, että tuo suurennus saisi olla "jonkin verran" suurempi, valo voimaa riittää kyllä vaikka pienelle kylälle. Kaukoputkessa ei ole "kahden silmän tarkennus"-ongelmaa, vaan riittää kun toiselle silmälle kerrallaan saa tarkennettua. Samoin jos haluaa kaverille esitellä taivaan ihmeitä, kiikarin "silmienväliä" ei tarvitse säätää joka kerta uudelleen jokaista tähti havaitsijaa varten, kauko putkessa "yksi koko sopii kaikille". Kauko putki vaatii kyllä aina jalusta, kiikarilla voi "hätä tilanteessa" katsoa jotain käsi varaltakin.

Näistä syistä käytin viimeiset roponi tämän zoom putken hankintaan ja ainakin tähän mennessä olen (suht'koht) tyytyväinen hankintaan. Olis voinut tietysti hankkia oikean tähti kauko putken mutta kun sitä ei voi kovin hyvällä menestyksellä käyttää muihin juttuihin, esim. maisemien katselu, venusten, kottaraisten ja yli lentävien lentokoneiden bongaus ym. En ole vielä varmaan kaikkia käyttö kohteita keksinyt tuolle putkelle. :-)

Lue lisää

http://www.flygradar.nu/flygradar.php

Näyttää kartalla lentokoneen paikan, reitin, mallin, korkeuden, nopeuden ja muitakin tietoja.

tunnistukseen kirjoitti:

http://www.flygradar.nu/flygradar.php

Näyttää kartalla lentokoneen paikan, reitin, mallin, korkeuden, nopeuden ja muitakin tietoja.

Lue lisää

Hieno linkki todellakin, nyt lentsikka bongaus saa uusia ulottuvuuksia linkkisi myötä. Ainoa ongelma (lienekö sitten kellon ajasta johtuva) että Suomen Ilma tilassa ei tällä hetkellä ole ainuttakaan lento konetta. Joskus tähti bongauksen yhteydessä nähnyt myös hienon "Finnairinn tähti kuvion", joka on ollut todella hieno näky pimeässä. Pitää katsoa päivä aikaan tuota samaa sivua, jos siellä näkyisi enemmän lento koneita. Tämä linkkisi oli todellinen rahan säästö linkki, tältä sivulta, kiikareilla ja kauko putken avulla saanen vihdoinkin mökki rauhan häiritsijät selville!

tähyilty kirjoitti:

Nouseva kuu matalalla, alle kymmenen astetta. Ilmakehän väreily oli niin voimakasta, ettei katselu oikein inspiroinut.

Kokeilu kuunkatseluun keskipäivän päivätaivaalta korkealta. Silmät eivät kirkaassa auringonpaisteessa ole kovin herkät. Pitäisi verää jokin huppu päälle, kuin entisaikojen valokuvaajat.

Andromedan galaksin tähyilyä puolikuutamossa. Valovoimaa ei tunnu olevan tarpeeksi. Utuläikkä näkyy samankaltaisena koko suurennusalueella ja suunnilleen yhtä himmeänä kuin 7*50 kiikareilla.

Lue lisää

Löysin tuon naapuri galaksin Ursa:n plani sfäärin ja yhdellä tähti kurssilla saadun prujun ohjeiden mukaan sukkelasti maa seudun pimeydessä. Koko muu taivas oli kirkas, mutta siinä Andromedan galaksin edessä oli ja pysytteli sitkeästi joku sumu läikkä, joten en voinut ihailla kierre galaksin kierteitä ja mahdollisesti siellä oleilevia ekso planeettoja. 20x80 kiikareilla tulos oli valitettavan samankaltainen. Istuin ulkona toljottomassa monta tuntia milloin sää selkiytyisi siltä kohtaa, mutta turhaan. Painuin nukkumaan sitten klo 4 jälkeen ja näkemään unia (naapuri talon) venuksesta. Luin onnekseni eräästä netti tieto sana kirjasta että tuo Andromedan galaksi lähestyy meitä tai siis pikemminkin koti galaksiamme Linnun rataa n. 140 kilo metrin sekunti nopeudella. Tästä päätellen sen pitäisi siis kirkastua ilta illalta vuosien mittaan ja havainnoin helpottua. Yritin myös tarkkailla Jupiteria ja bongasin myös kuut, yksi kulki pitkän väli matkan edellä (meno suuntaan nähden) Jupiteria, ja kolme muuta seurasivat nätisti jonossa Jupiterin takana emo planeettaa. Helvetillisen kova tuuli haittasi etenkin Jupiterin tarkkailua, ilma kehässä oli tolkuttomasti häiriöitä ja väreilyä eikä raitoja näkynyt tällä kertaa, ei edes suurimmalla suurennuksella.

Omasta mielestäni tämä zoom-putki on mainio hankinta, se vaikuttaa soveltuvan jokseenkin tyydyttävästi/hyvin tähtien ja planeettojen tarkkailuun, kun ottaa huomioon että sitä voi käyttää myös maan päällisten juttujen havainnointiin, esim. kottaraisten ja muiden lintuje tarkkailuun. Maa seutu matkalla tarkkailin myös yhtä monista kylä tiellä kulkevaa kissaa eikä kissa huomannut ollenkaan tarkkailuani. Sitten kun rikastuu, niin harkitsen kyllä erillisen ("oikean") tähti kauko putken hankintaa tai kotona valmistamista, mutta sitä ennen käytän tätä isoa putkeani kaikkiin tarkoituksiin.

andromeda bongari (30-90x90 =) -8070 kirjoitti:

Löysin tuon naapuri galaksin Ursa:n plani sfäärin ja yhdellä tähti kurssilla saadun prujun ohjeiden mukaan sukkelasti maa seudun pimeydessä. Koko muu taivas oli kirkas, mutta siinä Andromedan galaksin edessä oli ja pysytteli sitkeästi joku sumu läikkä, joten en voinut ihailla kierre galaksin kierteitä ja mahdollisesti siellä oleilevia ekso planeettoja. 20x80 kiikareilla tulos oli valitettavan samankaltainen. Istuin ulkona toljottomassa monta tuntia milloin sää selkiytyisi siltä kohtaa, mutta turhaan. Painuin nukkumaan sitten klo 4 jälkeen ja näkemään unia (naapuri talon) venuksesta. Luin onnekseni eräästä netti tieto sana kirjasta että tuo Andromedan galaksi lähestyy meitä tai siis pikemminkin koti galaksiamme Linnun rataa n. 140 kilo metrin sekunti nopeudella. Tästä päätellen sen pitäisi siis kirkastua ilta illalta vuosien mittaan ja havainnoin helpottua. Yritin myös tarkkailla Jupiteria ja bongasin myös kuut, yksi kulki pitkän väli matkan edellä (meno suuntaan nähden) Jupiteria, ja kolme muuta seurasivat nätisti jonossa Jupiterin takana emo planeettaa. Helvetillisen kova tuuli haittasi etenkin Jupiterin tarkkailua, ilma kehässä oli tolkuttomasti häiriöitä ja väreilyä eikä raitoja näkynyt tällä kertaa, ei edes suurimmalla suurennuksella.

Omasta mielestäni tämä zoom-putki on mainio hankinta, se vaikuttaa soveltuvan jokseenkin tyydyttävästi/hyvin tähtien ja planeettojen tarkkailuun, kun ottaa huomioon että sitä voi käyttää myös maan päällisten juttujen havainnointiin, esim. kottaraisten ja muiden lintuje tarkkailuun. Maa seutu matkalla tarkkailin myös yhtä monista kylä tiellä kulkevaa kissaa eikä kissa huomannut ollenkaan tarkkailuani. Sitten kun rikastuu, niin harkitsen kyllä erillisen ("oikean") tähti kauko putken hankintaa tai kotona valmistamista, mutta sitä ennen käytän tätä isoa putkeani kaikkiin tarkoituksiin.

Lue lisää

Zoomiputkella (25*75 -suurennoksella) ja kiikarilla (20*80). Perseus ja Ajomies oleilivat sopivasti keittön ikkunastanäkyvästi. Katsoin kartoista ja kirjoista tarkkoja paikkoja M34:lle ja M36:lle M37:lle ja M38:lle ja tähyilin taivaalle välineillä, vaan yritykseksi se jäi. Kuunmöllöttäjä valaisee taustataivaan niin perusteellisesti, ettei mitään löytynyt.

Pienemmällä kuulla toiselta puolen taivasta löytyi aivan vahingossa kiikarilla huiskimalla M11.

Nettikuvia Messierin kohteista
http://w0ant.tripod.com/sitebuildercontent/sitebuilderpictures/messier.jpg

täyskuutamossa kirjoitti:

Zoomiputkella (25*75 -suurennoksella) ja kiikarilla (20*80). Perseus ja Ajomies oleilivat sopivasti keittön ikkunastanäkyvästi. Katsoin kartoista ja kirjoista tarkkoja paikkoja M34:lle ja M36:lle M37:lle ja M38:lle ja tähyilin taivaalle välineillä, vaan yritykseksi se jäi. Kuunmöllöttäjä valaisee taustataivaan niin perusteellisesti, ettei mitään löytynyt.

Pienemmällä kuulla toiselta puolen taivasta löytyi aivan vahingossa kiikarilla huiskimalla M11.

Nettikuvia Messierin kohteista
http://w0ant.tripod.com/sitebuildercontent/sitebuilderpictures/messier.jpg

Lue lisää

Täysikuun aikaan syvän taivaan kohteita ei tosiaankaan juuri kannata etsiä, koska niiden pintakirkkaus on pienehkö. Taivaan taustavalo peittää ne näkyvistä. Sumumaisille kohteille ilmoitetut kirkkaudet ovat intregroituja magnitudeja joihin on laskettu koko kohteesta tuleva valo mukaan. Tuollainen integroitu magnitudi ei ole suoraan verrattavissa tähtimäisen kohteen magnitudiin.

Nyrkkisääntönä sumumaisen kohteen magnitudiin voi lisätä pari magnitudia niin saa kirkkauslukeman joka on vertailukelpoinen pistemäisten kohteiden kirkkauslukemien kanssa. Esimerkiksi 4:nnen magnitudin sumumainen kohde kuten melko kirkas komeetta voi näkyä paljain silmin hyvissä olosuhteissa kun rajamagnitudi on 6.

Jos rajamagnitudi paljain silmin on esim. 3 ja kaukoputki antaa 5 magnitudia lisää niin kaukoputkella voisi nähdä 8:nnen magnitudin tähden ja 6:nnen magnitudin sumumaisen kohteen noissa olosuhteissa.

herra varjele meitä aurinkovoimaloilta kirjoitti:

Täysikuun aikaan syvän taivaan kohteita ei tosiaankaan juuri kannata etsiä, koska niiden pintakirkkaus on pienehkö. Taivaan taustavalo peittää ne näkyvistä. Sumumaisille kohteille ilmoitetut kirkkaudet ovat intregroituja magnitudeja joihin on laskettu koko kohteesta tuleva valo mukaan. Tuollainen integroitu magnitudi ei ole suoraan verrattavissa tähtimäisen kohteen magnitudiin.

Nyrkkisääntönä sumumaisen kohteen magnitudiin voi lisätä pari magnitudia niin saa kirkkauslukeman joka on vertailukelpoinen pistemäisten kohteiden kirkkauslukemien kanssa. Esimerkiksi 4:nnen magnitudin sumumainen kohde kuten melko kirkas komeetta voi näkyä paljain silmin hyvissä olosuhteissa kun rajamagnitudi on 6.

Jos rajamagnitudi paljain silmin on esim. 3 ja kaukoputki antaa 5 magnitudia lisää niin kaukoputkella voisi nähdä 8:nnen magnitudin tähden ja 6:nnen magnitudin sumumaisen kohteen noissa olosuhteissa.

Lue lisää

ne pari magnitudia sumumaisia kohteita varten pitää siis _vähentää_ eikä lisätä koska isompaa magnitudilukemaa vastaa pienempi kirkkaus.

valoa kansalle kirjoitti:

Newton-peilikaukoputkista on ainakin Walloissa rakenneltu kiikareita. Ei niitä tarvitse nostaa mihinkään, joten haius ei paljon kehity, mutta Newton-optiikasta johtuen katsoja seisoo selin katselusuuntaan nähden.

Lue lisää

...että saa Neitsyen kierteisgalaksin haaratkin näkyviin.

tähyilty lisää kirjoitti:

Eilisiltaisessa katsannossa näkyi neljä kuuta Jupiterin ympärillä. Edellisellä kerralla yksi kuu oli ilmeisesti joko emoplaneetan edessä tai takana näkymättömissä. Kyllä ne näkyivät koko suurennusvälillä 25-75.

Kuuta katsellessa pinnan kirkkaus on lievästi häiritsevän suuri. Valon ja varjon rajalla kraaterit tulevat hyvin näkyviin. Parhaimmalta se näyttää suurimmalla suurennuksella. Ilman väreily avoimen ikkunan ääressä hieman häiritsee.

Ensivaikutelma kuusta oli, että siinä tulee riittämään katseltavaa, kraatereita näkyy sadoittain ja joka ilta on hieman eri valaistus. Seuraavaksi tarvinnee etsiä hyvä kuukartta, josta voi alkaa opetella nimiä kraatereille.

Lue lisää

avustuksella. Tietokoneelle asennettava Stellarium. Ensiksi siinä törmäsi valonnopeuden hitauteen. Jupiterin kuut olivat eri asennossa ohjelmassa ja kaukoputkessa. Ohjelmasta piti kliksiä kohta, että se ei näytä reaaliaikaisia kuiden paikkoja, vaan valonnopeudella viivästetyt paikat. Valolta kestää tulla Jupiterista reilu puolisentuntia (kai) ja kuut ehtivät siinä ajassa jo kuljeksia jonkin matkaa.

Neptunuksen etsimiseksi Jupiterista hieman vasemmalle, jossa on kaksi kirkasta tähteä, joiden päällä on kolmen himmeän tähden rivi ja rivin keskimäisen vasemmalla puolella on Neptunus, jonka himmeys on 7,86 M.
Se näkyi suunnilleen yhtäheikosti kiikarilla 20*80 ja putkella 25-75*75.

tähtiohjelman kirjoitti:

avustuksella. Tietokoneelle asennettava Stellarium. Ensiksi siinä törmäsi valonnopeuden hitauteen. Jupiterin kuut olivat eri asennossa ohjelmassa ja kaukoputkessa. Ohjelmasta piti kliksiä kohta, että se ei näytä reaaliaikaisia kuiden paikkoja, vaan valonnopeudella viivästetyt paikat. Valolta kestää tulla Jupiterista reilu puolisentuntia (kai) ja kuut ehtivät siinä ajassa jo kuljeksia jonkin matkaa.

Neptunuksen etsimiseksi Jupiterista hieman vasemmalle, jossa on kaksi kirkasta tähteä, joiden päällä on kolmen himmeän tähden rivi ja rivin keskimäisen vasemmalla puolella on Neptunus, jonka himmeys on 7,86 M.
Se näkyi suunnilleen yhtäheikosti kiikarilla 20*80 ja putkella 25-75*75.

Lue lisää

Oletkos kokeillut tuolla zoom-kaukoputkella että onko valosaasteessa eroa himmeämpien tähtien näkyvyydessä jos suurennus on 25* tai 75-kertainen? Luulisi että suurempi suurennus auttaa porautumaan valosaasteen läpi?

tähtiohjelman kirjoitti:

avustuksella. Tietokoneelle asennettava Stellarium. Ensiksi siinä törmäsi valonnopeuden hitauteen. Jupiterin kuut olivat eri asennossa ohjelmassa ja kaukoputkessa. Ohjelmasta piti kliksiä kohta, että se ei näytä reaaliaikaisia kuiden paikkoja, vaan valonnopeudella viivästetyt paikat. Valolta kestää tulla Jupiterista reilu puolisentuntia (kai) ja kuut ehtivät siinä ajassa jo kuljeksia jonkin matkaa.

Neptunuksen etsimiseksi Jupiterista hieman vasemmalle, jossa on kaksi kirkasta tähteä, joiden päällä on kolmen himmeän tähden rivi ja rivin keskimäisen vasemmalla puolella on Neptunus, jonka himmeys on 7,86 M.
Se näkyi suunnilleen yhtäheikosti kiikarilla 20*80 ja putkella 25-75*75.

Lue lisää

Ehdinkin tässä jo huolestua mihin olit kadonnut. Luulin jo sinun joutuneen uhvojen sieppaamaksi tähti/planeettabongausreissulla. Vaara on niin todellinen, että pidän miehille tarkoitettuja ehkäisyvälineitä aina mukana siltä varalta joudun siepatuksi venuslaisten avaruusalukseen bongausreissulla ja siellä mahdollisesti inhottavien kokeiden uhriksi koko avaruusaluksen naisiston toimesta.

Minullakin on käynyt tuo Neptunuksen bongaaminen tässä viime aikoina mielessä, nyt kun kännystä löytyy yksi suora linkki web-pohjaiseen tähtikarttaan. Valitettavasti viime kerralla tuo Kuun-piru oli niin likellä tuota sinistä planeettaa että hommasta ei ollut mitään toivoa bongata sinistä planeettaa. Enkä ollut valmistellut riittävän hyvin tuon planeetan etsimiseen sijainnin suhteen, sen verran tiesin että se on tällä hetkellä Jupiterin kaverina/matkaseurana lähistöllä luuhaamassa. Tämä oli jossain vaiheessa tuossa menneen kuun loppupuolella ja sen jälkeen ei ole ollut mahdollisuuksia bongailuun. Tänään illalla aattelin lähteä tuonne ulkosalle ison putken kanssa.

Käyttämäni web-tähtikartan mukaan Jupiterin etäisyys kotiplaneetastamme on n. 4,44 AU eli Astronomcal Unit eli astronomista yksikköä. Ja sehän on Maan keski etäisyys päivän tähdestämme Auringosta eli _NOIN_ 150 miljoonaa kilsaa. Valo kulkee tämän matkan noin 8 min 23 s aikana (muistaakseni), joka voitaneen pyöristää tässä tapauksessa 8 min 30 s (eli 8,5 min) kansan omaisesti laskujen helpottamiseksi, jolloin saamme 8,5 min/AU x 4,44 AU = 37,74 min. Tuohan voi olla ihan päin persettä mut jotain suuruus luokkaa siitä voi saada, mutta samoin Neptunuksesta (ja kuista) heijastunut auringon valo kulkee 8,5 min/AU x 29,4 AU = 249,9 min eli likimäärin 4 tuntia ja 10 minuuttia. Tähti tieteen laskuja voi siis laskea ihan perus koulu matemaatiikalla, ainakin likimääräisiä. Valo Uranukselta puolestaan kulkee tämän periaatteen mukaisesti 8,5 min/AU x 19,17 AU = 162,95 min eli noin 2h 40 minsaa.

Jos esimerkiksi Jupiter pyörähtää n. 11 tunnin aikana ympäri. Jätti plaeettojen kuutkin saattavat noiden minuuttien aikana vaihtaa positiota hyvinkin merkittävästi.

Uranus pitäisi Ursan netti sivujen mukaan olla nähtävissä hyvissä havainto olo suhteissa jopa paljainsilmin, kunhan vaan tietää missä se on. Tän planeetan nimi on jostain syystä ihan perseestä.

Stellarium on helkkarin näpsä tähti ohjelma, ainakin minulla tehdasasetukset näyttävät ohjelmassa näkymän Maan päältä, tai ainakin niin olen havainnut omien zoomputki havaintojeni pohjalta. Ainoo haitta tossa ohjelmassa on se että se haukkaa kaiken tehon tästä tietämyskoneestani.

no niin, alkaa ilta pimentyä havainnoille soveliaaksi, pitää haukata jotain evästä napaan ja raahata zoomputki autoon ja ajaa bongauspaikalle ja alkaa havainnoimaan taivaallisia juttuja.

Jos ei noita taivaallisia juttuja ei saa bongatuksi (Neptunut, Uranus), pitänee lampsia baariin Ison Karhun ääreen tutkailemaan jos löytyis edes venus, niille varmuusvälineillekin saattaa löytyä sitten käyttöä...

Palataan siis taas täällä ja vaihdetaan kuulumisia & kokemuksia tähti ja planeetta bongauksiin zoom-putkilla liittyen! Tällä palstalla ja tässä keskusteluketjussa on ilmennyt valitettavaa ahdasmielistä, ellei jopa vihamielistäkin suhtautumista meihin zoom-bongareihin. Antaa kaikki putkien kukkia ja tasapuolisen hyviä myös kiinteiden putkien omistajille!

suur-suurennuksella kirjoitti:

Oletkos kokeillut tuolla zoom-kaukoputkella että onko valosaasteessa eroa himmeämpien tähtien näkyvyydessä jos suurennus on 25* tai 75-kertainen? Luulisi että suurempi suurennus auttaa porautumaan valosaasteen läpi?

Lue lisää

suurennuksella. Pienimmällä, 25-kertaisella taustataivas on vaalea. Suurimmalla, 75-kertaisella taustataivas on musta kaupunginvaloissakin. Suurimmalla suurennuksella aivan näkemysrajoilla olevat tähdet tulevat kirkkaammiksi

30-90x90 = -8070 kirjoitti:

Ehdinkin tässä jo huolestua mihin olit kadonnut. Luulin jo sinun joutuneen uhvojen sieppaamaksi tähti/planeettabongausreissulla. Vaara on niin todellinen, että pidän miehille tarkoitettuja ehkäisyvälineitä aina mukana siltä varalta joudun siepatuksi venuslaisten avaruusalukseen bongausreissulla ja siellä mahdollisesti inhottavien kokeiden uhriksi koko avaruusaluksen naisiston toimesta.

Minullakin on käynyt tuo Neptunuksen bongaaminen tässä viime aikoina mielessä, nyt kun kännystä löytyy yksi suora linkki web-pohjaiseen tähtikarttaan. Valitettavasti viime kerralla tuo Kuun-piru oli niin likellä tuota sinistä planeettaa että hommasta ei ollut mitään toivoa bongata sinistä planeettaa. Enkä ollut valmistellut riittävän hyvin tuon planeetan etsimiseen sijainnin suhteen, sen verran tiesin että se on tällä hetkellä Jupiterin kaverina/matkaseurana lähistöllä luuhaamassa. Tämä oli jossain vaiheessa tuossa menneen kuun loppupuolella ja sen jälkeen ei ole ollut mahdollisuuksia bongailuun. Tänään illalla aattelin lähteä tuonne ulkosalle ison putken kanssa.

Käyttämäni web-tähtikartan mukaan Jupiterin etäisyys kotiplaneetastamme on n. 4,44 AU eli Astronomcal Unit eli astronomista yksikköä. Ja sehän on Maan keski etäisyys päivän tähdestämme Auringosta eli _NOIN_ 150 miljoonaa kilsaa. Valo kulkee tämän matkan noin 8 min 23 s aikana (muistaakseni), joka voitaneen pyöristää tässä tapauksessa 8 min 30 s (eli 8,5 min) kansan omaisesti laskujen helpottamiseksi, jolloin saamme 8,5 min/AU x 4,44 AU = 37,74 min. Tuohan voi olla ihan päin persettä mut jotain suuruus luokkaa siitä voi saada, mutta samoin Neptunuksesta (ja kuista) heijastunut auringon valo kulkee 8,5 min/AU x 29,4 AU = 249,9 min eli likimäärin 4 tuntia ja 10 minuuttia. Tähti tieteen laskuja voi siis laskea ihan perus koulu matemaatiikalla, ainakin likimääräisiä. Valo Uranukselta puolestaan kulkee tämän periaatteen mukaisesti 8,5 min/AU x 19,17 AU = 162,95 min eli noin 2h 40 minsaa.

Jos esimerkiksi Jupiter pyörähtää n. 11 tunnin aikana ympäri. Jätti plaeettojen kuutkin saattavat noiden minuuttien aikana vaihtaa positiota hyvinkin merkittävästi.

Uranus pitäisi Ursan netti sivujen mukaan olla nähtävissä hyvissä havainto olo suhteissa jopa paljainsilmin, kunhan vaan tietää missä se on. Tän planeetan nimi on jostain syystä ihan perseestä.

Stellarium on helkkarin näpsä tähti ohjelma, ainakin minulla tehdasasetukset näyttävät ohjelmassa näkymän Maan päältä, tai ainakin niin olen havainnut omien zoomputki havaintojeni pohjalta. Ainoo haitta tossa ohjelmassa on se että se haukkaa kaiken tehon tästä tietämyskoneestani.

no niin, alkaa ilta pimentyä havainnoille soveliaaksi, pitää haukata jotain evästä napaan ja raahata zoomputki autoon ja ajaa bongauspaikalle ja alkaa havainnoimaan taivaallisia juttuja.

Jos ei noita taivaallisia juttuja ei saa bongatuksi (Neptunut, Uranus), pitänee lampsia baariin Ison Karhun ääreen tutkailemaan jos löytyis edes venus, niille varmuusvälineillekin saattaa löytyä sitten käyttöä...

Palataan siis taas täällä ja vaihdetaan kuulumisia & kokemuksia tähti ja planeetta bongauksiin zoom-putkilla liittyen! Tällä palstalla ja tässä keskusteluketjussa on ilmennyt valitettavaa ahdasmielistä, ellei jopa vihamielistäkin suhtautumista meihin zoom-bongareihin. Antaa kaikki putkien kukkia ja tasapuolisen hyviä myös kiinteiden putkien omistajille!

Lue lisää

esiin.

Täällä ollaan tallessa ja tähyillään taivaallisia ihmetyksiä jokainen kirkas ilta ja väliin aamuisinkin.

Juno on samaa kirkkautta Neptunuksen kanssa. Kiikarilla se löytyi, kun siinä on vähän laajempi näkökenttä. Kaukoputkella ei löytynyt koko paikkaa, kun siinä ei ole mitään kirkkaita tähtiä lähettyvillä, mitä pitkin olisi suunnistanut.

Uranus on siinä lähettyvillä ja se on sen verran kirkas, että löytyi 7*50 kiikarillakin. Zoomin suurimmalla suurennuksella kuvittellin näkeväni sen tähtiä vähemmän pistemäisenä, kuin muka levynä.

tähyilty kirjoitti:

esiin.

Täällä ollaan tallessa ja tähyillään taivaallisia ihmetyksiä jokainen kirkas ilta ja väliin aamuisinkin.

Juno on samaa kirkkautta Neptunuksen kanssa. Kiikarilla se löytyi, kun siinä on vähän laajempi näkökenttä. Kaukoputkella ei löytynyt koko paikkaa, kun siinä ei ole mitään kirkkaita tähtiä lähettyvillä, mitä pitkin olisi suunnistanut.

Uranus on siinä lähettyvillä ja se on sen verran kirkas, että löytyi 7*50 kiikarillakin. Zoomin suurimmalla suurennuksella kuvittellin näkeväni sen tähtiä vähemmän pistemäisenä, kuin muka levynä.

Lue lisää

siis sille josta kertova elokuva pyörähti jossain vaiheessa täällä medänkin kulmilla kesällä.

Seuraavaksi sitten putki kohti Plutoa, vai kuinka hra 25 - 75x75? Olen samaa mieltä, että tuolta tyhjästä avaruudusta hiukka hankala etsiskellä jotain tiettyä kohtaa. Viikonloppuna yritin tihrustaa Jupiteria puiden vällistä, yhdessä kohdassa olil esteetön näköala mut en löytänyt koko raidallista palloa seuralaisineen, yllättäen löysin vasta sen kun se olli piiloutumassa petäjän taakse piiloon. Valitettavasti 30 - 90 x 90 ei tue röntgenalueen sähkömagneettisen säteilyn aallopituutta, joten se jäi sitten siihen sillä kertaa. Ihme juttu että pienehkö mänty voi peittää noin ison planeetan.

Viime kertainen Neptunus-bongaus meni perseelleen siksi etten huomioinut avaruuden valtavia mittasuhteita. Jupiterista vasemmalle löytyi 2 tähteä ja taaimmaisesta sitten aloin tutkimaan ylöspäin, ei kyl näkynyt mittään. Kolmen tähden oikealle vino rivi löytyi, mutta en osannut niitä sitten yhdistää Neptunuksen piilopaikkaan. 20x80 kiikareilla on hyvä tehdä sellainen "yleiskatsaus" mitä missäkin on ja kylhän noiden teho sinänsä riittää jo johonkin tarkasteluun. Kerran pasri viikkoa aikaisemmin Mars oli hukassa, kiikareilla oli näppärä ja nopea varmistaa löydöksen laatu ja sit tiiraamaan putkella. Joskus putken okulaarista näkyy vaan pelkkää mustaa, silloin olen ilmeisesti osunut pimeään aineeseen tai mustan aukon kohtaan.

Uranuksen bongaaminen jäi pelkäksi haaveeksi, se oli just paikallisen tehtaan valosaaste ja saastepilven kohdilla. Kyllä minä vielä bongaan, perkele, mikään ei jää jättiputkeltani piiloon.

Sitten kun oman aurinko kuntamme kaikki planeetat on bongattu, lienee aika kääntää vehkeet Akun Ankan koiran nimikkokääpiöplaneettaa eli Plutoa kohden. Jos sen näkis tolla edullisella zoom-putkella, voisi onnitella itseään hyvästä hankinnasta. :-)

Onko Stellariumin valonnopeusjuttu siellä "Jäljittele valonnopeutta"-valintaruudun vieressä? Jos olen itseni oikein ymmärtää, ilman valintamerkkiä tähtitaivas ja planeet & muut jutut ovat "luonnollisella" paikallaan, ruudun ollessa valittuna tilanne kotiplaneettamme pinnailta havaittuna? Vai oliko se juuri toisinpäin?

30-90x90 = -8070 kirjoitti:

siis sille josta kertova elokuva pyörähti jossain vaiheessa täällä medänkin kulmilla kesällä.

Seuraavaksi sitten putki kohti Plutoa, vai kuinka hra 25 - 75x75? Olen samaa mieltä, että tuolta tyhjästä avaruudusta hiukka hankala etsiskellä jotain tiettyä kohtaa. Viikonloppuna yritin tihrustaa Jupiteria puiden vällistä, yhdessä kohdassa olil esteetön näköala mut en löytänyt koko raidallista palloa seuralaisineen, yllättäen löysin vasta sen kun se olli piiloutumassa petäjän taakse piiloon. Valitettavasti 30 - 90 x 90 ei tue röntgenalueen sähkömagneettisen säteilyn aallopituutta, joten se jäi sitten siihen sillä kertaa. Ihme juttu että pienehkö mänty voi peittää noin ison planeetan.

Viime kertainen Neptunus-bongaus meni perseelleen siksi etten huomioinut avaruuden valtavia mittasuhteita. Jupiterista vasemmalle löytyi 2 tähteä ja taaimmaisesta sitten aloin tutkimaan ylöspäin, ei kyl näkynyt mittään. Kolmen tähden oikealle vino rivi löytyi, mutta en osannut niitä sitten yhdistää Neptunuksen piilopaikkaan. 20x80 kiikareilla on hyvä tehdä sellainen "yleiskatsaus" mitä missäkin on ja kylhän noiden teho sinänsä riittää jo johonkin tarkasteluun. Kerran pasri viikkoa aikaisemmin Mars oli hukassa, kiikareilla oli näppärä ja nopea varmistaa löydöksen laatu ja sit tiiraamaan putkella. Joskus putken okulaarista näkyy vaan pelkkää mustaa, silloin olen ilmeisesti osunut pimeään aineeseen tai mustan aukon kohtaan.

Uranuksen bongaaminen jäi pelkäksi haaveeksi, se oli just paikallisen tehtaan valosaaste ja saastepilven kohdilla. Kyllä minä vielä bongaan, perkele, mikään ei jää jättiputkeltani piiloon.

Sitten kun oman aurinko kuntamme kaikki planeetat on bongattu, lienee aika kääntää vehkeet Akun Ankan koiran nimikkokääpiöplaneettaa eli Plutoa kohden. Jos sen näkis tolla edullisella zoom-putkella, voisi onnitella itseään hyvästä hankinnasta. :-)

Onko Stellariumin valonnopeusjuttu siellä "Jäljittele valonnopeutta"-valintaruudun vieressä? Jos olen itseni oikein ymmärtää, ilman valintamerkkiä tähtitaivas ja planeet & muut jutut ovat "luonnollisella" paikallaan, ruudun ollessa valittuna tilanne kotiplaneettamme pinnailta havaittuna? Vai oliko se juuri toisinpäin?

Lue lisää

näkyä vielä meikäläisten vehkeillä. Sen kirkkaus, siis himmeys on neljäntoista paikkeilla.

Brünosta en tiedä mitään, koska töllöruutu on lentänyt mäkeen jo monia vuosia sitten.

Merkuriusta ja Saturnusta yritin tässä jonakin kirkkaana aamuna tähyillä puitten läpi huonolla menestyksellä. Venus kirkkaimpana vilkkui sentään iloisesti oksiston lomasta.

Kyllä siellä ylhäällä piisaa vielä etsittävää, satakunta Messierin kohdetta voisi löytyä.

Väliin kyllä ajatuksiin hiipii isomman putken hankinta, ysiviismillinenkin saattaisi kiinnostaa. jos sattuisi käpälään tai sitten vähän satasen päälle oleva.

täyskuutamossa kirjoitti:

Zoomiputkella (25*75 -suurennoksella) ja kiikarilla (20*80). Perseus ja Ajomies oleilivat sopivasti keittön ikkunastanäkyvästi. Katsoin kartoista ja kirjoista tarkkoja paikkoja M34:lle ja M36:lle M37:lle ja M38:lle ja tähyilin taivaalle välineillä, vaan yritykseksi se jäi. Kuunmöllöttäjä valaisee taustataivaan niin perusteellisesti, ettei mitään löytynyt.

Pienemmällä kuulla toiselta puolen taivasta löytyi aivan vahingossa kiikarilla huiskimalla M11.

Nettikuvia Messierin kohteista
http://w0ant.tripod.com/sitebuildercontent/sitebuilderpictures/messier.jpg

Lue lisää

Ajomiehen eli Aurigan avonaiset tähtijoukot M36, M37 ja M38 löytyivät aikahelposti kiikarilla, kun kuu pysytteli poissa häritsemästä. Löytyivät ne sitten putkellakin, vaikka etsiminen onkin aika työlästä vielä tottumattomuutta.

tähyilty kirjoitti:

Nouseva kuu matalalla, alle kymmenen astetta. Ilmakehän väreily oli niin voimakasta, ettei katselu oikein inspiroinut.

Kokeilu kuunkatseluun keskipäivän päivätaivaalta korkealta. Silmät eivät kirkaassa auringonpaisteessa ole kovin herkät. Pitäisi verää jokin huppu päälle, kuin entisaikojen valokuvaajat.

Andromedan galaksin tähyilyä puolikuutamossa. Valovoimaa ei tunnu olevan tarpeeksi. Utuläikkä näkyy samankaltaisena koko suurennusalueella ja suunnilleen yhtä himmeänä kuin 7*50 kiikareilla.

Lue lisää

Valon ja varjon rajapinta on mielenkiintoinen, kun varjot ovat pisimmillään. Oikealla ylhäällä oleva Mare Serenitatis on hyvä tähyiltävä. Tasainen merenpohja katoaa varjoon ja pimeydestä nousevat valaistut vuorien huiput irrallisena helminauhana. Meren oikean ylänurkan tasaisella pohjalla nököttää ykinään outo vuori, jonka teräväpiirteinen varjo maalaa esiin.

Ensikertaa Andromedasta näkyi kiikareilla (20*80) ennen kuun nousua galaksin koko laajuus. SEHÄN ON ISO. Siis paljain silmin ja pienemmillä vehkeillä siitä näkyy vain kirkas ydin

ja kiikareilla 20*80 kirjoitti:

Valon ja varjon rajapinta on mielenkiintoinen, kun varjot ovat pisimmillään. Oikealla ylhäällä oleva Mare Serenitatis on hyvä tähyiltävä. Tasainen merenpohja katoaa varjoon ja pimeydestä nousevat valaistut vuorien huiput irrallisena helminauhana. Meren oikean ylänurkan tasaisella pohjalla nököttää ykinään outo vuori, jonka teräväpiirteinen varjo maalaa esiin.

Ensikertaa Andromedasta näkyi kiikareilla (20*80) ennen kuun nousua galaksin koko laajuus. SEHÄN ON ISO. Siis paljain silmin ja pienemmillä vehkeillä siitä näkyy vain kirkas ydin

Lue lisää

Varsinaisille tähtikaukoputkille Andromedan galaksi on myös liian laaja katseltavaksi kokonaisuudessaan. Parhaimmillaan se visuaalisesti - kokonaisuutena - taitaa tosiaan olla kiikareilla.

taitane kirjoitti:

näkyä vielä meikäläisten vehkeillä. Sen kirkkaus, siis himmeys on neljäntoista paikkeilla.

Brünosta en tiedä mitään, koska töllöruutu on lentänyt mäkeen jo monia vuosia sitten.

Merkuriusta ja Saturnusta yritin tässä jonakin kirkkaana aamuna tähyillä puitten läpi huonolla menestyksellä. Venus kirkkaimpana vilkkui sentään iloisesti oksiston lomasta.

Kyllä siellä ylhäällä piisaa vielä etsittävää, satakunta Messierin kohdetta voisi löytyä.

Väliin kyllä ajatuksiin hiipii isomman putken hankinta, ysiviismillinenkin saattaisi kiinnostaa. jos sattuisi käpälään tai sitten vähän satasen päälle oleva.

Lue lisää

Itse olen enemmän kissaihminen, kuolaan suorastaa ohikävelevien kissojen perään. Niittenkin perään voisi zoomata tuolla isolla putkellani ja tarvittaessa esitellä putkea kiinnostuneille kissoille. Zoom-putki on tosi moni käyttöinen. Koti kissani ei ole järin innostunut muitten kissojen bongailustani.

Saturnus(si) näkyi viime keväänä kohtuu hyvin 20x80-jättikiikareilla, ohuen ohut rengas siinä keskellä. Isoa putkea ei silloin ollut muuta kuin Kiinassa koottavana vasta, seuraava mahdollisuus rengas planeetan tutkimiseen on vasta ensi keväänä. Tai siis jo ensi keväänä, inhimilliset olosuhteet valveilla olon suhteen.

30-90x90 = -8070 kirjoitti:

Ehdinkin tässä jo huolestua mihin olit kadonnut. Luulin jo sinun joutuneen uhvojen sieppaamaksi tähti/planeettabongausreissulla. Vaara on niin todellinen, että pidän miehille tarkoitettuja ehkäisyvälineitä aina mukana siltä varalta joudun siepatuksi venuslaisten avaruusalukseen bongausreissulla ja siellä mahdollisesti inhottavien kokeiden uhriksi koko avaruusaluksen naisiston toimesta.

Minullakin on käynyt tuo Neptunuksen bongaaminen tässä viime aikoina mielessä, nyt kun kännystä löytyy yksi suora linkki web-pohjaiseen tähtikarttaan. Valitettavasti viime kerralla tuo Kuun-piru oli niin likellä tuota sinistä planeettaa että hommasta ei ollut mitään toivoa bongata sinistä planeettaa. Enkä ollut valmistellut riittävän hyvin tuon planeetan etsimiseen sijainnin suhteen, sen verran tiesin että se on tällä hetkellä Jupiterin kaverina/matkaseurana lähistöllä luuhaamassa. Tämä oli jossain vaiheessa tuossa menneen kuun loppupuolella ja sen jälkeen ei ole ollut mahdollisuuksia bongailuun. Tänään illalla aattelin lähteä tuonne ulkosalle ison putken kanssa.

Käyttämäni web-tähtikartan mukaan Jupiterin etäisyys kotiplaneetastamme on n. 4,44 AU eli Astronomcal Unit eli astronomista yksikköä. Ja sehän on Maan keski etäisyys päivän tähdestämme Auringosta eli _NOIN_ 150 miljoonaa kilsaa. Valo kulkee tämän matkan noin 8 min 23 s aikana (muistaakseni), joka voitaneen pyöristää tässä tapauksessa 8 min 30 s (eli 8,5 min) kansan omaisesti laskujen helpottamiseksi, jolloin saamme 8,5 min/AU x 4,44 AU = 37,74 min. Tuohan voi olla ihan päin persettä mut jotain suuruus luokkaa siitä voi saada, mutta samoin Neptunuksesta (ja kuista) heijastunut auringon valo kulkee 8,5 min/AU x 29,4 AU = 249,9 min eli likimäärin 4 tuntia ja 10 minuuttia. Tähti tieteen laskuja voi siis laskea ihan perus koulu matemaatiikalla, ainakin likimääräisiä. Valo Uranukselta puolestaan kulkee tämän periaatteen mukaisesti 8,5 min/AU x 19,17 AU = 162,95 min eli noin 2h 40 minsaa.

Jos esimerkiksi Jupiter pyörähtää n. 11 tunnin aikana ympäri. Jätti plaeettojen kuutkin saattavat noiden minuuttien aikana vaihtaa positiota hyvinkin merkittävästi.

Uranus pitäisi Ursan netti sivujen mukaan olla nähtävissä hyvissä havainto olo suhteissa jopa paljainsilmin, kunhan vaan tietää missä se on. Tän planeetan nimi on jostain syystä ihan perseestä.

Stellarium on helkkarin näpsä tähti ohjelma, ainakin minulla tehdasasetukset näyttävät ohjelmassa näkymän Maan päältä, tai ainakin niin olen havainnut omien zoomputki havaintojeni pohjalta. Ainoo haitta tossa ohjelmassa on se että se haukkaa kaiken tehon tästä tietämyskoneestani.

no niin, alkaa ilta pimentyä havainnoille soveliaaksi, pitää haukata jotain evästä napaan ja raahata zoomputki autoon ja ajaa bongauspaikalle ja alkaa havainnoimaan taivaallisia juttuja.

Jos ei noita taivaallisia juttuja ei saa bongatuksi (Neptunut, Uranus), pitänee lampsia baariin Ison Karhun ääreen tutkailemaan jos löytyis edes venus, niille varmuusvälineillekin saattaa löytyä sitten käyttöä...

Palataan siis taas täällä ja vaihdetaan kuulumisia & kokemuksia tähti ja planeetta bongauksiin zoom-putkilla liittyen! Tällä palstalla ja tässä keskusteluketjussa on ilmennyt valitettavaa ahdasmielistä, ellei jopa vihamielistäkin suhtautumista meihin zoom-bongareihin. Antaa kaikki putkien kukkia ja tasapuolisen hyviä myös kiinteiden putkien omistajille!

Lue lisää

Nyt kun kuu pysyttelee poissa, pääsee tähyilemään himmeitäkin kohteita. Lyyran M57 (9 Magnitudia) löytyi kartan avulla ja kiikarilla miltei heti ja putken suurimmalla suurennuksella siitä tuli selvä lättänä.

Lähimaisemasta metsästin Delfiinin pyrstön pärskeistä NGC 6934 pallomaisen tähtijoukon (8.9M), mikä oli jo vaikeampi, kun lähettyvillä ei ollut kirkkaita tähtiä hypittäväksi.

Messier itse ei tainnut löytää sitä, koskapa sillä ei ole M-luettelonumeroa.

Vähän ärsyttää noi jotkut tässäkin ketjussa kirjoitelleet sohvaperunat, jotka eivät varmaan ole tähtitaivasta nähneetkään, koskapa urputtavat siitä, etteikö halvimman hintaluokan tavaratalokiikareilla ja zoomiputkilla muka näkisi taivaalta mitään mielenkiintoista.

Onhan siinä metsästämisen meininki, kun etsii kartoista kiinnostavan tähyiltävän ja sitten opettelee taivaantähteitä sen luokse loikkiessaan.

Tosin tämä minunkin touhuni on vähän sellaista urbanisoituneen oloista, kun rullaan tietokoneen ruudulta Stellariumin esiin ja valitsen siitä sopivan kohteen ja sitten täyilen vehkeillä taivaalle tuosta parvekkeelta kolmen metrin päässä tietsikasta ja käyn välillä vaihtamassa suurennosta.

Niillä hienommilla nykyputkillahan ei tarvitse tietää eikä tuntea tähtitaivasta ollenkaan, senkuin vain näpyttelee putken ohjaustietokoneeseen kohteen koordinaatit tai nimen ja putki hakee itsekseen paikan esille.

25-75*75:llä kirjoitti:

Nyt kun kuu pysyttelee poissa, pääsee tähyilemään himmeitäkin kohteita. Lyyran M57 (9 Magnitudia) löytyi kartan avulla ja kiikarilla miltei heti ja putken suurimmalla suurennuksella siitä tuli selvä lättänä.

Lähimaisemasta metsästin Delfiinin pyrstön pärskeistä NGC 6934 pallomaisen tähtijoukon (8.9M), mikä oli jo vaikeampi, kun lähettyvillä ei ollut kirkkaita tähtiä hypittäväksi.

Messier itse ei tainnut löytää sitä, koskapa sillä ei ole M-luettelonumeroa.

Vähän ärsyttää noi jotkut tässäkin ketjussa kirjoitelleet sohvaperunat, jotka eivät varmaan ole tähtitaivasta nähneetkään, koskapa urputtavat siitä, etteikö halvimman hintaluokan tavaratalokiikareilla ja zoomiputkilla muka näkisi taivaalta mitään mielenkiintoista.

Onhan siinä metsästämisen meininki, kun etsii kartoista kiinnostavan tähyiltävän ja sitten opettelee taivaantähteitä sen luokse loikkiessaan.

Tosin tämä minunkin touhuni on vähän sellaista urbanisoituneen oloista, kun rullaan tietokoneen ruudulta Stellariumin esiin ja valitsen siitä sopivan kohteen ja sitten täyilen vehkeillä taivaalle tuosta parvekkeelta kolmen metrin päässä tietsikasta ja käyn välillä vaihtamassa suurennosta.

Niillä hienommilla nykyputkillahan ei tarvitse tietää eikä tuntea tähtitaivasta ollenkaan, senkuin vain näpyttelee putken ohjaustietokoneeseen kohteen koordinaatit tai nimen ja putki hakee itsekseen paikan esille.

Lue lisää

En nyt muista minkä kokoinen kaukoputki Charles Messier:illä oli käytettävissään, mutta se oli yllättävän vaatimaton.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Messier

Nykyisin tavarataloissa myytävät edulliset putket hakkaisivat Messierin käyttämän vehkeen mennen tullen. Tosin valosaaste oli tuohon aikaan (1700-luvulla) aivan mitätön ongelma, joten pienemmälläkin kaukoputkella pärjäsi paremmin kuin nyt kun surkeinkin katu täytyy olla kirkkaasti valaistu päästä päähän kuin Väiskin lihatiski.

Melkoista sinnittelyähän tuo tähtitaivaan katselu aina on kun etsitään himmeitä kohteita. Siinä liikutaan näkökyvyn äärirajoilla. Kohteiden löytäminen on ajoittain vaikeaa, jopa mahdottoman tuntuista, mutta sitten se taas joskus onnistuu ja tuottaa paljon mielihyvää.

venus bongari kirjoitti:

Tuollainen jötikkä löytyi eräästä verkkokaupasta, pöytä ja tavallisen jalustan kanssa
"siedettävään" hintaan. Putken pakkaus muistuttaa kovasti Anttilassa
myytävän Optican pakkausta, ilman sitä "Optica 25-75x75"-tarraa. Ihan mukava vehje, tosin en ole vielä päässyt sen kanssa "tositoimiin". Alustavissa kokeissa on ilmennyt etenkin suurilla suurennuksilla 60x<
ilmaantuva kohteen valonpuutos/hämärtyminen, joka lienee puhtaasti fysikaalista
alkuperää (=objektiivin koko ei kasva suurennuksen mukana, joka
vaikuttaa lähtöpupilliinja sitä kautta valoisuuteen). Toisaalta tämän
voisi ajatella olevan etu kirkkaita kohteita, esim. Kuuta tai Aurinkoa
katsellessa, ei häikäise niin paljon. Kiikareilla etenkin Aurinkoa tuijotellessa alkaa jo parin minuutin jälkeen käymään silmiin niin pahasti että on pakko lopettaa.

Voihan tuolla jättiputken varmaan myös tarvittaessa tarkentaa naapuritalon
ikkunaan/parvekkeelle ilmestyvään venukseen tai sitten tutkia uimarannalla oleilevien kottaraisten elämää puhtaasti ornitologisessa mielessä. Maaseudulla on tietysti aina vaarana että lehmä tai usempi eksyy objektiivin eteen.

Tuo jättiputki on siis varsin monikäyttöinen ja poikkitieteelliseen havannointiin soveltuva väline.

Lue lisää

Että poukkasin kodin ykkösestä hakemassa sellaisen samanlaisen 30-90*90 pötkylän.

Nyt on sittenmolemmat: Optican 25-75*75 ja 30-90*90.

Se meinaa sitten sitä, että testailen niitä kirkkaina öinä rinnakkain samoihin kohteisiin ja vertailen tulosta ja kirjoittelen tänne.

Viime yö oli ensikokeilu isommalla Jupiteriin, Kuuhun ja Plejadeihin.

Ensivaikutelma oli että isompi on "heilurikiinnityksellä". 90-kertaisella suurennoksella pieninkin kosketus tai tuulenhenkäys saa putken väpättämään sekopäisenä. Tarkennus on vaikeampaa kuin pienellä.

Jupiter puikkelehti matalalla puidenoksien seassa, eikä näkynyt raitoja.
Kuu on ihan kiva katseltava.
Plejadeissa pääsin yhteentoista magnitudiin asti. Tietokoneohjelmissa Stellarium ja Google Earth lopettivat näyttämisen noin kymmenenteen magnitudiin. Enkä ollut varustautunut himmennetyllä taskulampulla vaan kirkkaalla ledillä, millä tihrustin kirjan tähtikarttaa, mikä aina väliin sokaisi näkökykyä.

isoa putkeasi kirjoitti:

Että poukkasin kodin ykkösestä hakemassa sellaisen samanlaisen 30-90*90 pötkylän.

Nyt on sittenmolemmat: Optican 25-75*75 ja 30-90*90.

Se meinaa sitten sitä, että testailen niitä kirkkaina öinä rinnakkain samoihin kohteisiin ja vertailen tulosta ja kirjoittelen tänne.

Viime yö oli ensikokeilu isommalla Jupiteriin, Kuuhun ja Plejadeihin.

Ensivaikutelma oli että isompi on "heilurikiinnityksellä". 90-kertaisella suurennoksella pieninkin kosketus tai tuulenhenkäys saa putken väpättämään sekopäisenä. Tarkennus on vaikeampaa kuin pienellä.

Jupiter puikkelehti matalalla puidenoksien seassa, eikä näkynyt raitoja.
Kuu on ihan kiva katseltava.
Plejadeissa pääsin yhteentoista magnitudiin asti. Tietokoneohjelmissa Stellarium ja Google Earth lopettivat näyttämisen noin kymmenenteen magnitudiin. Enkä ollut varustautunut himmennetyllä taskulampulla vaan kirkkaalla ledillä, millä tihrustin kirjan tähtikarttaa, mikä aina väliin sokaisi näkökykyä.

Lue lisää

missä päin piäin sitten kannatkin tätä isoa havaintolaitettasi ja onnitteluni hienon ja monipuolisen havaintolaitteen hankinnan johdosta.

Minulla on ollut hieman samanlaisia kokemuksia tuosta isosta putkesta:

- herkkä tuulen aiheuttamalle tärinälle tai jopa tarkennusruuvin kääntämiselle (pitää etsiä tyynehkö paikka tai sitten riittävän tukeva jalusta tai sitten jalustaan jokin painava köntti, ei kuitenkaan liian iso. Toisaalta tuuli voi tarttua tuohon painoon ja alkaa heiluttelemaan myös sitä). KÄdellä kevyesti putkea painamalla voi hieman hillitä värähtelyä.

- ilman väreily ja muut haitat korostuvat samassa suhteessa suurennuksen kasvaessa

- tarkennusalue kaventuu siellä suurennuksen yläpäässä eikä sitä optimia aina välttämättä löydy. Tämä on siis ongelmana lähellä tappia. Isot kohteet esim. Kuu tarkentuu kyllä riittävästi ja päiväbongauksessa tarkennus ei ole niin ongelmallista.

- minun laitteessani kohde "hiihtää" näkökentässä tai näkökentän poikki, jos joutuu paljon tarkentamaan, pitää kohdistaa uudestaan. Lienekö sitten vika vai ominaisuus.

- kuvan himmentyminen suurennuksen kasvaessa, aivan ylätapissa himmenee jonkin verran näkymä.

- "kippaaminen" pystyasennossa ainakin näkökentän verran siitä mihin kiristää, mitä korkeampi kulma, sitä varmemmin "kippaus" tapahtuu. Tämä johtunee puhtaasti jalustan huonoudesta, samaa ongelmaa on esiintynyt isoilla kiikareilla tukevammankin jalustan kanssa suurella kallistuskulmalla.

- kohde valuu aika sukkelaan pois näkökentästä max suurennuksella ollessaan.

- 30x suurennus tuntuu välillä hieman liian suurelle kohteen etsimiseen, mutta haravoimalla kohde yleensä löytyy. Paitsi lentokoneet, jos niistä ei jää "häntää" taivaalle. Niitäkin logoja on tullut bongattua tuolla jöötillä.

- paras suurennusalue on ehkä 30 - 60/70x. tän yläpuolella parhaimman tarkkuuden löytäminen on vähän sellaista. Onhan monen autonkin huippunopeus päältä kahtasadan, mut eipä siitä ole hyötyä täällä meillä.


mukava ja helppo kuljettaa mukana, voi ottaa matkalle mukaan jos vaikka haluaa tarkkailla esim. kottaraisia tai muita lintuja etelässä tms. Kulkee näppärästi myös metsässä olalla mukana ja toisessa kädessä ja jalusta ja mahd. istuin.

hyvä hinta-laatusuhde, ei tule henkilökohtainen konkurssi jos putki sattuu hajoamaan tuolla metsässä ravatessa tai kottaraisbongauksen yhteydessä.

laajat käyttömahdollisuudet, maa- ja perustähtiputki yhdessä. Ei ole vielä tarkkailukohteet loppuneet kesken :-)

kirkas ja selkeä kuva pienillä suurennuksilla (iso objektiivi kerää paljon fotoneita (emittoituneita ja ympäristöstä reflektoituneita)

tekee vaikutuksen ihmisiin kun noin isolla putkella alkaa vaikka kottaraisia tarkkailemaan, saa paljon uusia ystäviä

mulla on putkessa säilytys- ja kuljetuslaukku, josta putkea pääsee käyttämään ilman että kaivaa sen sieltä pois. Käytön jälkeen vaan läpät silmille ja kotia kohti.

kulmaokulaari, säästää niskoja eikä putkea tarvitse nostaa niin korkealle kuin kiikareita.

Jupiterin raidat näkyi tai ainakin jotain juovia suurimmalla suurennuksella, tosin ilmakehä haittasi havaintojen tekoa, tällä kertaa en ollut syönyt mitään sieniä ennen bongausreissulle lähtemistä.

Saa nähdä näyttääkö Saturnus kevätpuolella ne renkaansa millä tavoin, noilla kiikareilla ja tuolla pikkuputkella se näkyi mimiminimini-kokoinena Nissan-logona taivaalla viime keväänä. Siis ei siinä lukenut kyseisen automerkin nimeä vaan semmonen pieni pallo, missä oli äärimmäisen kapea viiva, joka oli pitempi kuin se pallo, muodoltaan kuin tuo em. auto merkin logo.

En sitten tiedä, miten tarkan ja hyvän kuvan tuo 75x75-putki antaa, tässä tuo suurennus on 15 pykälää suurempi, lienekö sillä merkitystä. Samoin kuinka suuri tuo ero näkokentissä ja valoisuudessa esim. 60 x-suurennuksella on jos käytössä on 60, 75 tai 90 millin objektiivi.

Erot selviävät myös virittämällä putket päivällä samaan kohteeseen, näin tutkin tämän putken, toisen putken (20x30) ja isojen 20x80 kiikareiden eroja. Kun pohdin millaisen laitteen hankin, kriteereitä olivat monipuoliset käyttömahdollisuudet ja mahd. iso objektiivi. Löytäessäni tän jöötin ja zoom-putkien aatelia edustavan laitteen, valinta oli selvä. Anttila olisi tarjonnut jotain Yukon-30-100x100-putkea, mutta valitettavasti hinta oli tähtitieteellinen budjettiini nähden. Halusin suuremman vehkeen kuin nuo entiset lelut.

Onnea hyvän hankintasi johdosta hyvä ((25-75x75 =-5600) (30-90x90=-8070)=) -13670 ystäväiseni ja hyviä bongauksia ja palataan palstalla!

-8070 kirjoitti:

missä päin piäin sitten kannatkin tätä isoa havaintolaitettasi ja onnitteluni hienon ja monipuolisen havaintolaitteen hankinnan johdosta.

Minulla on ollut hieman samanlaisia kokemuksia tuosta isosta putkesta:

- herkkä tuulen aiheuttamalle tärinälle tai jopa tarkennusruuvin kääntämiselle (pitää etsiä tyynehkö paikka tai sitten riittävän tukeva jalusta tai sitten jalustaan jokin painava köntti, ei kuitenkaan liian iso. Toisaalta tuuli voi tarttua tuohon painoon ja alkaa heiluttelemaan myös sitä). KÄdellä kevyesti putkea painamalla voi hieman hillitä värähtelyä.

- ilman väreily ja muut haitat korostuvat samassa suhteessa suurennuksen kasvaessa

- tarkennusalue kaventuu siellä suurennuksen yläpäässä eikä sitä optimia aina välttämättä löydy. Tämä on siis ongelmana lähellä tappia. Isot kohteet esim. Kuu tarkentuu kyllä riittävästi ja päiväbongauksessa tarkennus ei ole niin ongelmallista.

- minun laitteessani kohde "hiihtää" näkökentässä tai näkökentän poikki, jos joutuu paljon tarkentamaan, pitää kohdistaa uudestaan. Lienekö sitten vika vai ominaisuus.

- kuvan himmentyminen suurennuksen kasvaessa, aivan ylätapissa himmenee jonkin verran näkymä.

- "kippaaminen" pystyasennossa ainakin näkökentän verran siitä mihin kiristää, mitä korkeampi kulma, sitä varmemmin "kippaus" tapahtuu. Tämä johtunee puhtaasti jalustan huonoudesta, samaa ongelmaa on esiintynyt isoilla kiikareilla tukevammankin jalustan kanssa suurella kallistuskulmalla.

- kohde valuu aika sukkelaan pois näkökentästä max suurennuksella ollessaan.

- 30x suurennus tuntuu välillä hieman liian suurelle kohteen etsimiseen, mutta haravoimalla kohde yleensä löytyy. Paitsi lentokoneet, jos niistä ei jää "häntää" taivaalle. Niitäkin logoja on tullut bongattua tuolla jöötillä.

- paras suurennusalue on ehkä 30 - 60/70x. tän yläpuolella parhaimman tarkkuuden löytäminen on vähän sellaista. Onhan monen autonkin huippunopeus päältä kahtasadan, mut eipä siitä ole hyötyä täällä meillä.


mukava ja helppo kuljettaa mukana, voi ottaa matkalle mukaan jos vaikka haluaa tarkkailla esim. kottaraisia tai muita lintuja etelässä tms. Kulkee näppärästi myös metsässä olalla mukana ja toisessa kädessä ja jalusta ja mahd. istuin.

hyvä hinta-laatusuhde, ei tule henkilökohtainen konkurssi jos putki sattuu hajoamaan tuolla metsässä ravatessa tai kottaraisbongauksen yhteydessä.

laajat käyttömahdollisuudet, maa- ja perustähtiputki yhdessä. Ei ole vielä tarkkailukohteet loppuneet kesken :-)

kirkas ja selkeä kuva pienillä suurennuksilla (iso objektiivi kerää paljon fotoneita (emittoituneita ja ympäristöstä reflektoituneita)

tekee vaikutuksen ihmisiin kun noin isolla putkella alkaa vaikka kottaraisia tarkkailemaan, saa paljon uusia ystäviä

mulla on putkessa säilytys- ja kuljetuslaukku, josta putkea pääsee käyttämään ilman että kaivaa sen sieltä pois. Käytön jälkeen vaan läpät silmille ja kotia kohti.

kulmaokulaari, säästää niskoja eikä putkea tarvitse nostaa niin korkealle kuin kiikareita.

Jupiterin raidat näkyi tai ainakin jotain juovia suurimmalla suurennuksella, tosin ilmakehä haittasi havaintojen tekoa, tällä kertaa en ollut syönyt mitään sieniä ennen bongausreissulle lähtemistä.

Saa nähdä näyttääkö Saturnus kevätpuolella ne renkaansa millä tavoin, noilla kiikareilla ja tuolla pikkuputkella se näkyi mimiminimini-kokoinena Nissan-logona taivaalla viime keväänä. Siis ei siinä lukenut kyseisen automerkin nimeä vaan semmonen pieni pallo, missä oli äärimmäisen kapea viiva, joka oli pitempi kuin se pallo, muodoltaan kuin tuo em. auto merkin logo.

En sitten tiedä, miten tarkan ja hyvän kuvan tuo 75x75-putki antaa, tässä tuo suurennus on 15 pykälää suurempi, lienekö sillä merkitystä. Samoin kuinka suuri tuo ero näkokentissä ja valoisuudessa esim. 60 x-suurennuksella on jos käytössä on 60, 75 tai 90 millin objektiivi.

Erot selviävät myös virittämällä putket päivällä samaan kohteeseen, näin tutkin tämän putken, toisen putken (20x30) ja isojen 20x80 kiikareiden eroja. Kun pohdin millaisen laitteen hankin, kriteereitä olivat monipuoliset käyttömahdollisuudet ja mahd. iso objektiivi. Löytäessäni tän jöötin ja zoom-putkien aatelia edustavan laitteen, valinta oli selvä. Anttila olisi tarjonnut jotain Yukon-30-100x100-putkea, mutta valitettavasti hinta oli tähtitieteellinen budjettiini nähden. Halusin suuremman vehkeen kuin nuo entiset lelut.

Onnea hyvän hankintasi johdosta hyvä ((25-75x75 =-5600) (30-90x90=-8070)=) -13670 ystäväiseni ja hyviä bongauksia ja palataan palstalla!

Lue lisää

Ja kuukin möllöttelee pilvihunnun samentamana, milloin näkyy edes vähän.

Tarkoittaa sitä ettei putkia pääse testailemaan kunnolla.

Toista se on sinulla kun mahdollisia venuksia voi tarkkaillä lähitaloista. Täällä kun ei ole yhtään lähitaloa (kiinnostavalla) bongausetäisyydellä. Kadun kissat ovat talvipukeissaan ja rannan kottaraiset ovat muuttomatkoillaan.

Sitä se on tämä suomenoloinen taivaantuijoteluharrastus. Kesällä, kun olisi lämmintä, on yöt valoisia. Syksyllä kun vielä tarkenisi, on sumuista ja pilvistä. Talvella olisi pitkiä öitä, mutta ne on kylmiä.

Ideaa olisi siinä lentokapun ammatissa, joka yö päällä pilvien. Tai sitten pitäisi muuttaa Saharaan, jossa ei olisi muuta riesaa kuin hiekka. Tai turistiksi Hawaijille ja kiipeilisi sinne isojen tähtitornien viereen tähyilemään.

...pilvistä... kirjoitti:

Ja kuukin möllöttelee pilvihunnun samentamana, milloin näkyy edes vähän.

Tarkoittaa sitä ettei putkia pääse testailemaan kunnolla.

Toista se on sinulla kun mahdollisia venuksia voi tarkkaillä lähitaloista. Täällä kun ei ole yhtään lähitaloa (kiinnostavalla) bongausetäisyydellä. Kadun kissat ovat talvipukeissaan ja rannan kottaraiset ovat muuttomatkoillaan.

Sitä se on tämä suomenoloinen taivaantuijoteluharrastus. Kesällä, kun olisi lämmintä, on yöt valoisia. Syksyllä kun vielä tarkenisi, on sumuista ja pilvistä. Talvella olisi pitkiä öitä, mutta ne on kylmiä.

Ideaa olisi siinä lentokapun ammatissa, joka yö päällä pilvien. Tai sitten pitäisi muuttaa Saharaan, jossa ei olisi muuta riesaa kuin hiekka. Tai turistiksi Hawaijille ja kiipeilisi sinne isojen tähtitornien viereen tähyilemään.

Lue lisää

Näin on tälläkin pallon kulmalla, harmaan pilvistä on valitettavasti pidellyt. Divetymonoksidi-huuruista koostuva pilvi massa estää Auringon ja muista tähdistä emittoituvien fotonien saapumista planeettamme pinnalle havannoitavaksi, samoin planeetoista reflektoituneiden fotonien kohtalo on sama.

Tulis vaan kirkkaat ilmat, tosin samalla kylmenee aina reippaasti. Ja yleensä kuu-ukkokin hymyilee samassa yhteydessä ainakin puolikkaalla tai koko naamalla estäen himmeimpien kohteiden näkymisen.

Tässä tapauksessa ilta- ja yöaikaa voisi viettää esim. naapuri talon venuksen kanssa futon-patjalla tähtibongauksen asemesta jos havaintokelit ovat näin mitättömät. Toisaalta tuon zoom-putken voisi virittää toiseen kaupunginosaan ja mennä tarkkailemaan sikäläisten venusten elämää?

Olisikohan toista (edes lähes) yhtä hyvää ammattia tähtibongauksen kannalta kuin lentokapteeni, (lentoperämiestä lukuun ottamatta)? Lentokoneen tutkan päänäyttöön voisi asentaa Stellariumin ja siitä reaaliajassa tartkkailla mitä taivaankappaleita on horisontin takana tulossa havaittavaksi. Autopilotti voisi huolehtia lentokoneen saapumisesta oikeaan maanosaan sillä aikaa kun kapteeni tutkii taivasta. Lämmin havaintokoppi sapuskoineen ja lento-emo-venusten hellä huolenpito olisi luksusta verrattuna loskaisessa metsässä tarpomiseen kylmästä hytisten.

Perillä vapaapäivä kuluisi paikallisten kottaraisten elämää tarkkaillen, ja tähtikirkkaana iltana näkisi ihan uusia kuvioita mitä ei täällä meillä näy koskaan. Tästä voisi tehdä vertailuja kotimaisiin kottaraisiin, ornitologisessa mielessä.

Valitettavasti tuo pääseminen lentohommiin taitaa olla osaltani myöhäistä, etenkin kun "kansallisella" lentoyhtiöllämme taitaa olla koulutuskielto juuri nyt päällä.

Olisiko jotain muuta ammattia, jossa työn ohessa voisi harrastaa tähtihommia yhtä luontevasti kuin lentokapteenin tai lentoperämiehen hommissa?

isoa putkeasi kirjoitti:

Että poukkasin kodin ykkösestä hakemassa sellaisen samanlaisen 30-90*90 pötkylän.

Nyt on sittenmolemmat: Optican 25-75*75 ja 30-90*90.

Se meinaa sitten sitä, että testailen niitä kirkkaina öinä rinnakkain samoihin kohteisiin ja vertailen tulosta ja kirjoittelen tänne.

Viime yö oli ensikokeilu isommalla Jupiteriin, Kuuhun ja Plejadeihin.

Ensivaikutelma oli että isompi on "heilurikiinnityksellä". 90-kertaisella suurennoksella pieninkin kosketus tai tuulenhenkäys saa putken väpättämään sekopäisenä. Tarkennus on vaikeampaa kuin pienellä.

Jupiter puikkelehti matalalla puidenoksien seassa, eikä näkynyt raitoja.
Kuu on ihan kiva katseltava.
Plejadeissa pääsin yhteentoista magnitudiin asti. Tietokoneohjelmissa Stellarium ja Google Earth lopettivat näyttämisen noin kymmenenteen magnitudiin. Enkä ollut varustautunut himmennetyllä taskulampulla vaan kirkkaalla ledillä, millä tihrustin kirjan tähtikarttaa, mikä aina väliin sokaisi näkökykyä.

Lue lisää

On taas vissiin niin piiiitkä putki tuota harmaata edessä, joutuu siirtymään olosuhteiden pakosta Ison (Pitkän) Karhun pariin tuonne sisätilan ravintolaobservatorioon ja harrastamaan venus-bongausta sieltä käsin. Mitä pahaa me olemme tehneet saadaksemme riesaksi tämmöiset harmaat pilvikelit? Ajautuisivat vaikkapa Afrikkaan nuo sadepilvet, eikö siellä ole tuo kuivuus ollut riesana?

Tai sitten pitää virittää läppäri johonkin parinkymmenen metrin päähän, laittaa Stellarium käyntiin ja mennä ihailemaan näkymiä kaukoputken läpi.

Tai sitten mennä Heurekaan sinne pallo-teatteriin seuraamaan tähtiesitystä, se on toinen varteenotettava mahdollisuus.

Päivällä kyllä sanikka vilahtaa mutta valtavat divetymonksidi-pilvet odottavat horisontissa vyöryäkseen tähtien ja planeettojen eteen kuin kiusallaan ennen jo auringonlaskua, pimentäen sekä taivaan että samalla bongarin mielen. Sitten kun kirkastuu, eiköhän siellä ole hra Q hymyilemässä juuri sen himmeän kohteen vieressä mitä piti juuri tällä kertaa havainnoida.

Oisko netissä missään paikkaa jossa voisi opiskella lentokapteeniksi jonkun internet-kurssin avulla, niin loppuis näiden säähäiriöiden inhibtoiva vaikutus tähtiharrastukseen? Ja maksakin pelastuisi!

zuperzoomari -8070 kirjoitti:

On taas vissiin niin piiiitkä putki tuota harmaata edessä, joutuu siirtymään olosuhteiden pakosta Ison (Pitkän) Karhun pariin tuonne sisätilan ravintolaobservatorioon ja harrastamaan venus-bongausta sieltä käsin. Mitä pahaa me olemme tehneet saadaksemme riesaksi tämmöiset harmaat pilvikelit? Ajautuisivat vaikkapa Afrikkaan nuo sadepilvet, eikö siellä ole tuo kuivuus ollut riesana?

Tai sitten pitää virittää läppäri johonkin parinkymmenen metrin päähän, laittaa Stellarium käyntiin ja mennä ihailemaan näkymiä kaukoputken läpi.

Tai sitten mennä Heurekaan sinne pallo-teatteriin seuraamaan tähtiesitystä, se on toinen varteenotettava mahdollisuus.

Päivällä kyllä sanikka vilahtaa mutta valtavat divetymonksidi-pilvet odottavat horisontissa vyöryäkseen tähtien ja planeettojen eteen kuin kiusallaan ennen jo auringonlaskua, pimentäen sekä taivaan että samalla bongarin mielen. Sitten kun kirkastuu, eiköhän siellä ole hra Q hymyilemässä juuri sen himmeän kohteen vieressä mitä piti juuri tällä kertaa havainnoida.

Oisko netissä missään paikkaa jossa voisi opiskella lentokapteeniksi jonkun internet-kurssin avulla, niin loppuis näiden säähäiriöiden inhibtoiva vaikutus tähtiharrastukseen? Ja maksakin pelastuisi!

Lue lisää

näkyvissä tänä iltana. Utuisen sameahkoa tosin ja pieni ripaus lunta maassa ja lehdet poissa puista tekee maiseman paljon taustavaloisammaksi kaupunkioloissa ja pakkanen huilahti kahdeksaan asteeseen. Juppiterilta löytyi kaikki kiertolaiset, mutta vöitä ei oikein ottanut erottuakseen. Vieressä nökötti Neptunus suunnilleen entisellä paikallaan. Ylemmältä taivaalta tähyilin M15 pallotähtijoukon, joka kaikilla kapineilla ja kaikilla suurennuksilla näytti vain utupläntiltä.

Jähmetin sitä superzoomia (30-90x90) tunkemalla pyyhekumin palan kiinnityssysteemin etuosan ja putken väliin. Putken pyörittely lopahti, mutta tuntuu tukevammalta.

Leonidien tähdenlentoparven maksimi lähestyy. Niitä kannattaa tähyillä varsinkin aamuöisin, jos vain on kirkasta taivasta näkyvissä. Ja siihen ei tarvita optisia vempaimia, vain lämmintä päälle.

tähtitaivasta kirjoitti:

näkyvissä tänä iltana. Utuisen sameahkoa tosin ja pieni ripaus lunta maassa ja lehdet poissa puista tekee maiseman paljon taustavaloisammaksi kaupunkioloissa ja pakkanen huilahti kahdeksaan asteeseen. Juppiterilta löytyi kaikki kiertolaiset, mutta vöitä ei oikein ottanut erottuakseen. Vieressä nökötti Neptunus suunnilleen entisellä paikallaan. Ylemmältä taivaalta tähyilin M15 pallotähtijoukon, joka kaikilla kapineilla ja kaikilla suurennuksilla näytti vain utupläntiltä.

Jähmetin sitä superzoomia (30-90x90) tunkemalla pyyhekumin palan kiinnityssysteemin etuosan ja putken väliin. Putken pyörittely lopahti, mutta tuntuu tukevammalta.

Leonidien tähdenlentoparven maksimi lähestyy. Niitä kannattaa tähyillä varsinkin aamuöisin, jos vain on kirkasta taivasta näkyvissä. Ja siihen ei tarvita optisia vempaimia, vain lämmintä päälle.

Lue lisää

Noi Jupiterin vyöt eivät näkyneet minukaan jättiputken läpi täydellisesti, vaan hahmot semmosista tummista poikki viivoista leveys asteiden suunnassa. Tarkennus loppui kesken... :-( Samoin on meinannut pari kertaa käydä naapuritalon viehkeän venuksen kanssa että suurennus meinaa vähän loppua kesken, yksityiskohtia ei oikein näe koskaan liian tarkasti. Jupiterin raita havainto tapahtui tuossa joskus syys kuun puolella jo. Eli Jupiter kuineen on etääntynyt meistä jo jonkin verran, ehkä sekin vaikuttaa havainnon tekoon jossain määrin. No onneksi ystävämme Mars on taas ilonamme, pääsen tutkailemaan sen salaisuuksia isolla vehkeelläni.

Se pyöritys juttu tuntuu vähän turhalta, se lienee sopivampi ampuma radalle kun makuulta paukuttelee pahviin reikiä torrakolla. Kerran testasin ja kohteen löytymistä se sivuokulaari haittaa kovasti. Yritin kerran kohdistaa putken kottaraiseen, mutta kun katsoin sitten okulaarista niin näin että putki oli kohdistunut vieressä olleeseen vanhaan haahkaan. Kuva oli niin terävä ja niin lähellä että oksensin tosi rajusti ja pitkään, hyvä ettei linnut lentäneet pois sen seurauksena. Tästä karmaisevasta kokemuksesta viisastuneena käytän jatkossa putkea vain siten, että okulaari on pystyssä ylhäällä, jolloin on hieman helpompaa löytää niin kottarainen rannalta kuin Neptunus Kauriin tähtikuvion yläpuolelta. Väliin vaan tavaraa, jo loppuu tärinät. Tuulella ei ole muutenkaan niin mukavaa kyhjöttää metsässä, planeetat ovat semmoisen ilma virran takana että huh huh. Ja kylmäkin tulee niin nopeasti että. Tyynellä ilmalla kaikki jännät risahdukset ja rasahdukset metsässä saavat pumpun hakkaamaan kuin viimeistä päivää. Eihän sitä tiedä vaikka itse metsän valtias Iso Karhu olisi siellä liikenteessä ja saanut nälkäisenä vainun sivullisesta tähti bongarista.

Saitko mitä vermeitä kaupan päälle (tai hintaan sisältyen) zuperzoom-putkeesi? Esim pöytäjalustaa, korkeaa ulko jalustaa, lintu kirjan?


Hyviä bongauksia ja vaihdetaan taas kuulumisia!

- 8 0 7 0 kirjoitti:

Noi Jupiterin vyöt eivät näkyneet minukaan jättiputken läpi täydellisesti, vaan hahmot semmosista tummista poikki viivoista leveys asteiden suunnassa. Tarkennus loppui kesken... :-( Samoin on meinannut pari kertaa käydä naapuritalon viehkeän venuksen kanssa että suurennus meinaa vähän loppua kesken, yksityiskohtia ei oikein näe koskaan liian tarkasti. Jupiterin raita havainto tapahtui tuossa joskus syys kuun puolella jo. Eli Jupiter kuineen on etääntynyt meistä jo jonkin verran, ehkä sekin vaikuttaa havainnon tekoon jossain määrin. No onneksi ystävämme Mars on taas ilonamme, pääsen tutkailemaan sen salaisuuksia isolla vehkeelläni.

Se pyöritys juttu tuntuu vähän turhalta, se lienee sopivampi ampuma radalle kun makuulta paukuttelee pahviin reikiä torrakolla. Kerran testasin ja kohteen löytymistä se sivuokulaari haittaa kovasti. Yritin kerran kohdistaa putken kottaraiseen, mutta kun katsoin sitten okulaarista niin näin että putki oli kohdistunut vieressä olleeseen vanhaan haahkaan. Kuva oli niin terävä ja niin lähellä että oksensin tosi rajusti ja pitkään, hyvä ettei linnut lentäneet pois sen seurauksena. Tästä karmaisevasta kokemuksesta viisastuneena käytän jatkossa putkea vain siten, että okulaari on pystyssä ylhäällä, jolloin on hieman helpompaa löytää niin kottarainen rannalta kuin Neptunus Kauriin tähtikuvion yläpuolelta. Väliin vaan tavaraa, jo loppuu tärinät. Tuulella ei ole muutenkaan niin mukavaa kyhjöttää metsässä, planeetat ovat semmoisen ilma virran takana että huh huh. Ja kylmäkin tulee niin nopeasti että. Tyynellä ilmalla kaikki jännät risahdukset ja rasahdukset metsässä saavat pumpun hakkaamaan kuin viimeistä päivää. Eihän sitä tiedä vaikka itse metsän valtias Iso Karhu olisi siellä liikenteessä ja saanut nälkäisenä vainun sivullisesta tähti bongarista.

Saitko mitä vermeitä kaupan päälle (tai hintaan sisältyen) zuperzoom-putkeesi? Esim pöytäjalustaa, korkeaa ulko jalustaa, lintu kirjan?


Hyviä bongauksia ja vaihdetaan taas kuulumisia!

Lue lisää

mistä se hain, sellainen "punalaputettu", "myyntivalikoimasta poistuva tuote", ei vaihto- eikä palautusoikeutta. Mukaan kuuluva pöytäjalusta oli kadonnut pakkauksesta. Se mitä kuului kylkiäisiin, oli alennettu hinta ja se oli tässä tapauksessa ihan hyvä kylkiäinen. Kotoa löytyi täysimittainen kamerajalusta vailla käyttöä, minkä nokassa sitä putkea on hyvä pyöritellä.

Jalustan laakerit tai mitä siellä onkaan, eivät ole aivan huippulaatua. Hienoseuranta isolla suurennuksella kuvakentästä poiskiirehtivän kohteen perään (tietenkin tähtitaivaallisen) on nykivän tökkivää. Maapoltsimme pyörii 90-kertaisella suurennuksella aivan liian nopeasti. Ehkä kokeilen lirutella jotain herkkää öljyä sopiviin väleihin, jospa liuku sulavoituisi.

Se ainoa kerta pitkiin aikoihin, kun sitä tähtitaivasta pilvien väleistä vilahteli ja pakkasta oli reilusti, petasin parvekkeen lattialle pehmeän makuualustan, puin monta kerrosta kaikkia vaatteita päälle ja katselin vain kiikareilla ihan käsipelillä sitä pientä taivaankaistaa, mikä sattui näkymään: Lyyra-Joutsen-Pegasos-Andromeda. Seuraavaa kirkasta yötä varten käyn Stellariumista läpi samaa aluetta, joko sieltä löytyisi kiinnostavia zoomattavia kohteita. Joutsenen pään vieressä oikealla oli ainakin kaksi lähekkäistä kaunista tähteä, toinen sininen ja toinen keltainen.

kaupassaan kirjoitti:

mistä se hain, sellainen "punalaputettu", "myyntivalikoimasta poistuva tuote", ei vaihto- eikä palautusoikeutta. Mukaan kuuluva pöytäjalusta oli kadonnut pakkauksesta. Se mitä kuului kylkiäisiin, oli alennettu hinta ja se oli tässä tapauksessa ihan hyvä kylkiäinen. Kotoa löytyi täysimittainen kamerajalusta vailla käyttöä, minkä nokassa sitä putkea on hyvä pyöritellä.

Jalustan laakerit tai mitä siellä onkaan, eivät ole aivan huippulaatua. Hienoseuranta isolla suurennuksella kuvakentästä poiskiirehtivän kohteen perään (tietenkin tähtitaivaallisen) on nykivän tökkivää. Maapoltsimme pyörii 90-kertaisella suurennuksella aivan liian nopeasti. Ehkä kokeilen lirutella jotain herkkää öljyä sopiviin väleihin, jospa liuku sulavoituisi.

Se ainoa kerta pitkiin aikoihin, kun sitä tähtitaivasta pilvien väleistä vilahteli ja pakkasta oli reilusti, petasin parvekkeen lattialle pehmeän makuualustan, puin monta kerrosta kaikkia vaatteita päälle ja katselin vain kiikareilla ihan käsipelillä sitä pientä taivaankaistaa, mikä sattui näkymään: Lyyra-Joutsen-Pegasos-Andromeda. Seuraavaa kirkasta yötä varten käyn Stellariumista läpi samaa aluetta, joko sieltä löytyisi kiinnostavia zoomattavia kohteita. Joutsenen pään vieressä oikealla oli ainakin kaksi lähekkäistä kaunista tähteä, toinen sininen ja toinen keltainen.

Lue lisää

ni voitais lainata niitä kentällä surullisena makailevia ja työttömiä lentsikoita. Ainoa ongelma, että järjestävän seuran lentäjät eivät kovin helpolla niitä työkalujaan varmaan toisten käsiin anna, joten pitäisi nyt saada joku lentäjä innostumaan näistä tähtihommista ja viemään innokkaat zoomailijat pilvien yläpuolelle tutkimaan taivaan merkkejä.

Ja lentoemoja tietysti mukaan riittävästi, on jotain katseltavaa jo ennen havaintokorkeuteen nousemista ja lämpimän sopan tarjoajia. :-) Emothan eivät käsittääkseni ole edes lakossa.

Tai sitten pitää turvautua suoraan toimintaan, pihdeillä verkkoaita rikki, lentsikan ovi vaikka sorkkaraudalla auki ja eikun moottoreita käynnistämään. Tankit ovat varmaan tyhjät, joten mukaan täytynee varata muutama jerrykannullinen sopivaa polttoainetta. Yllättäen ilmaantuvan vartijan voi tainnuttaa väliaikaisesti jysäyttämällä häiritsijää vaikkapa zoom-putkella päähän, varoen kuitenkin rikkomasta putken optiikkaa.

Ruoasta puheen ollen, olen alkanut ostella kaupasta Mars-patukoita, loppusyksyn/alkutalven aikana, jotta minulla olisi niitä bongausretken eväiksi (jotta pääsisi paremmin tunnelmaan kun sitä planeettaa yrittää jäljittää taivaalta).

kaupassaan kirjoitti:

mistä se hain, sellainen "punalaputettu", "myyntivalikoimasta poistuva tuote", ei vaihto- eikä palautusoikeutta. Mukaan kuuluva pöytäjalusta oli kadonnut pakkauksesta. Se mitä kuului kylkiäisiin, oli alennettu hinta ja se oli tässä tapauksessa ihan hyvä kylkiäinen. Kotoa löytyi täysimittainen kamerajalusta vailla käyttöä, minkä nokassa sitä putkea on hyvä pyöritellä.

Jalustan laakerit tai mitä siellä onkaan, eivät ole aivan huippulaatua. Hienoseuranta isolla suurennuksella kuvakentästä poiskiirehtivän kohteen perään (tietenkin tähtitaivaallisen) on nykivän tökkivää. Maapoltsimme pyörii 90-kertaisella suurennuksella aivan liian nopeasti. Ehkä kokeilen lirutella jotain herkkää öljyä sopiviin väleihin, jospa liuku sulavoituisi.

Se ainoa kerta pitkiin aikoihin, kun sitä tähtitaivasta pilvien väleistä vilahteli ja pakkasta oli reilusti, petasin parvekkeen lattialle pehmeän makuualustan, puin monta kerrosta kaikkia vaatteita päälle ja katselin vain kiikareilla ihan käsipelillä sitä pientä taivaankaistaa, mikä sattui näkymään: Lyyra-Joutsen-Pegasos-Andromeda. Seuraavaa kirkasta yötä varten käyn Stellariumista läpi samaa aluetta, joko sieltä löytyisi kiinnostavia zoomattavia kohteita. Joutsenen pään vieressä oikealla oli ainakin kaksi lähekkäistä kaunista tähteä, toinen sininen ja toinen keltainen.

Lue lisää

minulla oli aivan sama probleemi, silloin oli kiikarit siinä päällä ja vähän oli hyppivää kääntäminen yhdessä jalustassa. Laitoin siihen jotain MultiOilia ja homma alkoi pelaamaan huomattavasti paremmin. Tämä oli siis kesäaikaan ja minulla on sellainen käsitys että lämpötilalla on jonkinlainen vaikutus horisontaalisen käännön takerteluun. Eli talvella tulee hyppimään pahemmin.

Öljyissä on se huono puoli että esim. jos oven sarana kitisee, sen saa öljyllä hiljaiseksei joksikin aikaa. Öljyn vaikutus loppuu joskus alkaa taas uudestaan ja öljystä jää semmoista ylimääräistä mömmöä (johon takertuu pölyä ja kaikkea möhnää.) Tekeekö sellainen jalustan kääntönivelelle hyvää? Olisikohan olemassa esim. grafiittipohjaista (aseöljyä), mikä toimisi myös pakkasessa ja sitä sitten sinne niveleen? Eikä keräis möhnää sinne.

...pilvistä... kirjoitti:

Ja kuukin möllöttelee pilvihunnun samentamana, milloin näkyy edes vähän.

Tarkoittaa sitä ettei putkia pääse testailemaan kunnolla.

Toista se on sinulla kun mahdollisia venuksia voi tarkkaillä lähitaloista. Täällä kun ei ole yhtään lähitaloa (kiinnostavalla) bongausetäisyydellä. Kadun kissat ovat talvipukeissaan ja rannan kottaraiset ovat muuttomatkoillaan.

Sitä se on tämä suomenoloinen taivaantuijoteluharrastus. Kesällä, kun olisi lämmintä, on yöt valoisia. Syksyllä kun vielä tarkenisi, on sumuista ja pilvistä. Talvella olisi pitkiä öitä, mutta ne on kylmiä.

Ideaa olisi siinä lentokapun ammatissa, joka yö päällä pilvien. Tai sitten pitäisi muuttaa Saharaan, jossa ei olisi muuta riesaa kuin hiekka. Tai turistiksi Hawaijille ja kiipeilisi sinne isojen tähtitornien viereen tähyilemään.

Lue lisää

Pilvisestä taivaasta.

Samanlaista on tainnut olla jo kuukauden yhtäsoittoa, enimmäkseen pilvistä. Joinakin iltoina kasvavasta kuusta on pilvien läpi nähnyt vähän hahmoa, muttei edes silloin kun, olisi zoomiputkien lähettyvillä.

Kolmena iltana olen kytännyt sitä kuuta kaukoputken jatkeena, josko pilvet hieman ohenisivat tai pilkkoutuisivat.

Viitisen minuuttia tänään aamuyöllä pilvissä oli aukko!
Kuusta näkyi sen verran, että tunnisti vaiheen juuri samaksi kuin viimeksi siä katsellessa noin kuukausi sitten.

Sääkartalla on nyt pieni selkeänsäänalue tulossa noin viidensadan kilometrinpäässä, mutta tällä tähtienhavaitsemisonnella, sekin ehtii supistua olemattomiin tuolla matkalla.

Paikallissääennustekuvissa on pieni sakara kuuta torstainvastaisena yönä lumi- ja räntäsadepilvien lomassa, muka. Ja sekin osuu täysikuun aikaan, jolloin kuu möllöttää häikäisevänä kiekkona, josta ei näe mitäänyksityiskohtia ilman himmennyssuodatinta, jota ei ole

-8070 kirjoitti:

Näin on tälläkin pallon kulmalla, harmaan pilvistä on valitettavasti pidellyt. Divetymonoksidi-huuruista koostuva pilvi massa estää Auringon ja muista tähdistä emittoituvien fotonien saapumista planeettamme pinnalle havannoitavaksi, samoin planeetoista reflektoituneiden fotonien kohtalo on sama.

Tulis vaan kirkkaat ilmat, tosin samalla kylmenee aina reippaasti. Ja yleensä kuu-ukkokin hymyilee samassa yhteydessä ainakin puolikkaalla tai koko naamalla estäen himmeimpien kohteiden näkymisen.

Tässä tapauksessa ilta- ja yöaikaa voisi viettää esim. naapuri talon venuksen kanssa futon-patjalla tähtibongauksen asemesta jos havaintokelit ovat näin mitättömät. Toisaalta tuon zoom-putken voisi virittää toiseen kaupunginosaan ja mennä tarkkailemaan sikäläisten venusten elämää?

Olisikohan toista (edes lähes) yhtä hyvää ammattia tähtibongauksen kannalta kuin lentokapteeni, (lentoperämiestä lukuun ottamatta)? Lentokoneen tutkan päänäyttöön voisi asentaa Stellariumin ja siitä reaaliajassa tartkkailla mitä taivaankappaleita on horisontin takana tulossa havaittavaksi. Autopilotti voisi huolehtia lentokoneen saapumisesta oikeaan maanosaan sillä aikaa kun kapteeni tutkii taivasta. Lämmin havaintokoppi sapuskoineen ja lento-emo-venusten hellä huolenpito olisi luksusta verrattuna loskaisessa metsässä tarpomiseen kylmästä hytisten.

Perillä vapaapäivä kuluisi paikallisten kottaraisten elämää tarkkaillen, ja tähtikirkkaana iltana näkisi ihan uusia kuvioita mitä ei täällä meillä näy koskaan. Tästä voisi tehdä vertailuja kotimaisiin kottaraisiin, ornitologisessa mielessä.

Valitettavasti tuo pääseminen lentohommiin taitaa olla osaltani myöhäistä, etenkin kun "kansallisella" lentoyhtiöllämme taitaa olla koulutuskielto juuri nyt päällä.

Olisiko jotain muuta ammattia, jossa työn ohessa voisi harrastaa tähtihommia yhtä luontevasti kuin lentokapteenin tai lentoperämiehen hommissa?

Lue lisää

lomassa.

Se kuunmöllöttäjäkin, mikä tuolla taivaalla pitäisi kuulemma kierrellä, näkyy himmeänä pilvien pehmentämänä vaaleana läikkänä.

Toissa aamuna sentään kirkastui juuri viisi minuuttia ennekuin kuu puikahti näkemähorisontin taakse.
Eilen hyvin väreilevää nousevaa kuuta ehdin sentään pienen tovin zoomailla puiden oksiston läpi, ennekuin piti juosta muihin rientoihin.
Tänään pidin kirkasta taivasta niin varmana nakkina, etten pitänyt edes kiirettä putken virittelyllä katselukuntoon... ja myöhästyin viisi minuuttia. Pilvet ehtivät taaaaas ennen.

Pitää vain tyytyä niihin peitonalusVenuksiin.

pilvien kirjoitti:

lomassa.

Se kuunmöllöttäjäkin, mikä tuolla taivaalla pitäisi kuulemma kierrellä, näkyy himmeänä pilvien pehmentämänä vaaleana läikkänä.

Toissa aamuna sentään kirkastui juuri viisi minuuttia ennekuin kuu puikahti näkemähorisontin taakse.
Eilen hyvin väreilevää nousevaa kuuta ehdin sentään pienen tovin zoomailla puiden oksiston läpi, ennekuin piti juosta muihin rientoihin.
Tänään pidin kirkasta taivasta niin varmana nakkina, etten pitänyt edes kiirettä putken virittelyllä katselukuntoon... ja myöhästyin viisi minuuttia. Pilvet ehtivät taaaaas ennen.

Pitää vain tyytyä niihin peitonalusVenuksiin.

Lue lisää

... sellasta on, joutuu kynsiään puremaan parempi havaintokelejä odotellessa. Keskiviikkona illalla taisin nähdä vilauksen punaista, tosin en naapuritalon venuksen fönarista vaan nousevan Mars-planeetan omin silmin. Tosin kuu-ukko ja pilvet olivat häritsemässä, joten en käynyt putkeani sinne pihalle virittelemään. Divetymonoksi tuntuu ottaneen käyttöön jonkun sortin viivytystaktiikan, mutta en minäkään luovuta helpolla.

Keksin taas uuden bongauskohteen (ja yhden hyvän syyn hankkia zoom-kaukoputki) eli jos asuis etelä-rannikolla, ni vois bongata kuin bulit ruuhet (tai vaikka botskit, tutummin) jotka on täynnä öljyy, bilikoita, kottaraisia, venuksia ym. kiinnostavaa lipuu siinä 90x-näkökentässä ruhtinaallisen hitaasti kohti uusia seikkailuja. Meren rannassa olisi myös helppoa bongailla planeettoja ym. kun ei oo metsää haittaamassa havaintoja. Ja yleensä maamme rannikko avautuu monin paikoin juuri suotuisiin ilmansuuntiin tähtihavaintojen

Harmittaa tuollaistan suunsoittajien ja tarzan-kirjojen lukijoitten pesiytyminen tällekin palstalle. Epäilijät ottakaa kynä ja harppi käteen ja piirtäkää sillä 9,0 cm:n ympyrä (säädä säteeksi 4,5 cm vaikka viivottimen avulla) paperille, vaikkapa sen Tarzan-kirjan sivulle, niin saatte jonkinlaisen käsityksen miten isoista vehkeistä on kyse. Voihan sitä omaakin "kärsää" verrata siihen ympyrään jos niikseen tulee, voitte sitten itse päätellä mikä on jättimäistä ja mikä ei. Ainakin Optica myy Optica Giant-kiikareita (20x80) surutta Giant-nimellä.
Minäkin yllätyin erittäin paljon, miten paljon ja monenlaisia asioita noin edullisella laitteella pystyy näkemään, nyt on vähän parempi jalusta ostettuna. Putkeni on vielä 10 mm isompi halkaisijaltaan.

Tuolla on muuten olemassa sellainenkin foorumi avaruus.fi, jossa on myös keskusteltu zoom-putkista RAUHANOMAISESTI ilman jonkun tarzan-kortin vetämistä esille. Pitää harkita siirtymistä sinne keskustelemaan näistä havaintolaitteisiin liittyvistä asioista, mut nyt toistaiseksi vielä täällä.

Ainoa pienehkö puute lienee se, että pitäisi keksiä jonkunlainen aurinkosuodatin tuohon putkeen ja tuossa mallissa (kuten muissakin lienee) on semmoinen liikkuva vastavalosuoja-objektiivi niin miten sen saa tehtyä siihen ja pysymään siinä l u o te t t a v a s t i paikallaan. Tosin kaukoputkella voi mennä käytännössä vain yksi silmä kerrallaan, mut sekin on liikaa.

Kotivenuksen leivontatarvikkeista voisi pihistää salaa alumiinifoliota, pistellä siihen muutaman reiän nuppineulalla ja viritellä paikalleen ja lähteä toisenlaiseen pilkkujahtiin. Ellei sit Ursalta käy shoppailemassa jotain elmukelmua?

Tosin nykyisillä keleillä ei ole aurinkosuodattimelle hirveesti käyttöä, mut ehkä joskus tulee tilaisuus ja sit ei oo aikaa jäädä askartelemaan kun pitää mennä tekemään tieteellisiä havaintoja.

Pidetään ainakin me zoom-miehet yhtä!

zoom 30-90x ⌀90mm kirjoitti:

... sellasta on, joutuu kynsiään puremaan parempi havaintokelejä odotellessa. Keskiviikkona illalla taisin nähdä vilauksen punaista, tosin en naapuritalon venuksen fönarista vaan nousevan Mars-planeetan omin silmin. Tosin kuu-ukko ja pilvet olivat häritsemässä, joten en käynyt putkeani sinne pihalle virittelemään. Divetymonoksi tuntuu ottaneen käyttöön jonkun sortin viivytystaktiikan, mutta en minäkään luovuta helpolla.

Keksin taas uuden bongauskohteen (ja yhden hyvän syyn hankkia zoom-kaukoputki) eli jos asuis etelä-rannikolla, ni vois bongata kuin bulit ruuhet (tai vaikka botskit, tutummin) jotka on täynnä öljyy, bilikoita, kottaraisia, venuksia ym. kiinnostavaa lipuu siinä 90x-näkökentässä ruhtinaallisen hitaasti kohti uusia seikkailuja. Meren rannassa olisi myös helppoa bongailla planeettoja ym. kun ei oo metsää haittaamassa havaintoja. Ja yleensä maamme rannikko avautuu monin paikoin juuri suotuisiin ilmansuuntiin tähtihavaintojen

Harmittaa tuollaistan suunsoittajien ja tarzan-kirjojen lukijoitten pesiytyminen tällekin palstalle. Epäilijät ottakaa kynä ja harppi käteen ja piirtäkää sillä 9,0 cm:n ympyrä (säädä säteeksi 4,5 cm vaikka viivottimen avulla) paperille, vaikkapa sen Tarzan-kirjan sivulle, niin saatte jonkinlaisen käsityksen miten isoista vehkeistä on kyse. Voihan sitä omaakin "kärsää" verrata siihen ympyrään jos niikseen tulee, voitte sitten itse päätellä mikä on jättimäistä ja mikä ei. Ainakin Optica myy Optica Giant-kiikareita (20x80) surutta Giant-nimellä.
Minäkin yllätyin erittäin paljon, miten paljon ja monenlaisia asioita noin edullisella laitteella pystyy näkemään, nyt on vähän parempi jalusta ostettuna. Putkeni on vielä 10 mm isompi halkaisijaltaan.

Tuolla on muuten olemassa sellainenkin foorumi avaruus.fi, jossa on myös keskusteltu zoom-putkista RAUHANOMAISESTI ilman jonkun tarzan-kortin vetämistä esille. Pitää harkita siirtymistä sinne keskustelemaan näistä havaintolaitteisiin liittyvistä asioista, mut nyt toistaiseksi vielä täällä.

Ainoa pienehkö puute lienee se, että pitäisi keksiä jonkunlainen aurinkosuodatin tuohon putkeen ja tuossa mallissa (kuten muissakin lienee) on semmoinen liikkuva vastavalosuoja-objektiivi niin miten sen saa tehtyä siihen ja pysymään siinä l u o te t t a v a s t i paikallaan. Tosin kaukoputkella voi mennä käytännössä vain yksi silmä kerrallaan, mut sekin on liikaa.

Kotivenuksen leivontatarvikkeista voisi pihistää salaa alumiinifoliota, pistellä siihen muutaman reiän nuppineulalla ja viritellä paikalleen ja lähteä toisenlaiseen pilkkujahtiin. Ellei sit Ursalta käy shoppailemassa jotain elmukelmua?

Tosin nykyisillä keleillä ei ole aurinkosuodattimelle hirveesti käyttöä, mut ehkä joskus tulee tilaisuus ja sit ei oo aikaa jäädä askartelemaan kun pitää mennä tekemään tieteellisiä havaintoja.

Pidetään ainakin me zoom-miehet yhtä!

Lue lisää

Voisi se 10 mm siitä vielä venyä jos oikein kovasti yrität! Jos onnistut niin kajauta komea Tarzan-huuto ilmoille!

zoom 30-90x ⌀90mm kirjoitti:

... sellasta on, joutuu kynsiään puremaan parempi havaintokelejä odotellessa. Keskiviikkona illalla taisin nähdä vilauksen punaista, tosin en naapuritalon venuksen fönarista vaan nousevan Mars-planeetan omin silmin. Tosin kuu-ukko ja pilvet olivat häritsemässä, joten en käynyt putkeani sinne pihalle virittelemään. Divetymonoksi tuntuu ottaneen käyttöön jonkun sortin viivytystaktiikan, mutta en minäkään luovuta helpolla.

Keksin taas uuden bongauskohteen (ja yhden hyvän syyn hankkia zoom-kaukoputki) eli jos asuis etelä-rannikolla, ni vois bongata kuin bulit ruuhet (tai vaikka botskit, tutummin) jotka on täynnä öljyy, bilikoita, kottaraisia, venuksia ym. kiinnostavaa lipuu siinä 90x-näkökentässä ruhtinaallisen hitaasti kohti uusia seikkailuja. Meren rannassa olisi myös helppoa bongailla planeettoja ym. kun ei oo metsää haittaamassa havaintoja. Ja yleensä maamme rannikko avautuu monin paikoin juuri suotuisiin ilmansuuntiin tähtihavaintojen

Harmittaa tuollaistan suunsoittajien ja tarzan-kirjojen lukijoitten pesiytyminen tällekin palstalle. Epäilijät ottakaa kynä ja harppi käteen ja piirtäkää sillä 9,0 cm:n ympyrä (säädä säteeksi 4,5 cm vaikka viivottimen avulla) paperille, vaikkapa sen Tarzan-kirjan sivulle, niin saatte jonkinlaisen käsityksen miten isoista vehkeistä on kyse. Voihan sitä omaakin "kärsää" verrata siihen ympyrään jos niikseen tulee, voitte sitten itse päätellä mikä on jättimäistä ja mikä ei. Ainakin Optica myy Optica Giant-kiikareita (20x80) surutta Giant-nimellä.
Minäkin yllätyin erittäin paljon, miten paljon ja monenlaisia asioita noin edullisella laitteella pystyy näkemään, nyt on vähän parempi jalusta ostettuna. Putkeni on vielä 10 mm isompi halkaisijaltaan.

Tuolla on muuten olemassa sellainenkin foorumi avaruus.fi, jossa on myös keskusteltu zoom-putkista RAUHANOMAISESTI ilman jonkun tarzan-kortin vetämistä esille. Pitää harkita siirtymistä sinne keskustelemaan näistä havaintolaitteisiin liittyvistä asioista, mut nyt toistaiseksi vielä täällä.

Ainoa pienehkö puute lienee se, että pitäisi keksiä jonkunlainen aurinkosuodatin tuohon putkeen ja tuossa mallissa (kuten muissakin lienee) on semmoinen liikkuva vastavalosuoja-objektiivi niin miten sen saa tehtyä siihen ja pysymään siinä l u o te t t a v a s t i paikallaan. Tosin kaukoputkella voi mennä käytännössä vain yksi silmä kerrallaan, mut sekin on liikaa.

Kotivenuksen leivontatarvikkeista voisi pihistää salaa alumiinifoliota, pistellä siihen muutaman reiän nuppineulalla ja viritellä paikalleen ja lähteä toisenlaiseen pilkkujahtiin. Ellei sit Ursalta käy shoppailemassa jotain elmukelmua?

Tosin nykyisillä keleillä ei ole aurinkosuodattimelle hirveesti käyttöä, mut ehkä joskus tulee tilaisuus ja sit ei oo aikaa jäädä askartelemaan kun pitää mennä tekemään tieteellisiä havaintoja.

Pidetään ainakin me zoom-miehet yhtä!

Lue lisää

Ne isot botskit eivät lipuile hiljakseen ainakaan ysikympin suurennuksella, ne vaan viuhahtaa ohi (kuvittelen).

Siitä aurinkosuodattimesta vaan senverran, ettei aurinkoa kannata tähyillä suoraan minkäänlaisen suurennusvehkeen läpi. Näin isoilla, kuin puheenaolevat, pienikin vilahdus aurinkoa kärayttää silmänpohjassa niitä aistinsoluja, eikä sitä huomaa muusta, kuin että tarkin näköalue heikkenee.

Laita putki kohti aurinkoa ja heijasta okulaarista auringonkuva paperille, johon ne pilkut on helppo piirtää kynällä suoraan (kävin vilkaisemassa: seinällä naulassa riippuu paperilappuja, joissa on auringonpilkkukuvia piirrettynä eri vuosilta pienemmän kiikarin kuvista.

Enimmäkseen kirjoitti:

Pilvisestä taivaasta.

Samanlaista on tainnut olla jo kuukauden yhtäsoittoa, enimmäkseen pilvistä. Joinakin iltoina kasvavasta kuusta on pilvien läpi nähnyt vähän hahmoa, muttei edes silloin kun, olisi zoomiputkien lähettyvillä.

Kolmena iltana olen kytännyt sitä kuuta kaukoputken jatkeena, josko pilvet hieman ohenisivat tai pilkkoutuisivat.

Viitisen minuuttia tänään aamuyöllä pilvissä oli aukko!
Kuusta näkyi sen verran, että tunnisti vaiheen juuri samaksi kuin viimeksi siä katsellessa noin kuukausi sitten.

Sääkartalla on nyt pieni selkeänsäänalue tulossa noin viidensadan kilometrinpäässä, mutta tällä tähtienhavaitsemisonnella, sekin ehtii supistua olemattomiin tuolla matkalla.

Paikallissääennustekuvissa on pieni sakara kuuta torstainvastaisena yönä lumi- ja räntäsadepilvien lomassa, muka. Ja sekin osuu täysikuun aikaan, jolloin kuu möllöttää häikäisevänä kiekkona, josta ei näe mitäänyksityiskohtia ilman himmennyssuodatinta, jota ei ole

Lue lisää

että taitaa jäätyä bongari ekana tuonne skutsiin. Eikä se vehjekään laajene noin kylmässä täyteen mittaansa, tapahtuu vähän samalla tavalla kun tippuu vahingossa pilkkireissulla jäihin ja yrittää heittää vettä, ei siis löydä mitään mistä vettä vois sisältä pihalle laskea.

Tuota vehkeen laajentamista sen sijaan kannattaisi harkita, kuten edellinen ehdottaa, jos vaikka poraisi reiän putken kylkeen ja puhdasta paineilmaa. Vai pitäisikö käyttää paineilmapullojen testauksessa käytettyä menetelmää eli täyttää putki vedellä ja sitten uopttaa putki vesialtaan pohjalle ja sitten vähän lisätä painetta ja siten kasvattaa objektiivin halkasijaa.

Jos putken halkaisija kasvaisi sen 10 mm, pinta-ala kasvaa myös jonkin verran, 5 mm kantiltaan verrattuna nykyiseen. Vehkeen pidennys ei nyt oikein hotsita eiikä oikein auta tällä kertaa, koska siitä ei ole niin paljon hyötyä.

Auringon (mustia) pilkkuja voisi tietysti yrittää bongata, kun tuo ilmestys näkyy taas pitkästä aikaa, tosin aika matalassa. Voi olla vähän hankalaa ja ilmakehän häiriöt haittana. Kiikarin ja pahvin (en siis "kotivenuksen") kanssa yritin tuota päiväntähtipilkkujen Sen sijaan nyt on puolestaan oiva aika "punaisten pilkkujen" tarkkailuun. Mars-planeetan esiintulo tapahtuu jo inhimilliseen ajankohtaan eikä tarvii selitellä emännälle jostain epämääräisistä planeettabongausreissuista kun pitää lähtäe illalla/yöksi ulos taivaankappaleiden perässä.

Hyvä Joulupukki, kun luet tämän kirjoituksen, annan hyvän vinkin:

Hommaa ensi jouluksi itsellesi zoomkaukoputki, sillä voit havainnoida entistä paremmin ketkä ovat kilttejä ja ansaitsevat lahjansa ja sitten tietysti ne tuhmeliinit jotka ovat olleet tuhmia eivätkä ansaitse osuuttaan pukin pussukoista. Ja toiveena on että toimita myös tämmöinen havainto väline kaikille tähtibongareille, joilla sitä ei vielä ole hoksanneet hommata moista mainiota laitetta.

Hyvää joulunodotusaikaa ja hyviä venus havainto hetkiä kaikille bongareille vehkeen malliin tai kokoon katsomatta tasapuolisesti jokaiselle yhtä paljon!

zuperzoomari-8070 kirjoitti:

että taitaa jäätyä bongari ekana tuonne skutsiin. Eikä se vehjekään laajene noin kylmässä täyteen mittaansa, tapahtuu vähän samalla tavalla kun tippuu vahingossa pilkkireissulla jäihin ja yrittää heittää vettä, ei siis löydä mitään mistä vettä vois sisältä pihalle laskea.

Tuota vehkeen laajentamista sen sijaan kannattaisi harkita, kuten edellinen ehdottaa, jos vaikka poraisi reiän putken kylkeen ja puhdasta paineilmaa. Vai pitäisikö käyttää paineilmapullojen testauksessa käytettyä menetelmää eli täyttää putki vedellä ja sitten uopttaa putki vesialtaan pohjalle ja sitten vähän lisätä painetta ja siten kasvattaa objektiivin halkasijaa.

Jos putken halkaisija kasvaisi sen 10 mm, pinta-ala kasvaa myös jonkin verran, 5 mm kantiltaan verrattuna nykyiseen. Vehkeen pidennys ei nyt oikein hotsita eiikä oikein auta tällä kertaa, koska siitä ei ole niin paljon hyötyä.

Auringon (mustia) pilkkuja voisi tietysti yrittää bongata, kun tuo ilmestys näkyy taas pitkästä aikaa, tosin aika matalassa. Voi olla vähän hankalaa ja ilmakehän häiriöt haittana. Kiikarin ja pahvin (en siis "kotivenuksen") kanssa yritin tuota päiväntähtipilkkujen Sen sijaan nyt on puolestaan oiva aika "punaisten pilkkujen" tarkkailuun. Mars-planeetan esiintulo tapahtuu jo inhimilliseen ajankohtaan eikä tarvii selitellä emännälle jostain epämääräisistä planeettabongausreissuista kun pitää lähtäe illalla/yöksi ulos taivaankappaleiden perässä.

Hyvä Joulupukki, kun luet tämän kirjoituksen, annan hyvän vinkin:

Hommaa ensi jouluksi itsellesi zoomkaukoputki, sillä voit havainnoida entistä paremmin ketkä ovat kilttejä ja ansaitsevat lahjansa ja sitten tietysti ne tuhmeliinit jotka ovat olleet tuhmia eivätkä ansaitse osuuttaan pukin pussukoista. Ja toiveena on että toimita myös tämmöinen havainto väline kaikille tähtibongareille, joilla sitä ei vielä ole hoksanneet hommata moista mainiota laitetta.

Hyvää joulunodotusaikaa ja hyviä venus havainto hetkiä kaikille bongareille vehkeen malliin tai kokoon katsomatta tasapuolisesti jokaiselle yhtä paljon!

Lue lisää

nurkassa toimettomina. Pienemmänkin pakkasen kokemus oli, että se zoomausrinkula jähmettyy jäykäksi. Taitaa olla kesäöljyt vaihtamatta pakkasenkestäviin.

Niinä muutamina tähtikirkkaina öinä, jolloin pakkanen on paukahdellut liki parissakymmenessä, puin monta kerrosta vaatteita päälle, että oli liikkuminenkin jähmeää kuin micheliinimiehellä ja tuijottelin lentotähtösiä ihan vaan paljainsilmin. Se on harvinaista herkkua Suomen syksyssä, että osuu kirkas sää ja tähdenlentoparven maksimiaika ja vielä ilman kuutamoa kohdalleen.

Punatäpläplaneettaa zoomailin pakkasyön sisälämpimästä kolminkertaisen ikkunaruudun läpi ja se näytti aika pahasti vinksahtaneelta isolla suurennuksella.

Venukkaa pitää lähteä näihin vuodenaikoihin tiirailemaan Sohoon
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/512/

enimmäkseen kirjoitti:

nurkassa toimettomina. Pienemmänkin pakkasen kokemus oli, että se zoomausrinkula jähmettyy jäykäksi. Taitaa olla kesäöljyt vaihtamatta pakkasenkestäviin.

Niinä muutamina tähtikirkkaina öinä, jolloin pakkanen on paukahdellut liki parissakymmenessä, puin monta kerrosta vaatteita päälle, että oli liikkuminenkin jähmeää kuin micheliinimiehellä ja tuijottelin lentotähtösiä ihan vaan paljainsilmin. Se on harvinaista herkkua Suomen syksyssä, että osuu kirkas sää ja tähdenlentoparven maksimiaika ja vielä ilman kuutamoa kohdalleen.

Punatäpläplaneettaa zoomailin pakkasyön sisälämpimästä kolminkertaisen ikkunaruudun läpi ja se näytti aika pahasti vinksahtaneelta isolla suurennuksella.

Venukkaa pitää lähteä näihin vuodenaikoihin tiirailemaan Sohoon
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/512/

Lue lisää

Havaitsija istuu lämpimässä sisätilassa tietokonemonitorin ääressä ja ohjaa ulkotilassa olevaa kaukoputkea sähköisesti. Kylmään kaukoputkeen kiinnitetty CCD-kamera välittää kaapelia pitkin lämpimiin sisätiloihin laadukkaita värikuvia jollaisia visuaalisesti ei pystyisi näkemään. Ehkä siellä on kaukoputken yhteydessä videokamerakin joka välittää tosiaikaista kuvaa maailmankaikkeuden tähtitarhoista. Kaukoputki suunnataan kauko-ohjauksen avulla. Kylmissä tiloissa ei paljonkaan tarvitse twistailla havaintosession aikana. Tällainen ei harrastajankaan resursseilla ole mahdotonta, mutta voi vaatia melko suuren oman työpanoksen ja Pelle Pelottoman kekseliäisyyden ellei harrastaja ole Roope-Ankka.

jos on millä mällätä kirjoitti:

Havaitsija istuu lämpimässä sisätilassa tietokonemonitorin ääressä ja ohjaa ulkotilassa olevaa kaukoputkea sähköisesti. Kylmään kaukoputkeen kiinnitetty CCD-kamera välittää kaapelia pitkin lämpimiin sisätiloihin laadukkaita värikuvia jollaisia visuaalisesti ei pystyisi näkemään. Ehkä siellä on kaukoputken yhteydessä videokamerakin joka välittää tosiaikaista kuvaa maailmankaikkeuden tähtitarhoista. Kaukoputki suunnataan kauko-ohjauksen avulla. Kylmissä tiloissa ei paljonkaan tarvitse twistailla havaintosession aikana. Tällainen ei harrastajankaan resursseilla ole mahdotonta, mutta voi vaatia melko suuren oman työpanoksen ja Pelle Pelottoman kekseliäisyyden ellei harrastaja ole Roope-Ankka.

Lue lisää

metsään tekemään havaintoja omin silmin omalla kaukoputkellaan, vain semmoiset pehmoilijat istuvat lähtitornissa kuvun sisässä ohjailemassa. Nykyäänhän tuo homma toimii käsittääkseni myös siten, että viedään kaukoputki jonnekin jopa satojen kilometrien päähän ja kotoa käsin kauko-ohjaillaan putkea haluttuun suuntaan mukavasti netin välityksellä, samoin saadut kuvat näkee näytöllä hyvinkin nopeasti.

Odotellessa voi sitten katsella vaikka venusten kuvia netistä, ja vielä eri asennoista kuvattuna.

Viime talvena käpsyttelin pimeässä kiikarit ja alumiinijalusta mukana kansanhiihtolatupohjaa pitkin järven jäälle, jonne sitten pystytin tilapäisen havaintopisteen. Homma meni ihan hyvin siihen asti, kunnes istahdin autoon paluumatkan jälkeen ja sit alkoi tulla kylmä. Havaintoreissu kyl muuten meni harjoitteluksi.

pitäis vissiin sitten tuohon z***-kaukoputkeen sellainen kauko-ohjauslaite , sekä suuntausta että zoomausta varten, josta kotoa käsin sitten säätelisi laitetta tarpeen mukaan. Siinäpä vähän miettimistä täksi illaksi.

Kyllä minunkin putkessa on vähän viileämmällä kelillä käytettävä voimaan z***okulaarin kiertämiseen, lienee tarkoitettu ei-arktisiin olosuhteisiin. Toisaalta, voihan sitä valita jonkun "kiinteän" suurennuksen ja katselee sillä sitten vaihtamatta suurennusta. Ei oikein uskalla purkaa sitä, tai siis saahan sen purettua mutta saako sen sitten kasattua toimivaksi, se onkin sitten eri asia.

Toisaalta kesällä kottarais- ja luontobongauksen parissa ei tuon jäykkyyden pitäisi haitata ainakaan okulaaripäässä lämpötilojen suhteen, semmoinen bikinikeli on aika passeli keli noihin bongauksiin myös havaintolaitteen kannalta.

zz-8070 kirjoitti:

metsään tekemään havaintoja omin silmin omalla kaukoputkellaan, vain semmoiset pehmoilijat istuvat lähtitornissa kuvun sisässä ohjailemassa. Nykyäänhän tuo homma toimii käsittääkseni myös siten, että viedään kaukoputki jonnekin jopa satojen kilometrien päähän ja kotoa käsin kauko-ohjaillaan putkea haluttuun suuntaan mukavasti netin välityksellä, samoin saadut kuvat näkee näytöllä hyvinkin nopeasti.

Odotellessa voi sitten katsella vaikka venusten kuvia netistä, ja vielä eri asennoista kuvattuna.

Viime talvena käpsyttelin pimeässä kiikarit ja alumiinijalusta mukana kansanhiihtolatupohjaa pitkin järven jäälle, jonne sitten pystytin tilapäisen havaintopisteen. Homma meni ihan hyvin siihen asti, kunnes istahdin autoon paluumatkan jälkeen ja sit alkoi tulla kylmä. Havaintoreissu kyl muuten meni harjoitteluksi.

pitäis vissiin sitten tuohon z***-kaukoputkeen sellainen kauko-ohjauslaite , sekä suuntausta että zoomausta varten, josta kotoa käsin sitten säätelisi laitetta tarpeen mukaan. Siinäpä vähän miettimistä täksi illaksi.

Kyllä minunkin putkessa on vähän viileämmällä kelillä käytettävä voimaan z***okulaarin kiertämiseen, lienee tarkoitettu ei-arktisiin olosuhteisiin. Toisaalta, voihan sitä valita jonkun "kiinteän" suurennuksen ja katselee sillä sitten vaihtamatta suurennusta. Ei oikein uskalla purkaa sitä, tai siis saahan sen purettua mutta saako sen sitten kasattua toimivaksi, se onkin sitten eri asia.

Toisaalta kesällä kottarais- ja luontobongauksen parissa ei tuon jäykkyyden pitäisi haitata ainakaan okulaaripäässä lämpötilojen suhteen, semmoinen bikinikeli on aika passeli keli noihin bongauksiin myös havaintolaitteen kannalta.

Lue lisää

Entisinä kaukaisina filmiaikoina oli käytössä sellainen järjestelmäkamera, johon oli tullut hankittua teleobjektiivia ja telejatkeita sen verran, että kuu näytti samanlaiselta suunnilleen kuin näillä zoomiputkilla jossain suurennusten puolivälissä. Valovoimaisimpaan teleobjektiiviin oli reissukäytön kolhuissa ilmaantunut helisevää klappia ja tietysti McCyverimäisellä sorminäppäryydellä (ainakin itsekuviteltuna) purkasin sen osiin ja kiristelin sieltä sun täältä ja kokoaminenkin meni hyvin paitsi että sitä ei sen jälkeen saanut tarkennettua viittä metriä kauemmaksi, mikä ei teleobjektiivin tapauksessa ole kovin paljoa.

Ja taaaaas tänäänkin pilvet ennättivät verhota taivaalliset maisemat harmauteensa, ennënkuin ehdin putkieni ääreen.

Täyttä Elämäähän tämä on ja kutsumus suorastaan, kun näiden kauniiden taivaallisten Venukoitten kanssa menee aikaa niin, että maallisempien tarkkailu jää sivullisemmaksi.

-8070 kirjoitti:

missä päin piäin sitten kannatkin tätä isoa havaintolaitettasi ja onnitteluni hienon ja monipuolisen havaintolaitteen hankinnan johdosta.

Minulla on ollut hieman samanlaisia kokemuksia tuosta isosta putkesta:

- herkkä tuulen aiheuttamalle tärinälle tai jopa tarkennusruuvin kääntämiselle (pitää etsiä tyynehkö paikka tai sitten riittävän tukeva jalusta tai sitten jalustaan jokin painava köntti, ei kuitenkaan liian iso. Toisaalta tuuli voi tarttua tuohon painoon ja alkaa heiluttelemaan myös sitä). KÄdellä kevyesti putkea painamalla voi hieman hillitä värähtelyä.

- ilman väreily ja muut haitat korostuvat samassa suhteessa suurennuksen kasvaessa

- tarkennusalue kaventuu siellä suurennuksen yläpäässä eikä sitä optimia aina välttämättä löydy. Tämä on siis ongelmana lähellä tappia. Isot kohteet esim. Kuu tarkentuu kyllä riittävästi ja päiväbongauksessa tarkennus ei ole niin ongelmallista.

- minun laitteessani kohde "hiihtää" näkökentässä tai näkökentän poikki, jos joutuu paljon tarkentamaan, pitää kohdistaa uudestaan. Lienekö sitten vika vai ominaisuus.

- kuvan himmentyminen suurennuksen kasvaessa, aivan ylätapissa himmenee jonkin verran näkymä.

- "kippaaminen" pystyasennossa ainakin näkökentän verran siitä mihin kiristää, mitä korkeampi kulma, sitä varmemmin "kippaus" tapahtuu. Tämä johtunee puhtaasti jalustan huonoudesta, samaa ongelmaa on esiintynyt isoilla kiikareilla tukevammankin jalustan kanssa suurella kallistuskulmalla.

- kohde valuu aika sukkelaan pois näkökentästä max suurennuksella ollessaan.

- 30x suurennus tuntuu välillä hieman liian suurelle kohteen etsimiseen, mutta haravoimalla kohde yleensä löytyy. Paitsi lentokoneet, jos niistä ei jää "häntää" taivaalle. Niitäkin logoja on tullut bongattua tuolla jöötillä.

- paras suurennusalue on ehkä 30 - 60/70x. tän yläpuolella parhaimman tarkkuuden löytäminen on vähän sellaista. Onhan monen autonkin huippunopeus päältä kahtasadan, mut eipä siitä ole hyötyä täällä meillä.


mukava ja helppo kuljettaa mukana, voi ottaa matkalle mukaan jos vaikka haluaa tarkkailla esim. kottaraisia tai muita lintuja etelässä tms. Kulkee näppärästi myös metsässä olalla mukana ja toisessa kädessä ja jalusta ja mahd. istuin.

hyvä hinta-laatusuhde, ei tule henkilökohtainen konkurssi jos putki sattuu hajoamaan tuolla metsässä ravatessa tai kottaraisbongauksen yhteydessä.

laajat käyttömahdollisuudet, maa- ja perustähtiputki yhdessä. Ei ole vielä tarkkailukohteet loppuneet kesken :-)

kirkas ja selkeä kuva pienillä suurennuksilla (iso objektiivi kerää paljon fotoneita (emittoituneita ja ympäristöstä reflektoituneita)

tekee vaikutuksen ihmisiin kun noin isolla putkella alkaa vaikka kottaraisia tarkkailemaan, saa paljon uusia ystäviä

mulla on putkessa säilytys- ja kuljetuslaukku, josta putkea pääsee käyttämään ilman että kaivaa sen sieltä pois. Käytön jälkeen vaan läpät silmille ja kotia kohti.

kulmaokulaari, säästää niskoja eikä putkea tarvitse nostaa niin korkealle kuin kiikareita.

Jupiterin raidat näkyi tai ainakin jotain juovia suurimmalla suurennuksella, tosin ilmakehä haittasi havaintojen tekoa, tällä kertaa en ollut syönyt mitään sieniä ennen bongausreissulle lähtemistä.

Saa nähdä näyttääkö Saturnus kevätpuolella ne renkaansa millä tavoin, noilla kiikareilla ja tuolla pikkuputkella se näkyi mimiminimini-kokoinena Nissan-logona taivaalla viime keväänä. Siis ei siinä lukenut kyseisen automerkin nimeä vaan semmonen pieni pallo, missä oli äärimmäisen kapea viiva, joka oli pitempi kuin se pallo, muodoltaan kuin tuo em. auto merkin logo.

En sitten tiedä, miten tarkan ja hyvän kuvan tuo 75x75-putki antaa, tässä tuo suurennus on 15 pykälää suurempi, lienekö sillä merkitystä. Samoin kuinka suuri tuo ero näkokentissä ja valoisuudessa esim. 60 x-suurennuksella on jos käytössä on 60, 75 tai 90 millin objektiivi.

Erot selviävät myös virittämällä putket päivällä samaan kohteeseen, näin tutkin tämän putken, toisen putken (20x30) ja isojen 20x80 kiikareiden eroja. Kun pohdin millaisen laitteen hankin, kriteereitä olivat monipuoliset käyttömahdollisuudet ja mahd. iso objektiivi. Löytäessäni tän jöötin ja zoom-putkien aatelia edustavan laitteen, valinta oli selvä. Anttila olisi tarjonnut jotain Yukon-30-100x100-putkea, mutta valitettavasti hinta oli tähtitieteellinen budjettiini nähden. Halusin suuremman vehkeen kuin nuo entiset lelut.

Onnea hyvän hankintasi johdosta hyvä ((25-75x75 =-5600) (30-90x90=-8070)=) -13670 ystäväiseni ja hyviä bongauksia ja palataan palstalla!

Lue lisää

Nyt vihdoin päästiin tuon aloituksessa mainitun zoomailuvälineen kokeiluun, siis 20-60*60 pätkäputkelon.

JA kirkkaassa kesäpäivässä merenrannalla, jossa isot botskit seilaa, lintusia kelluilee aalloilla ja siroja kahlaajia mulskii rantavedessä ja hiekkalillujat löhöävät kuopissaan.

Putki on kätevän kokoinen, menee mukavasti aina kyydissä keikkuvaan reppuun. Eikä tarvitse edes jalustaa.
Rantakivellä istuskellessa reppu polvien päälle ja putkelo siinä päällä. Päältä viistosti tsiikaillessa ei tarvitse edes kovin syvään nyökytellä päätä.

Meren päällä ilma väreilee niin voimakkaasti, että kauemmaksi katsellessa suuremmilla suurennoksilla ei paljoa ole käyttöä. Tallinkin laivat seilasivat päälle kymmenen kilometrin päässä, eikä niistä näkynyt paljoa mielenkiintoista, keula-aaltokin tuntui jäävän horisontin taakse.

Rantaelämän tarkkailuun putkelo sopii huomaamattomana mainiosti. Sorealla viklolla taisi olla sulkasadon aika, kun nyppi liikoja lämpimyyksiä päältään. Lintukirjoa vilisteli jokapuolella, niin ettei kaikkia yksityiskohtia edes ehtinyt zoomailla.

Kenties kapine on kesän lämpiminä ja valoisina aikoina vilkkaassa käytössä aivan muiden tähtien tarkkailussa kuin niiden tylsempien taivaallisten valopisteiden, jotka saanevat enemmän huomiota sitten loppukesän öiden pimetessä.

Zooomailuun kirjoitti:

Nyt vihdoin päästiin tuon aloituksessa mainitun zoomailuvälineen kokeiluun, siis 20-60*60 pätkäputkelon.

JA kirkkaassa kesäpäivässä merenrannalla, jossa isot botskit seilaa, lintusia kelluilee aalloilla ja siroja kahlaajia mulskii rantavedessä ja hiekkalillujat löhöävät kuopissaan.

Putki on kätevän kokoinen, menee mukavasti aina kyydissä keikkuvaan reppuun. Eikä tarvitse edes jalustaa.
Rantakivellä istuskellessa reppu polvien päälle ja putkelo siinä päällä. Päältä viistosti tsiikaillessa ei tarvitse edes kovin syvään nyökytellä päätä.

Meren päällä ilma väreilee niin voimakkaasti, että kauemmaksi katsellessa suuremmilla suurennoksilla ei paljoa ole käyttöä. Tallinkin laivat seilasivat päälle kymmenen kilometrin päässä, eikä niistä näkynyt paljoa mielenkiintoista, keula-aaltokin tuntui jäävän horisontin taakse.

Rantaelämän tarkkailuun putkelo sopii huomaamattomana mainiosti. Sorealla viklolla taisi olla sulkasadon aika, kun nyppi liikoja lämpimyyksiä päältään. Lintukirjoa vilisteli jokapuolella, niin ettei kaikkia yksityiskohtia edes ehtinyt zoomailla.

Kenties kapine on kesän lämpiminä ja valoisina aikoina vilkkaassa käytössä aivan muiden tähtien tarkkailussa kuin niiden tylsempien taivaallisten valopisteiden, jotka saanevat enemmän huomiota sitten loppukesän öiden pimetessä.

Lue lisää

Lempeilevien kesäyönkuhertelijoiden nimikkotähti, Venus loistaa kirkkaana luoteisella taivaalla auringonlaskun jälkeen. Riittävästi suurennosta kaukoputkeen ja hieman himmennystä foliolla, niin pläpyskä näyttää suunnilleen puolikuun muotoiselta. Venuksen kapenevan sirpin läpimitta kasvaa koko kesän ja syksyäkin lokakuulle asti, niin että pienempiputkisetkin pääsevät vielä hahmottamaan sen kaarevia muotoja.

Venuksesta pari vaaksaa vasemmalle killistelee punainen Mars, joka miltei pelillä kuin pelillä tuntuu olevan vain punainen täplä. Marsista hiukkasen alaoikealle on sinertävä Regulus.

Marsista pari vaaksaa vasemmalle, siis lännessä on Saturnus ja kesäillan väreilemättömyydessä renkaat näkyvät hyvin ja ovat erotettavissa jopa parikymmenkertaisella suurennuksella. Kesäyön vaaleudessa ei erottunut yhtään Saturnuksen kuuta.

Pohjoinen taivas jäi niin näkemäesteen taakse, ettei Capellaa löytynyt. Siitä olisi voinut yrittää tähyillä komeetta McNaughtia. Pilvet kiirehtivät kuitenkin peittelemään taivaankantta siltä suunnalta ennen aikojaan.

Zooomailuun kirjoitti:

Nyt vihdoin päästiin tuon aloituksessa mainitun zoomailuvälineen kokeiluun, siis 20-60*60 pätkäputkelon.

JA kirkkaassa kesäpäivässä merenrannalla, jossa isot botskit seilaa, lintusia kelluilee aalloilla ja siroja kahlaajia mulskii rantavedessä ja hiekkalillujat löhöävät kuopissaan.

Putki on kätevän kokoinen, menee mukavasti aina kyydissä keikkuvaan reppuun. Eikä tarvitse edes jalustaa.
Rantakivellä istuskellessa reppu polvien päälle ja putkelo siinä päällä. Päältä viistosti tsiikaillessa ei tarvitse edes kovin syvään nyökytellä päätä.

Meren päällä ilma väreilee niin voimakkaasti, että kauemmaksi katsellessa suuremmilla suurennoksilla ei paljoa ole käyttöä. Tallinkin laivat seilasivat päälle kymmenen kilometrin päässä, eikä niistä näkynyt paljoa mielenkiintoista, keula-aaltokin tuntui jäävän horisontin taakse.

Rantaelämän tarkkailuun putkelo sopii huomaamattomana mainiosti. Sorealla viklolla taisi olla sulkasadon aika, kun nyppi liikoja lämpimyyksiä päältään. Lintukirjoa vilisteli jokapuolella, niin ettei kaikkia yksityiskohtia edes ehtinyt zoomailla.

Kenties kapine on kesän lämpiminä ja valoisina aikoina vilkkaassa käytössä aivan muiden tähtien tarkkailussa kuin niiden tylsempien taivaallisten valopisteiden, jotka saanevat enemmän huomiota sitten loppukesän öiden pimetessä.

Lue lisää

On taas tullut vietettyä mukavia bongailuhetkiä zoooom-putken kanssa. Aiemmin keväällä ihastelin Venusta ja Merkuriusta, joista jälkimmäinen näytti kyllä aivan mitättömän surkealta pallolta. Saturnus näytti nätit renkaansa minulle monena iltana.

Nyt viime aikoina huomioni ja mielenkiintoni ovat siirtyneet lintujen bongailuun, erityisesti sydäntä lähellä on kottaraisten bongaus. Se on helppoa ja mukavaa verrattuna pimeässä (ja kylmässä) tapahtuvaan tähti- ja planeettabongailuun. Olen havainnut, että kottaraisilla on tapana kerääntyä uimarannoille, etenkin aurinkoisina kesäpäivinä tuossa puolenpäivän jälkeen. Ilmeisesti kottaraiset tulevat järvenrantaan matojen perässä, en ole vielä keksinyt oikein muutakaan selitystä. Akka on kovasti ihmetellyt menojani mutta olen selityllyt havaintomatkojani auringonpilkkujen yms. tutkimisella ja itse asiassa olen ajatellut tehdä aiheesta väitöskirjan, "Auringonpilkkujen vaihtelun vaikutus kottaraisten esiintymiseen" tai jotain sellaista. Aihe on laaja ja haastava ja joudun ehkä uhraamaan omaa aikaani ja vaivannäköä aiheen perinpohjaiseen tutkimiseen hyvinkin paljon, ehkä useita vuosia.


Tuhkapilven aiheuttaman lentokatkos haittasi lentsikkabongausta, jota olen nyt taas aloitellut muilta kiireiltäni, mutta eiköhän sekin pääse taas vauhtiin.

Parin viikon kuluttua taitaa olla kesäpäiväntasaus ja siitä alkaakin sitten piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä liuku kohti syksyä ja kaamosta jolloin voin taas nostaa ison putkeni kohti tähtiä ja taivaita!

iso putki ⌀ 90-mm kirjoitti:

On taas tullut vietettyä mukavia bongailuhetkiä zoooom-putken kanssa. Aiemmin keväällä ihastelin Venusta ja Merkuriusta, joista jälkimmäinen näytti kyllä aivan mitättömän surkealta pallolta. Saturnus näytti nätit renkaansa minulle monena iltana.

Nyt viime aikoina huomioni ja mielenkiintoni ovat siirtyneet lintujen bongailuun, erityisesti sydäntä lähellä on kottaraisten bongaus. Se on helppoa ja mukavaa verrattuna pimeässä (ja kylmässä) tapahtuvaan tähti- ja planeettabongailuun. Olen havainnut, että kottaraisilla on tapana kerääntyä uimarannoille, etenkin aurinkoisina kesäpäivinä tuossa puolenpäivän jälkeen. Ilmeisesti kottaraiset tulevat järvenrantaan matojen perässä, en ole vielä keksinyt oikein muutakaan selitystä. Akka on kovasti ihmetellyt menojani mutta olen selityllyt havaintomatkojani auringonpilkkujen yms. tutkimisella ja itse asiassa olen ajatellut tehdä aiheesta väitöskirjan, "Auringonpilkkujen vaihtelun vaikutus kottaraisten esiintymiseen" tai jotain sellaista. Aihe on laaja ja haastava ja joudun ehkä uhraamaan omaa aikaani ja vaivannäköä aiheen perinpohjaiseen tutkimiseen hyvinkin paljon, ehkä useita vuosia.


Tuhkapilven aiheuttaman lentokatkos haittasi lentsikkabongausta, jota olen nyt taas aloitellut muilta kiireiltäni, mutta eiköhän sekin pääse taas vauhtiin.

Parin viikon kuluttua taitaa olla kesäpäiväntasaus ja siitä alkaakin sitten piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä liuku kohti syksyä ja kaamosta jolloin voin taas nostaa ison putkeni kohti tähtiä ja taivaita!

Lue lisää

"Parin viikon kuluttua taitaa olla kesäpäiväntasaus"

Se on kesäpäivän_seisaus_!

Tasaukset tapahtuvat keväällä ja syksyllä, seisaukset kesällä ja talvella. Auringon deklinaation äärikohdat ovat seisauksia ja tasaukset tapahtuvat kun päivä ja yö ovat keskenään yhtäpitkiä.

iso putki ⌀ 90-mm kirjoitti:

On taas tullut vietettyä mukavia bongailuhetkiä zoooom-putken kanssa. Aiemmin keväällä ihastelin Venusta ja Merkuriusta, joista jälkimmäinen näytti kyllä aivan mitättömän surkealta pallolta. Saturnus näytti nätit renkaansa minulle monena iltana.

Nyt viime aikoina huomioni ja mielenkiintoni ovat siirtyneet lintujen bongailuun, erityisesti sydäntä lähellä on kottaraisten bongaus. Se on helppoa ja mukavaa verrattuna pimeässä (ja kylmässä) tapahtuvaan tähti- ja planeettabongailuun. Olen havainnut, että kottaraisilla on tapana kerääntyä uimarannoille, etenkin aurinkoisina kesäpäivinä tuossa puolenpäivän jälkeen. Ilmeisesti kottaraiset tulevat järvenrantaan matojen perässä, en ole vielä keksinyt oikein muutakaan selitystä. Akka on kovasti ihmetellyt menojani mutta olen selityllyt havaintomatkojani auringonpilkkujen yms. tutkimisella ja itse asiassa olen ajatellut tehdä aiheesta väitöskirjan, "Auringonpilkkujen vaihtelun vaikutus kottaraisten esiintymiseen" tai jotain sellaista. Aihe on laaja ja haastava ja joudun ehkä uhraamaan omaa aikaani ja vaivannäköä aiheen perinpohjaiseen tutkimiseen hyvinkin paljon, ehkä useita vuosia.


Tuhkapilven aiheuttaman lentokatkos haittasi lentsikkabongausta, jota olen nyt taas aloitellut muilta kiireiltäni, mutta eiköhän sekin pääse taas vauhtiin.

Parin viikon kuluttua taitaa olla kesäpäiväntasaus ja siitä alkaakin sitten piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä liuku kohti syksyä ja kaamosta jolloin voin taas nostaa ison putkeni kohti tähtiä ja taivaita!

Lue lisää

Innostusta nostattavat kertomukset Zoomailuvälineiden kohdisteluista kaikenlaisiin ornitologisiin ihmeellisyyksiin voinevat toimia hyvänä houkuttimena ensimmäisen putkensa hankintaa suunnitteleville, että kannattaa tehdä hankinta ehdottomasti lämpimään kesäaikaan, jolloin katselun opettelu on lämpötaloudellisesti miellyttävintä.

Jospa jakaisit hieman tulevan väitöskirjasi tutkimushavaintoja kottaraisten käyttäytymisestä ja höyhenpuvusta. Kansanomaisen viisausperinteen mukaistahan on käsitys siitä, että auringonpilkkumaksimin aikaan (jota kohden olemme hyvää vauhtia menossa) helteisyys ja ukkostelut lisääntyvät meidän pohjoisillakin leveysasteillamme ja erityisesti helteiden vaikutus pikkulintusten sulkasatoon on kiinnostava ilmiö.

Zooomailuun kirjoitti:

Nyt vihdoin päästiin tuon aloituksessa mainitun zoomailuvälineen kokeiluun, siis 20-60*60 pätkäputkelon.

JA kirkkaassa kesäpäivässä merenrannalla, jossa isot botskit seilaa, lintusia kelluilee aalloilla ja siroja kahlaajia mulskii rantavedessä ja hiekkalillujat löhöävät kuopissaan.

Putki on kätevän kokoinen, menee mukavasti aina kyydissä keikkuvaan reppuun. Eikä tarvitse edes jalustaa.
Rantakivellä istuskellessa reppu polvien päälle ja putkelo siinä päällä. Päältä viistosti tsiikaillessa ei tarvitse edes kovin syvään nyökytellä päätä.

Meren päällä ilma väreilee niin voimakkaasti, että kauemmaksi katsellessa suuremmilla suurennoksilla ei paljoa ole käyttöä. Tallinkin laivat seilasivat päälle kymmenen kilometrin päässä, eikä niistä näkynyt paljoa mielenkiintoista, keula-aaltokin tuntui jäävän horisontin taakse.

Rantaelämän tarkkailuun putkelo sopii huomaamattomana mainiosti. Sorealla viklolla taisi olla sulkasadon aika, kun nyppi liikoja lämpimyyksiä päältään. Lintukirjoa vilisteli jokapuolella, niin ettei kaikkia yksityiskohtia edes ehtinyt zoomailla.

Kenties kapine on kesän lämpiminä ja valoisina aikoina vilkkaassa käytössä aivan muiden tähtien tarkkailussa kuin niiden tylsempien taivaallisten valopisteiden, jotka saanevat enemmän huomiota sitten loppukesän öiden pimetessä.

Lue lisää

valaistuksessa zoomputkella rantaeläimistöstä. Luoteistuuli tuiversi koleasti ja kiinnostavin eliökunta oli visusti poissa maisemista, Shuttle ja Cruise puksuttelivat aalloilla. Mutta rantakalliolta näkökenttään osui kaksi Larus argentatuksen leopardikuvioitua karvapalleroa niin kuvauksellisina, että aloin kaivata putkeen liitettävää kameraa. Sitten muistin että taskussahan on kännykamera ja kokeilin ottaa sillä kuvaa putken läpi ja nyt tulosta tietokoneella tarkastaessa aivan hämmästyin sen onnistuneisuutta, mustareunainen pyöreä tarkka kuva pehmopörhelöistä. Välillä emo tutki syömänsä sulaneisuusastetta poikasilleen tarjottavaksi ja se näytti aivan Hirundinidaelta, liekö ollut pesäpudokas.

Muuta kiinnostavaa nähtävää oli kun Corvus corone cornix opetti jälkikasvulleen, kuinka kallionkolossa kylvetään niin että Fucus vesiculosus -palaset lentelivät vesipärskeiden seassa.

Muutama Cygnus olor lensi aivan matalalta yli siipiään vinguttaen, niihin en ehtinyt katseluvälinettäni tarkentaa.

Sterna hirundot nappailivat syötävää muskahdellen.

Rannalla tiettyjen kaksijalkaisten puutteen ikävää yrittivät Iris pseudacorukset ja Rosa rugosat lievittää kukkakoreudellaan.

Kirkkaan lähitähden kirjoitti:

valaistuksessa zoomputkella rantaeläimistöstä. Luoteistuuli tuiversi koleasti ja kiinnostavin eliökunta oli visusti poissa maisemista, Shuttle ja Cruise puksuttelivat aalloilla. Mutta rantakalliolta näkökenttään osui kaksi Larus argentatuksen leopardikuvioitua karvapalleroa niin kuvauksellisina, että aloin kaivata putkeen liitettävää kameraa. Sitten muistin että taskussahan on kännykamera ja kokeilin ottaa sillä kuvaa putken läpi ja nyt tulosta tietokoneella tarkastaessa aivan hämmästyin sen onnistuneisuutta, mustareunainen pyöreä tarkka kuva pehmopörhelöistä. Välillä emo tutki syömänsä sulaneisuusastetta poikasilleen tarjottavaksi ja se näytti aivan Hirundinidaelta, liekö ollut pesäpudokas.

Muuta kiinnostavaa nähtävää oli kun Corvus corone cornix opetti jälkikasvulleen, kuinka kallionkolossa kylvetään niin että Fucus vesiculosus -palaset lentelivät vesipärskeiden seassa.

Muutama Cygnus olor lensi aivan matalalta yli siipiään vinguttaen, niihin en ehtinyt katseluvälinettäni tarkentaa.

Sterna hirundot nappailivat syötävää muskahdellen.

Rannalla tiettyjen kaksijalkaisten puutteen ikävää yrittivät Iris pseudacorukset ja Rosa rugosat lievittää kukkakoreudellaan.

Lue lisää

havaintokiinnostavuuksista.

Edelleen viileähköä säätä eilen ja viehkeimmät rantaoliot loistivat puutteellaan. Sen sijaan Branta leucopsis -perheflotilla suoritti niin likeisen ohipurjehduksen, että tungeksivat zoomiputkelon lähintäkin tarkennusetäisyyttä likemmästi. Yritin napsia laivastosta kännykamerazoomiputkilähikuvia, mutta jälkikasvunkin vauhti taisi olla liian kovaa aloittelevalle kuvaajalle.

Yllättävä ilmestys näkökentässä oli ilves, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla.

Muita kesäisiä perheenlisäyksiä olivat saaneet Larus canukset, joiden pörhöpallerot olivat arcentatusten vastaavia harmaampia ja Anas platyrhynchos, jonka joukkio räpiköi hyvin tiiviinä muodostelmana johtoaluksen perässä.

Kuun kapeaa sirppiä ja Venuksen pyöreämpää vilahteli pilvien väleissä, mutta niihin en tällä kertaa kohdistanut kaukokatselulaitetta muka kiireisyyden vuoksi.

Jo hieman lämmeneessä tämänpäiväisessä rannikkovyöhykkeen ohituksessa, ennen merituulen viriämistä, havaitsin tuon toisen ysikymppiputkistin innolla ihailemia rantakottaraisia, jotka erottuivat selvästi edukseen vanhoista haahkoista. Aika ei vain antanut myöten tarkemmalle tutkailulle, eikä zoomivälinettäkään ollut mukana.

vedenäären kirjoitti:

havaintokiinnostavuuksista.

Edelleen viileähköä säätä eilen ja viehkeimmät rantaoliot loistivat puutteellaan. Sen sijaan Branta leucopsis -perheflotilla suoritti niin likeisen ohipurjehduksen, että tungeksivat zoomiputkelon lähintäkin tarkennusetäisyyttä likemmästi. Yritin napsia laivastosta kännykamerazoomiputkilähikuvia, mutta jälkikasvunkin vauhti taisi olla liian kovaa aloittelevalle kuvaajalle.

Yllättävä ilmestys näkökentässä oli ilves, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla.

Muita kesäisiä perheenlisäyksiä olivat saaneet Larus canukset, joiden pörhöpallerot olivat arcentatusten vastaavia harmaampia ja Anas platyrhynchos, jonka joukkio räpiköi hyvin tiiviinä muodostelmana johtoaluksen perässä.

Kuun kapeaa sirppiä ja Venuksen pyöreämpää vilahteli pilvien väleissä, mutta niihin en tällä kertaa kohdistanut kaukokatselulaitetta muka kiireisyyden vuoksi.

Jo hieman lämmeneessä tämänpäiväisessä rannikkovyöhykkeen ohituksessa, ennen merituulen viriämistä, havaitsin tuon toisen ysikymppiputkistin innolla ihailemia rantakottaraisia, jotka erottuivat selvästi edukseen vanhoista haahkoista. Aika ei vain antanut myöten tarkemmalle tutkailulle, eikä zoomivälinettäkään ollut mukana.

Lue lisää

merenrannalla päivätähden lymyillessä pilviharson takana. Rannalla kuvailtiin lehtikuvauksellisen tuntuisesti hääparia ja vedessä uskenteli komeatukkaisia kuokkavieraita
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Tufted-Duck-male-female.jpg/250px-Tufted-Duck-male-female.jpg
http://lh4.ggpht.com/_h5XCITu0n_I/SE2IVGlue5I/AAAAAAAAAoI/AiY6SB6maxM/Tukkakoskelo ja poikaset.jpg ja nurmikolla laidunsi muutenvain maalauksellinen pariskunta
http://www.natureconservationimaging.com/images/Wigeon.jpg

Jupiteriiin kirjoitti:

Jupiter oli matalalla ja pilkahteli pilvien välistä. Kolme suurinta kuuta näkyi oikein hyvin.

Kiikareihin verrattuna katselu on kätevämpää, kun okulaari on viistosti sivussa ja putkea voi pyöritellä telineessä.

Lue lisää

optiikkavertailun muodossa.

Saturnus köllii myöhäisiltaisin varsin matalalla lännessä.

Optican 25-75*75:lla pienimmällä suurennuksella, (25*), renkaita ei erottanut, mutta isommilla suurennuksilla ne olivat tunnistettavissa.
Celestronin optiikalla jo 20-kertaisella suurennuksella renkaat olivat jo selvästi havaittavissa. Putki kaipailee edelleen suurennuksen tuplaajaa, mutta rahatilanne ei nyt oikein innosta satasen investointiin.

iso putki ⌀ 90-mm kirjoitti:

On taas tullut vietettyä mukavia bongailuhetkiä zoooom-putken kanssa. Aiemmin keväällä ihastelin Venusta ja Merkuriusta, joista jälkimmäinen näytti kyllä aivan mitättömän surkealta pallolta. Saturnus näytti nätit renkaansa minulle monena iltana.

Nyt viime aikoina huomioni ja mielenkiintoni ovat siirtyneet lintujen bongailuun, erityisesti sydäntä lähellä on kottaraisten bongaus. Se on helppoa ja mukavaa verrattuna pimeässä (ja kylmässä) tapahtuvaan tähti- ja planeettabongailuun. Olen havainnut, että kottaraisilla on tapana kerääntyä uimarannoille, etenkin aurinkoisina kesäpäivinä tuossa puolenpäivän jälkeen. Ilmeisesti kottaraiset tulevat järvenrantaan matojen perässä, en ole vielä keksinyt oikein muutakaan selitystä. Akka on kovasti ihmetellyt menojani mutta olen selityllyt havaintomatkojani auringonpilkkujen yms. tutkimisella ja itse asiassa olen ajatellut tehdä aiheesta väitöskirjan, "Auringonpilkkujen vaihtelun vaikutus kottaraisten esiintymiseen" tai jotain sellaista. Aihe on laaja ja haastava ja joudun ehkä uhraamaan omaa aikaani ja vaivannäköä aiheen perinpohjaiseen tutkimiseen hyvinkin paljon, ehkä useita vuosia.


Tuhkapilven aiheuttaman lentokatkos haittasi lentsikkabongausta, jota olen nyt taas aloitellut muilta kiireiltäni, mutta eiköhän sekin pääse taas vauhtiin.

Parin viikon kuluttua taitaa olla kesäpäiväntasaus ja siitä alkaakin sitten piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä liuku kohti syksyä ja kaamosta jolloin voin taas nostaa ison putkeni kohti tähtiä ja taivaita!

Lue lisää

metsästystä 20-60*60 :lla.

Vihreä välähdyshän on nousevan auringon ensisäde tai laskevan viimeinen otollisissa oloissa.
- Näkökenttää tarvitaan horisonttiin asti
- Taivaan on oltava aivan kirkas juuri horisontissa
- Ilmamassan on oltava arktisen kirkasta
- Auringon nousupaikan ja -ajan on oltava tiedossa aikaminuutin ja paikka-asteen tarkkuudella

Kodin keittiön ikkunasta näkyy vajaan asteen verran melkein horisonttia itäkoillisen suunnalla puiden ja talojen välissä ja aurinko nousee siitä aukosta noin kahtena päivänä peräkkäin keväällä ja syksyllä. Syksy on hankalampi enimmäkseen pilvisten säiden vuoksi ja eteenkasvavien koivujen latvahuiskakkeissa on vielä lehdet tiellä.

Joidenkin vuosien välein vihreän välähdyksen näkeminen onnistuu. Tänään oli sellainen kerta. Horisontissa oli vajaan asteen verran kirkasta taivasta pilvien alla ja ensimmäistä kertaa tähystin sitä pätkäputkelolla, 20-60*60. Aikaisemmat havainnot on kiikareilla.

Aurinko nousi kymmenen kilometrin päässä olevan Tapiolan lokinsiipikattotalon takaa ja ensin näkyi pienenpieni vihreä valonsäde sekunnin verran talon vasemmalta puolelta ja aivan perään muutama sekunti talon oikealta puolelta ja sitten väri vaihtui jo oranssiksi ja putki piti ottaa silmiltä.

Vajaan kymmenen minuutin kuluttua aurinko painui yläpuolisen pilvikaton sisään ja sekunnin tai pari auringon alareunassa näkyi punainen välähdys.

Joskus kamerainnostuksen alkuaikoina pakkasin kuvauskaluston reppuun, ajoin muutaman kilometrin polkupyörällä ja kiipesin paikalliselle mäelle, mikä taisi olla jokin vuori nimeltään ja odotin siellä auringon nousua. Kertaakaan ei silloin sattunut kohdalle täysin kirkasta horisonttia ja vihreävälähdys jäi kuvaamatta 800 millisellä telellä.

vedenäären kirjoitti:

havaintokiinnostavuuksista.

Edelleen viileähköä säätä eilen ja viehkeimmät rantaoliot loistivat puutteellaan. Sen sijaan Branta leucopsis -perheflotilla suoritti niin likeisen ohipurjehduksen, että tungeksivat zoomiputkelon lähintäkin tarkennusetäisyyttä likemmästi. Yritin napsia laivastosta kännykamerazoomiputkilähikuvia, mutta jälkikasvunkin vauhti taisi olla liian kovaa aloittelevalle kuvaajalle.

Yllättävä ilmestys näkökentässä oli ilves, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla.

Muita kesäisiä perheenlisäyksiä olivat saaneet Larus canukset, joiden pörhöpallerot olivat arcentatusten vastaavia harmaampia ja Anas platyrhynchos, jonka joukkio räpiköi hyvin tiiviinä muodostelmana johtoaluksen perässä.

Kuun kapeaa sirppiä ja Venuksen pyöreämpää vilahteli pilvien väleissä, mutta niihin en tällä kertaa kohdistanut kaukokatselulaitetta muka kiireisyyden vuoksi.

Jo hieman lämmeneessä tämänpäiväisessä rannikkovyöhykkeen ohituksessa, ennen merituulen viriämistä, havaitsin tuon toisen ysikymppiputkistin innolla ihailemia rantakottaraisia, jotka erottuivat selvästi edukseen vanhoista haahkoista. Aika ei vain antanut myöten tarkemmalle tutkailulle, eikä zoomivälinettäkään ollut mukana.

Lue lisää

"Yllättävä ilmestys näkökentässä oli ilves, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla."

Se pitäisi olla näin:

"Yllättävä ilmestys näkökentässä oli Lynx Lynx, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla."

Kyllä luonnontarkkailu on poikaa, sopii myös tytöille.

-8070 kirjoitti:

"Yllättävä ilmestys näkökentässä oli ilves, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla."

Se pitäisi olla näin:

"Yllättävä ilmestys näkökentässä oli Lynx Lynx, tosin näkökyvyn, suurennusten ja tarkennusten äärilaidoilla."

Kyllä luonnontarkkailu on poikaa, sopii myös tytöille.

Lue lisää

Kyllä havainto ilveksestä tapahtui aivan suomenkielellä ilman latinoita, kuten voinet kuvastakin havaita:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/MS_Ilves.JPG

Yllättävyysmomentti liittyi siihen, että aikapaljon saaristossa liikkuneena en ollut aikaisemmin kyseistä havainnut, mikä tietenkin saattoi johtua siitä, etten aikaisemmin ollut tähyillyt liikkuvaisia noin suurilla suurennuksilla.

Vihreän välähdyksen kirjoitti:

metsästystä 20-60*60 :lla.

Vihreä välähdyshän on nousevan auringon ensisäde tai laskevan viimeinen otollisissa oloissa.
- Näkökenttää tarvitaan horisonttiin asti
- Taivaan on oltava aivan kirkas juuri horisontissa
- Ilmamassan on oltava arktisen kirkasta
- Auringon nousupaikan ja -ajan on oltava tiedossa aikaminuutin ja paikka-asteen tarkkuudella

Kodin keittiön ikkunasta näkyy vajaan asteen verran melkein horisonttia itäkoillisen suunnalla puiden ja talojen välissä ja aurinko nousee siitä aukosta noin kahtena päivänä peräkkäin keväällä ja syksyllä. Syksy on hankalampi enimmäkseen pilvisten säiden vuoksi ja eteenkasvavien koivujen latvahuiskakkeissa on vielä lehdet tiellä.

Joidenkin vuosien välein vihreän välähdyksen näkeminen onnistuu. Tänään oli sellainen kerta. Horisontissa oli vajaan asteen verran kirkasta taivasta pilvien alla ja ensimmäistä kertaa tähystin sitä pätkäputkelolla, 20-60*60. Aikaisemmat havainnot on kiikareilla.

Aurinko nousi kymmenen kilometrin päässä olevan Tapiolan lokinsiipikattotalon takaa ja ensin näkyi pienenpieni vihreä valonsäde sekunnin verran talon vasemmalta puolelta ja aivan perään muutama sekunti talon oikealta puolelta ja sitten väri vaihtui jo oranssiksi ja putki piti ottaa silmiltä.

Vajaan kymmenen minuutin kuluttua aurinko painui yläpuolisen pilvikaton sisään ja sekunnin tai pari auringon alareunassa näkyi punainen välähdys.

Joskus kamerainnostuksen alkuaikoina pakkasin kuvauskaluston reppuun, ajoin muutaman kilometrin polkupyörällä ja kiipesin paikalliselle mäelle, mikä taisi olla jokin vuori nimeltään ja odotin siellä auringon nousua. Kertaakaan ei silloin sattunut kohdalle täysin kirkasta horisonttia ja vihreävälähdys jäi kuvaamatta 800 millisellä telellä.

Lue lisää

Minuuttitolkulla; satakunta välähdystä / jatkuvaa vihreetä auringonviipaletta pikkukiikareilla (8*21).

Olin harmitellut koko vuoden, että nyt menee jokakeväinen vihreävälähdys sivu silmien, kun innokkaat kaupunginrakentajat ovat pykänneet taloja tielle juuri siihen ainoalle kohdalle maisemaa, mistä näkee liki horisonttiin asti. Matala kerrostalo on noin puolen kilometrin päässä ja peitää hiuksenhienosti juuri kaukaisen metsänreunan.

Päätin kuitenkin yrittää.

Toisen huoneen ikkunasta aurinko nousi juuri talon vasemalta puolelta rakennusnostureiden takaa ja nosturiosien väleissä vilkkui vihreää.

Siirryin toiseen huoneeseen ja kiipesin tuolille odottamaan auringon yläreunan kurkistamista talon matalamman osan takaa ja sieltähän se vihreä viipale pilkisti. Laskeuduin sitä mukaa alemmas muutama sentti sekunnissa kiikarit silmillä, kun aurinko kiipesi ylemmäs ja se vihreä/sininen hitu viipyili juuri talon katon reunassa. Sitten talon katolla tuli vastaan muutaman metrin koroke ja siirryin uuteenpaikkaan tuolilla ja aloitin oman ikkunan yläreunasta laskeutumisen alareunaan ja se vihreä väreili koko ajan.

Näkemäeste olikin iloinen yllätys. Poikkeuksellista on vain sään kylmyys. Liki kymmenen astetta pakkasta tänäkin aamuna, joten ilmakerros oli hyvin voimakkaasti valoa taittava.

Huomenaamulla pitänee kokeilla, pystyykö pätkäzoomiputkea (20-60*60) pitämään riittävän vakaana pienimmällä suurennuksella "vapaassa pudotuksessa" ilman tukea.

Kyllä 60 mm objektiivi kerää huomattavasti enemmän valoa kuin paljas silmä, noin 100 kertaa enemmän. Tämä merkitsee jopa 5 magnitudin etua paljaaseen silmään nähden kunhan suurennus on sopiva. Joten jos rajamagnitudi paljain silmin on 4 (kohtalaisen hyvä taajaman yötaivas) niin 60 mm kaukoputkella voi nähdä jopa 9:nnen magnitudin tähtiä.

Toki on niin että esim. Hubblen avaruusteleskoopin ottamat kuvat ovat aivan eri asia. Millään harrastajan kaukoputkella ei visuaalisesti pääse lähellekään niitä. Ei siis pidä vertailla monen metrin kaukoputkilla pitkillä valotusajoilla otettuihin parhaisiin kuviin.

Hyppäsitkö 200/1200 tähtikaukoputkiluokkaan suoraan paljain silmin katselemisesta, vai menitkö vähitellen kiipeillen kiikareita suurennellen.

Kuinka paljon käytät putkeasi ja mitä katselet sillä vai kuvaatko myös?

harrastuksestasi kirjoitti:

Hyppäsitkö 200/1200 tähtikaukoputkiluokkaan suoraan paljain silmin katselemisesta, vai menitkö vähitellen kiipeillen kiikareita suurennellen.

Kuinka paljon käytät putkeasi ja mitä katselet sillä vai kuvaatko myös?

Lue lisää

siirryin 1x7 kaukoputkesta/kiikareista suoraan 20 x 80-sarjan kiikareihin. Tästä hyppäsin suoraan 30-90x90 zoom-jättiputkeen ja olen ollut tyytyväinen hankintaani. Olen ajatellut myös jos tekis tuollaset 30-90x90 hyperjättikiikarit eli hommais toisen 30-90x90-zoomputken kaveriksi nykyisen rinnalle ja väsäisi niistä kunnon zoom-kiikarit.

Onko kellään kokemusta made in home kiikareista, jotka saadaan tehtyä esim. zoom-kaukoputkista!

1+14=? kirjoitti:

siirryin 1x7 kaukoputkesta/kiikareista suoraan 20 x 80-sarjan kiikareihin. Tästä hyppäsin suoraan 30-90x90 zoom-jättiputkeen ja olen ollut tyytyväinen hankintaani. Olen ajatellut myös jos tekis tuollaset 30-90x90 hyperjättikiikarit eli hommais toisen 30-90x90-zoomputken kaveriksi nykyisen rinnalle ja väsäisi niistä kunnon zoom-kiikarit.

Onko kellään kokemusta made in home kiikareista, jotka saadaan tehtyä esim. zoom-kaukoputkista!

Lue lisää

aatoksia joskus. Epäilys vain on että kuvakenttien yhteensovittaminen kotikonstein noinkin isolla suurennuksella on mahdoton tehtävä. Kokemusta on aikapaljon toisensuuntaisesta liikkeestä. Kun kaksipiippuisia kiikareita kolauttaa hieman liian kovaa, prisma heilahtaa pois paikaltaan ja sitten näkee kaiken kahtena. Yritin joskus saada sellaisen korjattua optiikkaliikkeessä, mutta ei se onnistunut.

Helpointa on silloin irroittaa putket toisistaan ja katsella yksiputkisesti (ja sen toisen puoliskon voi antaa sille bongatulle venukselle, niin että voi katsella yhdessä ja opastaa hyvin läheisesti suuntailemaan sitä)

1+14=? kirjoitti:

siirryin 1x7 kaukoputkesta/kiikareista suoraan 20 x 80-sarjan kiikareihin. Tästä hyppäsin suoraan 30-90x90 zoom-jättiputkeen ja olen ollut tyytyväinen hankintaani. Olen ajatellut myös jos tekis tuollaset 30-90x90 hyperjättikiikarit eli hommais toisen 30-90x90-zoomputken kaveriksi nykyisen rinnalle ja väsäisi niistä kunnon zoom-kiikarit.

Onko kellään kokemusta made in home kiikareista, jotka saadaan tehtyä esim. zoom-kaukoputkista!

Lue lisää

Voi tosiaan olla melko vaativa tehtävä kollimoida kaksi kaukoputkea ja saada niistä valo ulos niin että yksi henkilö voi katsoa kummankin kaukoputken läpi.

Ihmisten silmien väli on luokkaa 8 cm. Jos kaukoputkissa on 90 mm objektiivi, niin niiden halkaisja lienee vähintään 10 cm. Tällöin niitä ei voi suoraan yhdensuuntaisina asettaa vierekkäin niin että lähtöpupillien välinen etäisyys olisi alle 10 cm, paitsi jos on erillistä optiikkaa tätä varten.

Voisi tietysti ajatella rakentelevansa esim. kattoprismoista tsydeemin joka tuo lähtöpupillit inhimilliselle etäisyydelle toisistaan, prismakiikarin tapaan, mutta silloin täytyy kajota kaukoputken okulaaripään rakenteisiin koska valoa joudutaan "heijastelemaan" prismoissa edestakaisin ja tällöin alkuperäisen kiikarin "tarkennusvara" (säädettävä etäisyys objektiivn ja okulaarin välillä) tuskin riittää.

Mekaanisesti siis melko haastavaa koska silmienväliä täytyisi voida säätääkin ; kaikilla se ei ole aivan sama. Joutuisi myös rakentamaan oman tarkennussysteemin. Zoom-okulaarit aiheuttanevat lisähankaluutta. Myös optinen laatu saattaa hiukan kärsiä lisääntyneiden optisten pintojen vuoksi - vaikka kaikki prismat saisi prikulleen oikein paikoilleen.

sellaisia kirjoitti:

aatoksia joskus. Epäilys vain on että kuvakenttien yhteensovittaminen kotikonstein noinkin isolla suurennuksella on mahdoton tehtävä. Kokemusta on aikapaljon toisensuuntaisesta liikkeestä. Kun kaksipiippuisia kiikareita kolauttaa hieman liian kovaa, prisma heilahtaa pois paikaltaan ja sitten näkee kaiken kahtena. Yritin joskus saada sellaisen korjattua optiikkaliikkeessä, mutta ei se onnistunut.

Helpointa on silloin irroittaa putket toisistaan ja katsella yksiputkisesti (ja sen toisen puoliskon voi antaa sille bongatulle venukselle, niin että voi katsella yhdessä ja opastaa hyvin läheisesti suuntailemaan sitä)

Lue lisää

Yhdet vanhat prisma kiikarit oli just sillee, niistä vissiin lähtee toi prisma pikkasen pois paikaltaan kun vähän moksahtaa. Olen korjaillut sitä napakahkolla nyrkiniskulla kylkeen, jolloin kuvan näkee yksin kertaisena. Tosin parempi että pysyis paikallaan eikä tarttis nyrkillä muksia, voi olla joku kolaus liikaa. Prisman kiikarit, voiko niitä käyttää planeetta bongaukseen? Tai kottaraisten puuhien tiirailuun? Myykö Citymarket kiikareita vai onko prismakiikareiden myynti Prisman erikois alaa?

Tossa bulissa zoom-putkessa (30 - 90 x 90) on kyllä tuo objektiivipää jonkun verran isompi kuin 90 mm mutta sit se kapenee kartiomaisesti okulaaripäähän mennessä. Kauko putkea voi pyörittää miten haluaa, esim. okulaarin voi pyörittää putken alle tai sivulle objektiiviin nähden. Tämän olen tehnyt obkjektiivisen todistajan läsnäollessa, saaden siitä subjektiivisen kokemuksen. Vierekkäin asettelu ja kohdentaminen on tietysti haasteellista ja tarkoittaa myös sitä että hökötyksen mobilisaatio ehjänä voi olla hiukka hankalahkoa. Tuota probleemaa voisi pohtia ihan vaikka teoreettisen fysiikan näkökulmasta.

Samoin mitä venuksen kanssa hommailisi jos semmoisen sieltä Ison Karhun takaa baarin bongaisi. Naapuritalo venus taitaa valitettavasti jäädä vain haaveeksi, niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana... :-(

PS: Poistettiinko tuolta jostain lentoasemalta ns. nakukamerat, joilla näki pintaa syvemmältä kaikki matkustajat? Jos sais samanlaisen "nakusuotimen" tuohon jättiputken suulle niin bongausharrastukseni saisi uusia näköaloja :-). Käsittääkseni on olemassa mm. kuvauskalvoa ja katselukalvoa lähi tähdellemme Auringon tarkkailua varten, samoin kuu suotimia Kuun tarkkailua varten jne. Nakusuodin taas suodattaa turhat pilvet ja häiriöt venusten päältä jotta näkee oleellisimman... :-)

1600 - 8070 = -6470 kirjoitti:

Yhdet vanhat prisma kiikarit oli just sillee, niistä vissiin lähtee toi prisma pikkasen pois paikaltaan kun vähän moksahtaa. Olen korjaillut sitä napakahkolla nyrkiniskulla kylkeen, jolloin kuvan näkee yksin kertaisena. Tosin parempi että pysyis paikallaan eikä tarttis nyrkillä muksia, voi olla joku kolaus liikaa. Prisman kiikarit, voiko niitä käyttää planeetta bongaukseen? Tai kottaraisten puuhien tiirailuun? Myykö Citymarket kiikareita vai onko prismakiikareiden myynti Prisman erikois alaa?

Tossa bulissa zoom-putkessa (30 - 90 x 90) on kyllä tuo objektiivipää jonkun verran isompi kuin 90 mm mutta sit se kapenee kartiomaisesti okulaaripäähän mennessä. Kauko putkea voi pyörittää miten haluaa, esim. okulaarin voi pyörittää putken alle tai sivulle objektiiviin nähden. Tämän olen tehnyt obkjektiivisen todistajan läsnäollessa, saaden siitä subjektiivisen kokemuksen. Vierekkäin asettelu ja kohdentaminen on tietysti haasteellista ja tarkoittaa myös sitä että hökötyksen mobilisaatio ehjänä voi olla hiukka hankalahkoa. Tuota probleemaa voisi pohtia ihan vaikka teoreettisen fysiikan näkökulmasta.

Samoin mitä venuksen kanssa hommailisi jos semmoisen sieltä Ison Karhun takaa baarin bongaisi. Naapuritalo venus taitaa valitettavasti jäädä vain haaveeksi, niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana... :-(

PS: Poistettiinko tuolta jostain lentoasemalta ns. nakukamerat, joilla näki pintaa syvemmältä kaikki matkustajat? Jos sais samanlaisen "nakusuotimen" tuohon jättiputken suulle niin bongausharrastukseni saisi uusia näköaloja :-). Käsittääkseni on olemassa mm. kuvauskalvoa ja katselukalvoa lähi tähdellemme Auringon tarkkailua varten, samoin kuu suotimia Kuun tarkkailua varten jne. Nakusuodin taas suodattaa turhat pilvet ja häiriöt venusten päältä jotta näkee oleellisimman... :-)

Lue lisää

"Tossa bulissa zoom-putkessa (30 - 90 x 90) on kyllä tuo objektiivipää jonkun verran isompi kuin 90 mm mutta sit se kapenee kartiomaisesti okulaaripäähän mennessä."

Sellainen kapeneminen ei auta yhtään mitään jos aikoo tehdä kahdesta kaukoputkesta kiikarit. Kaukoputkien optiset akselit täytyy ehdottomasti saada tasan yhdensuuntaisiksi. Tämä merkitsee sitä että - ilman prismakiikareiden kaltaista järjestelyä - okulaarien keskikohtien täytyy olla toisistaan aivan tasan yhtä kaukana kuin objektiivienkin keskikohdat. Molempien putkien täytyy osoittaa täsmälleen samaan suuntaan.

Eli tarvitaan pienemmät kaukoputket niin että niillä voi katsoa suoraan tai melkoisen vaativa valonsäteen heijastelu okulaaripäähän jos mielii kahdesta kaukoputkesta tehdä kiikarit. Muuten tulee susi.

Ja se prismakiikarihomma ei todellakaan käytännössä ole ihan triviaali, kuten toisen kirjoittajan tekstistä ilmenee. Jää monelta optiikan ammattilaiseltakin tekemättä! Vapausasteita on tuollaisessa systeemissä kiusallisen paljon.

Luulenpa että paljon helpompaa "from scratch" (okulaaria lukuunottamatta) olisi rakentaa itse Dobson-tyyppinen peilikaukoputki jossa on moninkertainen valonkeräyskyky tuohon linssiviritelmään nähden ja joka olisi tähtikaukoputkena aivan ylivoimainen. Ja jopa halvemmalla!

1600 - 8070 = -6470 kirjoitti:

Yhdet vanhat prisma kiikarit oli just sillee, niistä vissiin lähtee toi prisma pikkasen pois paikaltaan kun vähän moksahtaa. Olen korjaillut sitä napakahkolla nyrkiniskulla kylkeen, jolloin kuvan näkee yksin kertaisena. Tosin parempi että pysyis paikallaan eikä tarttis nyrkillä muksia, voi olla joku kolaus liikaa. Prisman kiikarit, voiko niitä käyttää planeetta bongaukseen? Tai kottaraisten puuhien tiirailuun? Myykö Citymarket kiikareita vai onko prismakiikareiden myynti Prisman erikois alaa?

Tossa bulissa zoom-putkessa (30 - 90 x 90) on kyllä tuo objektiivipää jonkun verran isompi kuin 90 mm mutta sit se kapenee kartiomaisesti okulaaripäähän mennessä. Kauko putkea voi pyörittää miten haluaa, esim. okulaarin voi pyörittää putken alle tai sivulle objektiiviin nähden. Tämän olen tehnyt obkjektiivisen todistajan läsnäollessa, saaden siitä subjektiivisen kokemuksen. Vierekkäin asettelu ja kohdentaminen on tietysti haasteellista ja tarkoittaa myös sitä että hökötyksen mobilisaatio ehjänä voi olla hiukka hankalahkoa. Tuota probleemaa voisi pohtia ihan vaikka teoreettisen fysiikan näkökulmasta.

Samoin mitä venuksen kanssa hommailisi jos semmoisen sieltä Ison Karhun takaa baarin bongaisi. Naapuritalo venus taitaa valitettavasti jäädä vain haaveeksi, niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana... :-(

PS: Poistettiinko tuolta jostain lentoasemalta ns. nakukamerat, joilla näki pintaa syvemmältä kaikki matkustajat? Jos sais samanlaisen "nakusuotimen" tuohon jättiputken suulle niin bongausharrastukseni saisi uusia näköaloja :-). Käsittääkseni on olemassa mm. kuvauskalvoa ja katselukalvoa lähi tähdellemme Auringon tarkkailua varten, samoin kuu suotimia Kuun tarkkailua varten jne. Nakusuodin taas suodattaa turhat pilvet ja häiriöt venusten päältä jotta näkee oleellisimman... :-)

Lue lisää

Olen miettinyt näitä kaukoputkiin ja tähtiharrastukseen liittyviä asioita ihan myös käytännön puolesta, ihanteellinen ammatti jossa olisi aina näköalapaikalla olisi varmaan lento kapteeni tai lento perä mies. Ohjaamoon voisi raahata melko huomaamattomasti isommankin zoom-putken telineineen ja sitten kun vaativa nousukiito on takana, voisi kaikessa rauhassa keskittyä iltaisin ja öisin tähti harrastuksen pariin, esim. kauko idän lennoilla on varmaan useampi tunti paneutua taivaanmerkkeihin (ellei sit paneudu lentoemo-venuksiin, joita pyörii lentsikan käytävillä riittävästi yhden lento kapteenin tarpeisiin nähden). Yläilmoissa ei käsittääkseni ole pilvisyyttä näköesteenä.

Ennen bongaus sessiota kannattaa muistaa näppäillä auto pilotti päälle, ettei työpaikka mene sitten alta. Lentoemo-venusta voi pyytää tuomaan lämmintä ruokaa ja juomaa (tämä olisi luxusta nykyiseen kyhjöttämiseen kylmässä pimeässä metsässä) ja ehkä hieromaan bongauksen aikana kipeytyneitä niskoja ja hartioita (ehkä myös hieronnan aikana jäykistyneitä paikkoja). Lentoemo-venusta voi pyytää myös nätisti keräämään mahdollisesti sinne lentokoneen polkimien väliin tippuneita zoom-kaukoputken linssi- ja okulaarisuojuksia, etteivät nämä sitten aiheuta vaaratilannetta laskeutumisen yhteydessä. Tai vaikka tarkistamaan varmuuden vuoksi ettei sinne ole mennyt mitään.

Jos bongattava taivaankappale on jotenkin huonossa asemassa ikkunaan tai matkasuuntaan nähden, voi tuolla Siperian yllä kääntää konetta huoletta tarpeen mukaan jotta bongaus onnistuu. Muistaakseni Ursa järjesti tässä aikoinaan jonkun laisen auringonpimennyslennon tilausmatkana halukkaille. Matkustamoon voi ilmoittaa syyksi jonkun lappalaisten porokahakan tai jonkun muun yhtä hyvän syyn.

Päivällä aikaa voi kuluttaa siellä etukopissa bongailemalla lentoemoja ja sit tietysti vastaantulevia lentokoneita zoom-putkella. Isoa "tähtikaukoputkea" pysty millään raahaamaan tuonne lentsikan ohjaamoon, joten laadukas ja iso linssinen zoom-putki on tässäkin ehdoton ykkönen.

Harmi vaan ettei enää pysty opiskelemaan tuohon hommaan, ellei sitten työkkärin työvoimapoliittisen koulutuksen kautta pääse alalle "valittujen joukkoon". Onko tähtibongareiden joukossa yhtään lentokapteenia tai pystyykö kukaan näkemään muuten työnsä ohessa näitä taivaan tapahtumia, esim. veturikuljettaja tai autonkuljettaja? Vai mitä lentokapteenit sitten oikein harrastaa?

melko haasteellista kirjoitti:

Voi tosiaan olla melko vaativa tehtävä kollimoida kaksi kaukoputkea ja saada niistä valo ulos niin että yksi henkilö voi katsoa kummankin kaukoputken läpi.

Ihmisten silmien väli on luokkaa 8 cm. Jos kaukoputkissa on 90 mm objektiivi, niin niiden halkaisja lienee vähintään 10 cm. Tällöin niitä ei voi suoraan yhdensuuntaisina asettaa vierekkäin niin että lähtöpupillien välinen etäisyys olisi alle 10 cm, paitsi jos on erillistä optiikkaa tätä varten.

Voisi tietysti ajatella rakentelevansa esim. kattoprismoista tsydeemin joka tuo lähtöpupillit inhimilliselle etäisyydelle toisistaan, prismakiikarin tapaan, mutta silloin täytyy kajota kaukoputken okulaaripään rakenteisiin koska valoa joudutaan "heijastelemaan" prismoissa edestakaisin ja tällöin alkuperäisen kiikarin "tarkennusvara" (säädettävä etäisyys objektiivn ja okulaarin välillä) tuskin riittää.

Mekaanisesti siis melko haastavaa koska silmienväliä täytyisi voida säätääkin ; kaikilla se ei ole aivan sama. Joutuisi myös rakentamaan oman tarkennussysteemin. Zoom-okulaarit aiheuttanevat lisähankaluutta. Myös optinen laatu saattaa hiukan kärsiä lisääntyneiden optisten pintojen vuoksi - vaikka kaikki prismat saisi prikulleen oikein paikoilleen.

Lue lisää

vaikkapa peiliteleskoopista näin:
http://www.stargazing.net/wvas/BigBinocs/Binocular.htm

-6470 kirjoitti:

Olen miettinyt näitä kaukoputkiin ja tähtiharrastukseen liittyviä asioita ihan myös käytännön puolesta, ihanteellinen ammatti jossa olisi aina näköalapaikalla olisi varmaan lento kapteeni tai lento perä mies. Ohjaamoon voisi raahata melko huomaamattomasti isommankin zoom-putken telineineen ja sitten kun vaativa nousukiito on takana, voisi kaikessa rauhassa keskittyä iltaisin ja öisin tähti harrastuksen pariin, esim. kauko idän lennoilla on varmaan useampi tunti paneutua taivaanmerkkeihin (ellei sit paneudu lentoemo-venuksiin, joita pyörii lentsikan käytävillä riittävästi yhden lento kapteenin tarpeisiin nähden). Yläilmoissa ei käsittääkseni ole pilvisyyttä näköesteenä.

Ennen bongaus sessiota kannattaa muistaa näppäillä auto pilotti päälle, ettei työpaikka mene sitten alta. Lentoemo-venusta voi pyytää tuomaan lämmintä ruokaa ja juomaa (tämä olisi luxusta nykyiseen kyhjöttämiseen kylmässä pimeässä metsässä) ja ehkä hieromaan bongauksen aikana kipeytyneitä niskoja ja hartioita (ehkä myös hieronnan aikana jäykistyneitä paikkoja). Lentoemo-venusta voi pyytää myös nätisti keräämään mahdollisesti sinne lentokoneen polkimien väliin tippuneita zoom-kaukoputken linssi- ja okulaarisuojuksia, etteivät nämä sitten aiheuta vaaratilannetta laskeutumisen yhteydessä. Tai vaikka tarkistamaan varmuuden vuoksi ettei sinne ole mennyt mitään.

Jos bongattava taivaankappale on jotenkin huonossa asemassa ikkunaan tai matkasuuntaan nähden, voi tuolla Siperian yllä kääntää konetta huoletta tarpeen mukaan jotta bongaus onnistuu. Muistaakseni Ursa järjesti tässä aikoinaan jonkun laisen auringonpimennyslennon tilausmatkana halukkaille. Matkustamoon voi ilmoittaa syyksi jonkun lappalaisten porokahakan tai jonkun muun yhtä hyvän syyn.

Päivällä aikaa voi kuluttaa siellä etukopissa bongailemalla lentoemoja ja sit tietysti vastaantulevia lentokoneita zoom-putkella. Isoa "tähtikaukoputkea" pysty millään raahaamaan tuonne lentsikan ohjaamoon, joten laadukas ja iso linssinen zoom-putki on tässäkin ehdoton ykkönen.

Harmi vaan ettei enää pysty opiskelemaan tuohon hommaan, ellei sitten työkkärin työvoimapoliittisen koulutuksen kautta pääse alalle "valittujen joukkoon". Onko tähtibongareiden joukossa yhtään lentokapteenia tai pystyykö kukaan näkemään muuten työnsä ohessa näitä taivaan tapahtumia, esim. veturikuljettaja tai autonkuljettaja? Vai mitä lentokapteenit sitten oikein harrastaa?

Lue lisää

Siinä on vain yksi ongelma ja se on se kaukoputkien ja tähtitaivaan välissä oleva lasi joka pitää hapen koneen sisällä ja pakkasen koneen ulkopuolella.

Kokeile joskus tehdä niin että laitat sen zoom putkesi johonkin huoneeseen ikkunan ääreen, kämppä täysin pimeäksi ja sitten zoomailet sieltä tähtitaivasta. Joudut koko ajan tarkentamaan jos vaihdat suuntaa, koska lasi taittaa valoa erittäin tehokkaasti. Tietenkin myös se on ongelma että lasi on väistämättä epätasainen jolloin läpinäkyvä tähden valo on räjähtänyt epätasaiseksi eikä pysy pistemäisenä.

Mutta, tätäkään havainnointitapaa ei kannata väheksyä vaikka on kunnon zoom putki, isot kiikarit, tai niitä pienemmät laitteet ja asunnosta on hyvät näkymät taivaalle, eikä pihalla ole esimerkiksi katuvalaistusta tai muutakaan vastaavaa häiriötä. Kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja vituttaa, niin jää rohkeasti sisätiloihin ja putki kohti taivaita. Tällaisella huoneistokatselulla voi helposti löytää messierin kohteita kun vain tosiaan ymmärtää ne rajoitukset ja ongelmat jonka välissä oleva ikkunalasi väistämättä kuvaan aiheuttaa.

Kerrottakoon sen verran että kun tähtiharrastusta itse aloittelin 90 luvun puolessavälissä, niin kiikareilla löysin toistaiseksi minulle tuntemattomaksi jääneen komeetan! Koska minulla ei ollut yhteyksiä mihinkään tähtiharrastajiin ja tähdet ja avaruuslehdissäkin joita kirjastossa luin oli lähinnä hepreaan verrattavaa siansaksaa, niin en saanut keneltäkään koskaan tietää että minkä komeetan olin havainnut. Olen kuitenkin varma siitä että tähtiharrastajat olisivat sen osanneet kertoa. Vuosien saatossa havainto on hukkunut johonkin papereiden sekaan.

Pintakirkkaus oli kohteella pieni ja koska sumumainen läiskä oli muodoltaan pallomainen, niin että kohteen keskellä oli kirkkaampi piste ja siinä ympärillä heikompaa sumua, niin tarkastin kaikki tähtikartastot läpi ja yritin etsiä että mikä Messierin kohde olisi kyseessä, mutta minun oli pakko todeta että taivaalla sillä kohdalla ei ollut lähelläkään mitään kiikarikohteita ja että kyseessä oli komeetta, koska kyseinen kappale näkyi yhden illan ajan selvästi ja toisena iltana se oli jo kyseisestä kohdasta kadonnut. Kyseisen illan ja yön aikana tuota kohdetta tuijottelin useamman tunnin ajan.

Haluan tällä vain rohkaista niitä jotka harrastustaan aloittavat, että niitä havaintoja voi tehdä myös sisältäkäsin lämpimästä kunhan rajoitukset tajuaa ja että kunnon kiikaritkin riittävät taivaan havainnointiin, eikä sitä tarvitse aina putkensa millejä lisätä kullinsa pituuteen.

Jaahas, ja sitten jään odottelemaan niitä jeesustelijoita ja jättiputkien käyttäjiä jotka alkavat väittää vastaan ettei lasin läpi mitään näe... Säästäkää sananne. Mitatkaa putkenne pituus ja lisätkää se kullin pituuteenne, sitten jaatte saadun tuloksen peilinne tai linssinne läpimitalla ja tulokseksi saatte kyrpänne kierrekertoimen. Kertokaa tulos suoraan tänne.

nvnm kirjoitti:

Siinä on vain yksi ongelma ja se on se kaukoputkien ja tähtitaivaan välissä oleva lasi joka pitää hapen koneen sisällä ja pakkasen koneen ulkopuolella.

Kokeile joskus tehdä niin että laitat sen zoom putkesi johonkin huoneeseen ikkunan ääreen, kämppä täysin pimeäksi ja sitten zoomailet sieltä tähtitaivasta. Joudut koko ajan tarkentamaan jos vaihdat suuntaa, koska lasi taittaa valoa erittäin tehokkaasti. Tietenkin myös se on ongelma että lasi on väistämättä epätasainen jolloin läpinäkyvä tähden valo on räjähtänyt epätasaiseksi eikä pysy pistemäisenä.

Mutta, tätäkään havainnointitapaa ei kannata väheksyä vaikka on kunnon zoom putki, isot kiikarit, tai niitä pienemmät laitteet ja asunnosta on hyvät näkymät taivaalle, eikä pihalla ole esimerkiksi katuvalaistusta tai muutakaan vastaavaa häiriötä. Kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja vituttaa, niin jää rohkeasti sisätiloihin ja putki kohti taivaita. Tällaisella huoneistokatselulla voi helposti löytää messierin kohteita kun vain tosiaan ymmärtää ne rajoitukset ja ongelmat jonka välissä oleva ikkunalasi väistämättä kuvaan aiheuttaa.

Kerrottakoon sen verran että kun tähtiharrastusta itse aloittelin 90 luvun puolessavälissä, niin kiikareilla löysin toistaiseksi minulle tuntemattomaksi jääneen komeetan! Koska minulla ei ollut yhteyksiä mihinkään tähtiharrastajiin ja tähdet ja avaruuslehdissäkin joita kirjastossa luin oli lähinnä hepreaan verrattavaa siansaksaa, niin en saanut keneltäkään koskaan tietää että minkä komeetan olin havainnut. Olen kuitenkin varma siitä että tähtiharrastajat olisivat sen osanneet kertoa. Vuosien saatossa havainto on hukkunut johonkin papereiden sekaan.

Pintakirkkaus oli kohteella pieni ja koska sumumainen läiskä oli muodoltaan pallomainen, niin että kohteen keskellä oli kirkkaampi piste ja siinä ympärillä heikompaa sumua, niin tarkastin kaikki tähtikartastot läpi ja yritin etsiä että mikä Messierin kohde olisi kyseessä, mutta minun oli pakko todeta että taivaalla sillä kohdalla ei ollut lähelläkään mitään kiikarikohteita ja että kyseessä oli komeetta, koska kyseinen kappale näkyi yhden illan ajan selvästi ja toisena iltana se oli jo kyseisestä kohdasta kadonnut. Kyseisen illan ja yön aikana tuota kohdetta tuijottelin useamman tunnin ajan.

Haluan tällä vain rohkaista niitä jotka harrastustaan aloittavat, että niitä havaintoja voi tehdä myös sisältäkäsin lämpimästä kunhan rajoitukset tajuaa ja että kunnon kiikaritkin riittävät taivaan havainnointiin, eikä sitä tarvitse aina putkensa millejä lisätä kullinsa pituuteen.

Jaahas, ja sitten jään odottelemaan niitä jeesustelijoita ja jättiputkien käyttäjiä jotka alkavat väittää vastaan ettei lasin läpi mitään näe... Säästäkää sananne. Mitatkaa putkenne pituus ja lisätkää se kullin pituuteenne, sitten jaatte saadun tuloksen peilinne tai linssinne läpimitalla ja tulokseksi saatte kyrpänne kierrekertoimen. Kertokaa tulos suoraan tänne.

Lue lisää

Tällä massiivisella zoom-kaukoputkien mainoskampanjallasi olet onnistunut saamaan minut sille kannalle että aion syksyksi hankkia huokean pienen zoom-kaukoputken.

Huokeat zoom-okulaarit ovat paljon huonompia kuin kunnolliset kiinteäpolttoväliset tähtikauputken okulaarit (esim. Plössl), mutta väliäkös tuolla. Samapa se sellaisen suttu-zoomin kanssa on vaikka katsoo ikkunalasin läpikin kun se suttu-zoomikin on lähes ikkunalasia:-)

Mitään minulle todella uusia kohteita en odota suttu-zoomin kanssa näkeväni. Esimerkiksi huokealla venäläisellä 20*60 kiikarilla näkee jalustan kanssa yllättävän paljon syvän taivaan kohteita jos jaksaa yrittää ja hyödyntää parhaita olosuhteita. Suttu-zoomin kanssa tuskin viitsii ihan niin paljon. Mutta voihan sitäkin kokeilla siitä todella isosta kaukoputkesta haaveillessa, siitä joka saattaa mittavatkin miehiset mitat häpeään.

nvnm kirjoitti:

Siinä on vain yksi ongelma ja se on se kaukoputkien ja tähtitaivaan välissä oleva lasi joka pitää hapen koneen sisällä ja pakkasen koneen ulkopuolella.

Kokeile joskus tehdä niin että laitat sen zoom putkesi johonkin huoneeseen ikkunan ääreen, kämppä täysin pimeäksi ja sitten zoomailet sieltä tähtitaivasta. Joudut koko ajan tarkentamaan jos vaihdat suuntaa, koska lasi taittaa valoa erittäin tehokkaasti. Tietenkin myös se on ongelma että lasi on väistämättä epätasainen jolloin läpinäkyvä tähden valo on räjähtänyt epätasaiseksi eikä pysy pistemäisenä.

Mutta, tätäkään havainnointitapaa ei kannata väheksyä vaikka on kunnon zoom putki, isot kiikarit, tai niitä pienemmät laitteet ja asunnosta on hyvät näkymät taivaalle, eikä pihalla ole esimerkiksi katuvalaistusta tai muutakaan vastaavaa häiriötä. Kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja vituttaa, niin jää rohkeasti sisätiloihin ja putki kohti taivaita. Tällaisella huoneistokatselulla voi helposti löytää messierin kohteita kun vain tosiaan ymmärtää ne rajoitukset ja ongelmat jonka välissä oleva ikkunalasi väistämättä kuvaan aiheuttaa.

Kerrottakoon sen verran että kun tähtiharrastusta itse aloittelin 90 luvun puolessavälissä, niin kiikareilla löysin toistaiseksi minulle tuntemattomaksi jääneen komeetan! Koska minulla ei ollut yhteyksiä mihinkään tähtiharrastajiin ja tähdet ja avaruuslehdissäkin joita kirjastossa luin oli lähinnä hepreaan verrattavaa siansaksaa, niin en saanut keneltäkään koskaan tietää että minkä komeetan olin havainnut. Olen kuitenkin varma siitä että tähtiharrastajat olisivat sen osanneet kertoa. Vuosien saatossa havainto on hukkunut johonkin papereiden sekaan.

Pintakirkkaus oli kohteella pieni ja koska sumumainen läiskä oli muodoltaan pallomainen, niin että kohteen keskellä oli kirkkaampi piste ja siinä ympärillä heikompaa sumua, niin tarkastin kaikki tähtikartastot läpi ja yritin etsiä että mikä Messierin kohde olisi kyseessä, mutta minun oli pakko todeta että taivaalla sillä kohdalla ei ollut lähelläkään mitään kiikarikohteita ja että kyseessä oli komeetta, koska kyseinen kappale näkyi yhden illan ajan selvästi ja toisena iltana se oli jo kyseisestä kohdasta kadonnut. Kyseisen illan ja yön aikana tuota kohdetta tuijottelin useamman tunnin ajan.

Haluan tällä vain rohkaista niitä jotka harrastustaan aloittavat, että niitä havaintoja voi tehdä myös sisältäkäsin lämpimästä kunhan rajoitukset tajuaa ja että kunnon kiikaritkin riittävät taivaan havainnointiin, eikä sitä tarvitse aina putkensa millejä lisätä kullinsa pituuteen.

Jaahas, ja sitten jään odottelemaan niitä jeesustelijoita ja jättiputkien käyttäjiä jotka alkavat väittää vastaan ettei lasin läpi mitään näe... Säästäkää sananne. Mitatkaa putkenne pituus ja lisätkää se kullin pituuteenne, sitten jaatte saadun tuloksen peilinne tai linssinne läpimitalla ja tulokseksi saatte kyrpänne kierrekertoimen. Kertokaa tulos suoraan tänne.

Lue lisää

Olen nähnyt jossakin väitettävän että aivan _uusi_ ikkunalasi voi olla hyvinkin tasaista ja optisesti laadukasta parantuneen tuotantotekniikan vuoksi. Kuvittelenkin että jos uusi ikkuna on aivan priimatavaraa ja katsotaan lähes kohtisuoraan ikkunaa vasten niin se ei kaukoputken kanssakaan sanottavasti kuvan laatua heikennä, eli tuollainen uusi lasi kelpaa ns. "optiseksi ikkunaksi".

Vanhat ikkunalasithan voivat olla aivan karmean epätasaisia. Sellaisen läpi katselu on jo esim. tavallisten 7 kertaa suurentavien kiikareiden kanssa aivan järkijättöistä. Aina pahenee mitä lähempänä lasia katsoja on ja mitä suurempi on suurennus.

Hyvin vanhoissa ikkunoissa näkee että lasi on valunut alaspäin. Lasi on nimittäin oikeastaan neste vaikka sitä yleensä pidetään kiinteänä aineena.

setoinen ait0 vastaa. On jo kaksi, ei jää aikaa enemmille zigailuille.

Tähdekkii on saanu häikäistä ihan rauhassa, vaikka näkymät on olleet kuin itäisen maan kiitäjien aikoihin.

Alkuperäzoomailija kirjoitti:

setoinen ait0 vastaa. On jo kaksi, ei jää aikaa enemmille zigailuille.

Tähdekkii on saanu häikäistä ihan rauhassa, vaikka näkymät on olleet kuin itäisen maan kiitäjien aikoihin.

Lue lisää

tämänkeväinen metsästys kätevällä kevytzoomilla (20-60*60) keittiön ikkunasta tuotti ilahduttavan tuloksen tänään aamulla viiden jälkeen.

Yrittelin sen havaitsemista kuukauden verran ehkä, mutta oli pilviä tai himmeä taivas tai myöhästyin muutaman minuutin tai ei vain näkynyt, mutta nyt oli täysin kirkas taivaanranta ja ilmamassa on jäämerellistä superpuhdasta ja kylmän väreilevää.

Nyt sitä vihreänä leimuavaa auringon yläreunaa näkyi kymmenisen sekuntia, kun yleensä se jää aivan muutamaan sekuntiin.

Suurennus ei ollut ihan maksimissaan, vaan siellä neljänkympin paikkeilla. Auringon nousupaikka on tiedettävä etukäteen mielellään alle asteen tarkkuudella ja nousuaikakin minuutilleen, että osaa tähystää juuri oikeaa kohtaa oikealla hetkellä ja silmä virkeänä.

Parissakymmenessä sekunnissa aurinko kirkastuu jo vaarallisen kirkkaaksi ja sokaisee. Siksi laskevasta auringosta on paljon vaikeampi nähdä sitä vihreyttä, kun yrittää tihrustella aurinkolasiparven läpi, milloin auringosta on juuri katoamassa se viimeinen viipale ja silloin tempaista juuri oikealla sekunnilla zoomari silmille ...ja myöhästyä pari sekuntia.