Vapaa kuvaus

Paljon nähnyt, kokenut ja tuntuu joskus siltä, että on vielä 'pantu paljon vartijaksikin'. Mutta kun on saanut leveät hartiat, niin jaksaa kantaakin enemmän kuin muut. Yksi asia on minua aina askarruttanut, että mitä 'paremman', katseenkestävämmän, pidemmän tai kauniimman näköinen ihminen on, sitä itseriittoisempi hän myös saattaa olla. Se ihmisen todellinen, sisäinen kauneus, joka meissä harvoissa asustaa, on todellakin ikävän harvinaista. Vai onko tämä hektinen elämä tappanut sen meistä. Eli kuten sanottu, usein on näin ikävästi että kauneus ja hyvyys ei ole pakattu samaan pakettiin, ajatelkaapa tätä ja huomaatte että meissä jokaisessa on todella paljon kasvamisen varaa. C' est la vie. Elämä on laiffii sanoi entinenkin mäkikotka. Sekin kotka voi nousta vielä liihottelemaan. Ja se toteutui:) Koska on vielä tukkaakin päässä ja sanontahan kuuluu, että tukka ja järki eivät pysy samassa päässä, niin päättelehän siitä sitten, minkälainen saattaisin olla ;) Olen saanut viisi lasta ja hiukan elämänkokemusta, mutta silti vasta korkeintaan puolimatkassa siitä opittavasta, jota toivottavasti vielä on edessä. Tervetuloa vaan sitten 'Metusaalemin'-päivilleni ;) hyviä ystäviä ei ole koskaan liikaa. Olen ollut tämänkin palstan käyttäjänä jo niin kauan ja aina pyrkinyt avoimuuteen sekä rehellisyyteen ja siksi aina vaan ihmettelenkin meidän suomalaisten kyvyttömyyttä tälläkin palstalla ns. avoimiin/julkisiin profiileihin. Meikäläiselle tietysti antaa tämä fyysinen kokokin pienen edun sen suhteen, sillä aivan 'pikkupojat' kun joutuvat suorastaan hypähtelemään päästäkseen tänne melkein kahteen metriin ;) jos joskus uskaltaisivat yrittää tulla nokittelemaan. Siitä huolimatta pieni on kaunista ja vaatimattomuuskin kaunistaa vielä lisää. Ikävä kyllä, minä en osaa olla aina niin vaatimaton kuin pitäisi olla. Suokaa anteeksi puutteellisuuteni. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

24

Kommenttia

243

  1. En mitenkään halua suhtautua ongelmaasi vähätellen, mutta kuten viestiketjussa eräskin oli jo heittänyt turhamaisuuteensa kai yli 6000 euroa, niin mieti tarkkaan mitä elämältäsi haluat. Ei persoonallisuus saa olla pelkän ulkokuoren varassa. Kuten se, kait jo 'viidenvuodentapaus' kirjoittikin, kai lääkärinsä sanomaa lainataksee, hampailla sattuu olemaan 'muisti' jonka mukaan ne hakeutuvat takaisin entisille sijoilleen jopa jo vuoden sisällä hoidon lopettamisesta. Hammaslääkäri ei voi antaa takuuta pysyvän muutoksen säilymisestä siinä asennossa, johon on pitkällisellä hoidolla päästy. Siinä sitten huomaatkin menettäneesi vuosien hoidon myötä 5000-10000 euroa kuin Kankkulan kaivoon. Ja jos se on mennyt vaan turhamaisuuden piikkiin, niin on siitäkin tullut oppirahoille hintaa.

    Omakohtaisena kokemuksena lähipiiristäni tunnen kaverini, joka muutenkin pihinä tyyppinä kuitenkin nelikymppisenä ryhtyi moiseen oikomisurakkaan. Kolmen vuoden hoidon jälkeen, kun jälki oli mukamas hyväksyttävää ja 'hymyilyttävää' niiden hammaskoruvuosien jälkeen, hän vuoden päästä alkoikin huomata kuinka ne hampaat tosiaan hakeutuivat takaisin 'muistamilleen' paikoille. Ette voi arvata sitä noitumisen määrää kun hän harmitteli sitä rahamäärää joka meni hukkaan. Hyvä ettei haastanut tapansa mukaan hammaslääkäriä oikeuteen petoksesta. Aikaa tästä tapauksesta on jo parisenkymmentä vuotta ja silloinen hinta muutettuna tämän päivän eurokurssiin vastaisi noin nykyisen kymppitonnin sijoitusta eikä hän saanut sillä oikeastaan kuin kuitin tehdystä turhasta työstä ja omasta kärsimyksestä.

    En halua tällä tositapauksella kenenkään unelmia kuitenkaan romuttaa. Jokainenhan saa kuluttaa ansaitsemansa rahat kuten parhaaksi sillä hetkellä luulee tuntevansa. Vuodet yleensä antavat kokemusta elämästä ja joskus opettavatkin tavallaan. Ja rahahan on vaan rahaa, maallista mammonaa, joka on tarkoitettu täällä käytettäväksi. Sillä et voi ostaa edes taivaspaikkaa. Turha luullakaan. Tai alakerrassa saatat kyllä joutua niitä seteleitäsi hiilihangolla pöyhimään. No, siitäkään ei onneksi ole takeita. ;-)