ToivottomuudestaToivoon
Ps.1:1-3 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei seiso syntisten tiellä eikä istu, missä pilkkaajat istuvat, vaan Herran sanan opetus on hänen ihastuksensa, ja hän tutkistelee sitä päivät ja yöt! Hän on kuin veden ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 76 kommenttia
- Osaat varmaan englantia, kun esität viisasta? Lukisitko alla olevan keskustelun.
An argument between Professor and Student
Professor: You are Christian, aren’t you, son?
Student: Yes, sir.
Professor: So, you believe in GOD?
Student: Absolutely, sir.
Professor: Is GOD good?
Student: Sure.
Professor: Is GOD all-powerful?
Student: Yes.
Professor: My brother died of cancer even though he prayed to GOD to heal him. Most of us would attempt to help others who are ill. But GOD didn’t. How is this GOD good then?
(Student was silent.)
Professor: You can’t answer, can you? Let’s start again, young fella. Is GOD good?
Student: Yes.
Professor: Is satan good?
Student: No.
Professor: Where does satan come from?
Student: From … GOD…
Professor: That’s right. Tell me, son, is there evil in this world?
Student: Yes.
Professor: Evil is everywhere, isn’t it? And GOD did make everything. Correct?
Student: Yes.
Professor: So who created evil?
(Student did not answer)
Professor: Is there sickness? Immorality? Hatred? Ugliness? All these terrible things exist in the world, don’t they?
Student: Yes, sir.
Professor: So, who created them?
(Student had no answer.)
Professor: Science says you have five senses you use to identify and observe the world around you. Tell me, son, have you ever seen GOD?
Student: No, sir.
Professor: Tell us if you have ever heard your GOD?
Student: No, sir.
Professor: Have you ever felt your GOD, tasted your GOD, smelt your GOD? Have you any sensory perception of GOD for that matter?
Student: No, sir. I’m afraid I haven’t.
Professor: Yet you still believe in Him?
Student: Yes.
Professor: According to Empirical, Testable, Demonstrable Protocol, Science says GOD doesn’t exist. What do you say to that, son?
Student: Nothing. I only have my faith.
Professor: Yes, faith. And that is the problem Science has.
Student: Professor, is there such a thing as heat?
Professor: Yes.
Student: And is there such a thing as cold?
Professor: Yes.
Student: No, sir. There isn’t.
(The lecture theater became very quiet with this turn of events.)
Student: Sir, you can have lots of heat, even more heat, superheat, mega heat, white heat, a little heat, or no heat. But we don’t have anything called cold. We can hit 273C degrees below zero which is no heat, but we can’t go any further after that. There is no such thing as cold. Cold is only a word we use to describe the absence of heat. We cannot measure cold, Heat is energy. Cold is not the opposite of heat, sir, just the absence of it.
(There was pin-drop silence in the lecture theater.)
Student: What about darkness, professor? Is there such a thing as darkness?
Professor: Yes. What is night if there isn’t darkness?
Student: You’re wrong again, sir. Darkness is the absence of something. You can have low light, bright light, flashing light. But if you have no light constantly, you have nothing and it’s called darkness, isn’t it? In reality, darkness isn’t it. If it is, well you would be able to make darkness darker, wouldn’t you?
Professor: So what is the point you are making, young man?
Student: Sir, my point is your philosophical premise is flawed.
Professor: Flawed? Can you explain how?
Jatkuu... - Siinähän oli yksinkertaistettu kuvaus uskon valtatiestä; Jerusalemista Saksan kautta Ruotsin lappiin. Näin uskon valtatie on tullut rakennetuksi maan ääriin asti - eikö niin - vai onko?
Jeesuksella oli kaksitoista opetuslasta Paavali. Raamattu kertoo, jostakin syystä vain muutaman apostolin työstä kirjeiden kautta. Mutta meidän ei varmaan tarvitsekaan tietää pilkun tarkasti miten ja missä Jumala Pyhän Henkensä kautta on tehnyt ja tekee edelleen työtään.
Jumalan Sana alkoi leviämään, ei pelkästään pohjoiseen vaan kaikkiin muihinkin ilman suuntiin - niinhän Raamattu opettaa. Älkäämme eksykö tässäkään asiassa uskomaan ohi Raamatun. - Kumpi ymmärrys on lähellä Jumalan pilkkaa?
Jos esikoislestadiolisuuden ulkopuolella oleva ymmärtää, että "Ensin pitää uskoa esikoislestadiolaisuuteen ja sitten Kristukseen", vai kun esikoislestadiolaiset itse antavat opetuksessaan sellaisen käsityksen, että "Ensin pitää uskoa esikoislestadiolaisuuteen ja sitten Kristukseen"?
Tavallaan ovat sama asia, mutta kuitenkin eri.
Näistä keskusteluista näkee, että ollaan aika herkillä tunteiden alueilla ja loukkaanutaan vaikka keskustelemme ikään samasta asiasta, niin kuitenkin keskustelussamme ymmärrys ei kohtaa millään tasolla - tai harvoin.
Samaa koemme silloin tällöin avioliitossakin rakastavienkin puolisoiden kesken. Riitelemme jostakin asiasta siihen asti kunnes sydämet alkavat sulamaan anteeksiantamukseen.
Uskon asioissa riita syntyy silloin, kun joku muu asia tulee tärkeämmäksi kuin Kristuksen rakkaus meitä anteeksantamattomia kohtaan. Itsestäni sen parhaiten huomaan, mutta meillä on Kristus - minullakin, josta emme saa luovuttaa olimme kuinka syntisiä tahansa. Hän on viimeiseen asti ollut meidän puolellamme ja on oleva aina. - Katseletko omaa yhteisöäsi silmät kiinni?
Oletko koskaan yrittänyt saada kokonaiskuvaa talosta, jonka edessä seisot noin puolen metrin päässä? Jos olet niin tiedät, että näet vain yksityiskohdan tai kaksi, mutta et kokonaista taloa ja sen kaikkia eri osia. Sen takaosaa et näe edes katsomalla kauempaa. Sinun täytyy vaihtaa paikkaa. Meidän näkemisemme on rajallista - aina.
Mutta. Yhteisösi on hyvä ja rakas sinulle ja monille, jotka siihen kuuluvat, mutta ei viaton ja tahraton ja se ainoa oikea.
Sinulle se voi olla ja saakin olla, mutta, kun otat tai monet teistä ottavat muilta oikeuden uskoa, niin se saa monien tuntemaan "inhoa" seurakuntaanne kohtaan - siitä huolimatta, että meidän pitäisi rukoilla toistemme puolesta, koska me kaikki olemme Kristuksen lunastamia - yksilöinä - yksilöinä me kuulumme Kristuksen maailman laajuiseen seurakuntaankin muodostamalla kaikkina aikoina omia pieniä tai vähän isompia hengellisiä yhteisöjä. - Pitää täysin paikkansa, että emme saisi lainata yhtä jaetta sieltä ja toista täältä saadaksemme mielipiteillemme selkänojaa. '
Nyt olikin kysymys siitä, että minulla oli nuoruudessani eri mielipide mitä nyt vanhempana. Nuoruuden mielipiteeni nojasi siihen mitä seurakunnassa sanottiin - että "tässä kristillisyyydessä", vain "tässä kristillisyydessä" pelastutaan ja että ulkona "tämän kristillisyyden" ei löydy pelastusta - siellä ovat vain koirat ja velhot jne.
Kristuksen seurakunnan ulkopuolella ne ovatkin, mutta se onkin ihan eri asia kuin ns. "tässä seurakunnassa", jolla tarkoitetaan vain ja ainoastaa esikoislestadiolaisia. Sehän on lihallista oppia, joka perustuu perinteeseen - totuttuun matraan, jota on hoettu riittävän kauan niin että ei ole muita "totuuksia" olemassakaan.
Vanhemmiten löysin Raamatustani toisen tien - ainoan tien, joka vie pelastukseen - se on usko Kristuksen sovintotyöhön. Sitä pelastuksen sanomaa julistetaan kautta koko maailman Kristuksen seurakunnassa. Sitä sanomaa Raamattu julistaa jo ensi lehdiltä lähtien.
Paavali sanookin mm. kolossalaisille, että pyrkikää niiden perään jotka ylhäällä ovat ja ei niiden joka maan päällä ovat. Hän selittää kirjeissään,mitkä ovat ylhäällä ja mitkä ovat alhaalla. Hebrealaiskirjeessä asia tulee myös erinomaisen hyvin esille. - Tuomitseminen on vaikea asia ymmmärtää - ainakin minulle. Joskus nuorempana se oli paljon helpompaa, kun oli yksinkertainen ymmärrys siitä missä meni kristillisyyden raja. Sehän meni siten että - tässä kristillisyydessä. Muut olivat ulkopuolella.
Paavalikin sanoo korinttolaisille; "Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on."
Niin on monessa asiassa käynyt minullekin, mutta se on rukoukseni, että säilyisi oikea usko ja oikea mieli.
Paavali kirjoittaa roomalaisille; " Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta?"
Jumalan Sana tuomitsee - käyttäkäämme sitä rakkaudella oikein. - Sellainen on poisleikkaamista, jos minulle sanotaan, että pitää olla esioislestadiolainen, esikoinen, vanhoillinen tai joku -lainen, että voit tai saat uskoa.
Silloin Kristus tulee turhaksi, jos hänen eteensä asetetaan aitoja, joita ihmisen pitäisi ylittää esim. kuulumalla ensin johonkin -laisuuteen.
Krisuksen luo tullaan tunnustamalla syntinsä - omat syntinsä - ja uskomalla ne anteeksi Kristuksen sovintotyön tähden.
Seurakuntayhteyden takia ja kanssakäymisten takia yms. voimme olla jotain -laisia, josta saamme ja voimme olla kiitollisia.
Erottamisen valtaa Kristuksen yhteydestä ei ole meille kenellekään annettu. Se on sielunvihollisen työtä, johon me emme halua osallista, koska olemme Kristuksen seuraajia. - Meikäläisiä he ovat.
Samoin samoin kuin suomalaiset ovat meikäläisiä toisenlaisessa kontekstissa. Kysymys on mielestäni yhteenkuuluvaisuuden tunteesta.
Sielujen sympatiaa voi tuntea monien muidenkin kanssa, jotka eivät ole hengellisten kokemuksien perusteella "meikäläisiä". Sielujen sympatialla tarkoitan samanmielisyyttä moraalissa, etiikassa, politiikassa jne...
Hengellinen "meikäläisyys" on jotakin syvempää - se kattaa muitakin kuin ns. omat "seurakaverit". Se on usein abstraktimpaa - enemmänkin mielentila, jonka Kristuksen rakkaus meissä vaikuttaa - tai pitäisi vaikuttaa. - Eihän tuossa, johon vastasit, ole mielestäni mitään mikä viittaisi okkultismiin. Päin vastoin. Kristus todellakin antoi ohjeen että pitäisimme rakkauden keskenämme ja että me olisimme yhtä - ei välttämättä aina yhtä mieltä, mutta rakkaudessa kärsisimme toisiamme, niin kuin Kristuskin kärsi meidän puolestamme rakkauden tähden.
Kristus on kärsinyt, kuollut ja ylösnoussut yhtä lailla sinun ja minun syntien tähden. Siitä meidän tulisi olla iloiset ja kiitolliset TaivaanJumalalle ja rukoilla, että jos joku on eri lailla ajatteleva niin että Jumala sen kirkastaisi ja laittaisi asiat oikeaan järjestykseen. - Täytyy sanoa, että ei Luther ollut virheistä vapaa - isoista ja pahoista. Hän eli ja toimi niissä ulkoisissa olosuhteissa, jotka olivat todella haastavat- yhteiskunnallisesti ja hengellisesti.
Hän ei kelpaa Jumalalle sen tähden, ettei olisi tehnyt virheitä - eikä sen tähden, että teki niin paljon kristikansan hyväksi.
Hänen, Raamattuun perustuva opetuksensa pääpointti oli ja on edelleen, että Kristus on meidät jokaisen pelastanut kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemisen kautta - yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
Sielunvihollisella ja hänen palvelijoillaan on ainoana tarkoituksena kiinnittää huomiomme toisten synteihin ja virheisiin - omiamme vähätellen. Emme me sillä pelastu, että joku on suurempi syntinen tai rikollisempi kuin minä. Pelastuminen ei todellakaan ole nollasumma peliä.
Jumala meidät tuomitsee joko tekojemme kautta tai Kristuksen kautta. Ota Kristuksen sovitustyö vastaan niin Jumala sinut tuomitsee armolla ja laupeudella. - Olet hyvin oikeassa. Ei ole kuin Joonaan merkki = evankeliumi ylösnousseesta Kristuksesta. Ongelma on usein siinä, että se ei kaikille riitä.
Muistelen, että Luther jo aikanaan vakuutti uskovia saarnaajia ja pappeja jotenkin siihen malliin, että ei voida lakata julistamasta evankeliumia sen tähden, että monet ymmärtävät sen antavan lupaa synnin tekemiseen. Sitähän evankeliumi ei tee - ei ole antanut lupaa silloin, eikä anna lupaa tänään, eikä anna lupaa huomenna. Evankeliumi kyllä näyttää synnin, mutta se näyttää myös anteeksiantajan, johon voimme joka hetki turvata - tälläkin hetkellä. - Vastaan Jeesuksen omin sanoin, koska Nikodemos ihmetteli asiaa lähes samoilla sanoilla kuin sinä:
"Miten tämä kaikki on mahdollista?" Nikodemos kysyi.
Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä? "Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.
!!!Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän!!!
Eli - Hengessä syntyminen tapahtuu, kun uskot ylösnousseen Kristuksen sovitustyöhön sinun omien syntiesi sovittajana ja lunastajana - silloin saat omistaa iankaikkisen elämän jo tämän maan päällä eläessäsi. - Ajattelin heti, että tämä on tällaista "kristillistä kieliposkessa" kirjoitusta, mutta kysyjä lienee tosissaan kysynyt. Ajattelumalli on minullekin tuttu vuosikymmenten takaa, joten en ihmettele, että niin ajatellaan edelleen, sillä ei ole mitään uutta auringon alla - sanoi jo Salomon aikanaan Saarnaajan kirjassa.
Jos Jumala ei kirkasta asiaa, niin ei sitä kukaan muukaan voi kirkastaa. Jumala on antanut ainoa poikansa Jeesuksen Kristuksen syntiemme sovitukseksi ja meidän lunastajaksemme.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja aloittaa kirjeensä, että "monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi".
Tämä Poika on Sana, josta Johannes puhuu ja Hänestä puhuvat Sananpalvelijat, joita Henki ohjaa. Suokoon Jumala, ettemme yritä vangita Henkeä joillekin paikkakunnille tai ihmisiin - olivat ne missä päin maailmaa tahansa. Jeesus sanoo, että "Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita". - Muistatko varmasti millaista oli ennen?
Onko tarpeen, että nyt pitää olla kuin ennen?
Voisitko sanoa, että milloin oli ennen?
Eikö Jumala uudista Pyhän Henkensä kautta kansaansa joka päivä?
Sanoohan Sanakin, että joka aamu on armo uusi. Meillehän se on tarkoitettu!
Jumalan Sana on ainoa asia joka on muuttumaton - ajan alusta ajan loppuun. Turvatkaamme siihen eli Jeesukseen Kristukseen, eikä siihen mitä on ollut ennen. - Tuo kaikki totta mitä kirjoitit. Siitä olisi todella paljon kirjoitettavaa. Mutta on niin paljon salattua meiltä, että sen spekuloiminen johtaa helposti harhaan.
Mehän näemme, että jo apostolien ajasta lähtien on jäänyt historian pimentoon missä kaikkialla ja mihin asti Jumalan Sanaa on saarnattu ja missä se on eläväksi syntynyt. UT kertoo vain Paavalin työstä ja neljän Jeesuksen opetuslapsen työstä; Johanneksen, Pietarin, Jaakobin ja Juudaan. Hebrealaiskirjeen kirjoittajakin on tuntematon, mutta sanoma ei - se on täyttä Jumalan sanaa, vaikka kirjoittaa emme tiedäkään.
Muiden apostolien eli opetuslapsien työkin on meiltä salattu. Jostain syystä ei ole haluttu näyttää mitään mitä Jumala on silloin tehnyt heidän välityksellään, eikä Jumala ole ilmoittanut kaikkea työtään kaikille sen jälkeenkään. Kuitenkin Jumala tekee työtään joka aika - erityisesti siellä missä janoavalle annetaan elävää vettä, missä särkynyttä ruokoa ei muserreta eikä suitsevaa lampun sydäntä sammuteta. - Ketjun aloittaja ei ole tyhmä henkilö. Hän osaa esittää asiansa sivistyneesti. Hän keskittyy esikoislestadiolaisuuden historian johdonmukaiseen puolustamiseen. Jos kristillisyys olisi vain esikoislestadiolaisuutta, niin tämä oli oikein hyvä esitys.
Kristillisyys on kuitenkin paljon enemmän ja paljon laajempaa hengellisyyttä kuin esikoislestadiolaisuus. Esikoislestadiolaisuus on oikein hyvä asia omassa kategoriassaan, mutta siinä ei ole onneksi kaikki. Se voi tuntua siltä niistä, jotka siihen ovat äidin maidosta asti kasvaneet.
Jumala on antanut Sanansa ja Henkensä paljon, paljon laajemmalle osalle ihmiskuntaa.
Jumalan Poika, Jeesus Kristus on lunastanut koko ihmiskunnan. Luther sanoo jossakin, että lunastus on niin suuri, että se riittää vaikka seitsemälle maapallolliselle ihmisiä eli lunastus on mittaamattoman suuri ja kattava.
Meidän tulee tämä vain uskoa ja kertoa siitä muillekin - kukin lahjoillaan ja mahdollisuuksillaan. - Suurelle yleisölle arkkipiispan ja muiden, jotka antavat siunauksen tai suostumuksen tämänkaltaisille tapahtumille kuin mitä pride on, kertoo nimen omaan kirkon nykyisestä, julkisuuteen näkyvästä hengellisestä tilasta.
Kirkossa on kuitenkin suuri joukko pappeja, jotka ajattelevat toisin ja jotka tarvitsevat esim. meidän Esikoisten tukea ja rukouksia, että jaksaisivat tehdä työtään Jumalan valtakunnan hyväksi.
Se on valitettavaa, että he ja myös muiden hengellisten liikkeiden työntekijät - saarnaajat ja me muut - tekevät työtään hiljaisuudessa - ikäänkuin sammutetuin lyhdyin - paitsi Päivi R. Hän taitaa olla ainoa, joka on tuonut julkisesti Jumalan tahtoa näkyville jo vuosikaudet?
Hyvät matkaystävät. Aika on sellainen, että meidän kristittyjen on pian laitettava 'valot päälle', sillä kansa vaeltaa nyt ehkä suuremmassa pimeydessä kuin koskaan historiansa aikana!
Jesajakin aikanaan ennusti, että kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valkeuden.
Valkeus tuli ja nyt meilläkin on osallisuus tästä Valkeudesta. Pyytäkäämme Jumalalta, että Hän antaisi Valonsa loistaa myös meidän kauttamme tälle rakkaalle Suomen kansalle, joka vaeltaa todellisessa pimeydessä.
Siunattua Juhannusta! - Kyllä kuuluu Jumalan armo sinun kaltaiselle. Jeesus on sovittanut kaikkien ihmisten synnit, puutteet, virheet, onnistumiset ja epäonnistumiset.
Tämä palsta vaan ei ole oikea foorumi epäonnistujille ja muille, jotka syntinsä tuntevat. Täällä riehuvat pääasiassa - siat - eli ne, jotka tallaavat helmet jalkoihinsa - tallaajat, jotka kulkevat eri kristillisyyksien kaapu päällänsä. He hajoittavat ylpeydessään Jumalan kansaa yhdessä ateistien kanssa.
Helmet, joita he tallaavat, ovat pyhien koettelemukset - ne voidaan vaihtaa Kristuksen Armoon. Ole turvallisella mielellä Kristukseen luottaen. - Tuli selväksi. Lopetan omalta osaltani. En halua olla mukana siinä, että Jeesuksen seuraajat lyövät toisiansa. Toivon, että edes joku jaksaa kantaa anteeksiantavaa sydäntä minuakin kohtaan, sillä en halunnut ketään työntää pois vaan, että lähemmäksi Krituksen sydäntä tulisimme. Kiitos seurasta ja Jumalan rauhaa.
- Itsekin usein tunnen itseni hurskastelevaksi ja toivottomaksi, joten syytöksesi osui ihan kohdalleen.
Mutta siitäkin syystä minun täytyy uskossa turvautua Jeesuksen anteeksiantamukseen ja kaiken kattavaan armoon. Ei ole minulla muuta mahdollisuutta - ja siitä kiitos.
En usko, että missään lestaseurakunnassa ei olisi korjattavaa. Tai muissakaan seurakunnissa, koska kaikki erilaiset seurakunnat muodostuvat syntisistä ihmisistä, vaikka seurakunnan päänä olisikin itse Jeesus Kristus.
Monet lestasaarnaajat ja heidän kuulijansa todella toitottavat, että ovat ainoita oikeita. Se on heidän oppinsa, jota he pitävät oikeana, vaikka se ei oikein olekaan.
Mutta sen sanon, että eihän se ole pois sinun uskosta tai autuaaksi tulemisesta, koska Jumala se on joka tuomitsee. Mutta silloin se on pois, jos jäät vihasi alle. Silloin voi käydä kuten kävi Kainille:
Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."
Tämä on varoituksena meidän kaikkien hyvä muistaa, koska meistä kenestäkään ei tullut synnittömiä tullessamme uskoon. Itsekin tunnen liian usein vihan ja kateuden vaikutuksia - vaikka olen uudestisyntynyt Jumalan lapsi.