Yliväpeli_Orhonen
Jykevä Yliväpeli !
Kuten kuvasta näkyy. Kyllä Suomen johtajuus täytyy olla toisissa
käsissä kuin noilla suḱupuolivähemmistöillä.
https://www.youtube.com/watch?v=T0vM4TfVn2M
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia315 aloitusta · 161 kommenttia
- Olipa useita poistoesityksiä sosialisteillä, kun oikeaa asiaa kerroin, he ei kestäneet sitä.
Kyllä teoistaan pitää itse vastata, eikä siirtää muille. Näkee tuosta paljonko tullut esityksiä ylläpitoon. Kuten ministeri Haatainen sanoi " asia kuuluu ministeri Lintilälle" joka ei pitänyt paikkaansa, kun Haatainen sanoi alaansa liittyvän lukeneensa ensin Suomenkuvalehdestä. Jos ja kun tällä tasolla osaaminen--huu--huh !
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) kabinetin mukaan työministeri Haatainen valvoo huoltovarmuuskeskusta, joka on hoitanut kauppoja kiinalaisten tahojen kanssa.
"
@TuulaHaatainen
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alainen laitos. Eilen illalla ja tänään aamulla julkisuudessa on ollut esillä epäselvyyksiä liittyen suojainkauppaan. Näistä epäselvyyksistä olen heti aamulla pyytänyt pikaisen selvityksen."
Näissä tallaisissa tapauksissa aina ministeri lähtee.
En nyt noteeraa niin itkijä porukan kirjoituksista.
Yliväpeli Orhonen on nyt keskuudestanne poissa iltamyöhään asti, kun velvollisuudet kutsuvat. - Niin...olipa miten oli kirjanpainajakuoriainen on viheliäinen metsien tappaja.
Siitä tuskin kukaan on erimieltä.
Eipä kukaan ratkaise "orhonen" NIMEÄ, EN MINÄKÄÄN PALJASTA ainakaan vielä.
Voitte kuka tahansa piipahtaa kahvilla, Kapi varmaankin lähimpänä, emannuus kun tekee
uunirehokkaansa, siihen mustikkaa ja tai mansikkaa päälle. Tai ihan perinteistä uunijuustoa ternimaidosta. Ternimaito vain lujassa, kaupoista kylläkin saa, kun ollut emannuus puolen asioita, en tarkemmin tiedä. Ennen saatiin kun oli karjatiloja, varmaankin Suomalaisten yhtä perusherkkua ja tavallista maapaikoissa. Muistetaan hiihtäjät miten käyttivät treenatessaan, voisi olla ternimaito hyvääkin kunnolle, vaikka ilman treeniä. - Tervehdys !
Nyt on 6:des sunnuntai pääsiäisestä, noin virallisesti. Toukon päivä, joka ajoittuu maanviljelijöiden toukotöihin nimensä perusteella. Viikon 21 viimeinen päivä.
Orhonen nimestä ihmettelet kuten muutkin kantaneet huolta, tietämättä kokonaisuutta.
Ajattelin että älykkäämmät osaa nimestä tehtä johtopäätöksiä, mutta ei auennyt. Kun osaaminen kirjoitusvirheissä, asiat jää siihen, kun niitä etsitään, silloin asiat jää taka alalle.
Odotin, että ainakin Pystyyn_kuollut osaa tämän ratkaista, mutta hänkin seuraa muuta.
Metsässä kuljen josta olen osaltani huolestunut, ettei vain päästetä metsiä "vihreään" malliin, jotka tuo oman " koronansa" muihin puihin. Siksipä juuri metsät on hakattava ajoissa. Kulmillasi minäkin asun monien muiden lailla. Siksi lähimetsä kiinnostaa, kun päästetty tuohon jamaan. Myös Nuuksion " erämaassa" ollaan tyttären pojan kanssa samoiltu ja yövytty teltassa ym, kun hän sitä vaatii erähenkisenä, niin se tuossa lähellä. Kun poika oli pienempänä yövyttiin teltassa talon pihalla paljonkin. Se oli hänelle elämys, siinä oltiin kuin retkellä ainakin, syötävineen. - Minä olen väliin tämän palstan valvoja.
Silloin en ollut kun Kapi ja sinä poistatitte kirjoituksiani. Otin siitä nokkiini, ja tulen ne muistamaan. Arvonne meni vähemmistö hevosmiesten tasolle. - Tilastoni juuri niin uusia kuin olla voi. mm asuntojen kupla hinnat alkaa Helsigissä tulla alas, kun vielä nyt nostetaan vuokria ym muut omistusasunnotkin asuminen kallistuu. Immeiset alkaa kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaa kehyskuntiin. Siinä yksi esimerkki;
https://www.hs.fi/koti/art-2000006515237.html
Ei osakkiden arvo nouse pörssisäkään, jos ei ole tuottoa -töitä kun karsittu se tulee vääjäämättä alas, jotkut vakavaraiset nouseetkin, joiden tuotteita ilman ei voi olla pula aikanakaan. Pörssi aina elää, esim Finnair oli halluttua, muttei ole enää ainakaan myyjän kannalta, kuten monet muutkin jotka nyt alamaissa.
Nyt otettava tuonkin arvioita, vain arvioina, kun ei kukaan tiedä tulevaa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006514920.html
Tämäkin vaikutta hyvinkin laajasti;
THL-johtaja Salminen SVT:ssä: Ruotsalaisturistien päästäminen Suomeen olisi riski – ”Ero tartuntojen leviämisessä on fakta”
Ehdottomasti nyt pitää olla tiukkana. Itse ovat Ruotsalaiset "soppansa" keittäneet.
Erittäin tiukka syyni rajalla nyt. Ei pidä unohtaa venäläisiäkään.Siellä on tartuntoja paljon enemmän noin kokonaisuutena.
Jos perustuslaki kieltää Suomen kansalaisten liikkumisen Ruotsiin Torniosta, niin rajalle pitäisi pistää betoniporsaat. Kun autolla ei pääsisi yli, niin kulkeminen vähenisi.
https://crop.kaleva.fi/T44muKAQKgSZD4S4NEhx0HPT9mQ=/894x0/smart/http://kuvat.kaleva.fi/13222/2a33d532-9125-11e7-9d04-22000a658694/xlarge-cc29f7ce41264791b8e66db3e2ab81e1.jpeg - OikeistoSosDem, riittikö vastaukset; Suomea apuna käyttäen.
Se oli rauhatonta aikaa, kun Neuvostoliitto veti monet nuoremme taistoon isänmaataan vastaan. Taistolaiset siinä hääri vaikuttajana mm sanomalla, että Neuvostoliitossa on kaikki työläisetkin miljonäärejä. Myös heillä puheita oli Suomen liittämisestä Neuvostoliittoon. Onneksemme Paasikivi-Kekkosen linja oli vaikuttavin, josta molemmat teki suuren työn Suomen olojen vakauttamisessa. Vieläkin vasemmistoa OikeistoSosDem lailla jurnii Kekkosen linja, joka teki Suomesta yhden parhaista maista maailmassa.
ps Kapille myös terveisiä: älkää nyt poistattako kirjoituksia, joita teitte useita.
Se vain osoittaa huonoa tuntemusta asioihin, ja näyttää itse säälinne ! Ei nämä
nyt niin vakavia ole että pitäisi laillanne itkeä poistoon. Kirjoituksiin voi aina miehen lailla vastata. Se hammasratas teiltä puuttuu. - Otteet:
Suomi, Juhani (toim.) Urho Kekkosen päiväkirjat 1. Helsinki 2001.
Henkilötasolla merkittävimmät Kekkosen Neuvostoliiton suhteisiin liittyvät kontaktit olivat Ahti Karjalainen, Arvo Korsimo, suurlähettiläs Eero Wuori, suurlähettiläs Zaharov ja Neuvostoliiton päämies Nikita Hrushtshev. Vaikka ulkomaiden päämiehet -ryhmän osuus olikin vain kaksi prosenttia, niin Hrushtshevin ja Kekkosen henkilötasolla käymät neuvottelut osoittautuivat molemmille maille hyvin hedelmällisiksi. Edellä mainitsemani Kekkosen persoonaan liittyvät ominaisuudet korostuivat juuri hänen ja Hrushtshevin käymissä neuvotteluissa. Kaksikon neuvoteltua keskenään saatiin ratkaistua Yöpakkas- ja Noottikriisi. Myös EFTA -kysymys, joka pitkään oli polkenut paikallaan Neuvostoliiton vastustuksen vuoksi, saatiin molempien osapuolien kannalta hyvään lopputulokseen Kekkosen ja Hrushtshevin neuvoteltua Tamminiemessä syyskuussa 1960. Hrushtshev saapui tuolloin Kekkosen 60-vuotis syntymäpäiville ja toi tavallaan syntymäpäivälahjana lupauksen Suomelle tehdä EFTA -asiassa niin kuin parhaaksi näki. Neuvostoliitto ei Suomen tekemiä päätöksiä tulisi vastustamaan. Saimaan kanavahanke, jonka päässä Kekkosen laskelmien mukaan odotti mahdollisuus neuvotella rajantarkistuksista ja Karjalan palauttamisesta takaisin Suomelle saatiin Saimaan kanavan vuokraamisen osalta kuntoon, mutta Karjalan asian ratkaisu lykkääntyi vielä tulevaisuuteen. Yhtä kaikki voidaan kuitenkin todeta, että Neuvostoliitto luotti Urho Kekkoseen ja uskoi hänen olevan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden takuumies.
----
Voitaisiin ottaa esille myös -70 -luvun EEC -miksi meidän oma vasemmisto sitä vastusti TIEDÄTTEKÖ ?
-Tarja Halonen
-Erkki Tuomioja jne.. - Heinäkuussa 1958 käytyjen eduskuntavaalien yllätysvoittaja oli SKDL. Vaalien toinen voittaja oli Kokoomus. Vaikka Maalaisliitto kärsikin vaaleissa tappion, se säilytti siitä huolimatta paikkansa eduskunnan suurimpana ryhmänä. Muodollisesti eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö, mutta sillä ei ollut merkitystä koska SKDL ja SDP eivät kyenneet yhteistyöhön. Myös SDP:n sisälle syntyi kaksi kilpailevaa ryhmittymää, Väinö Tannerin kannattajat nk. leskisläiset ja SDP:n opposition edustajat nk. skogilaiset. Huhtikuussa 1957 pidetyssä SDP:n ylimääräisessä puoluekokouksessa uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Väinö Tanner. Tannerin puheenjohtajuuden myötä nk. leskisläisten ryhmittymä alkoi määrätä puolueen suunnasta. Marraskuussa 1958 SDP erotti skogilaisten johtoryhmän puolueesta ja seuraavana keväänä skogilaiset järjestäytyivät Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattiseksi Liitoksi (TPSL).
Kekkosen ja hänen edeltäjänsä J. K. Paasikiven läheisillä vuorovaikutussuhteilla oli varmasti Urho Kekkoselle suuri merkitys. Läheinen suhde Paasikiven kanssa antoi Kekkoselle itseluottamusta ensimmäisten vaikeiden ratkaisujen edessä. Paasikiveltä Kekkonen omaksui ohjenuorakseen Suomen harjoittaman idänpolitiikan ja käsitykset Saksan vaarallisuudesta. Paasikiven ja Kekkosen välinen suhde muistutti lähinnä isän ja pojan välistä suhdetta.
Kokoomuksesta. Hän yritti monta kertaa saada puolueen hallitusvastuuseen. Välillä hän käytti jopa pieniä painostuskeinoja. Kaikesta huolimatta Kokoomus pysyi oppositiossa vuoden 1962 presidentinvaaleihin saakka. Kokoomuksessa vaikutti näinä vuosina Tuure Junnilan johtama oikeistosiipi, joka suhtautui Kekkoseen ja hänen ajamaansa ulkopolitiikkaan hyvin kielteisesti. Pysyvänä muistomerkkinä tästä vihanpidosta on nk. Honka-liitto. Toki Kokoomuksessa oli myös henkilöitä, jotka suhtautuivat myönteisesti Kekkoseen ja tämän ajamaan ulkopolitiikkaan. Heidän kanssaan Kekkosella oli paremmat välit kuin Maalaisliiton oikeistosiiven edustajien kanssa.
Suurimmat sisäpoliittiset ongelmat Kekkoselle tuottivat ensimmäisen presidenttikauden aikana suhteet sosiaalidemokraatteihin. Ongelmia oli toki ollut jo Kekkosen pääministerikaudella, mutta Väinö Tannerin noustua SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 1957 ongelmalliset suhteet tulehtuivat vielä lisää. Kekkosen ja SDP:n välinen vihanpito sai Yöpakkaskriisistä lähtien peruuttamattoman luonteen ja kaikki kulminoitui Noottikriisiin ja vuoden 1962 presidentinvaaleihin liittyvään Honka-liittoon. Tannerin vihanpito Kekkoseen liittyy hänen saamaansa sotasyyllisyystuomioon, josta Tanner syytti yksinomaan Kekkosta. Presidentin kielteinen suhtautuminen Tanneriin selittyy Tannerin harjoittamalla Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvalla politiikalla. Toki Kekkosen politiikalle löytyi SDP:stä myös tukijoita. Kaikesta huolimatta voidaan sanoa, että Kekkonen pyrki saamaan aikaan punamultayhteistyöhallituksen, koska se oli hänen mielestään vakaan suomalaisen yhteiskunnan varmin tae. Kekkonen asetti kuitenkin punamultayhteistyölle kaksi ehtoa. Ensinnäkin SDP:n oli oltava ulkopoliittisesti toimintakykyinen. Toinen ehto oli puoluesovun aikaansaaminen puolueen sisällä. Puoluesovun aikaansaamiseksi presidentti antoi tukea SDP:n ns. kolmaslinjalaisille. - Eduskuntavaalien jälkeinen hallituksen muodostaminen osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi. Kekkonen kutsui luokseen SDP:n, skogilaisten ja Maalaisliiton edustajat ja pyysi heitä aloittamaan neuvottelut enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Kekkonen uskoi että punamulta-akselilla oli helpompi saada aikaan alustava sopimus ja hallitusohjelma, kuin laajalla joukolla. Pelkästään edellä mainittujen puolueiden varaan presidentti ei aikonut hallitusta rakentaa. Vielä elokuun alussakin 1958 hallitusneuvottelut junnasivat paikallaan. Maalaisliiton johto ilmoitti presidentille, ettei se halua mennä samaan hallitukseen SDP:n leskisläisten, Kokoomuksen ja RKP:n oikeistosiiven kanssa. Muutamaa päivää myöhemmin. Maalaisliitto oli kuitenkin siirtynyt kannattamaan hallitukseen menoa edellä mainittujen puolueiden kanssa. Kekkonen pelkäsi, että Neuvostoliitto tulkitsee tapahtuneen perusteella Suomen aikovan muuttaa harjoittamaansa sisä- ja ulkopoliittista linjaa.16Presidentin pelko ei ollut aiheeton. 11.8.1958 Neuvostoliiton suurlähettiläs Lebedev ilmoitti presidentille, että mikäli Maalaisliitto menee hallituksen SDP:n kanssa ilman skogilaisia, Neuvostoliitto tulkitsee sen suunnanmuutokseksi, joka vaarantaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden saavutukset. Kekkonen kuitenkin torjui Lebedevin väitteet siitä, että Suomi ja Maalaisliitto pyrkisivät muuttamaan Suomen harjoittamaa ulkopoliittista linjaa. Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisten suhteiden viileneminen tuntui konkreettisesti 29.8.1958 K.-A. Fagerholmin hallituksen nimittämisen jälkeen, koska hallituksen enemmistö koostui SDP:n ja Kokoomuksen edustajista. Neuvostoliitto reagoi tapahtuneeseen nopeasti vähentämällä Tehtaankadulla sijainneen suurlähetystönsä henkilökuntaa rajusti. Moskovassa toimivat suomalaisdiplomaatit kokivat lisääntyviä vaikeuksia yrittäessään tavata Neuvostovaikuttajia ja virkamiehiä. Viisumeita ei enää myönnetty. Suurlähettiläs Lebedev kutsuttiin Moskovaan, eikä hänelle nimetty seuraajaa. Valmiiksi neuvoteltuja sopimuksia ei allekirjoitettu. Mikään merkittävä asia ei edennyt. Uhkaavaa tilannetta pahensi vielä, kun Neuvostoliitto ryhtyi tiukentamaan otettaan Saksan -kysymyksessä. Suomen ja Neuvostoliiton suhteet kiristyivät kiristymistään. Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se tule aloittamaan kauppaneuvotteluja Fagerholmin hallituksen kanssa. Marraskuussa 1958 Neuvostoliitto ilmoitti, että se keskeyttää Suomen tuontinsa ja lykkää maksusuorituksiaan Suomelle tulevaisuuteen. 4.12.1958 Fagerholm jätti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti nimitti V. J. Sukselaisen vähemmistöhallituksen. Ulko- ja oikeusministerin salkut saivat hoitaakseen ammattiministerit. Neuvostoliitto puolestaan viestitti, että tie Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden normalisoinnille oli avattu. Sukselaisen hallituksen ulkopuolelle jääneet puolueet olivat nyreissään ja Kekkonen kehottikin valtiopäiviä päättäessään eduskuntaa tulemaan puolitiehen hallitusta vastaan. Väinö Leskinen vakuutti länsidiplomaateille, että SDP:n, Kokoomuksen ja Maalaisliiton oikeistosiiven yhteistyö jatkuu ja samalla taistelu Kekkosta vastaan kovenee. Pääministeri Sukselaisen vähemmistöhallitus oli heikko ja joutui mukautumaan eduskunnan tahtoon. Hallitus ei pystynyt hoitamaan lainsäädäntötoimintaa, eikä myöskään talouden saneerausta. Neuvottelut hallituspohjan laajentamiseksi eivät tuottaneet tulosta, mutta SDP:n ehdottamat ennenaikaiset eduskuntavaalit saivat kannatusta. Tammikuussa 1959 presidenttipari matkusti Leningradiin. Kekkonen tapasi siellä myös Hrushtshevin. 22.-23.1.1959 käydyt keskustelut osoittivat, että Hrushtshev halusi tuoda Kekkoselle julki, miten Kremlissä nähtiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden tila. Yöpakkaskriisistä Hrushtshev syytti samoja suomalaispiirejä kuin aiemminkin, eikä Kekkosen esittämillä puolustuspuheilla ollut merkitystä. Hrushtshev varoitti Kekkosta ryhtymästä Tannerin tai Leskisen takuumieheksi. Hrushtshev varoitti muodostamasta enää toistamiseen hallitusta, joka johti Yöpakkaskriisiin. Hrushtshev sanoi presidentti Kekkosen nauttivan Neuvostoliiton luottamusta idänsuhteiden takuumiehenä. Kuukausi Leningradin matkan jälkeen Suomeen nimitettiin uusi suurlähettiläs A. V. Zaharov. Maaliskuussa allekirjoitettiin vuotta 1959 koskeva kauppasopimus. Kaupan runkosopimus viideksi vuodeksi kirjoitettiin lokakuussa 1959.
- EEC-sopimus aiheutti laajan keskustelun Suomessa, ja sitä vastaan esitettiin vetoomuksia, mm. EEC-vetoomus, jonka allekirjoitti usea tunnettu Suomen kansalainen. Vetoomus julkaistiin Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 maksettuna kokosivun ilmoituksena otsikolla ”EEC-vapaakauppasopimus torjuttava”. Asiaan osallistui vastustavana tahona myös Neuvostoliiton Helsingin suurlähettiläs Viktor Fjodorovitš Maltsev.
Jakautuneen vasemmiston vastalause
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että Neuvostoliiton ja SEV-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus - Palaan myöhemmin EEC kiemuroihin. Ja kysynkin kuka tietää tästä ! mm Tarja Halonen sitä vastusti 70 luvulla, yhdessä toveriensa kanssa, tiedättekö miksi ?
Kekkonen ei itseasiassa pelännyt Honkaliiton voimaa, vaan siinä oli toiset syyt.
Ja hyvin voidaan näin jäkiviisaina todeta lyhyesti näin: Kekkonen = samaa kuin hyvinvoiva Suomi, maailman keulavaltioita siinä, itsenäisyys säilyi ja lujittui aikanaan. Se oli hyvä pohja kun tuli arka Koivisto, niin oli pöytä valmiiksi katettu, vaikkei Neuvoliittokaan enää ollut entisensä.
>>Presidentin toinen Neuvostoliiton suhteita koskeva tapaaminen oli syyskuulta 1961. Silloin Valtasaari oli kertonut tavanneensa lähetystöneuvos Zhenihovin kadulla ja Zhenihov oli sanonut, että jos Olavi Honka valitaan presidentiksi, Neuvostoliitto ei suostu keskustelemaan hänen kanssaan, vaan välit menevät poikki Suomen ja Neuvostoliiton väliltä. Valtasaari oli puolustellut Honkaa ja Zhenihov vastasi: ”kun on niin tyhmä mies, että suostuu Tannerin presidenttiehdokkaaksi, ei voi olla kuin tyhmä. Ei saa viisumia Neuvostoliittoon, jos pyytää.”224 Vuoden 1962 presidentinvaaleja ja Kekkosen syrjäyttämiseksi kaavailtu Honka-liitto oli Neuvostoliitolle punainen vaate, koska Honka-liiton pääarkkitehdit olivat kiivaita Kekkosen, tämän ulkopolitiikan ja Neuvostoliiton vastustajia
Kekkosen persoonaan liittyvät ominaisuudet korostuivat juuri hänen ja Hrushtshevin käymissä neuvotteluissa. Kaksikon neuvoteltua keskenään saatiin ratkaistua Yöpakkas- ja Noottikriisi. Myös EFTA -kysymys, joka pitkään oli polkenut paikallaan Neuvostoliiton vastustuksen vuoksi, saatiin molempien osapuolien kannalta hyvään lopputulokseen Kekkosen ja Hrushtshevin neuvoteltua Tamminiemessä syyskuussa 1960. Hrushtshev saapui tuolloin Kekkosen 60-vuotis syntymäpäiville ja toi tavallaan syntymäpäivälahjana lupauksen Suomelle tehdä EFTA -asiassa niin kuin parhaaksi näki. Neuvostoliitto ei Suomen tekemiä päätöksiä tulisi vastustamaan. Saimaan kanavahanke, jonka päässä Kekkosen laskelmien mukaan odotti mahdollisuus neuvotella rajantarkistuksista ja Karjalan palauttamisesta takaisin Suomelle saatiin Saimaan kanavan vuokraamisen osalta kuntoon, mutta Karjalan asian ratkaisu lykkääntyi vielä tulevaisuuteen. Yhtä kaikki voidaan kuitenkin todeta, että Neuvostoliitto luotti Urho Kekkoseen ja uskoi hänen olevan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden takuumies.
Tammikuun alussa 1961 Kekkonen selitti suurlähettiläs Zaharoville, että hänen uuden vuoden puheensa tarkoituksena on saattaa Suomi sillanrakentajan rooliin idän ja lännen välisissä konflikteissa sekä yrittää saada mahdollisimman moni Suomen uuden ulkopolitiikan linjalle. Maaliskuussa 1961 suurlähettiläs Zaharov kävi esittämässä presidentti Kekkoselle Moskovan kiitokset presidentti Kekkosen erinomaisen uuden vuoden puheen johdosta, joka käsitteli Suomen roolia idän ja lännen välissä sillanrakentajana sekä Pohjoismaiden puolueettomuusideaa. Molemmat asiat pantiin Moskovassa merkille suurella mielihyvällä.
Ahti Karjalainen oli Urho Kekkosen luotettu ystävä ja työtoveri, mutta Maalaisliiton johtoon Kekkonen ei Karjalaista kaavaillut. V. J. Sukselaisen ja presidentin välit olivat huonot, koska Sukselainen oli epäluotettava, luonteeltaan ailahtelevainen ja päättämätön. Max Jakobsonia Urho Kekkonen piti epäluotettavana ja sopimattomana hoitamaan virkaansa ulkoministeriössä. Suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson kertoo 30.6.1960 päivätyssä raportissaan Oslosta seuraavaa: ”Eräs täkäläinen suurkapitalisti sanoi minulle eräillä illallisilla, että hän ihailee Suomen kansaa sen vuoksi, että se on ainoa kansa, joka on oikealla tavalla osannut kohdella venäläisiä. Suomalaiset ovat viisaita, eivätkä ’sådana fullständiga ärkeidioter, som de våra’. Hänen mielestään norjalaiset vihaavat ja pelkäävät, kummankaan tunteen varaan ei voi rakentaa mitään. Asianomainen oli ollut Venäjällä teollisuusmiehenä ja joutunut vallankumouksen aikana menettämään omaisuutensa ja jättämään maan.” - Olen aloituksen takana, kyllä maata pitää alkaa parantamaan, ei yksin rahahanoja aukaisten -velalla. Alkaa uusi vaihe jossa oikeasti sairaat työttömät sairaseläkkeelle ja kykeneville tiukka aikataulu miten työssä ollaan. Lekottelu ajat saisi olla ohi pääosin.
Näin seollut monilla ennekin, kun sosiaalituet oli pääosin sairailla ja vanhuksilla. Se levinnyty liian hyvinä etuina salkeisiin työkykyisiinkin. - Kunhan kiertelemme ja kaartelemme, tulemme tulokseen jonka Sipilän hallitus aloitti.
Jo väläytelty aktiivimallia miten se tulee uudelleen. Meidän on saatava työntekijöitä ilman toisinlaisin ehdoin, ei voi sohvalla oleilu jatkua, kun tullut uusi aika jossa nyt tarvitaan kaikkien kynnelle kykenevien panostuksia. Sairaat ja työhön kykenemättömät on erikseen, heitä turha venyttää työttömuus tilastoissa, kun todetaan että he työhön kykenemättömiä. Toimeentulon leikkauskia tulee sitä ei voi estää. mm 1 miljardin euron vuodessa oleva kehitystuki on pienennettävä, samoin verotta elävien aika saisi vihdoin päättyä. Hallitus odottaa työllisyysastetta nostavia keinoja myös työmarkkinajärjestöiltä, jotka vaikuttavat varsin innottomilta. Uskotteko, että työmarkkinajohtajilta tulee ideoita jo budjettiriiheen?
Hallitus oli punainen tai sininen, vihreä..tulee huolehtia kansalaisista, ei järjestöt etunenässä saada hyvinvointia.
Marinin hallitus on Suomen tasavallan 76. valtioneuvosto, joka aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2019. Se on hallituspohjaltaan kansanrintamahallitus, jossa ovat mukana sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue.
Se on noin tuore, ollut 5 kuukautta virassaan, ja nyt on totiset paikat. EIKÄ MEILLÄ YKSIN, SAMA KOSKEE laajasti impeuriumia. Hallitus valmisteli jo enne koronaa niin sanottua ”aktiivimalli kakkosta”, jonka tietojen mukaan mallia kutsutaan myös yksilöllisen työnhaun malliksi.
Muistuttaa Sipilän hallituksen mallia;
Työttömän on jo nykyisin raportoitava työnhaustaan verkossa karenssin uhalla, mutta tarkkaa määritelmää siitä, kuinka montaa työpaikkaa on haettava, ei ole. Tässä mielessä valmisteilla oleva malli muistuttaa viime kauden ”omatoimisen työnhaun mallia”, jota niin ikään kutsuttiin aktiivimalli kakkoseksi.
Oleskelu yhteiskunnan rahoittamana vaikeutuu. Se nyt tosiasioita joita ei voi kiistää. - Minä en ole puskassa, Yliväpeli Orhonen on kunnian miehiä.
Sanoisin itsestäni kuin Adolf Ehrnrooth – "minua ei ole koskaan rangaistu, ainoastaan palkittu vain " kun ajeli vähän ylinopeutta, ja poliisi sakkoa kirjoittaessaan..
Kenraali Adolf Ehrnrooth evästi poikaansa kun tämä muutti Lappiin: "Jos siellä pärjäät, tulet pärjäämään muuallakin"
Lapin ihmiseen luotetaan, kun osaamista tallella, ja kovat ilmasto olosuhteet, jotka nyt kylläkin otetaan vastaan paremmin kuin entis` aikaan. Yliväpeli Orhonen myös ollut lapissa, senverran että tietää talon tavat, ja tietää sen sanonnan " lumi ei ole mikään este vaan vuodenaikainen ilmiö " - Älä lue, helppoa kuin heinän teko. Kun aina valitat, vieöä valittamasta päästyäkin.
Sellaiseksi sitä tulee sossu tuilla. - Kansa ? sulla se suppea, kun melkein yksin kansaasi edustat.
Siinä "nikksisi" -kuten Kapi sanoi. - OikeistoSosDem
Tänään 12:05
Lisätään tuohon vielä. Kopioi toisten tekstejä lähdettä mainitsematta.
Käytä myös hirvittävää suomen kieltä.
kapi_
Tänään 12:45
Hyvä huomautus tuossakin tuo ensimmäinen. Tai oikeammin hyvä huomio, sillä noinhan jo nyt tekevät eräät, joilla ei ole kykyä omaan esitykseensä, edes sillä hirvittävällä suomen kielellä.
Punikkejahan me kuitenkin kumpikin olemme. Sinä nikksisi perusteella ja minä siksi, että äskettäin - siis v. 1972 kuntavaaleissa - olin ehdokkaana SDP:n listoilla.. - Herra Majuri ? kts nimimerkki !
Mistä tiedät ettei Räikkönen ole edustamansa firman hallituksessa joka toisena sai tukea ?
Kyllä hän hallituksessa on. - Joko Martti pääsi astumahan ?
- Sanos muuta..hehe..hehe.
Poliisiakin jo perääni aikoivat laittaa. Tosiasia kuitenkin vapaassa maassa, kun ei olla sodan jälkeisessä ajassa jossa kommunistit oli vallassa, mutta nämä näkyy olevan heidän varjojaan.
TommiTurmiolasta heidät nimesikin.
Heille pitää esittää tämänpäivän hittikappale jota Rinnekkin levylautasellaan tänään soitti ennen puhettaan.
https://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE