ajatuksetovatilmaisia

Vapaa kuvaus

Aloituksia

375

Kommenttia

1317

  1. Menin aasialaiseen raflaan, jossa pari parikymppistä likkaa arvostelivat minua siitä, että otin pöydälle jätetyn 154n. Piilossa oli 184, joka oli oikea. Hän sanoi, että voisin kysyä. Vastasin, että tuo vitonen on liian lähellä kasia kirjoitettuna ja että siitä voi olettaa väärin. Hän nyrpisti nokkaavansa toiselle. Mitäs jätti tiskille, jos haluaa kuskin kysyvän onko oikea numero. Olisi pitänyt sanoa meidätkin on opetettu lukemaan. Kaveri sanoi nopeasti it's okay. thank you. buy. Lähdin menee tilauksen kanssa. Saan varmaan potkut.
  2. Siispä teeskentelin alamaista ja vastasin "ei auta. Anteeksi herra". Seisoin kuitenkin selkä suorana ja vihjasin, etten ole hänen työntekijänsä
  3. Ravintolatyöntekijä tylytti minua, kun sanoin kolmannen kerran kaksi numeroa kovaa ja selvästi. Hän sanoi keittiön ja asiakkaiden kuullen kovaa "tää on jo kolmas kerta, kun sanot sen. Ei se auta yhtään, et sä sä sanot sen vielä".

    Ekalla ja tokalla kerralla sain vastauksen "sori niissä menee vielä vähän". Niiden välillä oli 8 minuuttia. En vihjannut olevani vihainen tai hoputtavani. Puhuin kuitenkin päälle numerot, kun hänen kaverinsa yritti kysyä minulta "onko sinulla nämä...". He toimivat epäpätevästi ja silloin minä vain nyökkäilen. Väistän sitä auktoriteettia sanomalla ne nyt sotilaallisen selvästi.

    Olisi pitänyt vastata "mistä me tiedämme, että ravintolan väki kuulee numerot eikä kysy uudelleen ja uudelleen", mutta olisin saanut potkut.

    Mies siis tylytti minua auktoriteettinsa perustamiseksi, kun olin puhunut päälle ja sehän sopii kokki-kuljettaja -arvojärjestykseen
  4. Menin raflaan hakemaan toisen kerran samaa tilausta. Sanoin kovaa ja selkeästi 19. Edellisellä kerralla mies luetteli koko neljän numeron sarjan suomeksi ja sitten sanoi, ettei ymmärrä minua. Toistelin 19 pari kertaa. Hän laittoi kuitin naamalleni ja sanoi 19? pyytäen minua nyökkäämään.

    Odotteli sitä ja nainen soitti yhtiölle. Minulle hän selitteli tarkkaan, että syytä tuplatilauksen selvitellään yhtiöllä.

    Vastasin auktoriteettia väistäen, että "minä olen vain kuski". Samoin väistän sitä sanomalla sotilaallisesti vain yhtiön ja numeron tai näytän suurennetun numeron. Nyt minut on alistettu puhumaan, jolloin olen enemmän altis kaikille auktoriteettieleille.

    Tilaus tehtiin valmiiksi, ja menin valmiiksi miehen naaman eteen tiskille. Hän laittoi pussin pöydälle. Hänelle on tärkeää, että me kuskit emme vie väärää tilausta, joten odotin sitä, että hän antaa pussin minulle. Sitten hän sanoi syyttävään sävyyn pompaten takaisin pussin luo, hei! Tein virheen, kun en ottanut pussia ilman lupaa. Pussissa ei myöskään lukenut numeroa. Otin pussin, jolloin mies teki tupla-alistuseleen.

    Hän sanoi 19?

    Käännyin ja sanoin kovaa ja selkeästi yhtiön nimen ja 19.

    Auktoriteettia ärsyttää auktoriteetin väistöeleeni eikä niin, että hän halusi varmistaa minun ottavan oikean tilauksen. Numeron sanominen oli TEKOSYY, joka näennäisesti on perusteltu, mutta sen toiminto ja hänen auktoriteettinsa.
  5. Jätin soittopyynnön toimihenkilöiden verohallinnon palvelunumeroon ja saadessani takaisin soittopyynnön aloitin puheeni rennosti "joo, mä on maksanu ton" ja sitten keskeytin lauseen ja sanoin "otaksä mun henkkarin"?

    Tyttö sanoi, no niin, ja MITÄ asia koskee.

    Kerroin, että en ensin löytänyt maksulinkkiä alville, mutta se olikin maksa oma-aloitteisia veroja alla.

    Tyttö kysyi "onko sinulla... siis jotain sellaista, että haluat neuvontaa sen maksamiseen?

    Vastasin, että no kun jätin soittopyynnön ennen kuin löysin maksulinkin.

    Tyttö sanoi "eikö sinulla siis olekaan mitään asiaa tänne"?

    Vastasin tylysti, että mitä jos minä sanon niin, että olen jo löytänyt maksulinkin, niin mitä sinä luulet!?

    Tyttö vastasi, "niin?"

    Vastasin niin ja paiskasin luurin korvaan.

    Hän yritti opettaa minua asioimaan ja puhumaan muodollisesti niin kuin auktoriteetti sen sijaan, että hän seuraisi juttua ja olisi esimerkiksi iloinen siitä, että asiakkaan asia on ratkennut.
  6. Kannoin lämpölaukkua rivitalon parkkipaikalla. Yhdestä talosta tullut isoperseinen nelikymppinen naisautokraatti puhutteli minua.

    ei meille oo tilattu ruokaa.

    Minun olisi pitänyt ohittaa hänet ja saada hänet kiroamaan minua selkäni takana. Olisin kävellyt hänen kotioveaan kohti ja oppinut ymmärtämään rivitalon asemakaava.

    Tein virheen siinä, että aloin neuvottelemaan sivullisen ohikulkijan kanssa ja samalla tunnustin alemman roolin.

    Pysähdyin ja kysyin D?

    Ne on tuossa alhaalla.

    Kävelin sinne ja kysyin kävellessäni onko tuolla vain F (näin sen lampusta).

    Ei vastausta tai "mhmh".
  7. Sitten käveli ravintolaan ostamaan lämmitettyjä hornetteja. Eiku Prismaan.

    Miehen kasvoilta näkyi alussa kuinka hän oli hetken hiljaa, siristi silmiään ja päätti miten minua kohtaan tulee käyttää auktoriteettia asiakastoiveen vastaanottamisen sijaan. Tärkeää suomalaisen tyrannin kohtaamisessa on se, ettei tee mitään väärää, jonka hån voi kääntää narratiiviksi palvelua vastaan "hän käyttäytyi epäasiallisesti". Korotin vähän ääntäni loppua kohden, joka altistaa hänen taktiselle narratiiville minua vastaan. Toisaalta voitin hänet seisoessani paikallani pojan juoksutuksen sijaan, tietäessäni lämmitetyn kanan sijainnin kalaksi luulemisen sijaan ja saadessani hänet sanomaan typerästi "ne on ravintolaa varten". Mikä ääliö
  8. Pyysin K Supermarketista pikkusiipiä.

    Mitä pikkusiipiä?

    Kanaa.

    Voitko kuvailla vähän?

    Pieniä. Hän käveli näyttämään jääkaappituotteita ja seisoin paikallani. Sanoin Hornetteja

    . Täällä on hornetteja.


    Sanoin lämmitettyjä ja osoitin tiskille.

    Hän sanoi, siinä on kala.

    Osoitin oikeaan suuntaan ja siirsin kättäni hieman kanaan päin. Tuolla on kana.

    Hän sanoi niin on.

    Jatkoin selittämistä, että jotkut kaupat olettavat, että ihmiset haluavat syödä perinteisesti isoja kanansiipiä. Minä sanon teille, että hankkikaa niitä pieniä, niin minä syön niitä.

    Mies sanoi, että ne ovat ravintolaa varten.

    Nauroin miehelle ja sanoin, eli supermarketistä ei saa ostaa pikkusiipiä.

    Hän sanoi ei niin.

    Kävelin pois
  9. Eli mikä tahansa älytön tekosyy on totuus, kun työntekijä sanoo sen oman auktoriteettinsa kohottamiseksi. Niin lastensuojelun sosiaalityöntekijätkin tekevät!
  10. Nyt kun sanon 87 kovaa ja selvästi, pari ravintolaa on jo alkanut nipottamaan niistä alkunumeroista: 8587? 2387? Näytä numero. Niillä ei ole mitää merkitystä tilauksen tunnistuksen kannalta, mutta he tekevät sen auktoriteettinsa pönkittämiseksi. Kun tulin tänne pikkukaupungista, sanoin vain yhden numeron 7. Siitä tuli paljon ongelmia ravintolan työntekijöiden kanssa. Silti puolet ravintoloista laittavat tilauksen pöydälle ilman typerää valeauktoriteettia. Nyt kolmas ravintola meni sekaisin, että 8587 oli kaksi tilausta eikä sitä, että sanoin koko numeron
  11. Menin ravintolaan, jossa myyjä puhui englantia. sanoin suomeksi numeron kovaa ja selvästi. Hän luki sen pussista englanniksi. Toistin suomeksi. hän pyysi minua englanniksi lukemaan pussin ja nyökytti päätään, yes? Otin pussin ja laitoin sen laukkuun. Katsoin häntä silmiin samalla kun toisin suomeksi numeron. Hän halusi opettaa minua tuntematonta kuskia tarkastamaan numerot eikä uskonut sitä, kun sanoin sen. hän oletettavasti osaa ainakin numerot suomeksi. olisi helpompaa, jos hän vain laittaisi sen pöydälle, eikä yrittää kulttuurinvälistä koulutusta.
  12. Lastensuojelun tulee perustua lapsen vointiin eikä arvioon vanhemmuudesta.
  13. Menin ravintolaan ja sanoin kovaa ja selkeästi suomalaiselle tytölle 83. Hän sanoi poispäin kääntyen yhdentekevästi ei oo valmiiiis.

    Tulin myöhemmin ja hän osoitti hyllylle, joo, se on valmis. menin ottamaan sitä ja hän sanoi, vai onko. Mikä numero sul on?

    Toistin kovaa ja selvästi 83.

    Hän oli vihainen, koska en näyttänyt numeroa. Toisaalta hän halusi minun sanovan numeron siten, että katson silmiin ja hän nyökkää ja minä nyökkään niin kuin rituaali. 83, joo? 83. Se ei todista, että minun numeroni todella on se ja vain näyttämällä sen todistaa. Nyt taas sanon siksi, että minulle suututtiin siitä, että en puhu.
  14. Menin hampurilaisravintolaan. Odotin rauhassa sopivaa hetkeä, kun tyttö oli lähekkä ja sanoin kovaa ja selkeästi kasikolme. hän sanoi joo tää on tulossa. istuin pöytään ja nostin jalat penkille (ei kengät). Hän herätti huomioni huutamalla foodora! Katsoin häntä. Tää on valmis! Tilaus ei ollut vielä tiskillä. Hän pyöritteli silmiään, kun jäin istumaan. Nyökyttelin päätäni ja nousin vasta kun hän nosti me sinne pyöritellen lisää. Hänestä minun pitää totella kutsua. Minusta en halua seistä siellä kun se ei ole tiskillä. pakkasin sen ja Sanoin kiitos. Hän vastasi itseriittoisella sävyllä kiitos
  15. Hän ymmärsi numerot jo silloin suomeksi, kun vastasi eivät valmiit. Hänestä suomi on vähän vaikeaa eikä hänen täydy yrittää alemman kuljettajan takia. minun pitää siis puhua vain englantia ravintoloissa
  16. hän kiitti minua siitä, että luovutin ylpeyteni ja annoin hänen olla auktoriteettini ja ohjailla tapaani noutaa tilaukset häneltä
  17. sitten sanoin ne englanniksi. hymyilin ylikohteliaasti kun otin 23 ja 23 hänen kädestään.. Hän sanoi thank you. Tämän takia näytin välillä vain numerot suurennettuna, koska minun ei täydy nöyristellä asiakaspalvelijaa
  18. Sanoin ravintolassa suomeksi kaksytkolme ja kakskytbeljä. mamu sanoi vihaisesti päätä heilutellen ja silmiä siristellen englanniksi what? Hän sanoi ettei ole vielä valmis englanniksi. Hän oli vihainen, että kuljettajana en tehnyt niin kuin hän odottaa. Sitten hän antoi valmiit ja kysyi uudelleen what number? 23? toistin suomeksi kaksi kertaa kovaa ja selvästi. Hän sanoi sorry you have to speak english i dont understand. sanoi, ei koska tämä on suomi. sitten sanoi ne englanniksi. Tämän takia näytin vain numerot suurennettuna, koska minun ei täydy nöyristellä asiakaspalvelijaa
  19. Ravintola "Do you know how to speak?"

    Minä "I don't have to, here's the number"

    Hankkija: If the feedbacks will continue, we are unfortunately forced to re-evaluate our partnership with you.
  20. Menin hampurilaisravintolaan, näytin numeroa ja odotin tiskin edessä. Myyjä kysyi kaukaa mikä numero. Näytin numeroa ja hän haki sen. Painoin reittiä näkyviin puhelimesta ja myyjä laittoi paketit tiskille. Hän yritti herättää huomioni katsomalla minua suoraan. Katsoin puhelintani ja jatkoin painelia. Hän sanoi numeron ääneen ja tässä nämä ovat. Tein virheen, etten huomioinut käskevää upseeria ravintolan tiskillä ja hän närkästyi. En katsonut häntä ja aloin liikkumaan. Hän katseli sitä ja odotti katsekontaktia. Normaali ihminen laittaa ne pöydälle ja antaa kuljettajan lukea itse onko tilaus oikea. Niin puolessa ravintoloissa tehdään. Toisessa puoliskossa tehdään sosiaalinen arvojärjestys ja opetetaan kuljettajaa tarkastamaan tilaus ja vastaamaan kun puhutellaan.
    21. 23 / 66
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt