liekko

Vapaa kuvaus

Tämän kesän kukkasia.

Aloituksia

48

Kommenttia

3132

  1. Ukkonen tuli melkein päälle. Mökillä vähän pelottaa, nyt meni ohi mutta mustia pilviä näkyy joka puolella.
    Sadetta ollan kaivattu, täällä ei ole satanut yhtään pitkään aikaan, en edes muista milloin viimeksi, nyt tuli jonkin verran vettä.
    Huomenna olisisi syntymäpäivä, mitäpä noista välivuosista, vasta 81-vuotta tulee mittariin.
    Mietin olenko vanhus, ainakin ikäni puolesta olen, ei se minua haittaa jos kutsutaan vanhukseksi.
    Vitsailtiin kaverin kanssa, hän sanoi että en ole hänen mielestään vanhus, kysyin koska sitten olen. Hän sanoi että sitten kun rupeat vanhukseksi.
    Kunpa asiat menisikin noin, kunto ja terveys eivät ole omissa käsissä määrättävissä.
    Ei ole pitkä aika kun tarvitsin pyörätuolia akillesjänteen katkeamisen takia.
    Antoi vähän esimakua siitä että terveys ei ole itsestään selvyys.
    Käytiin asuntoautolla Etelä-Pohjanmaalla, kissa ei tykännyt autokyydistä vaikka luulin sen sopeutuvan paremmin asuntoautoon, oli pakko panna koppaansa kun hyppi kuskin päälle.
    Ei siellä ole enää oman sukupolveni väkeä elossa tai ovat muuttaneet pois.
    Synnyinkotia kävin katsomassa ja haudoilla. Kuuma oli sielläkin.
    Kaalista oli jossain puhetta, tykkään kovasti kaalikääryleistä mutta ovat isotöisiä. Kaalilaatikkoa teen aika usein, on hyvää puolukkahillon kanssa.
    Ennen tykkäsin kaalikeitostakin mutta jostain syystä ei nykyisin maistu samalta kuin ennen.
    Sanoin että en ole tavattavissa syntymäpäivänäni, jotenkin olen tullut laiskaksi ja vieläkin erakommaksi.
  2. Hilla, nämä helteet on vaikuttaneet ainakin minuun niin että en jaksa juuri mitään.
    Olen pahoillani kun hyvät aloituksesi pilataan riitelyllä.
    Täällä puhuttiin leskeydestä ja naimisiin menosta ja omaishoitajuudesta.
    Nämä kaikki on tullut koettua.
    Sanoivat ennen että kaikkea muuta ihminen katuu mutta ei nuorena naimista. En kadu siksi että sain kaksi ihanaa lasta.
    Menin naimisiin vuonna 1961 11-vuotta vanhemman miehen kanssa.
    Olin 12-vuotta omaishoitaja hänelle, leski olen ollut kohta vuosikymmenen.
    Ei tässä ole mitään häpeämistä.
    Elämä on kulunut, joskus ollut hyvinkin kivikkoista, nyt elän elämäni parasta aikaa. Hyvä että loppupäästä on helpottanut
  3. Lapset ovat olleet tervetulleita nuoruudestani huolimatta.
    Minun elämäni meni näin, sinun vähän eri tavalla, tärkeintä että hoidimme lapsemme ja asiamme hyvin.
    Kieltämättä olisin tehnyt monta asiaa eri tavalla jos olisin ollut vanhempi joutuessani ottamaan vastuun lapsesta ja kodista.
    Mies oli siihen aikaan kilpurheilija joten häntä näkyi harvoin kotona.
  4. Ei suru lopu.
    Taustalla jäytää koko ajan. Määrätyt asiat jotka tuovat mieleen pois nukkuneen voimistavat surua, silloin on vain surtava ja itkettävä.
    Lapsen kuolemasta ei pääse yli, pitkään sairastanut mieheni kuolema oli hänelle itselleenkin armahdus.
  5. Ketjussa oli puhetta sukupolvien ketjusta.
    Meillä oli harvinaiset viisi sukupolvea elossa siihen asti kun äitii kuoli.
    Nyt olen iso-mummo ja tyttären pojan poikakin on jo avoliitossa, joten hyvällä onnella tulee taas viisi sukupolvea.
    Nuorena naimisesta oli puhetta, silloin kun menin Urkin luvalla naimisiin en juuri miettinyt tulevia.
    Tyttö syntyi kolmen kuukauden kuluttua vihkimisestä. Olin joutunut hoitamaan nuorimman veljeni niin pärjäsin vauvan kanssa. Tytär oli minulle kaikki kaikessa. Kolmen vuoden kuluttua syntyi poika, hänet menetin liian varhain, paljon hän sai aikaan 45-vuotisen elämänsä aikana. Valitettavasti hänelle ei jäänyt lapsia.
    En ole katunut, minulla on ollut hyvää elämää alku ja loppupäästä elämääni.
    Paljon on ollut surua, huolta ja vaikeuksia, mutta niistä on sevitty.
    Hommasin ammatin itselleni kun sain lapset isommiksi.
    Oltiin kaverin kanssa asuntovaunumatkalla Etelä-Pohjanmaalle, kuuma oli, sukuaisetkin on vähentyneet luonnollisen poistuman kautta.
  6. Tähän ei ole laitettu lauluja, mutta laitan yhden Karjalan kielellä Katjusa. En saanut selvää kuin hyvin harvoista sanoista. Kuinka muut, jos kuuntelette.
    https://www.youtube.com/watch?v=m5irpSeUiDg&list=RDm5irpSeUiDg&start_radio=1
  7. Kiitos DW rehellistä kommentistasi. Minuakin helpotti. Ei uudemn sähköhellan osto niin iso asia ole :)
  8. Tärkeintä että toimivat :)
  9. Nyt olen turvallisesti mökilläni kissoineni.
    Raskas Etelä-Pohjanmaan reissu tuli tehtyä, kissalle taisi olla kaikkein raskain.
    Oli mukava nähdä sukuaisia, toivon että ei ollut viimeinen kerta käydä siellä.
    Asuntoautoilu vaikuttaa mukavalta tavalta matkustaa, kaverilla on, mutta itse tykkäisin ajaa omalla autolla ja olla vuokramökissä perillä.
    Helle vaikutti paljon viihtymiseen.
    Tämä päivä on ollut tosi painostava, nyt illalla on sentään raikkaampaa hengittää.
  10. Ei minulla ole hyviä ohjeita.
    Mikro minulla on puhdas, mutta sähköuunissa on toivomisen varaa, mökillä ja kylillä.
    Ajattelin että ostan uuden sähköhellan tulevaisuudessa jos en viitsi olla perusteellinen uuninpuhdistuksessa.
    Onko muilla 80+ ihmisillä tullut vastaan sellainen tilanne että ei vain jaksa, jos jaksaisikin niin ei viitsi.
  11. En nyt tarkoittanut palstalla kävijöitä. Vaan elävässä elämässä kohtaamiani, jopa sukualaisissani on näitä kaikkitietäviä, toivon että en itsekin kuulu heihin huomaamattani.
  12. Tunneälytestistä saamasi kokonaispistemäärä on 82/125
    Olin todella kriittinen itseäni kohtaan.
  13. Minua ärsyttää kaikkitietävät ylimieliset ihmiset.
    Mutta olen oppinut sivuuttamaan heidät kuin huomaamattani.
    Jos jotain pitää vielä miettiä mikä ärsyttää niin täyteen pumpatut ankanhuulet ja naama taäynnä lävistyksiä olevat.
    Olenko jäänyt jälkeen jostain???
  14. Tyttäreni on samaa mieltä aloittajan kanssa.
    Olen tottunut elämään täällä luonnon helmassa hyttysten syötävänä. Niitä riittää, eivät pelkää edes karkotteita.
  15. Hilla kirjoitti että jokainen viesti lämmittää.
    Ei millään pahalla, mutta anonyymia on vaikea puhutella nimimerkillä.
    Joensuussa on ollut ukkosta, veli soitti kun asuu siellä, meidän kylän ohitti, ihan hyvä, mökillä pelottaa ukkonen, kerran tuli pistorasiasta sisään ja kerran särki telkkarin.
    Kävin kylilläkin, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vähän imuroin siellä vaikka en ole ollut yhtään yötä siellä Toukokuun jälkeen. Kyllä pölyä kertyy vaikka ei asuisikaan.
    Tullessa kävin haudoilla kastelemassa.
    Huomenna mennäänkin reissuun, asuntoautossa kissakin saattaa paremmin viihtyä.
    Alkaakohan vanhuus painaa, väsyn helpommin ja jalat kipeytyy jos vähänkään enemmän liikkuu.
    Pitää vain yrittää pärjätä näillä voimilla mitä on jäljellä. Olen ollut kohtalaisen hyväkuntoinen aika iäkkääksi joten vähän vaatii sopeutumista. Kuuluukohan vanhuuteen automaattisesti kivut? Minulla niitä riittää, on kyllä ollut jo kauan, niihinkin tottuu.
    Jo lapsena jalkojana särki, sanoivat kasvukivuiksi, jalat on aina olleet heikoin kohtani. Olen tympääntynyt niihin välillä, tuuminut että eihän niiden tarvitse kestää kuin minun elinaiakani, onko tuo paljon vaadittu.
  16. Eilen kissa yllätti. Menin katsomaan kun mökin kettiöstä kuului naukumista.
    Kissa ilmoittaa aina saaliistaan kovalla äänellä, nyt on perheellekin syömistä.
    Jopa olikin yllätys, iso rotta, ainakin yli puoli kg painava. Sitä esitteli ylpeänä.
    Minä tietysti kehuin kovasti. Nostin muovipussin avulla ulos. Katsoin vähän ajan päästä pensasaidan vierelle, rotan kimpussa oli ainakin kymmenen varista, mistähän puskaradiosta on tieto kulkenut.
    Katsoin rottaa tarkemmin, näytti olevan poikasia maha täynnä, kissa teki palveluksen tuholaistorjujana.
  17. Yksinäisyys on kamalaa jos se ei ole vapaaehtoista.
    Olen huono puhumaan asiasta vaikka tykkäänkin olla yksin.
    Vietän viikot kahden kissani kanssa, en kaipaa seuraa.
    Mutta juuri tämä tekee yksinäisyyteni erilaiseksi, tiedän että kaveri tulee käymään.
    Tämä aloitus sai miettimään, entä jos kukaan ei kävisi, olisin totaalisen yksin.
    Joskus jopa kaverin kanssa olo rasittaa vaikka hän ei ole kun pari päivää viikonloppuisin, ja lomillaan.
    Olen ruuhkavuosien aikaan haaveillut ajasta että saan olla yksin.
    Nyt on luoja suonut minulle yksinäisyyttä ja yhdessä oloa melkein sopivasti.
    Uskoisin että hakisin jotain vaikkapa seurakunnan tapahtumia missä kävisin jos jäisin ihan yksin.
    Olen yrittänyt käydä kerhoissa ym..., kyllästyn alkuunsa, pari käyntiä riittää.
    Niissä on joku yksi tai kaksi puheliasta, jotka ottavat homman haltuunsa, muut sitten kuuntelevat.
  18. En yleensä ole äkäinen. Mutta ymmärrän täysin jos välillä ottaa päähän.
    Olisi aihetta olla pahalla tuulella, jalka pahus ei tahdo parantua. Tänään en pystynyt kävelemään kun juuri ja juuri haudoilla ja pienen matkan autosta pois sinne missä käytiin.
    Olen menettänyt uskoni lääkäreihin, ainakaa minua eivät ota vakavasti, enkö osaa valittaa uskottavasti vai missä lienee vika.
    Luulisi että yhteiskunnallekin tulisi halvemmaksi kävelevä mummo kuin autettava pyörätuolipotilas.
  19. Ajeltiin haudoilla kastelemassa kukat, sitten kesäterassilla katsomassa näkyykö tuttuja.
    Mistähän johtuu? Hautausmaalla oli tuttuja nimiä paljon, mutta terassilla ei ainuttakaan. 80+ ikäisiä ei juuri terasseilla näy.
  20. Minulla on kerrostalokolmio ja vaatimaton mummonmökki.
    Kummallakaan ei ole juuri rahallista arvoa kun asuntojen hinnat on paikkakunnalla ihan alakantissa.
    Mummonmökki on rakas paikka, olen ollut täällä yhtä mittaa Toukokuusta lähtien.
    Käyn keskustassa pesemässä pyykit ja suihkussa kun ei mökillä ole suihkua, lämmitän saunassa vettä ja peseydyn siellä.
    Minulle riittää nämä mukavuudet, kylmä vesi sentään tulee omasta kaivosta.
    On tässä järvi lähellä mutta vanhemmiten ei uiminen enää kiinnosta kuten nuorempana.
    Tänään on vähän viileämpää, just sopiva olla ulkona.
    21. 3 / 157
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt