Vapaa kuvaus

Konnichiwa 🙏

Aloituksia

13

Kommenttia

289

  1. Mä olin viime vuosikymmenen puolivälin paikkeilla aika laajoissa psykologin testeissä, kun silloin oli as-diagnoosi tullut ilmi, ja jo silloin kartoitettiin työkykyä yms.

    Ne oli jänniä käyntejä, ja tykkäsin itse siitä että ne saattoi ja kuuluikin venähtää kolmeen tuntiinkin normaalien lääkärien tai hoitsujen 30/45min ajan sijasta. Oma kykyprofiilini oli jotenkin epätasainen, enkä ihan kaikkia yksityiskohtia enää muista enkä jaksa kaivella, mutta numeromuistia, älykkyyttä ja logiikkaa yms. kartoittavissa testeissä suoriuduin reilusti keskiarvoa paremmin. Esim. jotain kuva/palikkatestejä, saneltujen numerosarjojen luettelemista progressiivisesti alkaen 2 ja päättyen 10 numeroiseen sarjaan, toisella kerralla vieläpä väärinpäin, ja kolmannella kerralla suuruusjärjestykseen laitettuna. Noi meni kaikki kymppiin asti, mutta oliko niin että jossain jäin kuitenkin periaatteessa "vain kasiin" mutta hän ei sitä silloin maininnut ja 9- ja 10-numeroiset sarja meni oikein.

    Yleistietoa kartoittavasta "tietovisasta" tuli lähestulkoon aplodit, mutta pahin kompastukseni oli joku toiminnanmuutos vai -ohjaus tms. mikä lie. Jotain logiikkapeliä palikoilla, jossa psykologi pyrki jotenkin muuttamaan tai sekoittamaan alkuun mennyttä logiikkaa, johon mä jatkoin vastaamistani jotenkin jästipäisesti 😂

    Mielestäni varsinaista älykkyystestiä siellä ei tehty, mutta olen joskus tehnyt netissä mielestäni aika hyvän tai luotettavan testin ja tulokseksi tuli top3% eli jäisin niukasti Mensan ulkopuolelle. Äitini kohdalla se oli joku top30% ja ennen sitä aivosyöpää, joten siinäkin mielessä testi vaikutti aika luotettavanoloiselta.

    Jotain kuvien tulkintaakin yms. siellä oli, ja siinä kai kartoitettiin jotenkin ihmisen mielialaa, maailmankuvaa yms. että miten asioita näkee tai tulkitsee. En nyt sanasta sanaan enää lausuntoja muista, mutta ne painottui kuulemma monesti jotenkin luonto/eläinaiheisiksi tulkinnoiksi, tai jonkun randomin asian sarkastisiksi naurahtamisiksi että joopa joo tossa on sitä tai tätä mitä olen menettänyt jne. Masennustahan multa ei koskaan ole diagnosoitu, mutta noi tulokset muistaakseni painotti kuitenkin jotenkin negatiivisen, pragmaattisen ja kyynisen oloista lopputulemaa, yhdistettynä noihin loistosuorituksiin numerotesteissä yms. Ihan sitä mistä olen palstallakin puhunut, eli olen vähän sellainen Alonson kaltainen takakireä, laskelmoiva, ja vahingoniloinen "lawful evil" vanhoilla roolipelitermeillä kuvattuna. Ei tullut varsinaisesti tyhmän papereita silloin, mutta ei nyt mitään hymypoikapatsastakaan.

    Lääkärien B-lausunnot rauhanajanpalveluksesta vapautukseen, El Planiin yms. ovat asia erikseen, joissa kuvataan enemmän toimintakykyäni lääketieteellisestä näkökulmasta, eikä tällaista pseudotieteellistä, sinänsä mielenkiintoista pohdintaa psykologin kanssa. Ja noistakin on joka tapauksessa jo yli 6 vuotta aikaa.
  2. Ei tyhmä ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

    Edelleen onnittelut täydellisestä napakympistä ja nerokkuudesta esim. kultamekko-toimittajalle kun saapui silloin randomisti kameroiden eteen. Tai Maisalle kun tutustui Latvalaan, Sofia B:lle etc. Niillä on varaa vaatia mieheltäkin statusta, ketkä istuvat lompakon päällä, ja olen asian omakohtaisesti hyväksynyt (tavis)naisten tasoja tms. ajatellen.

    En mä hiuksiani ole kiskonut enää pitkään aikaan, jos esim. Tinderissä pyöriessä on tullut osuma, keskustelu saanut jotenkuten alkunsa, mutta jotenkin samalla kuitenkin hahmottunut miten eri maailmoissa tai todellisuuksissa monesti ollaan eletty. Vaikka en mäkään mielestäni ruma mies ole, eikä sellaista ole naisten suunnaltakaan pahemmin kuulunut roa-kuurin jälkeen, mutta miehen status kun ei ole aina niin 1/1 sidoksissa ikään tai ulkonäköön.

    Eikä edes siihen positiiviseen nettovarallisuuteen tai joustavaan vapaa-aikaan kaikkien kohdalla.

    Kivahan se tietty on, että on talossa 7 huonetta ja 3 eteistä, pihalla kaksi ~20 vuotiasta leimattua koukullista kylmästöityä farkkua, työasioissa valtava määrä banaanilaatikkoja ja kuormalavoja jne. ja kaikki periaatteessa velattomasti. Mutta kun noihin kaikkiin pätee vähän se että "mikään ei toimi, mutta kaikki on aina mahdollista" ja omat de facto pienet ansiotulot sähkölaskun yms. jälkeen, niin onhan jotkut naiset hieman vierastaneet esim. työasioitani tai asumismuotoani. Se on mulle ihan fine, jos haluavat täyttää viikkonsa 8 päivää viettämällä kunkin päivän 25 tuntia päivässä töissä, salilla, viinillä ja festareilla, tuhlaten sinänsä mua paremmat ansiotulonsa sinne. Enkä mä kieltämättä oikea mies olisi rinnalle moiseen oravanpyörään.

    Enkä mä varsinaisesti ole edes mitään "Maajussille morsian" ainesta, mutta mun kohdalla jos naisasioita ajatellaan, niin toisella pitäisi olla osapuilleen sama maailmankuva kuin itsellä, mitä tulee esim. ajan/stressittömyyden arvottamiseen kaikkeen pintaliitojuttuihin verrattuna. Ja kunpa näkisivät El Planin mun nerokkuutena eikä turn-offina 😁 Mua ei sinänsä haittaisi naisen paremmat tulot, kunhan autoasioissa ei astuta liikaa mun osaamisalueelle ja tietynlaisen punaisen viivan yli miesten asioihin, mutta ei se mikään salaisuus ole että monet pieni- tai keskituloiset tavisnaisetkin on jollain tasolla hypergamisia vaikka eivät mitään Karva-Ahoa välttämättä tavoittelisikaan.

    Jos naiselle on ok mun käytettävissä olevat tulot omiin asioihini, autojeni ikä, kotini yleiskunto, tyhjä kaivo, toinen kaivo missä on vettä muttei vesijohtoja, ulkohuussi, maaseudun työjutut joita vain täytyy tehdä, oma suht arkinen tyylini arkisin kunhan ei nyt ota tavaksi mennä köyhän miehen dimexeissä (onnistuneille!) treffeille jne. niin en mä myöskään puutu mitenkään pikkumaisen narsistinomaisesti naisten rahankäyttöön tai sysäisi oman arkeni tai firmani kuluja kenellekään. Nää on näitä. Ainakin nyt pelaan avoimilla korteilla, enkä edes yritä pönkittää omaa tai firmani statusta millään Lavuaari S-Typellä tai uudehkon näköisellä 10 vuotta vanhalla 300tkm ajetulla katastrofipakulla.
  3. No äitivainaalla kun oli vähän yli parin vuoden ajan se taksikortti, jonka matkat meni muistaakseni 3e/suunta omavastuulla ja keskimäärin kaksi edestakaista kauppareissua tms. pystyi tekemään viikossa. Siitä oli ensinnäkin hänelle itselleen paljon apua, ja se oli hänelle tärkeää että pystyi osapuilleen omatoimisesti käymässä kaupassa ostamassa kissanruuat, omat suklaansa sun muut, käymään Prisman aulan itsepalvelupesulassa hoitamassa omat pyykkinsä jne.

    Mutta siinä oli myös se saattaja-mahdollisuus, ja välillä sitä hyödynsi jotkut hänen eläkeikäiset ystävänsä tms. mutta pakko sanoa jälkikäteen että oli siitä itsellenikin paljon apua, kun säästyi polttoainekuluissa, välillä äiti saattoi pistää munkin pyykit eri koneeseen pyörimään samalla reissulla, ja hänkin kun mun alkoholiongelman pohjimmiltaan varmaan näki niin monesti vähensin riskejä niputtamalla pakettiautomaatti-käyntejä tms. työjuttuja hänen kauppareissujen kanssa samoille päiville joihin äitini suorastaan rohkaisikin välillä. Omanlaista välittämistä sekin, minkä olen hahmottanut jälkikäteen. Ja jälkikäteen juurikin huomannut tuon, että kun yksin asuessa on vain kaksi kättä ja 24 tuntia vuorokaudessa, niin noiden merkitys on muistunut mieleen.

    Otsikon aiheeseen, niin äitini ja mä molemmat tultiin hyvin juttuun maahanmuuttajataustaisten kuskien kanssa, vaikkakin äitini ei aina ollut kauhean vakuuttunut varsinaisesta liikennesääntöjen tuntemuksesta tai noudattamisesta, nopeusrajoituksista yms. mutta kuitenkin jutteli monen tutuksi tulleen kuskin kanssa esim. heidän kotimaansa asioista ja kuskien taustoistakin. Ei jäänyt mieleen mitään varsinaista epäkohteliasta käytöstä maahanmuuttajataustaisten kuskien osalta äitini kertomana, tai itsekin silloin tällöin mukana olleena. Kerrankin kuskin pokka piti todella hyvin, kun tultiin tutun synttärijuhlista kotiin jossa äitini tanssi rollaattorin kanssa ja mä ryyppäsin ilmaista kaljaa pöydän päätyreunassa murjottaen. Tai tuo ei ollut se kuskiin liittynyt pointti, vaan mun lukemat englanninkieliset nuotit kännissä, pimeällä kotimatkalla 😁 "One h-hunbdred donnnt cut squeeeeer left!" 😂 No, todennäköisesti joutunut työssään kohtaamaan paljon tökerömpääkin käytöstä humalaisilta. 🙄
  4. Tuli vielä mieleen kirjoittaa siitä, että mua ärsyttää jotenkin eniten "amatöörien" vedenpitävät mielipiteet lääkityksistä, ja suorastaan lääkärien asiantuntemuksen ylikäveleminen, ilman minkäänlaista omakohtaista tarvetta sellaiseen aiemmin. Voin kertoa ostaneeni hiljattain lääkkeeni, joiden olisi teoriassa pitänyt riittää aika paljon pidempään, mutta kuten olen palstalla kertonut niin viime kesä oli jokseenkin stressaava siinä 3kk "palkkakuopassa", autojen kanssa painiessa, ja lähipiirin kanssa oli aikamoista luottamuspulaa juurikin noiden mun lääkityksien ja yksittäisten pyöräily/bussipäivien takia. Mutta ei siitä sen enempää, välit on nyt ihan kunnossa, sain hyviä kuormalavoja (lol) ja mä otin voiton katsastusinssistä sekä Kelan martoista.

    Hoitokontaktini ja lääkärini kuitenkin hahmottivat tässä sen ison kuvan, mistä yritän aina puhua heille, ja itse asiassa elämässä monessa muussakin yhteydessä. Olen joka tapauksessa loppuelämäni ajan toipuva alkoholisti, asperger-tapaus, mt-ongemista jollain tasolla kärsivä, ja 4km säteellä on 4 kauppaa mistä saisi kaljaa petollisen helpolla. Joten siihen nähden pieni syklistä lipsuminen ei ollut heillekään minkäänlainen maailmanloppu, ja he pitivät sitä hyvänä asiana, että kerroin rehellisesti ja hyvissä ajoin, enkä viime hetkellä resepti tyhjänä järkyttävissä refloissa. Ja tuntuu, että aina kun noi ovat olleet ajankohtaisia asioita, niin on ollut lakkoja yms. taisteluja päällä jotka ovat sataneet suoraan mun laariini 😅 Kunnon reflat päälle ominpäin lakkouhan ja Alex Albonin umpilisäkkeen tulehduksen aikoihin, niin oli siinä varmaan miettimistä ja mielestäni sain sympatiat/rauhoittelut osakseni, ettei se ole erityisen todennäköistä nyt kun olen lähtökohtaisesti somaattisesti perusterve mies. Miten hän on asian lääkärille raportoinut, niin ilmeisen onnistuneesti. Ja miten musta tuntuu että naapurimaamme presidentin nimi mainittuna aiemmissa lausunnoissa, sekä todennäköisesti se että olen ollut varmaan kohteliain potilas kuluvan vuoden aikana, tuskin ainakaan hidasti reseptin uusimispyynnön käsittelyä 😂🙄

    Mutta olen mä 6,5 vuotta pysynyt sykleissä, paitsi hautajaisjärjestelyjen aikoihin sekä nyt viime kesän aikana. Toisaalta harvemmin sitä elämänsä aikana äitiään kahta kertaa joutuu hautaamaan, tai saa El Plan päätöstä, niin en kyllä itsekään halua jatkossa mitään turhia siksak-oloja, stressata niiden riittävyyttä tai olla toistuvasti pyytämässä uusintaa etuajassa milloin milläkin meriselityksillä.
  5. Mä olen kieltämättä äänestänyt aika montaa eri puoluetta, ja aina vähän opportunistisesti 😅 Nuorena yrittäjänä Sekoomuksen Saara-Sofiaa, ennen rauhanajanpalveluksesta vapauttamista gay-Haavistoa 2012, maahanmuutto-varovaisena 2015-2016 Persuja, seuraavissa pressavaaleissa Väyrystä ihan piruuttani kun olin varma Saulin voitosta ja toivoin kepulle tappiota, viime vaaleissa vasemmistoliittoa sen aikaisen Nato-kannan ja eri sosiaalipalvelujen yms. vuoksi.

    Kunnallisvaaleissa ääneni ovat menneet yleensä joko Persuille (muutama vuosi sitten) ja viime aikoina Vasemmistoliitolle, ja kiva sinänsä että ehdokkaat pääsivät aina läpi valtuustoon niin ei jäänyt oloa että äänestys olisi mennyt hukkaan 😅

    Mä olen tällainen poliittinen kameleontti, ja täytyy sanoa että mulla menee maailmankuvassani niin monet asiat ristikkäin etten kerta kaikkiaan pysty valitsemaan suosikkipuoluettani, saati että liittyisin itse johonkin. 😂 Yrittäjäksi olen harvinaisen hippi ja demari, eli Kokoomus on ehdoton nounou. Vihreät tuskin katsoisi kieroon lyricakahveja arkipyhäaamuina, mutta voi hyvä luoja noita sukupuoli-, seksuaali-, ilmasto- yms. kysymyksiä ja omia bensarohmu-autojani 😅 Kepu ei ole mun juttu kun ilman omaa syytä meni taivaan tuuliin yli 20ha. Ja mitenköhän Persu-porukassa katsottaisiin esim. mun laajaa verkostoa työasioissa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ja yritysasiakkaiden kanssa 🙄😅

    No, onhan Anollakin oma eduskuntaryhmänsä, joten kaipa sinne toinenkin yhtä hullu, yhden miehen ryhmä mahtuisi. 😂
  6. Ei siihen rokotetta vaadita, vaikka se toki voikin olla yhtenä riskitekijänä esim. äkillisiin sairauskohtauksiin, kuulovammaan, sairaalareissuihin allergisen reaktion vuoksi jne. mitä olen kuullut ihan tuttavapiiristäni enkä mistään maga-langasta netin syövereistä 😅

    Pappa eli liki 90v, vaikka oli sotaveteraani ja valtaosan elämästään veti kolmisen askia norttia päivässä, äitini kohdalla normaalin eläkeikärajan tuntumassa se ei katsonut ajankohtaa milloin oli "kananmuna" kallon sisällä eikä sen ennustetta, ja suojelusenkelini #77 Dan Wheldon lähti Vegasin kisaan 2011 ihan innoissaan, 1,5 mailin ovaalit erikoisvahvuutenaan, oli "työttömänä" kuskina ollessaan solminut sopimuksen silloisen kärkitiimin kanssa seuraavaksi vuodeksi, suussa oli aiemman vinon purennan jäljiltä "miljoonan dollarin hymy" jne. mutta sinne meni 33-ikäisenä kun Dallara IR-03 (tunnettiin myös nimellä flying crapwagon) sinkoutui järjettömän joukkokolarin yhteydessä pää edellä päin varsinaisen ratavallin yläpuolisen verkkoaidan pylväitä, noin kolmeasataa.

    Noin 2½ vuotta sitten kun ei rokotteista vielä puhuttu mitään, niin oli omakin hengenlähtö aika lähellä, mutta mä nyt olin silloin jo selvinnyt siitä 27-klubista 5kk aiemmin, joten eiköhän mun loppuelämän ennuste aika normaalihko ole, omat elintapani ja sinkkumiehen tilastolliset elinajanodotteet huomioiden toki 😅 Ja olihan Karalahtikin vuonna 2008 samasta syystä sairaalassa, ja vielä mua huonommassa kunnossa, mutta palasi esim. 2014 maajoukkueeseen jos muistan oikein, eikä hän ainakaan yhtään vähemmän alfa-chadiksi ole muuttunut iän myötä, mitä olen someja tai uutisia seuraillut kirjan lisäksi 😅

    Anyway, ihminen pystyy loppujen lopuksi elämään vain päivän kerrallaan.
    Tai no Karalahdesta en kirjaimellisesti niin varma olisi 😂

    Mutta tarkoitan, että tuo on ihan turhaa murehtimista oikeastaan minkään ikäisenä. Kolme vuotta sitten näihin aikoihin äitini oli jo sairaalassa mistä ei koskaan kotiutunut, aivoverenvuodon jäljiltä ei-niin oma itsensä, ja toki aika lääkittynä silloin. Mutta esim. elo-syyskuun paikkeilla käytiin vielä pöllyttämässä soraa läheisillä pikkuteillä Fiestalla, pelattiin Forzaa yksi tai kaksi rundia silloin tällöin, hän jutteli joidenkin asiakkaideni kanssa jne. 🙄 Samaten onnittelin puhelimessa hiljattain tuttua ikäihmistä (ihan oikeasti vanhaa) ja en nyt mene sanomaan että se puhelu jäisi viimeiseksi, mutta muutamassa kuukaudessa henkilön yleiskunto oli kyllä laskenut kovasti ja hän vaikutti äärimmäisen onnelliselta ja tunteelliselta, kun onnittelin ja hän sanoi jotenkin että "oli kiva kuulla sun ääntä ja oli niin kivoja muistoja P***:silla aikoinaan" 🙄 Turha sitä ihmisiä jälkikäteen on nostaa jalustalle ja hyvesignaloida eri tavoilla, vaan mielestäni tärkeämpää on osoittaa merkitys tms. jo ihmisen elämän aikana, suoraan henkilölle itselleen.

    Vähän kuten sen tutun 40-luvulla syntyneen romukauppiaan kanssa aikoinaan, jonka kanssa tunnettiin yli 6 vuotta, ja koko sen ajan tunnelma oli pääpiirteittäin hyvä, molemminpuolin ymmärtäväinen, ja tälleen ns. kovien jätkien kesken jutut oli välillä vähän suorapuheistakin tai jopa äänen korotusta mitkä tosin johtui aina jostain pikkuasiasta tai jommankumman turhautumisesta oman käyttöauton ongelmiin, mutta eivät jääneet päälle. Hän kuvaili mua äidilleni aikoinaan "hvetin reiluksi jätkäksi" ja täytyy sanoa, että niin oli hänkin. 🙏

    Olen katsonut Youtubesta tuon Wheldonin (julkisen) muistotilaisuuden, ja siitäkin mieleeni jäi esim. Bryan Hertan, TK:n, Franchittin, Ganassin insinöörin yms. kertomuksia siitä miten Wheldon eli joka päivän ns. täysillä, hymyili kaikille valkoiset isot aurinkolasit päässä, tartutti positiivista energiaa ympärillä oleviin ihmisiin jne.
    No itse kun en ole Indycar-kuski enkä mikään varsinainen hymypoika aina, mutta on tuossa jotain opittavaa tai ainakin ajateltavaa.

    Joskus pienetkin sanat arkisissa tai emotionaalisissa kriiseissä voi merkata toiselle paljonkin. Omalla kohdallani eri puhelut ikäihmisten kanssa, joskus täysin tuntemattomien asiakkaiden kanssa aika vapautunutta small talkia kun äijien kesken voi olla helpompaa jutella ihan ventovieraan tyypin eli mun kanssa, sekä taisin joskuskin olla varmaan yksi todella harvoista ihmisistä, kenen kanssa juttelin yleisellä tasolla perheenjäsenen poismenosta, yhdistettynä kunkin ihmisen riippuvuusalttiuksiin jne. Jäi vaikutelma, että osanottoni todella merkitsi paljon siinä tilanteessa, enkä tietenkään voi omalletunnolleni muiden ihmisten valintoja ottaa, mutta kerroin kuitenkin omakohtaisen tarinani siitä kuinka huono idea on turruttaa oloa ryyppäämällä kaksin käsin tuollaisessa elämäntilanteessa. Ja muistutin että mullakin oli joskus kauan sitten ihan kivaakin kännissä tylsinä päivinä tai hetkinä tms. ja yritin lyhyesti valaa toivoa että nekin päivät kyllä vielä koittaa. Ajan kanssa, ja ammattilaisten kanssa puhuen.
  7. Kivuista en onneksi ole koskaan kärsinyt, joten reseptivapaat ibuprofeenit ovat jo varmaan vanhentuneet käsiin, enkä noita vahvempia kipulääkkeitä ainakaan kipuun ole ikinä joutunut syömään.

    Omaa Lyricaa, bentsoja ja Ataraxia ajatellen, niin naisten suunnalta eniten on tullut ymmärrystä naisilta, ketkä itsekin syystä tai toisesta ovat syöneet yhtä tai useampaa lääkettä. Eniten kauhua nuo on herättäneet lähinnä sote-alan naisissa, eritoten jos oli jälkikasvua, ja silloin tuli monesti tasoiteltua oloa noiden lääkkeiden päälle ykköskaljalla ennen tapaamista, silloisessa pakussa ensin "meditoiden" ja kuunnellen Tom Blades - Europe biisiä 😅 Näkyihän se fyysisesti toisinaan, myönnetään. Ja sain kerran pilkkaakin osakseni aika rankan päivän päätteeksi. Ja kehoituksen hankkia Viagraa siksi ajaksi kun oli vaikea elämäntilanne perheasioissa. Ja paiskasin oven kiinni niin kovaa, että koko rappu takuulla kuuli, enkä antanut armoa imuäänenvaimenninvikaiselle 2,4 vapari-diesel-Hiacelleni vaan poljin oikein kunnon jyrinät parkkipaikalla, vaikka sinänsä ihan rauhallisesti ja liikennesääntöjen mukaan kotiin ajoinkin 😁

    Mutta kun otetaan huomioon, että jo 2008 16-vuotiaana nukuin silloisen tyttöystäväni kanssa samassa sängyssä useampana yönä, väistin tulevan 10 vuoden aikana joko tiedostamattani tai tietoisesti eri tilaisuuksia, ja se tulikin sitten aivan totaalisen puskista että muslimityttö ryösti poikuuteni ABC:n pullakahvien jälkeen. Ja kun tuo lääkitys on ollut kuitenkin jo ylikuusi vuotta, ja nyttemmin on välillä ollut osittainen depregabalinisaatio meneillään, niin ei mulla housuissa silti mitään painetta juurikaan ole 🙄😅 Siksi olen melko varma jonkinasteisesta aseksuaalisuudesta tai demiseksuaalisuudesta, jota nuo lääkkeet vielä fyysisesti pahentavat. Siksi musta saikin varmaan monesti "ihan kivan" mutta kuitenkin loppujen lopuksi aika laimean vaikutelman miehenä.

    Lisäksi useammatkin naiset ovat joskus puhuneet intohimosta, heittäytymisestä yms. joka mun kanssa taisi olla vähän niin ja näin. En nyt omaa kasvojen- ja kehonkieltäni ihan naapurinmaan presidenttiin enää kehtaa verrata, mutta sanotaanko että sellanen jonkinlainen Aamu-TV:n Oskarin, Will Powerin ja JM Latvalan kombinaatio 😂 Voihan se tuntua oudolta etten pussaillessa välttämättä katso yhtä intohimoisesti kuin joku Ridge Forrester tai Baywatchin Mitch, vaan ikäänkuin ihmisen "läpi", usein samalla vielä jonkun ihan randomin asian pohtimista jne. jolloin katseeni voi näyttää jotenkin lasittuneelta, mitä nuo lääkkeet vielä osaltaan voivat aiheuttaa fyysisesti ihan maltillisilla, lääkärin määräämillä annoksillakin. 🙄
  8. Viisaasti ajateltu. Kun on ostobudjetti kunnossa, niin harvemmin sen jälkeen tulee Toyotien kanssa murheita tien päällä, paitsi joissain D4D-koneissa varsinkin Avensiksissa. Hiasessa on eri tehoversio siitä, ja vähemmän ongelmatapaus. Mutta Hiasen nyt kuuluu olla 2,4 ~70hp vaparidieselillä jyrinöineen ja nokikasoineen lumihangessa 😁

    Musta tuli hiljattain hiukan yllättäen vähän merkkiuskollinen nykyistä autoani kohtaan, kun sain sen leimattua, omasta takaa on kaksi samanlaista banaanilaatikoissa ja kuormalavoilla, sekä verkostoiduin hiljattain ihan eri hondamallin harrastajan kanssa jonka kanssa puhuttiin yleisellä tasolla myös oman mallisarjan autoni ylläpidosta yms. kauppojen lisäksi. Otin itse asiassa myynti-ilmoitukseni hiljattain pois, ja pidän palikat itselläni ainakin niin kauan kun tuo yksilö kulkee 🙄

    Mersujen suhteen mä olin merkkiuskollinen ja W202:t oli muuten aivan mahtavia autoja hintaluokassaan, sekä yksinkertaisia ylläpitää, mutta omat sedanit aika epäkäytännöllisiä ja nykyisin noista on jo aika ajanut ohi. Eikä pykälää uudempi mallisarja ainakaan yhtään parempi ole. Samaa ikäluokkaa aiemman Vitoni kanssa -> samat ongelmat.
    Rellu Laguna oli selkeästi kokonaisuutena mukavin ja eniten "comfort" auto, minkä olen omistanut, mutta noin vuosi sitten kannatti hankkiutua siitä eroon, ja voin myös työkokemukseni puolesta sanoa että Rellun banaanilaatikot on jokseenkin tyhjempiä kuin saman ikäluokan Hondien 😅 Joidenkin autojen kanssa pitää olla vähän opportunisti ja nähdä ne kertakäyttöesineinä, kun taas joihinkin merkkeihin kannattaakin paneutuakin jos parhaaksi näkee. VAG oli puhdasta opportunismia, ja tällä hetkellä jonkinlainen hätävara tai fiksailuprojekti, jolloin sillä ajaminenkin voi olla jatkossa mukavempaa kun sen tekee vapaaehtoisesti, tietäen että joka tapauksessa on ihan miesten auto leimattuna talossa 😅
  9. Mulla varmaan siinä mielessä, että en usko värjääväni enää tukkaa, ellei sellaiseen nyt jotain erityistä pragmaattista syytä tulisi, mitä nyt en usko. Mutta uskoisin iän myötä harmaantuvani vähän kuin Maurizio Arrivabene eli Rauta-Mauri, Ferrarin entinen tallipäällikkö 😅 Tän ikäisenä (eikä 47v Heliolla) ei tietenkään vielä harmaita ole, ja muutenkin tukkani on tummemman ruskea kuin monella suomalaisella noin keskimäärin. Siitähän se poikuuteni ryöstänyt muslimityttökin vitsaili, etten näytä stereotyyppiseltä pohjoismaalaiselta ja puhun englantia kuin britti tai australialainen, että mikä mä oikein olen 😂

    Hiustenlähtöhän on ollut palstan vakiopuheenaiheita jo varmaan 17 vuotta, ja mullekin siitä muuten joku naljaili parisen vuotta sitten, mutta en osaa sanoa mistä pieni hiustenlähtö silloin johtui, koska nyt hiusrajani on ennallaan vaikka tukka on välillä ollut puolipitkä ja välillä koneajeltu. 🙄 Veikkaisin ihan jäätävää pitkäaikaista stressiä, haimatulehdusta (yleiskunnon lasku tilapäisesti), juomistakin, roa-kuuria 2010 ja ehkäpä vähän noiden kaikkien yhdistelmääkin, mene ja tiedä.

    Tukkani on tällä hetkellä oikeastaan aika lailla kiva. Ei nyt ihan mikään GTA IV:n Nico Bellic -tyylinen, muttei vielä Colton Hertan tyylisiä lutuisia kiehkuroita tai pehkoakaan ole 😄 Perus 2000-luvun alkupuoliskolle jämähtäneen bensalenkkarin liimatukka vasemmalta korvan kohdalta etuviistoon ja jonkinlaisella jakauksella muuten oikealle takaviistoon. Yhdistettynä sopivanpituiseen parransänkeen, niin ihan olen mielestäni ihan komea vaikka itse sanonkin 😅 Silmälasit voi tuoda uskottavuutta joissain vakavissa yhteyksissä, tai luoda jonkinlaista Latvala-tyylistä kiltin pojan imagoa, mutta en itse koe että ne mua juurikaan rumentaisi tai vanhentaisi. On ne telkkaria katsellessa, pelaillessa ja autolla ajaessa päässä, mutta ilmankin pärjään ihan hyvin ja esim. autohommat joissa pitää katsoa lähelle, sujuu paremmin ilman näitä.
  10. Mä en niinkään ole suurimpien häviäjien joukossa näiden energianhintojen keskellä, mutta yleinen inflaatio ja auton leimaamisajankohta sekoitti suunnitelmia muutamalla viikolla, ja silloin tosiaan oli luottamus lähipiirin kanssa koetuksella. Ja harmi että tuli veronpalautuksia, jolloin vaihdoin öljyt ja havahduin tilanteeseen. Mätkyillä olisin ajellut tyytyväisenä näille viikoille, jolloin päätökset on jo tulleet ja asioita olisi saanut miettiä rauhassa. Ei jäänyt isompaa riitaa päälle, mutta varmasti molemmat kotitaloudet muistamme asian ja itse koen jääneeni henkisesti voitolle, ja lisäksi näyttämään että pitäkää tunkkinne, mä hoidan asiat pankin ja tutun autokauppiaan kanssa jos niin on 😄 Samalla toi kylmä suihku pisti ihan oikeasti kartoittamaan todellista ystäväpiiriäni, ja mähän silloin soittelin esim. exäni kanssa ja pahoittelin esim. joitain pride-juttujen pilkkaamista Mystoryi:ssa jotka hän ohitti ja ymmärsi mun imagonrakentamiseksi ja omien kouluaikaisten perättömien traumojen oikomiseksi. Meillä on hyvät puhevälit kaikesta huolimatta, mikä on sinänsä yllättävää kun lähes kaikkien eksien kanssa on kipinöinyt yleensä enemmän polkujen erkaantuessa, kuin tutustumisvaiheessa.

    Voi hyvinkin myös olla, että omat puheeni "El Planista", hehkutukset aikoinaan Helsingin huippukokouksesta ja nykyään Alonson vilunkitempuista, omista rallycross-sikailuista jos sattuu sopivasti kaide tai seinä toisen ajolinjalle jne. ovat aiheuttaneet niin suuren sukupolvien välisen kuilun ja väärinkäsityksen esim. omaa moraaliani kohtaan mitä tulee työjuttuihin tai normaaleihin arjen laskuihin jne. Yrittäjä ja isäntä Alex on aivan eri ihminen, kuin palstan hondakuski tai simupenkissä istuva Alex. 🙄 Näistähän me kasvotusten myös puhuttiin, eri emojien tulkinnoista myös, Aspergeristä jne.

    Mutta tällaisia stigmoja voi tulla vastaan, jos on alttiuksia riippuvuuksille ja erehtyy puhumaan omasta henkisestä voinnistaan. Ennen vanhaan haettiin sentään rehellisesti pirtua eläinlääkäriltä.