Vapaa kuvaus

Konnichiwa 🙏

Aloituksia

13

Kommenttia

289

  1. Tuloksesi
    Pisteesi 36/45
    Psykopatiapisteesi ovat korkeat
    Sinulla on enemmän psykopaattisia piirteitä kuin 80 prosentilla ihmisistä keskimäärin.

    --------

    Aika kylmäävä tulos 😬 Vaikka kyllä mä jotain tuollaisia piirteitä itsestäni tunnistankin, mutta en mä ole missään nimessä kovin impulsiivinen ratkaisuissani tai edes suuttuessani, mutta kyllä mun ns. punaisen viivan ylittäneet ihmiset ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, ja eri sanankääntein riippuen tapauksesta. Ja on tässä koko aikuisiän ajan moneenkin suuntaan pitänyt ensin briiffata itseään jossain vessassa että "what would Sergei Lavrov say" 😂 Esim. ajokielto aikoinaan lyheni oman selvitykseni perusteella pari viikkoa, vaikka teoriassa se olisi voinut päätyä hyllylle pitkäksikin aikaa jos peltitolpan sijaan olisin kohdannut valkoisen 1.0 TSI Octavian, Suomen oman Crown Victorian 🙄 Tai jos joskus olen vähän lipsunut lääkkeiden syklistä, niin ei se kovinkaan vaikeaa ole kääntää asiaa ammattilaisille "päihdehaittoja ehkäiseväksi valinnaksi" tarkoittaen alkoholin absistenssissä pysymistä. Ja piks poks, reseptejä on tipahdellut, ja jo kauan sitten loikattu suoraan joidenkin SSRI-lääkkeiden yli/ohi 😅

    Mutta tosiaan väkivaltainen mä en missään nimessä ole, enkä myöskään huijari, ja tosiaan niiden ylinopeussakkojen 2020 lisäksi olen saanut vain yhdet myymälävarkaussakot 18-kesäisenä, kun piti saada proteiinituotteita yms. tukemaan kilpa-autoilijan linjoja ja fysiikkaa. Maksoin sakot, mutta jäin voitolle 🤭

    Enemmän Alonson kaltainen oman edun tavoittelija mä olen, kuin mikään GTA V:n Trevor Philips, isoäitiäni sähköshokeilla hoitanut vaimonhakkaaja Hormia, tai muu täysin räjähdysherkkä tyyppi 😅
  2. Huvittavaa sinänsä, että vaikka hain virallisesti koulutustani vastaavaa työtä noin 10 vuotta, niin olen mä silti mielestäni paljon enemmän profiloitunut yrittäjänä, vaikka ALV-velvollisuus tai sovitellun päivärahan suojaosuudet ei koskaan ole paukkuneetkaan. 😄 Ja kun sivutoiminen yritykseni nähtiin ikäänkuin aktivoivana toimena, höystettynä lääkärin vapaalla lausunnolla, että se on samalla ikäänkuin "kuntouttavaa" tai toimintakykyä ylläpitävää, niin vältyin tosiaan enimmiltä kursseilta yms.

    Samaten nyt kun El Plan meni läpi, eli terveyssyistä on periaatteessa loppulämän ajan osittainen taloudellinen riippumattomuus väljempine tienaamisrajoineen, niin voin mä sanoa tuossa käyneeni lähettämässä sanotaanko sellaisen korkeiden kymppien, pitkulaisenmuotoisen palikan Kasipätkästä. Ajelin miehisellä 10l/100km kuluttavalla ylemmän keskikokoluokan työautolla, lampsin likainen huomiotakki, lapputaskuhousut ja turvakengät yllä sisään, vitsailin ja juttelin small talkia asiakaspalvelijan kanssa keneltä sain kahdet pakit neljä vuotta sitten, mutta ei se jostain syystä ole näkynyt irl mitenkään. Hyvää damage controllia ja työasioiden erilläpitämistä kummankin osalta. Mutta se siitä, niin en mä silti mieltänyt itseäni miksikään eläkeläiseksi köröttelemässä markettiin perjantai-aamuna 😂

    Mutta en mä nyt voi sanoa, että työjuttuni olisivat koskaan olleet mikään valttikortti naisasioissa, vaan aina jonkinlainen selittelyaihe ja sellainen tekijä, mistä huolimatta mua ollaan siedetty. Aikansa. 😅 Tarkoitan, että vaikka mulla ei missään vaiheessa ainakaan mielestäni ole ollut mitään stereotyyppistä pitkäaikaistyöttömän imagoa, niin ei tuolla mun työllä mitään itseisarvoakaan juuri tunnu olevan. Ei edes autoista kiinnostuneiden naisten silmissä, mutta ei sen väliä, sillä mä en tulisi muutenkaan toimeen joidenkin pallomekkojen kanssa jotka astuu miesten osaamisalueelle 😂

    Oma asenne ratkaisee aika paljon, oli elämäntilanne tai työstatus mikä tahansa. Enkä todellakaan tarkoita tuota minkäänlaisena kokoomuslaisena iskulauseena, vaan ihan että määritteleekö ihminen yksilötasolla itsensä sen työssäkäynnin/työttömyyden ympärille. Esimerkiksi mun mielestä pienituloinen ja köyhä ei ole sama asia. Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys on toki asiat sinänsä, mutta mä tarkoitan köyhällä tässä kohtaa enemmänkin jonkinlaista näköalaa, yleissivistystä, syntymää tai polkua elämäntilanteeseen jne.

    Koko aikuisikäni mä olen ollut pienituloinen, todennäköisesti tulen olemaankin, hyväksynkin asian vallan mainiosti, ja ennen pakkasia pitää ottaa talikko esille ja tyhjentää paskahuussi pihan perältä. 😅 Eli ei tosiaankaan mitään ensipuheenaiheita ensitreffeillä, mutta noiden vastapainoksi mulla on mielestäni kyllä hyvä yleissivistys, oikeinkirjoitustaito, laskelmointi ja rationaalisuus taloudenpidossa, ihan hyvä elämänhallintakin nyt 2,5 vuotta juomatta olleena, tarvittaessa englanninkielentaitokin jonka on vahvistanut varsin hyväksi esim. poikuuteni ryöstänyt muslimityttö, monet asiakkaat, pelikaverini ympäri maailmaa jne. 🙄 On sanottu ettei Suomessa juurikaan ole yhteiskuntaluokkia, mutta mun mielestä on, ja tuntuu että se on enemmänkin sidoksissa muihin juttuihin kuin varsinaisiin tuloihin. Itse olen jossain mähmäisellä alueella luokkataistelussani #vainkeskiluokkajutut tyylisten ihmisten kanssa, tulojeni puolesta "alaluokkaisena", mutta toisaalta mua kyllä lähinnä identifioi nämä firman juttuni, kotitilan jutut yms. eikä mitkään Tapulikaupungin katujen nyrkkitappelut. 😅

    Oikeastaan se kertoo vain kaiken olennaisen naisesta, tämän arvomaailmasta, ja ehkä päämääristäkin yms. jos tuntuu että homma kaatuu sosioekonomiseen kuiluun.

    Ja onko heidän huomion saaminen sen kaiken ponnistelun arvoista?
    Ensin lukio 3v, sitten intti 1v, sitten korkeakoulussa 5 vuotta sisältäen palkattomia harjoitteluja, sitten paiskimaan ylitöitä etätöissä ~2800€ nettopalkalla, maksamaan asuntolainaa, autolainaa, sähkölaskuja etc. kunnes Putin pisti lännen kyykkyyn 🙄
  3. Ja kaiken tuon vuodatuksen jälkeen vielä lyhyesti tuosta, mitä tarkoitin jonkinlaisella anteeksiantamisella äitiä kohtaan. Kuvailisin itseäni rehelliseksi kusipääksi ja luulen saaneeni sen verenperintönä, yhdistettynä tietty Alonson uran seuraamiseen. Hänen huonot valinnat toki juurisyy moneen asiaan on, mutta ei hän koskaan pettänyt mun luottamusta sen kummemmin kuin varastamalla rippilahjat joka kyllä jäi mieleen, ja sain ne korkojen kera takaisin monessakin mielessä, mutta sanotaanko näin että on tässä itselläkin muodostunut jonkinlaista perspektiiviä persaukisen addiktin ajatuksista, vaikka rahapelit ei mun juttu olekaan mutta kuitenkin.

    Atyyppinen meningeooma ei myöskään ihan viikossa kehity, joten se on saattanut olla myös yhtenä tekijänä hänen impulsiiviseen käytökseen. Oikeastaan ne neljä viimeistä vuotta oli omalla tavalla ihan kauniitakin kun hänen addiktiot oli hallinnassa ja asenne elämään ihan erilainen sairautensa ja ennusteensa vuoksi. Ja isommat riidat rahajutuista oli suht hyvin sammutettu tulipalo välillämme. Pakko myös sanoa, että äiti oli myös oikeassa joidenkin ihmisten suhteen. Pidin sitä lähinnä hänen huonon itsetunnon, jonkinlaisen häpeän, ja ison sosioekonomisen kuilun sekoittamana höpinänä, mutta tulipa nyt kesällä koeteltua tuuria kielletyistä asioista ja kuinka kävikään 🙄 Samaten joskus 2015-2016 kun voin kaikkein huonoiten, niin hän kuitenkin järjesti mulle aina apua kun näki että sitä tarvitsin, vaikka oli omia juttuja hänelläkin ihan riittämiin.

    Thanks Dan, appreciate it 😎👍 Ja kerro eteenpäinkin auton nro #77 Raket120-sarjassa vuonna 2011 chief mechaanicolle ja Clio-yhdistelmäajoneuvokuskille.
  4. Mä olen itsestäni käyttänyt tuota termiä joissain yhteyksissä, kun mua on noin kutsuttu. Mitä se noin käytännössä tarkoittanee, niin esim. aika avointa ja ennakkoluulotonta suhtautumista eri taustaisiin ihmisiin, ilmaa hinnoissa -taktiikka jolloin kaikki on tyytyväisiä, joustavat aikataulut itsellä ja olen jo tottunut joidenkin ihmisten vähän liukuviin aikatauluihin, kaupanteossa paperit kuntoon ja maksu joko käteisellä tai tilisiirrolla ilman mitään epämääräisiä sopimuksia, ja niin että shitboxin omistajuus siirtyy selkeästi firmalleni. Käyttöautojani myydessäni olen ollut yleensä realisti hinnan ja kunnon suhteen, ja ne ovat yleensä menneet nopsaan kaupaksi ilman isompia nurinoita.

    Suht harvoin tulee reklamaatioita, mutta kun niitäkin on tullut, niin ei jää mieleen yhtään tapausta missä olisi jäänyt kummallekaan hapan maku suuhun. Itse asiassa on käynyt niinkin, että kun asian on hoitanut asianmukaisesti, niin muutaman viikon päästä joku on saattanut tarvita ihan muuta ja jopa kalliimpaa palikkaa, ja uskaltanut ostaa reilun reklamaatioprosessin jäljiltä. Ja noilta oikeastaan välttyy, sekä saa samalla sitä hyvän tyypin mainetta, kun inffoaa etukäteen kunnosta, lähettelee kuvia, epävarmoissa tapauksissa hilaa hinnan tarpeeksi alas jne.

    Ja työasioideni ulkopuolella joidenkin, enimmäkseen hiukan etäisempien boomerien silmissä olen kai pohjimmiltani hyvä tyyppi. Alkuun saattavat pitää lapsellisena esim. peliharrastustani, mutta kun asian kääntää niinpäin että se pitää poissa juomisesta ja pahanteosta, niin piks poks, hyvän tyypin imago onkin valmis 😃 Ja on toki joidenkin ihmisten silmissä varmaan jotain itseisarvoa silläkin, että asun täällä ja pidän taloa pystyssä, mutta se on kyllä aihepiiri johon on niin monta tulokulmaa, sosioekonomista näkökulmaa, esteettistä näkökulmaa jne. että ne harvat positiiviset kommentit jää mieleen kyllä. 🙄 Tapanani on yleensä pitää säännöllisesti yhteyttä myös ikäihmisiin, siis boomereita reilusti vanhempiin, ja jos nyt eivät ihan hyväksi tyypiksi ole kutsuneet, niin kuitenkin arvostaneet kovasti yhteydenpitoa ja kuulumisten/voinnin kyselyä.

    Kamunaisten silmissäkin olen käsittääkseni suht hyvän tyypin oloinen, vaikka viime aikoina ei juurikaan olla kenenkään kanssa nähty. Joillekin voi olla alkuun jopa vaikea uskoa tai ymmärtää, että mulla ei ole mitään ongelmaa olla friendzonella jos sinne kertaalleen on (kohteliaasti!) sysätty. Eikä ole tosiaan tapana lääppiä ketään ainakaan kysymättä, joskus olen varmaan ihan oikeastikin kiva olkapää, ja yksikin suht läheinen tuttu on mua 10 vuotta nuorempi niin moneen asiaan olen antanut jonkinlaisia "aikuisen miehen" näkökulmia tai neuvoja. Se tuntuu itsestäkin kivalta jos on voinut olla jotenkin avuksi, ilman että pyritään mitenkään kuitenkaan hyötymään tms. 🙄

    Espanjalaisten ja kanadalaisten pelikaverien kanssakin on syntynyt mielestäni jonkinlainen hyvän tyypin vaikutelma, vaikka ei todennäköisesti koskaan tulla näkemäänkään eikä tarvitsekaan. Mutta kivahan se toki on että kutsuvat "bro" nimellä viesteissä, huumorintajut kohtaa yleensä, eivät ole samalla tavalla takakireitä kuin ranskalaiset pelaajat ja mäkin kieltämättä heidän seurassaan 😁😅

    Ei kai se tämän kummempaa ole 🙄
  5. No joo, noitakin on niin erilaisia. Hän oli kuulemma harjoittelija, eikä kuulostanut kauhean vanhalta, mutta kesällä joku hvetin marjaterttu käytännössä asettui noiden sukulaisteni puolelle ja moitti tupakeittiötäni liian isoksi yhdelle miehelle. Aloin silloinkin itkemään kesken puhelun, sanoin että ei kai sitten muuta kun moottorisaha laulamaan, ja löin luurin korvaan 😂

    Ja huomaa siinä myös sävyeroja, milloin jonkun asenne on näennäisen kohtelias, mutta paistaa läpi vähän että "no niin, seuraava puhelu" -tunnelma. Tämä työntekijä vaikutti suorastaan kiinnostuneelta asioistani, ja todennäköisesti oli hänelle suht ainutkertainen ja opettavainenkin puhelu tuollaista hommaa ja eri ihmisten elämäntilanteita ajatellen. Enkä mä ollut silloin kovinkaan lääkitty, kun olin katsellut Japanin GP:tä sateineen ja punaisine lippuine aamukasilta, ja jutellut tutun sinänsä mukavan boomerin kanssa joka soitti. En ollut sellainen tyypillinen uutistenlukijamainen oma itseni, eikä pienet purkaukset mitään bentsoraivareita, ja myöhemmin päivällä ajoin virtuaalista rallycrossia Penetratorsin tiimissä Uncle Bicky spotterinani. Ya know. Tässä on vain huomaamatta käynyt niin, etten ole kovinkaan vapautuneesti jutellut kenellekään yli vuoteen 🙄 Ammattilaisten kanssa on omat pelisääntönsä joihin vain pitää mukautua, lähipiirin kanssa keskustelut viime aikoina aika virallisia, kaikille tutuille en jaksa lähteä edes kertaamaan omia raha-asioitani tai sen enempää lähteä äidin muistoa moittimaan, työasioissa small talk yhteisistä aihepiireistä on varsin jees mutta jää kuitenkin vähän pinnalliseksi ja asiakassuhteeksi, ja aika selvää on myös se että jos viime vuosikymmenellä "meillä" kävi vieraita niin kyllä ne todellisuudessa kävi äidillä.

    Mutta on tässä niin uskomattomia asioita tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, että en mä tätä pientä yksinäisyyttä ja vähän raskaasta elämänvaiheesta toipumista mitenkään loppuelämän tuomiona näe. Kukapa 10 vuotta sitten olisi uskonut, että nyt asun yksin, raitistuin kertaheitolla, muslimityttö ryösti poikuuden, El Plan, nollari-vuosikymmenen isojaon voittajaksi itsensä luulleet ovat kusessa Isä Putinin käynnistämän efektin vuoksi jne. 😁

    Ja toki mulla on nuo omat voimahahmoni racing-jutuissa. Kukapa olisi uskonut, että vaikkapa Helio voittaa Indyn neljännen kerran 46-ikäisenä viime vuonna, kun edelliset voitot tuli 01, 02 ja 09 😮 Tai Alonso tavoittelemassa 400 startin ennätystä nelikymppisenä, omaten F1-kokemusta jo ennen Piastrin tms. syntymää. Tai Loeb ainoana kuskina joka on voittanut Fordilla tänä vuonna. Mitä nyt tuli 48-ikäisenä, putsasi enimmät pölyt kengistään jonkun aavikkorallin jäljiltä, ja korjasi Monten 7. kertaa kun eka tuli 2003.

    Omassa mittakaavassani puhutaan tietenkin TSI-autojen tulosta satasten haarukkaan, siitä että tässä on nyt loppupeleissä vasta mun "oman" elämän rakentamisen ensimetrit meneillään, siitä että onko erikoispatinoitunut taloni ja liikeideani sittenkään täysin tuhoontuomittuja kun lämmitys ja Teslan lataus voi maksaa hiukan ensi talvena jne.
  6. Ottamatta sen enempää kantaa varsinaiseen aloitukseen, niin voin jälleen kertoa ihan omakohtaisen esimerkin aiheesta. Sain toissapäivänä sunnuntaina paniikkikohtauksen tms. kun juttelin sukulaisen kanssa puhelimessa, tai siis puhelun jälkeen kun jotkut puheenaiheet oli vähän synkänpuoleisia. Soitin johonkin vapaaehtoiseen tms. keskusteluapuun, jossa sai anonyyminä kertoa asioita, kun taas terveydenhuollossa asiointi on aina omanlaistaan peliä. Reilun tunnin puhelu, aloin välillä itkemäänkin, korotin ääntänikin kerran, mutta pian pahoittelin ja vertasin sitä turboahtimen hukkaporttiin tai jonkinlaiseen ylipaineventtiilin tms.

    Eniten mä puhuin siitä faktasta, että musta tosiaan välittää tällä hetkellä hyvin harva ihminen. En mä sinänsä yksinasumista pelkää tms. mutta tuli vain puheeksi etääntyneet kaverisuhteet, se kesäinen pikkuriita pikkusummista lähipiirin kanssa, kerroin miten 2½ vuotta sitten tilattiin esim. arkkua, uurnaa, järjesteltiin perintöveroasioita yms. "isoja" summia, mutta nyt kun mä en ole enää liki satakiloinen idiootti joka on "vain" kännissä 24/7, ja kieltäydyin joskus toissa kesänä ajamasta tai talvella menemästä tikkaille, niin olin kuin ihan eri ihminen. Avoin kysymys roikkui kesällä sinisten ruksien lukukuittauksena viikon verran kunnes piti kysyä uudestaan, ja sitten ehdotettiin tosiaan kaivamaan pappan hylkäämiä maatalouskone-rautaromuja niiden nykyisen omistajan periferialta hattu kourassa. Tällöin tästä puhuessa taisin eniten itkeä ja sylkeä mielipiteitä suustani kuuntelijalle.

    Puhuin myös tästä kantatilasta lohkotuista jutuista, maatalouden, energian, lannoitteiden, öljyn, uudisrakentamisen, ja asuntolainojen kustannuksista jne. Kallistuin puheissani jopa vähän anteeksiantavaksi äitivainaata kohtaan, ja kerroin lyhyesti miksi #77 Dan Wheldon on suojelusenkelini. Kuvailin tunnettani, kun näen lapsuuteni kanttarellipaikoissa tai sipulimailla kiskottavan hiuksia ylläluetelluista syistä, velaksi rakennettu materialistinen "kultainen häkki" alkaa monella sulaa ympäriltä, monet joutuvat jopa selittelemään asioitaan, ja itse kiinteän sähkösopparin ja jo lähtökohtaisesti erikoispatinoituneen talon suojista näen nuo asiat voimaannuttavina, ja että oma suhteellinen sosioekonominen asemani jopa nousee. Ei ihan helppo tilanne esim. maatalouden sukupolven vaihdoksen tehneille, kun mun ikäisiä isäntiä on remmissä.

    Työntekijä kuivaili keskustelujamme mielenkiintoisiksi, hän jopa ymmärsi ja lähes nauroi mukanani näitä traumojeni käsittelyjä, eikä tuominnut mua samoista syistä kuin jotkut luottamuksen arvoiseksi luulemani ihmiset. Kiva ja puhdistava puhelu kaikkiaan, eikä ahdistus jäänyt päälle, eikä sitä tarvinnut tukahduttaa ylimääräisillä bentsoilla.

    Ja kaikki tämä lähestulkoon uskomaton kohtalo, verrattavissa melkein siihen kun muslimityttö ryösti poikuuteni, sen jälkeen kun en vuosikausiin ollut peitellyt mielipiteitäni kansainvälisistä vahvoista miesjohtajahahmoista, tai siitä että Putin on biologisen isäni ikäinen, työskenteli ja vieraili kotikaupungissani paljon sinä vuonna kun synnyin jne. 😮

    Tosin. Kun Venäjän Asevoimat puhuu donbassissa ja kiovan hallinnoimilla alueilla, niin suomalaisten sähkösopparit on pelkkää paperia, mutta enpähän ainakaan ekana ole kaatumassa, enkä missään vaiheessa huonoimmassakaan skenaariossa suhteellisesti yhtä paljoa, kuin monet teslavelkapellet.
  7. No mä en humanisti ole sinänsä, vaan juurikin opiskellut luonnontieteitä /teknistä alaa, ja aika teknisellä alalla olen yrittäjänäkin touhunnut vaikka enemmän kauppias kuin korjaaja olen. Sosiaalipolitiikka, politiikka yms. kuitenkin kiinnostaa ja amikseksi osaan mielestäni aika hyvin kuitenkin kirjoittaa.

    Mä oon valittanut arvostuksen puutetta pitkin kuluvaa vuotta, ja täytyy sanoa että ei se kivalta ole tuntunut kun on ilman omaa syytä menettänyt yli puoli miljoonaa, lapsuuden kanttarellipaikoissa on mennyt paremmin, se kyllä on tehty selväksi, ja kirsikkana kakun päällä 2+4kk saikkujen aikana olin kuulemma psykoosissa, muuttamassa, ely-keskuksen uhri, konkurssikypsä, ja "perinnöllä" elelijä.
    Ja kun kesällä kävi selväksi lähimpien elossa olevien sukulaisten kanssa, miten ohut luottamus oli pienen kassakriisin keskellä. 3kk tyhjiössä sairaspäivärahan enimmäisajan ja pysyvän työkyvyttömyyspäätöksen välisessä tyhjiössä ilman oikeutta toimeentulotukeen. Rokottamattomuus ja vastuullinen liikennekäyttäytyminen teki sen, että luottamus oli ohuempi kuin kaksi A4 paperista sähkölaskua 300€ kpl tai Hondan helmat. Ei muuta kun kivaa joulushoppailuaikaa ja lämmintä mieltä hyvesignaloidessa jonkun kokkelinarkkien friikkivaltion hyväntekeväisyystukemisella.

    Mutta olen mä vastapainoksi kertonut myös paljon esimerkkejä, milloin olen kokenut arvostusta ja ne kyllä jää mieleen. Esimerkkinä vaikkapa se 40-luvulla syntynyt romukauppias jonka laskisin viime vuosikymmenen parhaimmaksi ystäväksi. Sitten on tietynlainen hyvän tyypin maine esim eri taustaisten liikkeiden ja korjaamojen hyväveliverkostossa, suomalainen tuttu 60+ autokauppias myi VAG:n kesällä satasilla/nollakatteenkaupoilla ja vieläpä ihan sympatian kera kun siinä vedettiin norttia toimistoluolassa ja ihmeteltiin maailman menoa, ja kyllä mä arvostan myös saamaani hyvää kohtelua terveydenhuollossa joko somaattisten tai korvien välissä olevien juttujen osalta. Ja täytyy sanoa, että olen ihan iloinen että viimeisen exän kanssa on hyvät kaverivälit, kun aikoinaan asiat ja maailmankuvat lähinnä meni ristiin, mutta ei mennyt henkilökohtaisuuksiin tai loukkaavaksi ikinä pienet kipinöinnit.

    Nää on näitä. Tullut ainakin aika selväksi kuluvan vuoden aikana todelliset ystävät, ja takinkääntäjät.
  8. Sama omalla kohdallani, että olen mä mielestäni jopa yllättävänkin hyvä "manipuloimaan" ihmisiä tai omasta mielestäni järjestelemään asioita, ollakseni asperger-tapaus. Tai tiedä vaikka siitä olisi jopa jonkinlaista apuakin, kun ihmisten käytöstä ja reaktioita tulee usein ikäänkuin luettua aika tarkkaan, ne jää mieleen tietyn logiikan mukaisesti, ja kaiken lisäksi mä osaan esittää asiani yleensä kohteliaasti, tietyllä tavalla kiltin pojan imagolla, ja niin että mua ei varsinaisesti voi syyttääkään mistään vaan asia jää auki monen harmaan sävyn sävyttämänä, kuten idolillani Alonsolla monessa asiassa uran varrella 😅

    Esimerkkeinä nyt vaikkapa El Plan vaikka se sinänsä perustuu ihan totuudenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen arvioon työkyvystäni mutta niinku päämäärätietoisuus asiaan liittyen, "kiva" lääkitys, Hondan leimaamiseen liittyen sinkkimaalin suihkiminen "pikkuasiaan" jonka olisin ottanut ihan suosiolla hylyksikin mutta mukava inssi antoi suullisen huomautuksen ja oli joistain asioista aivan autuaan tietämätön, paljon työkaluja yms. on tullut hyödynnettyä vähän Homer Simpson ja Ned Flanders -hengessä tai lähinnä niin että olen pyytänyt ja saanut käytännön apua niiden omistajilta (välillä vttuilun kera) mutta kuitenkin 😁

    Mutta suorasta kusettamisesta irtisanoudun, ihan henkilökohtaisessa elämässä tai työni osalta. Aina tietenkin pikkuasioita kaunistellaan sinne tänne, turha esim. jonkun shitboxin mittarilukemaa on aina töksäyttää jos oma arvio on että jo komponentti ei ole alkuperäinen tms. Eikä tosiaan jää liki 12 vuoden ajalta mieleen yhtään reklamaatiota, josta olisi jäänyt kummallekaan osapuolelle huono maku suuhun tai että kumpikaan osapuoli olisi alkanut vääristelemään asioita omaa etua tavoitellen. Ja se nyt on oma taitolajinsa, että voitto tehdään ostohetkellä. Mulla nyt on aina aikaa odotella, mutta kun siirtokehoitukset uhkaa niin hinnatkin monesti tippuu näppärästi 😁
  9. Enkä tiedä onko tämä varsinaisesti kuinka yleinen piirre gamma-miehillä, mutta tuntuu että omaa kiinnostavuutta on määritellyt ja määrittelee vieläkin tietynlainen harkitsevuus, kaukonäköisyys, laskelmointi yms. mutta jotenkin nurinkurisesti aina. Tai monella naisella on ollut jotenkin ihan eri tulokulma kaikkeen. 🙄 Olihan se kotona asuminen jo osa yhtä isoa El Masterplania, mutta monelle tosiaan turnoff. El Plan eli periaatteessa loppuelämän ajan osittainen taloudellinen riippumattomuus terveyssyistä, voi olla yhdelle voitto ja toiselle vain todistus kelvottomuudesta. Ja noista mun viime aikojen autokäänteistäkin voi olla montaa mieltä oliko se neroutta, pakkorako, vai hillitöntä tuuria 😆 Tarkoitan, että autojen itsensä lisäksi miehen tapa järkätä asiat tarvittaessa kuntoon osaamisensa ja jäljellejääneen tuttavaverkoston kanssa jne. Kun taas monet naiset kuin miehetkin, sivuuttaa monesti uudehkojen arvonaleneman tai ikäänkuin hyväksyy sen isona osana autoilun kokonaiskustannuksia. 🙄 Siitä en nyt lähde enempää edes paasaamaan, kuinka paljon mua ärsyttää naisten naureskelu, väheksyntä, ja samalla väheksyntä kokonaista pelinkehittäjäfirmaa ja välinevalmistajia kohtaan, kun valtavaa teknistä teoreettista asiantuntemustani ja keskinkertaisia suorituksia ratin takana ei oteta ollenkaan vakavasti. Kysyn vaan, miten se eroaa esim. salituloksistanne tai reeniohjelmistanne? No siten, että mun ei tarvitse postata joka päivä uusia päivityksiä tai kuvia aihepiiristä someen 😆
  10. Sama mulla, ja se taso kun voi vähän liukua ja elää pitkin ihmisen elämää eri syistä, ja tietynlainen Gaussin käyrä on yleensä miehille suotuisampi. Tosin en mäkään halua, että olisin vain joku ns. objektiivisesti määriteltävä lyhenne, vaan siksi nuo alfa/beta-luonneanalyysit on mielestäni parempia itsearviointikeinoja jos sellaisilla haluaa leikkiä.

    Ja kun omalla kohdallani siihen tasoon menee niin monta juttua ristiin rastiin. Positiivista nettovarallisuutta kirjaimellisesti peruskalliolla, mutta de facto pienet tulot. Kaksi leimattua, koukullista ja kylmästöityä farkkua joissa on pääomaa parisen tonnia kiinni yhteensä, mutta niihin pätee se mun mottoni että mikään ei toimi mut kaikki on aina mahdollista 😅 Ei vaan, ihan hyviä ja kunnossaolevia autoja kumpikin, mutta 20-23 vuotta tekee joskus tehtävänsä eikä mitään luksus- tai urheiluautoja uutenakaan.

    Ulkonäköni on mielestäni jopa valttikortti, mutta asperger-piirteet muussa olemuksessa voi vesittää suurimman terän siitä jne.

    Varmaan tuo, että Suomessa silloin kuukauden asunut muslimityttö lopulta teki mut mieheksi, kertoo paljon ympäristön vaikutuksesta kaikkeen, molemmin päin. Hän ei vielä täysin tajunnut suomalaista kulttuuria ja lontoota me yhdessä puhuttiin, joten ehkä siinä tuli kiinnitettyä huomiota enemmän ihmiseen itseensä. Hän ei nähnyt mua täysin kylähulluna, ja esim. kahvilla ollessa hän laittoi kätensä polveni päälle ja sanoi että olen hyvä ihminen kun tuli silloiset kotiasiani puheeksi jne. Samasta asiasta eli omaishoitajuudesta ei ymmärrystä kovin monelta suomitytöltä tullut, vaan monet tavallaan sietivät mua siitä huolimatta tms. Samoin työni saattoi näyttäytyä kovin erilaiselta eri naisten silmin 🙄

    Omat henkiset lukkoni liittyivät tuolloin lähinnä siihen omaan valtavaan takamatkaani, ja naisten asenteeseen kokematonta miestä kohtaan. Tämä nainen taas teki sen varsin selväksi, että näki mut kiinnostavana siinä hetkessä ovensuussa kun heitin hänet kotiin johtotähdellä. Ajattelin että tilaisuus oli niin ainutkertainen, eikä ainakaan entisiin koulukavereihin verrata, jos sikseen on, vaan johonkin turbaanipäähän ja kyllä mä sellaisen olisin kestänyt 😅
  11. Ja omaa tasoani ajatellen, niin sitä on ollut aina todella vaikea määritellä ja on vieläkin, mutta eri syistä 😅 Sanotaanko että vähän yli parikymppisenä, kun oli "saksalainen premium-auto" alla, asumisjärjestelyjen yms. vuoksi ehkä eniten tähänastisen elämäni aikana rahaa käytettävissä, en ollut vielä lihonnut eikä alkoholismi lähtenyt käsistä, niin kyllä mulla olisi ollut monia tilaisuuksia, jotka joko itse skippasin suoraan, tai jätin vain tosi-toimimatta tilaisuuden tullen. Ja se tulikin sitten aivan totaalisen puskista, että Suomessa kuukauden asunut muslimityttö ryösti poikuuteni ABC:n pullakahvien päätteeksi 😂 Jollain oudolla teorialla olen ollut lähes samanaikaisesi ATM ja YTM, vaikka siitä nyt ei mitään vuosisadan rakkaustarinaa tullutkaan. 😅

    KTM en edes halua olla 😄 Muita termejä käyttäen, niin en mä alfa ole, myönnetään. Mutta en myöskään betakaan, sillä olen monissa tapauksissa säilyttänyt itsekunnioitukseni rajat mitä tulee esim. puolisoehdokkaan aiempaan perhemuotoon, harvemmin peittelen mielipiteitäni, usein on ollut jotain Alonso-tyylisiä suukopuja jne.
    Omega on kai kaikkein alhaisin, eli ATM, ja yleensä kai menettäneet jotenkin elämänhallintansa eivätkä välitä juuri mistään, eli sellainen Simpsonien sarjakuvahemmo -tyylinen mies. Gamma (kreikkalainen aakkonen, ei päihde) taitaa osua parhaiten muhun. Eli vähän sellainen "wannabe-ytm" joka on suorastaan ylpeä ettei ole ktm. 😅
    Vähän makaaberi vertaus tässä maailmantilanteessa, mutta mielestäni esim. Dimitri Medvedev ei ole alfa kuten Putin, vaan juurikin Gamma kun pyrkii parhaansa mukaan olemaan hänen kanssaan samalla puolella, twiittaa ärhäkkäästi jne.
  12. -ATM: Ei löydä parisuhdetta tai seksikumppaneita, vaikka kuinka yrittäisi
    -Alempi KTM: Joutuu tekemään isoja myönnytyksiä saadakseen parisuhteen tai naisen kosketusta
    -KTM: Ei nyt varsinaisesti voi valkatakaan naisia, mutta yleensä tasainen luonne ja normaali keskipalkkainen työ on vahvuutena. "Onnistumiset" tapahtunee yleensä aika myöhäisellä iällä nykyisin, mutta ennenvanhaan nämä menivät nuorena naimisiin
    -Ylempi KTM: Todennäköisesti komea, tienaa keskimääräistä paremmin, ulkoiset puitteet kunnossa, ja yleensä miehellä on myös sitä karismaa
    YTM: Mies, joka voi valkata naisseuraa verrattaen isosta joukosta, se on helppoa ja toistuvaa, ja naiset itse lähestyvät näitä miehiä. Ns. hyvikset on monesti jotain urheilijoita tai liikemiehiä ja pahikset esim. vankilataustaisia tai katujengiläisiä.

    -ATN: Seksuaalisesti ja parisuhdemielessä ei-kiinostava nainen. Silti suhteellisesti paremmassa asemassa kuin vaikkapa KTM. Taso aika usein sidoksissa ulkonäköön, ikään ja perhemuotoon.
    -Alempi KTN: Etuina edellämainittuun verrattuna voi olla parempi ulkonäkö, tai mukavempi luonne
    -KTN: Tavallinen, normaalinnäköinen nainen joka ihan oikeasti pystyy valkkaamaan miehen, jos siihen vain riittää päämäärätietoisuutta. Mutta usein tavallisia keskiluokkaisia työssäkäyviä naisia ja toisinaan äitejä.
    Ylempi KTN: Etulyöntiasemassa edelliseen verrattuna, kun tulot saattavat olla hyvät ja ulkonäkö vähintäänkin 8+
    YTN: Pystyy sitouttamaan YTM:n avioliittoon tai vakaaseen parisuhteeseen. Period.
  13. Bussipysäkit nyt ei aikuisiällä ole mitenkään ihmeellisiä paikkoja, mutta kouluaikoina toki määritteli nokkimisjärjestystä aika paljon. Täälläpäin pidettiin aika monenkin mun ikäluokan nuoren kesken kunnon turvaväli bussia odotellessa, silloisia MP3-soittimia räplätessä ja kuulokkeita selvitellessä.
    Koulun, amiksen, Raunistulan nurkkien tai ydinkeskustan alueen pysäkeillä iltapäivisin taasen oli helpompaa/rennompaa kun yleensä oli aina jotain tuttuja samaan aikaan, ja toki valtavasti vieraita ihmisiä ympärillä.

    Seuraava juttu on pientä kaksinaismoralismia ehkä, kun itsekin kesällä olin hetkellisesti pienessä kassakriisissä, ja väliaikaisesti riitauduin lähimmän sukulaiskotitalouden (~10k€/kk) kanssa, mutta mielestäni se oli kuitenkin hiukan eri asia.
    Mutta anyway, joskus kymmenisen vuotta sitten mulla kävi pariin otteeseen asiakkaana ikäluokkani nainen, joka ei joskus sanotaanko 2004-2010 varmaan juuri koskaan moikannut saati jutellut tai istunut viereen bussissa, enkä mäkään häneen ollut koskaan yksipuolisesti mitenkään erityisen lääpälläni. Mutta aika pian niiden kymppikauppojen jälkeen alkoi kiittely osaamisesta, imartelu, vihjailu yms. ja niin ikään (alkuun ainakin) tarpeena muutama satanen, ettei mene vuokra-asunto alta. Aikani toistin kohteliaasti, että ei ole tapana lainata asiakkaille kun menisi monimutkaiseksi kirjanpidossa, enkä itsekään kylve varsinaisesti rahassa. Loppukaneetti olikin sitten "no vittu kannatti edes yrittää" 🙄

    Mä en paljoakaan ole bussia käyttänyt ajokortin saamisen jälkeen, paitsi kesällä 2010 kun työmatkat hoitui bussilla käytännössä firman oven eteen, ja matkaa oli kai joku 12km. Sen jälkeen olen bussia käyttänyt lähinnä silloin, kun olen yksin tehnyt autokauppoja ja mennyt hakemaan jonkun shitboxin, tai myöhemmin oman käyttöauton kotiin. Toki myös pitkin vuotta 2019 käytin suht paljon busseja, kun parin eksän luona ei aina pystynyt selvinpäin käymään 😂

    Ja sen jälkeen itse asiassa viime kesänä joitakin kertoja, kun tankkausbudjetti oli vähän rajallinen ja liput sai maksettua puhelimella. En edes muista mihin ketjuun silloin kommentoin, mutta kuten sanoin niin se oli jännä "aikakapseli" jonnekin vuoteen 2006 kun reitit ja maisemat oli tuttuja, samat hvetin Lahti Scala Scaniat jyrisi varmaan 3M kilometriä taulussa muutamien hybridibussien elinkaaret nähneinä, joiltain pysäkeiltä kun tuli ihmisiä niin oli jännä huomata ikääntyminen/aikuistuminen reilussa 10 vuodessa jne. 😃
  14. Mä olen periaatteessa varsin huumorintajuinen, paitsi joissain asioissa menee ns. punainen viiva jonka jälkeen ei naurata ja teen sen yleensä selväksi toisellekin. Harvemmin multa vitsit menee ohi, tai että tulkitsisin niitä aivan kirjaimellisesti kuten jotkut as-tyypit, mutta vaikka tajuaisin vitsin punaisen langan niin ei se välttämättä siltikään naurata enkä osaa naurua juurikaan teeskennelläkään. Riippuu ihan aihepiiristä, pilkataanko mitäkin ihmisryhmää, onko se vain typerää hölötystä ja stand up show:ta, vai onko vitsi ihan oikeasti nokkelakin.

    Ja mä osaan mielestäni myös itseironian aika hyvin, ja nauraa omille edesottamuksilleni joko oma-aloitteisesti tai muiden mukana, mutta tässäkin menee jossain hähmäisellä alueella se punainen viiva.

    Tosin sitä en tiedä, onko mun vitsit vain huonoja, joskus liiankin nokkelia, vai vaikuttaako mun hiukan monotoninen kerrontatapani siihen että aika harvoin ihmiset varsinaisesti nauraa vitseilleni tai huumorintajulleni 🙄 Joskus melkeinpä sellainen "tonnin seteli"-ilme tai Valtteri Bottaksen Monza 2021 meemienaihe-katse/suunmutristus, voi jopa tarkoituksella olla osa jotain kuivaa vitsiä, ja osapyrkimyksenä saada toinen nauramaan jo sitäkin, millä tavalla jotain kertoo. Mutta samapa tuo, en mä tollasia ainakaan etukäteen ole ikinä harjoitellut, ja olen nykyisin ihan tietoisesti varonut tiettyjä aiheita vitsaillessani ihmisille.

    Oikeastaan tänä päivänä on vain parempi, kun ei edes yritä vitsailla mitään, vaan pitää katseen suosiolla tiukasti puhelimessa ja lähettää treffeillä ollessa vain jotain turvallisia persikka-emojeita toisen puhelimeen pöydän toiselle puolelle. 😂 Aina joku kuitenkin pahoittaa mielen jostain sanomisesta, varsinkin jos vitsin kertoja on pescovegetarismin pari vuotta sitten lopettanut, 10l/100km kuluttavalla autolla ajava, valkoihoinen hetero- tai demiseksuaalimies. Eli ainoa ihmisryhmä, josta enää saa vitsailla mitään, ja sitähän tehdään. Mainoksissa, komedioissa jne.
  15. Mulla on sänkyjä hetkinen... viisi. Eikä yhtään ostettu itse 😅

    Pari niistä on todella vanhaa, jostain 1800-luvulta, ja nykyihmisille auttamattoman lyhyitä nukkumiseen. Tosin toiseen niistä on muuten kuollut isoäitini, isoisän äiti, sekä isoisän isä. Mutta sinänsä ihan luonnollisesti ja rauhallisesti, joten ei siihen liity mitään kummittelua tms. Se on aika siististi petsattu ja maalattu, joten se on salissa lähinnä koristeena ja toki istumiseen jos täällä ihmisiä kävisi. Samankaltainen, luultavasti vanhempi, myrkynvihreäksi pensselillä maalattu, ja kaikenkaikkiaan enemmän "basic" mulla on tuvassa seinustalla ihan istumista varten. Tai no, yleensä siinä on vaatepuita 😅

    Sitten mulla on jonkinlainen vanha, ehkä reilut sata vuotta vanha oleva, jännä taiteltava nojatuoli/sänky. Se ei ole kummassakaan käyttötarkoituksessa ergonomialtaan kovin hyvä, mutta tällä hetkellä telkkarin edustalla avattuna, ja tarpeeksi monta vaahtomuovipatjaa päällekkäin, parilla kuormaliinalla sängyn ali kiristettynä, että pysyvät paikoillaan eikä kovat puiset reunat ja saranat kolhi kylkiä 😅

    Sänky missä nukun, on saatu tutuilta ja on 120cm leveä. Ihan nykyaikainen sänky runkopatjalla tms. miksi sitä kutsutaankaan. Ei kai toi mikään ihmeempi ole, mutta kun on tuohon tottunut, niin se tuntuu ns. omalta ja eihän tollanen uutena varmaan ihan muutaman kympin tuote ole. Ja äidilläni oli aikoinaan ihan parisänky, mutta ymmärrettävistä syistä siitä on jäljellä enää vain pelkät vanerit ja jalat.

    Harmillisesti ainakin kaksi samankaltaista vanhaa puusänkyä on joskus kauan sitten jäänyt ulos, ja nykyisellään jo menetettyjä tapauksia. Oikeastaan taidettu lopulta pilkkoa paloiksi ja jättää maakuoppaan, tai polttaa saunanpesässä 😂