risto.malinen
En varmasti esittäydy, umpivieraille ihmisille. Ja vielä pitäs kertoa harrastuksista ja ties mistä. Enkä edes tsättäile, se on enemmän semmoista nuoren polven hommaa.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 142 kommenttia
- Entäs se Roman Schatzin kirja "Suomesta, rakkaudella"? En ole lukenut, mitä nyt kirjakaupassa muutaman kymmenen sivua, mutta vaikutti ihan hauskalta tekeleeltä.
"En nyt menisi ihan niin pitkälle, että kutsuisin Suomea paratiisiksi. Se on siihen helvetin paljon liian kallis ja kylmä. Mutta ollakseni taas ihan todella rehellinen: Niin hauska kuin minusta onkin valittaa, en koskaan ole oikeasti katunut tänne tuloa."
Kannaltasi kätevästi kirja on samoissa kansissa sekä suomen- että englanninkielisenä. (Vaikka enpä minä kyllä tiedä minne päin maailmaa olet menossa.) - Missä kohti minä haukuin sinua? Mielestäni en niin tehnyt, ainakaan ei ollut tarkoitukseni.
"eihän aikuinen voi ymmärtää hölkäsen pöläystä teinielokuvista." Tämä onkin mielenkiintoinen väite. Mihin käsityksesi perustuu? Siihenkö, että harvat täysi-ikäiset ovat tässä ketjussa Screamia kehuneet? Itse olin 15-vuotias kun Scream teattereissa pyöri, silloin myös sen ensimmäisen kerran näin. Kuuluin siis hyvin pontevasti kohderyhmään. En silloinkaan pitänyt Screamia kovin kaksisena elokuvana, joten selvästi aikuismaisuuteni ei vaikuta käsitykseeni elokuvasta. Tai sitten olin jo silloin, teini-ikäni kukoistuksessa, kovin aikuinen.
En vieläkään tiedä mikä seikka/mitkä seikat puoltavat Screamin statusta elokuvaklassikkona. Keräilin tähän säikeeseen kirjoittamistasi viesteistä asiaa puoltavat jutut:
#1: kaikissa vuokraamoissa se on luokiteltu klassikoihin
#2: pidin vain screamista koska siinä oli huumoria,takaa-ajoa ja ruumita..
#3: se on klassikko sillä kaikissa klassikoissa maakuuneissa on sellainen amelie-tarra ja screamissa on ja sit screamin löytää kans klassikko-osastolta..!
#4: periaatteessa scream on klassikko mutta käytänöstä en ole varma
#5: suurin osa pitää screamista kuitenkin..ja see on periaateessa klassikko
Ensimmäinen kohta ei pidä paikkaansa, sillä Scream ei löydy klassikkohyllystä kaikissa vuokraamoissa.
Jos toisessa kohdassa mainitut kolme seikkaa ovat klassikon tunnusmerkkejä, on valtaosa elokuvista klassikoita. (Vaikkapa Power Rangers - The Movie ja 3 Ninjas: High Noon at Mega Mountain. Ajatuskin puistattaa.)
Kolmas argumentti on jokseenkin sama kuin ensimmäinen, yksi tarra ei todista mitään. ("Sticking feathers up your butt does not make you a chicken.") Väitteesi on sukua tunnetulle "Raamattu on totta" -päätelmälle, joka menee näin: Raamattu on totta, koska Raamatussa lukee niin ja Raamatussa kerrotaan totuus. Väitettä ei voi kumota, mutta se ei tarkoita, että se pitäisi paikkansa.
Neljännestä ei voi sanoa juuri mitään, se ei edes ole perustelevinaan näkemystäsi millään tavoin. "Periaatteessa Scream on klassikko." Mitä tuo muka tarkoittaa?
Ja niin tulee viides ja viimeinen perustelu sille, että Scream olisi elokuvaklassikko. Suurin osa, mikä suurin osa? Suurin osa maailman väestöstä? Suurin osa Suomen nuorista? Turhan ympäripyöreä väite. Ja sitten taas tuo "periaatteessa klassikko" -juttu. Minä olen periaatteessa Jude Law, käytännöstä en ole varma.
Kuten jo aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, katsotaan sitten 2016 uudestaan tätä klassikko-juttua. - Eihän kyseessä vaan olisi elokuva "The Object of My Affection" (Hellyyteni kohde)?
http://www.imdb.com/title/tt0120772/
Ainakin jossain määrin tuo voisi olla hakemasi leffa. - No joo. Sanon saman minkä muutama muukin henkilö(/tär). Scream ei ole mielestäni "klassikko" sanan varsinaisessa merkityksessä. Toisaalta taas Coca Colaakin markkinoidaan jossain Classic Cokena, eli se alkuperäinen on "klassikko". Siten Scream olisi teinikauhukomediaklassikko, mutta jotenkin typerää tuommoinen lokerointi. Kauhuelokuvaklassikoksi siitä ei mielestäni ole. Sellaisiin kuuluviksi luen Nosferatun (1922), Tohtori Caligarin kabinetin (1920) ja Vampyrin (1932). Toki myös Hammerin tunnetuimmat kauhuilut ovat "klassikoita", siis Draculat, muumiot ja muut ihmissudet. Mitähän muuta? Hohto (1980), Friday the 13th (1980) ja Halloween (1978) ovat jotakuinkin uusimpia elokuvia jotka lasken klassikoihin kuuluviksi.
Elokuvaklassikon pitää kestää aikaa. Jos Screamista julkaistaan 20-vuotisjuhlaversio vuonna 2016 niin sitten voi sanoa että kyseessä on klassikko. Kuka muistaa elokuvan "Ruumis joka luokassa" (Student Bodies, 1981) kauhukomedian/parodian joka hyvinkin saattoi olla oman aikansa Scream?
Ja mitä tulee vuokraamojen hyllytyskäytäntöön, moiseen ei kannata perustaa väitettä klassikosta. Oman kokemukseni mukaan elokuva voi löytyä mistä hyllystä hyvänsä riippumatta siitä miten hyvin se ko. hyllyyn sopii. Kerran näin jopa Meet the Feebleesin lastenelokuvien joukossa!
Lopuksi vielä selitystä: Tarkoitukseni ei ole vähätellä Screamia elokuvana eikä sinun elokuvamakuasi, kukin katsoo mitä parhaimmaksi näkee. - Jostain luin joskus et levylle oli tarkoitus laittaa easter egg, josta kävisi ilmi että paketissa oli satelliittipuhelin, siimaa ja ongenkoukkuja, siemeniä ynnä muuta pientä kivaa autiolla saarella pärjäämiseen.
Sen takia kai olivat luopuneet ideasta koska se olisi ollut eräällä tapaa liian julmaa. Siltä äijältähän kuitenkin meni vaimo ja noin. - Sinun pitää nousta toisen auton päälle kun se on alhaalla. Sitten vaan eteenpäin. Jos huvittaa, niin toisen auton päältä voit hypätä semmoisen aidan yli hakemaan täydennystä varastoihisi, siinä aidassa on semmoinen lambda-merkki.
- Siis Water Hazardiako tarkoitat? Missä kohti olet jumissa? Eihän siinä pitäisi juurikaan ongelmia olla, suurimman osan kentästä ajelet jossain kanavassa ja lopulta putkahdat jonkinlaisen kuivuneen järven pohjalle. Tulee helikopteri, tulee taistelu. Jahka selviät voittajana, avaat portin ja käyt avaamassa padon sulkuportin (tai mikä luukku onkaan). Pitiköhän sen rakennuksen sisällä käydä jotain nappia painamassa? En ole varma. Ajat vehiikkelilläsi siitä avaamastasi luukusta, toisella puolella etsit sisäänkäynnin voimalaitokseen ja menet sinne.
Auttoiko yhtään? - Lukaisepa Dietrich Schwanitzin kirjoittama Sivistyksen käsikirja.
"Ensimmäisessä osassa "Tiedot" Schwanitz välittää meille tietopaketin, joka meidän on hyvä hallita. Euroopan historia, kirjallisuuden klassikot, taiteen ja musiikin helmet, tieteelliset teoriat ja suuret ideologiat on kuvattu tiiviisti mutta kattavasti.
Schwanitzin läpileikkaus alkaa antiikista, ja hän käy läpi sekä Euroopan kriisit että edistysaskeleet aina meidän päiviimme saakka. Miksi on tärkeää tuntea Don Quijote tai herra Faust? Entä mitä Martin Heidigger sanoi, mitä emme jo tienneet? Mitä tapahtui, kun Freud keksi alitajunnan? Muun muassa näihin kysymyksiin kirjassa vastataan.
Toisessa osassa "Taidot" selvitetään muun muassa sitä, millaisin säännöin sivistynyt kommunikaatio toimii, mitä eroja tulee ottaa huomioon keskusteluissa eri kansallisuutta olevien ihmisten kanssa ja mitä ei kannata tietää.
"Nyky-yhteiskunnan tietomäärä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta kohottaako se sivistystasoamme? Jos emme osaa erottaa olennaista tietoa epäolennaisesta, menetämme suhteellisuudentajumme", kirjoittaja sanoo."
Akateemisen kirjakaupan sivuilta on tuo teksti. - Fifth Element ja Million Dollar Hotel ovat omia suosikkejani Millan harvalukuisista elokuvista. Saa nähdä ovatko Ultraviolet ja .45 mistään kotoisin, Resident Evil -leffoista kun en oikein jaksanut välittää. Olihan ne ihan meneviä, mutta eivät toimineet silti mitenkään hirveän hyvin. Jill Valentine oli Apocalypsessa parempi hahmo kuin Alice. Eräällä tapaa. Asiaan voi vaikuttaa aika paljon sekin, että koskaan en ole tullut RE-pelejä pelanneeksi.
- Olet saattanut lukeakin, mutta tuskin kukaan sinua tulee auttamaan, koska täällä niin paljon kysellään neuvoja selvästi siitä lähtökohdasta, että mitään ei olla itse tehty.
Jos haluat vakuuttaa potentiaaliset esseen teossa avustavat ihmiset, voisit pohjustaa tätä keskustelua omilla ajatuksillasi. Kerro omia näkemyksiäsi veljeksistä, ehkä siitä huomataan että tiedät mistä puhut ja joku muukin intoutuu valottamaan näkemyksiään. - Neil Gaimanin sarjakuvia, varsinkin Sandmaneja. Frank Milleriä (mm. Sin City), Pauli Kallion "Kramppeja ja nyrjähdyksiä" (etenkin Christer Nuutisen piirtämiä!), Jukka Tilsaa, Kung-Fu Poliiseja, Don Rosan Akuja, Ave Koskelan Hemmo Paskiaisia, Gary Larson jaksaa viihdyttää vieläkin, Calvin & Hobbes tietenkin... Olikohan niitä vielä? Varmaankin joo, mutta ei kaikki tule tietenkään mieleen kerralla. Joakim Pirinen ja Kati Kovács on mainittava. Ai niin, Hellboy ja From Hell. Siinäpä ehkä ne luetuimmat.
- Kirjoitusvirheitä oli aika paljon. Siis liikaa. Tämä lause hämäsi "Hän ei halunnut ettö hänen omalle lapselleen kävisi samalla lailla kun hänelle nuorena jo sai lapsen.." Kyllä minä tuon idean luulisin tajunneeni, eli äiti oli nuorena saanut lapsen eikä halunnut oman tyttärensä jatkavan perinnettä. Mutta epäselvä lause oli silti. Vähän töksähtelevää tekstiä, semmoista Lause. Lause. Lause. Ei oikein tunnu virtaavan tuo teksti.
Ja sitten semmoinen, että ei kannata laittaa lauseen loppuun useampia välimerkkejä. Esimerkiksi
"Etkö sä muista minkälaista oli olla teini!? Jessica kiljahti..." tuossa on huutomerkki tarpeeton, koska saman tien kerrot että Jessica kiljahti. Huutomerkkejä kannattaa käyttää aika säästeliäästi, säilyttävät tehonsa paremmin. Ja pisteitä ei lauseen loppuun tule kahta. Yleensä tietenkin se yksi, mutta joskus harvoin voi lauseen päättää kolmeen pisteeseen. Yhdyssanojen kanssa tarkkana (isoveli).
"Maria pelkäsi, ei Jessica voinut karata!?" Tuo lause on outo. Jos Jessica ei kerran voinut karata, niin mitä Maria sitten pelkäsi? Joo joo, taas kerran luulen tajunneeni mitä tarkoitit, mutta lauseen voi tulkita väärinkin.
Sisällöltään alkoi ihan hienosti, dramatiikkaa kehissä oikein kunnolla. Kunnon murrosikämeininkiä. Lähinnä siis kirjoitusasua ja kielioppia pitäisi viilata. - Pennanen ja Pellonpää oli yhdessä Cha Cha Cha -nimisessä elokuvassa. Vuodelta 1989 on se, Mika Kaurismäen ohjaama. IMDb:n tietojen mukaan nuo kaksi eivät ole muissa elokuvissa näytelleet yhtä aikaa, joten varmaankin pakko olla tuo. Mutta tietenkin IMDb:kin voi olla väärässä.
- Pystytkö listaamaan ne elokuvat? Olisin kovin kiinnostunut tiedosta. Minä en nimittäin millään saa laskettua Johnnylle niin paljon elokuvia, itse asiassa vieläkin vähemmän kuin mitä aikaisemmin väitin.
Eli. Tiedossani olevat saatavilla olevat elokuvat, joissa Johnny Depp on edes jonkinlaisessa roolissa:
1. The Libertine (2004)
2. Finding Neverland (2004)
3. Ils se marièrent et eurent beaucoup d'enfants (aka And They Lived Happily Ever After) (2004)
4. Secret Window (2004)
5. Once Upon a Time in Mexico (2003)
6. Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl (2003)
7. From Hell (2001)
8. Blow (2001)
9. Chocolat (2000)
10. Before Night Falls (2000)
11. The Man Who Cried (2000)
12. Sleepy Hollow (1999)
13. The Astronaut's Wife (1999)
14. The Ninth Gate (1999)
15. Fear and Loathing in Las Vegas (1998)
16. The Brave (1997)
17. Donnie Brasco (1997)
18. Nick of Time (1995)
19. Dead Man (1995)
20. Don Juan DeMarco (1995)
21. Ed Wood (1994)
22. What's Eating Gilbert Grape (1993)
23. Benny & Joon (1993)
24. Arizona Dream (1993)
25. Freddy's Dead: The Final Nightmare (1991)
26. Edward Scissorhands (1990)
27. Cry-Baby (1990)
28. Platoon (1986)
29. Slow Burn (1986)
30. Private Resort (1985)
31. A Nightmare On Elm Street (1984)
Tyler Durdenin sanoin "But it´s just me and I could be wrong." - Jännä juttu muuten. Sanoit että sulla on 42 leffaa joissa Depp on mukana. IMDb kertoo miehen näytelleen 38 elokuvassa, ja niistäkin viisi on vielä tekovaiheessa. Eli sulla voisi kai siis olla 33 elokuvaa joissa Johnny-boy näyttelee.
Vaan. Yhtä mieltä olen siitä, että Johnny Depp on erinomainen näyttelijä. Miehen kyvyistä kertoo jo se, että hänen roolityönsä on ainoa syy katsoa muilta osin joutavat Pirates of the Caribbean ja Secret Window. Minulla ei tosin ole yhtään Juhanin kuvaa tai haastattelua, mutta elokuvia on joitakin. (Ei Johnnykaan kuitenkaan aina onnistu, joutaviakin elokuvia on tehnyt. Vaikka makuasiahan se tietenkin on.) Oscarin ansaitsisi kyllä. Paha sanoa suosikkia Deppin elokuvista, mutta Fear and Loathing on aika vahvoilla. - Oisko ollu Exploitica?
- Eilen Filmtownissa pähkäilin juuri tuota elokuvaa. Voisin kuvitella että muistakin vuokraamoista löytyy siis.
- Kun kysymys kuului "miten menee the othersin juoni?" ja siihen vastattiin viestillä "näin menee.". Ja olit ilmeisesti aikeissa katsoa elokuvan. Niin minkä ihmeen takia luit tuon vastauksen? Sehän oli ihan päivänselvää, että pilaat elokuvan itseltäsi. Mainion elokuvan vieläpä, huomattavasti parempi on mielestäni The Others kuin vaikka Kuudes aisti.
- Nykykomediat on huonoja. Siitä se vaan johtuu kun ei ole hauskaa. En ole koskaan oikein sitäkään käsittänyt, että Jim Carreyn elokuvat perustuvat miehen kykyyn väännellää naamaansa huvittavasti. Että siitä minun odotetaan maksavan.
Mutta onneksi on animaatioita, jotka näyttävät perivän maan. Lähes poikkeuksetta voi luottaa Pixarin ja Dreamworksin animaatioleffoihin, ne ovat sentään hauskoja. Vaan aina ei osumaa tule silti: Hain tarina oli väkinäinen ja pinnallinen tekele. Luulisi tekijöidenkin ymmärtävän, että pelkästään nimekäs näyttelijäkaarti ei riitä tekemään hyvää elokuvaa, juonen pitää toimia myös. Nemoon tulee väkisinkin verrattua tätä Shark Talea ja se klovnikala kavereineen hakkaa alati ärsyttävän Will Smithin 10-0.
Ei pitänyt pelkästään haukkua tuota yhtä elokuvaa. Niin. Oletko Monty Pythoneita nähnyt? Itse jaksan niiden parissa viihtyä aina vaan. Eivät toki ole tuoreimpia mahdollisia elokuvia, mutta ei niitä ikä paina. Uudemmista tekeleistä muistelen viihtyneeni Lock, Stock and Two Smoking Barrels-nimisen pätkän parissa, se on vuodelta 1998. Death To Smoochy oli myös hyvä. Sexy Beast oli hemmetin hyvä leffa, kuten oli myös Fear and Loathing in Las Vegas. Kumpikaan ei ole varsinainen komedia, mutta ehkä se onkin niiden pelastus. Minua ainakin viihdyttävät semmoiset elokuvat, joissa huumori ei ole niin hirveän alleviivattua (lukuun ottamatta Monty Python-tuotoksia). Gosford Park, The Commitments, The Snapper, mitä niitä nyt on. Ei tule tähän aikaan enää mieleen. - Ihan hauska pätkä oli. Tytöt hoitivat hommansa kohtuullisen hyvin, varsinkin se nuorempaa esittänyt (on oikeasti 5 vuotta "isosiskoaan" vanhempi). Jotenkin elokuva on laatuisampaa teinikauhistelua kuin suuri enemmistö, liekö syynä sitten kanadalaisuus vai mikä. Tiedä en.
Kekseliästä oli myös ihmissudeksi muuttumisen rinnastaminen murrosikään; elokuvan tagline (mitä se on suomeksi?) on "They Don't Call It The Curse For Nothing". Elokuva oli yllättävän synkkä, mikä sekin on plussaa näinä aikoina, kun vähintään joka toiseen kauhuelokuvaan pitää sisällyttää itseironisia viittauksia kauhuelokuvakliseisiin.
Arvosanaksi antaisin 8 pongoa kymmenestä. Olen anteliaalla tuulella nyt.