vanha.jaara
Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa.
Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan.
Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Vastaan, jos vain ehdin.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia5 aloitusta · 376 kommenttia
- Tämä piirtää myös käyriä ja pintoja kaiken muun lisäksi
http://maxima.sourceforge.net/ - Ne vain ottavat kielikorvaan, niin että täytyy voihkaista. Onkohan kyse kielikorvan yliherkkyydestä?
- Enpä juurikaan ole ilmiötä havainnut. Ehkä tähän on syynä, että en ole tuollaisia tekstejä vilkuillut.
Mutta oikeassa olet, vallan hirvittävä tuo ilmiö on. - Eikö tuossa lähteessä yritetty niin selittää?
Mutta tässä sama asia ensimmäisellä kotimaisella kolmannen sijasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalaiset_numerot - http://www.24hourtranslations.co.uk/rnumerals.htm
- Jos kuitenkin tarkistaisit ensin tuon ykköskohdan tuloksen, sillä näyttää siltä, että olet tehnyt yhtälöitä yhdistäessäsi merkkivirheen.
- Voin osaltani kommentoida, että olen suorittanut opintoni suurimmaksi osaksi jo ennen laskinten esiinmarssia, joten olen joskus oppinut myös manuaalisen yhtälönväännön oikein kunnolla. Sen jälkeen olen kylläkin tehnyt erilaisia tietokone- ja ohjelmointihommia vuosikymmenissä mitattavan ajan. Eräässä vaiheessa piti tehostaa työtä myös erilaisten numeeristen algoritmien kehittämisessä, mihin symbolimatematiikkaohjelmisto oli omiaan. Sieltä nämä työkalut ja niiden käyttötaidot.
Ei symbolimatematiikkaohjelmistoon tarvitse rahaa käyttää, sillä niitä on myös saatavissa ilmaisohjelmistona, ks. esimerkiksi
http://maxima.sourceforge.net/index.shtml
http://www.gnu.org/software/maxima/maxima.html
En ole tosin tarkemmin tutustunut Maximaan, mitä nyt kokeillut. Huomasin, että ei se käytettävyydeltään Maplen veroinen ole. Mutta ei ole hintakaan. - Tarkoitin vain, että tehtävän käytännön ratkaisun sai todella nopeasti, kun segmentin pinta-alan kaavan katsoi ensin matematiikan taulukkokirjasta ja sitten kirjoitti kaksi riviä (yhtälöryhmä ja sen numeerinen ratkaisu) Maple 9 -symbolimatematiikkaohjelmaan.
- Pinta-ala- ja projektioehdoista (kuvio piirtämällä) saadaan kolme yhtälöä kolmelle tuntemattomalle (liekanarun pituus r, sekä kaaria vastaavat keskuskulmat alpha ja beta; R on laitumen tunnettu säde) eli
Pi*R^2/2=R^2*(alpha-sin(alpha))/2 r^2*(beta-sin(beta))/2,
R*sin(alpha/2)=r*sin(beta/2),
R*cos(alpha/2) r*cos(beta/2)=R.
Yhtälöryhmä on vain valitettavasti transkendentaalinen, mikä tarkoittaa, ettei sille ole analyyttistä ratkaisua. Siksi se tulee ratkaista numeerisesti ja tällöin tulokseksi saadaan (kulmat radiaaneina)
alpha = 2.471793849,
beta = 1.905695729,
r = 1.158728473*R.
Ei tämä nyt niin kovin vaikea ollut, ainakaan jos oli sopivat välineet käytössä. Olisi tuon kyllä vääntänyt aivan pelkällä kynällä ja paperilla, joskin aikaa olisi mennyt paljon enemmän varsinkin tuohon numeeriseen ratkaisuun. - Klassisia mittausmenetelmiä ovat termopari ja pyrometri. Lämpösähköilmiöön perustuvalla termoparilla päästään noin 2000 asteeseen (C) ja optiseen säteilyn havainnointiin pohjautuvalla pyrometrilla sitten aina 5000 asteeseen. Tätäkin suuremmille lämpötiloille on vielä erityisiä mittausmenetelmiä, mutta ne ovat jo harvinaisempia.
- CSC:n sovellusoppaissa ja raporteissa on tarjolla monenlaista laskennollista matematiikkaa. Taso on lukion pitkästä matematiikasta ylöspäin, mutta liiallista teoriaa välttävä. Kannattaa tutustua.
http://www.csc.fi/lehdet/oppaat_verkko.phtml.fi - Jos vaa'an virhe haluttaisiin saada tarkasti selville, vaaka pitäisi kalibroida koko punnitusalueella sekä tunnettuja painoja lisäämällä että niitä vähentämällä. Lisäksi tämä tulisi tehdä useita kertoja ja käyttää sitten tulosten keskiarvoja.
Vielä jos haluttaisiin saada lisää tarkkuutta, pitäisi painoja kokeilla vaa'an eri kohdissa, koska olen havainnut tämänkin vaikuttavan useimpien vaakojen lukemaan. - Kukaan ei pysty sanomaan tällä hetkellä, mitä tietoa tulevaisuudessa tarvitaan. Siksi kaikki, nyt tarpeettomaltakin tuntuva tutkimus on tarpeellista. Esimerkiksi atomien ja hiukkasten miettiminen tai niiden mallintamiseen soveltuvan matematiikan kehittäminen on ollut lähes viime vuosisadan alkuun asti aivan tarpeetonta, nyt näihin tutkimuksiin nojautuu useita teollisuudenaloja.
Voi olla, että nykyisin pohditaan matematiikassa asioita, joiden sovelluksilla ratkaistaan maailman energiaongelma tai muu aivan yhtä tärkeä kysymys. Siksi kukaan ei voi varmasti tuomita mitään tutkimusta ennalta tarpeettomaksi. - Jos vaaka oli tyhjänä nollilla, niin voidaan yksinkertaisesti olettaa virhe lineaariseksi eli
virhe = K*lukema,
jossa K on vakiokerroin.
K:n määrittämiseksi voidaan käyttää tietoa, että virhe on 7 kg, kun lukema on 91 kg. Tästä voidaan ratkaista K = 7/91. Kun lukema on 107 kg, niin virhe = 7/91*107 = 8,2 kg eli tosilukema on 99 kg. - Jos on kirjoitettu pelkästään 0,5, niin mistä lukija voi tietää, onko kyse luvun tarkasta desimaalikehitelmästä vai yhdellä desimaalilla esitetystä likiarvosta, jos tätä ei ole erikseen sanottu? Siksi tarkat arvot on annettava esimerkiksi tässä tapauksessa murtolukuina.
- Huomauttaisin, että 0,5 ei ole tarkkaan ottaen sama asia kuin 1/2. 0,5 on pelkästään arvon 1/2 yhden desimaalin likiarvo, joka nyt sattuu tällä kertaa olemaan sama kuin tarkka arvo.
- Lue ensin tämä vanha, erittäin pitkä keskusteluketju:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000008028451
Palataan sitten uudelleen asiaan. - Jos mökissä on kerran sähköt, ei vesijohdon tuominen sisälle olennaisesti muuta tilannetta. Haarautuva salama tai jo pelkkä ukonilman voimakas sähkökenttä tuo ukkosen sähkölankoja tai antennijohtimia pitkin varmasti mökkiin, jos niin vain sattuu. Tuo jyrkkiä rinne voi toimia jonkinlaisena suojaavana ukkosenjohtimena, joskin sen pitää olla silloin tosi jyrkkä ja korkea sekä sijaita aivan mökin vieressä.
Se tietysti jonkin verran vaikuttaa, onko vesijohto teräs- vai muoviputkea, sillä teräs on sähkön kannalta johde, mitä ei lähes suolaton kaivovesi ole. Lisäksi asiaan vaikuttavat myös sähköjen maadoitukset, mutta niistähän et sanonut tietäväsi. Jos vesijohtoon on käytetty teräsputkia, niin myös nämä kannattaa maadoittaa tukevalla kuparikaapelilla sähköjen maadoituspisteeseen, jotta potentiaalieroja ei maadoituksiin tulisi eikä salama pääsisi loikkimaan potentiaalierosta toiseen. Toinen vaihtoehto olisi tietysti jatkaa vesijohto sisälle muoviputkena, jolloin johdinta ei syntyisi. - Lämmönsiirto kahden kiinteän aineen rajapinnassa on sekalämmönsiirtoa, jossa on mukana säteily- johtumis- ja konvektiokomponentit. Näiden keskinäiseen suuruuteen vaikuttaa lämpötila, pintapaine pintojen mikro- ja makroepätasaisuudet sekä materiaalien kimmo-ominaisuudet.
Lisäksi on huomattava, että jos toisena materiaalina on alumiini, niin sen pintaan muodostuva hyvinkin ohut oksidikerros toimii paikallisvastuksena, niin että myös johtumisessa rajapinnan lämpötilagradientista tulee epäjatkuva kuten konvektiossa.
Konvektiokertoimien numeroarvoja näyttää olevan tuossa aiemmin antamassani lähteessä, mutta en tiedä, kuinka luotettavia ne ovat. Suuruusluokasta olen ainakin samaa mieltä. - Kysymyksesi oli niin kiinnostava, että piti hieman harrastaa kuukkelointia asian ympäristössä. Tässä yksi löytö:
http://www.wsdot.wa.gov/biz/mats/Apps/PaveCool1998_18.pdf
Kahden aineen rajapinnan konvektiokerroin on melko hankala määritää, koska sen suuruus riippuu ainakin pintojen epätasaisuudesta, pintapaineesta ja lämpötilasta. Oma veikkaukseni on, että konvektiokerroin on parempi kuin asfaltti-ilma-rajapinnan, mutta ei kovin paljoa. Kesäpaidan hihasta ravistettuna se voisi olla luokkaa 10-25 W/(K m^2).