Mistä on pesiytynyt kieleemme tämä idioottimainen sana, miksi muutoin tarpeellinen pääte -kin on lisätty juuri-sanan perään ja pilattu tuo maavarren vertainen? Juurihan jo itsessään tarkoittaa samaa mitä juurikin-väännöksellä haetaan. Ärh! Pois tuo viekää!
Selittäkää viisaammat oi pyydän ma.
Selittäkää viisaammat oi pyydän ma.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En ole koskaan kuullut tuota käytettävän, vaikka kieli-ihmisiä olen työni puolesta. Annapa esimerkki.
Olet siis välttynyt kuulemasta tuota? Ilmiöstä saa tarpeeksi hyvän kuvan googlaamalla "juurikin": http://www.google.fi/search?q=juurikin&hl=fi&lr=&start=10&sa=N
Merkillepantavaa ko. väännöksen käytössä on se, ainakin oman kokemukseni valossa, että se vaikuttaisi enimmässä määrin olevan "älykköjen" käyttämä. Olen nimittäin siihen törmännyt ensi kerran nykyisessä opinoahjossani eräässä teknillisessä yliopistossa/korkeakoulussa.
Vaan kuuleepa tuollaisia ihmeellisyyksiä käytettävän täällä enemmänkin, esim. jos joku on rikki, se on "särki". Ollaan sitä niiiin ihmeellisiä lingvistikkoja kun opiskellaan tällä tasolla... Suomea väännetään kilpaa mitä typerimpiin epäsanoihin.
>Ollaan sitä niiiin ihmeellisiä lingvistikkoja kun...
Tulipa tuosta lauseestasi mieleen, että mitäpäs jos ryhtyisi käyttämään nimimerkkiä
lingviini
???
Olipa turha keksintö! Joku näkyy (tietenkin!) keksineen saman jo aiemmin. Googlen mukaan käytössä käännöstoimiston toiminimenä.
oli Linguano.
Luvun x n:s juuri tarkoittaa juuri lukua, joka kerrottuna itsellään n kertaa antaa tulokseksi luvun x. Näin juurta jaksainhan meille joskus juurikin opetettiin. Voikukan voi kukin varmaan muistaa myös – sillä sanottiin olevan yksi vankka pääjuuri. Liekö sitten luvulla x n:nsien juurten ohella vielä lisäjuuria?
Ja joulun aikaanhan koulussa sitten veisattiin:
"Taivahalla syttyy juuri
porkkana ja punajuuri..."
Illalla pitäisi taas lanttu leikata. Ynnä porkkanat ja potaatit. Hirvikeittoaihioita on tässä parit illat keiteltynnä jäädyteltäväksi, ja yksi satsi pitäisi pelastaa pödyksi (?) päivän pöytään juuri ennen pakastimeeseen ehtimistään!
"Juuresliha On Terveellistä Syötävää!" Juuri niinhän se lauloi mainio Kumpulaisen Sepikin.
...puujalkamainen sanailu on se mikä johtaa hirveyksiin. Pikkunäppärää hupeltelua, josta tulee hyvä mieli, mutta josta ei kyllä ole minkään valtakunnan hyötyä. Vähennä sitä pilven polttamista, jottei tule kuiva kausi.
Salli, oi salli meidän typerikköjen pitää hyvä mielemme, vaikkei siitä todellakaan mitään HYÖTYÄ ole!
Pilveä en ole koskaan polttanut, vaikka sitä minulle juurikin olisi tarjottu joskus niihin aikoihin kun lopetin tupakehtimisen (= kolmannesvuosisata sitten).
Me oikeamieliset saamme temppuilla sanoilla mielin määrin, koska tiedämme, kuinka kieltä käytetään oikein.
Ei esimerkiksi olisi oikein kieltää kansanjoukkoja tanssahtelemasta lauantai-iltaisin, vaikka aika harva osaa tanssia hyvin (ja se on joka tapauksessa ihan turhaa hommaa), vaiko?
Enpä juurikaan ole ilmiötä havainnut. Ehkä tähän on syynä, että en ole tuollaisia tekstejä vilkuillut.
Mutta oikeassa olet, vallan hirvittävä tuo ilmiö on.
Kin- ja kaan-päätteet vaihtelevat monissa sanoissa. Ehkä sitä kautta on johdettu myös kin-päätteisiä muotoja, joita kaikki eivät pidä hyväksyttävinä.
myöskään > myöskin
juurikaan > juurikin
En muuten oikein ymmärrä, mikä näissä on niin kauheaa.
Sana myöskin on karmea sekasikiö ja sen käyttö on ns. pleonasmiaa eli liikasanaisuutta. Välttäkää sen käyttöä. Saman kaltaista rappiota tapaa viikonloppuisin nakkikioskilla kun ostetaan nakkisämpylä ja siihen kaikki mausteet _paitsi_ _ei _ sipulia. Kaikki oikein ajattelevat tietenkin ymmärtävät, että paitsi ilmoittaa puuttumista samoin kuin ei. Kielletään siis kahteen kertaan. So not.
arkisin klo 9 - 19. Muulloin suljettu.
...vai onko se Aappolassa?
No, siellä päin kuitenkin – on kyläkauppa, joka mainostaa isoin kirjaimin olevansa "AENA AAKI". Olematta sitä.
Mitähän "kaappias" mahtaisi arvella, jos ovea rynkyttäisi kunnolla aamuviideltä?
Toisaalta: eipä ole tarvinnut vielä koskaan tuon "kaapan" kohdalla pysähtyä, koskapa olen itsekin aina auki ("Ich hab' kein Geld, bin vogelfrei", kirjoitti joku höperettilibretistikin...). Viitostie on vienyt "aena ohite".
Pöljässä muuten on komea koulurakennus – harvassa sivutaajamassa moisia näkee! Pöljän koulun loppututkintotodistuksella varmaan pääsee pitkälle... riippuen kai vähän siitäkin, myydäänkö missäkin "pitkinä" neljän vai viiden desin tuoppeja.
No, en vieläkään ymmärrä miksi myöskin on erityisen tuomittava sana. Joillekin ehkä riittää, että on hieno vierasperäinen nimi, kuten pleonasmi, jolla voi nimitellä epätoivottuja asioita. Meille muille sen sijaan tieto on perusteltu, tosi uskomus, kuten Platonilta jo opimme. Voitko siis perustella väitteesi?
Muuten, lauseessa, jossa on tämä virheellinen myöskin, ja lauseessa, jossa se on korvattu sanalla myös, on _yhtä monta sanaa_. Voiko silloin puhua liikasanaisuudesta? Käsitteistössäsi on melkoinen aukko.
No, sivuasiat sikseen. En usko, että sipulisetä, tai -täti, rupeaa näitä selvittämään meille. Sen sijaan kysyisin, että mitä mieltä hän on kielestä, jossa sanotaan:
No tengo nada.
"Ei minulla-on ei-mitään."
Minulla ei ole mitään.
Sekä no että nada ovat kieltosanoja.
Se on espanjaa, jota puhuu maailman eri puolilla useita satoja miljoonia ihmisiä. Jostain syystä kaikki oikein ajattelevat espanjalaiset ovat sitä mieltä, että on aivan hyväksyttyä kieltää asia kahdesti lauseen sisällä.
Mitä siis tarkoitat ilmaisulla "kaikki oikein ajattelevat"? Viestisi otsikossa oli kuitenkin englanninkielinen lause, josta voisi päätellä, että et halua rajoittua vain suomen kielen tarkasteluun.
Taitaa olla, että et tarkoittanut yhtään mitään. Selkeä kirjoittaminen vaatii selkeää ajattelua, eikä papukaijanomainen "hyvien kirjoitussääntöjen" noudattaminen korvaa puuttuvaa ajattelua koskaan.
Amicalmente
Erqui
Sergio Mendes & Brasil 66 tekivät aikoinaan myös meillä Suomessa tunnetuksi Menezes Jorge De Liman kappaleen "Mas que nada", jonka myöhemmin levytti suomeksi Ilkka Lipsanen Pertti Reposen sanoituksena nimellä "Painajainen".
Mutta mitenpä tulkitsisit tuon "mas que nada" -lausekkeen?...
...kyseenalainen 'myöskin' on siksi, että sanassa ilmaistaan sama asia kahteen kertaan. Liitepartikkeli '-kin' ilmaisee samaa kuin partikkeli 'myös'.
Vertaapa: Kävimme myös Ranskassa. Kävimme Ranskassakin.
Sama juttu kuin "paitsi ei sipulia" -tapauksessa. Tai "minä itse henkilökohtaisesti". Miksi turhaan toistella samoja asioita?
Ne vain ottavat kielikorvaan, niin että täytyy voihkaista. Onkohan kyse kielikorvan yliherkkyydestä?
>Jostain syystä kaikki oikein ajattelevat
>espanjalaiset ovat sitä mieltä, että on aivan
>hyväksyttyä kieltää asia kahdesti lauseen >sisällä.
Espanjasta en ole hajulla sitäkään vähää, mitä olen venäjästä ollut joskus kauan sitten ymmärtävinäni. Venähenpuhujat käsittääkseni kieltävät myös usein kahdesti samassa kauseessa. Esimerkiksi никогда (nikogda = ei koskaan) vaatii vahvistuksekseen vielä toisen kieltosanan нет (njet) tai нет (nje) samaan lauseeseen tyyliin "Minä en koskaan en opi venäjää!"
Toinen minua huvittava rakenne venäjän kielessä on sanaparin sekä-että vastine и-и (= ja-ja).
Там растут и пальмы и кипарисы = "Siellä kasvaa ja palmuja ja sypressejä" (= "Siellä kasvaa sekä palmuja että sypressejä).
Sattumalta eksyin tänne sivulle.
Ajattelin vaan mainita, että varusmiespalvelusta suorittaessa tuota "juurikin" sanaa kuulee jostain syystä hyvin paljon.