kari.tolonen

Vapaa kuvaus

"Ajattelen, siis olen." (Descartes) "Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

73

Kommenttia

1182

  1. "rikkaat ovat ostaneet sen taivastoivonkin itselleen"

    Jotakuinkin noinhan se taitaa mennä ainakin kalvinistisen (epävirallisen) predestinaatiokäsityksen mukaan: maanpäällisestä aineellisesta menestyksestä voidaan päätellä Jumalan mielisuosio tai sen puuttuminen. Ne, jotka ovat menestyneet, ovat Jumalan mielisuosiossa ja siten predestinoitu autuuteen.
  2. Eivätköhän keski-aikaiset käsityksemme helvetin tulijärvestä melko pitkälle perustu Dante Alighierin helvetin kuvauksiin? Vai lienenkö (taas) aivan väärässä?
  3. Kumma kyllä, ei tule ollenkaan mieleen sellaista UT:n kohtaa, jossa kerrottaisiin Jeesuksen opetuslasten eli apostolien käyneen kasteella - Paavalia lukuun ottamatta. Voinhan olla väärässäkin: oikaiskaa te viisaammat. Mutta jos olen oikeassa niin mitä johtopäätöksiä tästä olisi tehtävä?
  4. Tarkoitin nimenomaan sitä ettei VT:sta löydy nimeä Jeesus. Kun me kristityt löydämme hänet VT:sta, kysymysessä on ymmärrykseni mukaan VT:n tulkinta kristilliseltä pohjalta. Olen melko varma, että juutalaiset, siis Mooseksenuskoiset juutalaiset, eivät myöskään löydä VT:sta Jeesusta koska heiltä puuttuu se viitekehys jonka läpi me kristityt VT:ia luemme.

    Kirjoitukseni tarkoitus oli myös vihjata siihen, että jos me kristityt otamme joitakin kohtia juutalaisten VT:sta kirjaimellisesti sellaisenaan, esim. sapattisäännön, silloin meidän on otettava koko VT kirjaimellisesti sellaisenaan ja tällöin kirjaimen ankarassa merkityksessä VT ei tiedä Jeesuksesta mitään.

    Myönnän toki sen mahdollisuuden olemassa olon, että olen totaalisesti väärässä. Kuitenkaan en mielestäni ole tässä päättelyssäni hirvittävän epälooginen. Mielenkiintoista olisi tietää Mooseksenuskoisten uskovien (siis ei-kristittyjen juutalaisten uskovien) käsitys asiasta. Toora,Profeetat ja Kirjoituksethan, siis meidän VT:mme, olivat ja ovat edelleen ennen kaikkea juutalainen kirja. Olettaisi että he oman kirjansa suhteen olisivat jonkinlaisia asiantuntijoita.

    Huolimatta ilmeisestä erimielisyydestämme tämän asian suhteen, haluan toivottaa Hyvää ja Siunattua kesää!
  5. En ole liberaali.

    En ole teologi.

    Siispä: En ole liberaaliteologi.
  6. Missään Raamatussa ei sanota että enkeli Miikael olisi Jeesus.

    Missään Vanhassa Testamentissa ei sanota että Jeesus olisi haudannut Mooseksen.

    Ylipäätään Vanhassa Testamentissa ei puhuta Jeesuksesta yhtään mitään. Joosua, joka johti Israelin luvattuun maahan oli aivan eri mies.

    Jos olen väärässä, olkaa hyvät ja osoittakaa Raamatun paikat.

    Mielestäni tiedän kyllä osapuilleen kuinka Vanhaa Testamenttia kristillisen uskon näkökulmasta luetaan. Eri kuppikunnat kuitenkin lukevat sitä kirjaimellisesti vain omaan oppiinsa soveltuvin kohdin ja muuten allegorisena
    tekstinä. Jos kerran halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain " sola scriptura"- periaatteesta, niin miksei sitten pidetä siitä kiinni johdonmukaisesti loppuun saakka?
  7. Kainin vaimon ongelmaan ei näytä (toistaiseksi) löytyvän ratkaisua. Sensijaan jotain mielenkiintoista löytyi Aatamia ja Eevaa koskien.

    Lainaus: tieläväksi tekevääKylkiluu< on hepreaksi aivan toinen sana (sela), joten sanaleikki on tässä kielessä mennyt hukkaan. Vasta sumerin kieli selittää kauniin >Eevan< ja proosallisen >kylkiluun< yhteyden."> - Raamattu ja sen kulttuurihistoria, Osa I, s.73, Helsinki 1970.
  8. Avioliitokäytännöt ovat aikojen ja kulttuurivirtausten saatossa vaihdelleet. Huomattavaa on ettei UT anna mitään ohjeita "vihkikaavaa" varten. Luultavasti juutalaiset noudattivat aikansa juutalaisia tapoja, kreikkalaiset kreikkalaisia, roomalaiset roomalaisia, kristityiksi tultuaankin.

    VT.sta kay ilmi että esim. kuningas Salomolla oli, aikansa itämaisen tavan mukaan, suorastaan holtiton määrä vaimoja ja jalkavaimot päälle. Myös Aabrahamilla oli ainakin Saaransa lisäksi tämän orjatar vaimona. Samoin Jaakobilla oli ainakin pari "virallista" eukkoa, ja tiedä häntä liekö vielä ollut sellaisia , joista ei mainita.

    Juutalaisilla oli myös aikansa tavan mukaan orjia, joita jostakin syystä nimitetään häveliäästi palvelijoiksi. Voi hyvin olettaa (?!?) että kyllä siellä orjatyttökin sai joskus isäntäänsä "pitaa hyvänä".

    Se kuinka ´monta vaimoa kullakin miehellä oli, taisi vähän riippua varallisuudesta, tuolloin "vanhaan hyvään aikaan".

    UT taitaa kylläkin sitten puhua siihen suuntaan, että kristityn tulisi olla yhden vaimon mies ja Paavalin mukaan tietysti olisi parasta kun ei naisi ollenkaan.

    Muuten, ei VT:ssakaan taida paremmin olla mitään "vihkikaavoja". Patriarkkojen kosioretkistä voi kuitenkin päätellä että jonkinlaisia muotomenoja naimisiinmenotouhussa varmaan oli. -- Niin! Meinasi unohtua! Olihan Jeesuskin Kaanaan häissä, jossa ainakin ryypättiin. Myös vertaukset viisaista ja tyhmistä neitseistä ilmaisevat, että häät taisivat olla itse asiassa aika juhlalliset ja näyttävät Jeesuksen ajan juutalaisuudessa. Mutta kuten nykyisinkin: monesti se varmaan oli denaareista kiinni.
    _
  9. Avioliiton solmiminen on , paitsi puolisoiden välinen asia, myös yhteisöllinen tapahtuma. Se on menoineen ja toimituksineen siirtymäriitti, jossa aviopuolisoiden asema, status, muuttuu suhteessa toisiinsa ja yhteisöönsä. Aikaisemmin, jolloin ihmisyksililöiden elämä oli nykyistä enemmän yhteisöllistä, tällaisilla riiteillä oli ehkä suurempi merkitys ja painoarvo kuin niille nykyisin annetaan. (Luultavasti tässä nykyajan "super-yksilöllisyyden" ja yksityisyyden korostamisessa olemme menettäneet aika paljon ja aika tavalla arvokasta.)

    Ajatellaanpa vaikka avioliitoon mentäessä vaadittavaa kuuluutusten ottamista. Yhteisö astuu tässä kuvaan mukaan siten, että kun kuulutukset on otettu, yhteisön jäsenet saavat sanoa sanansa siitä onko heillä jotakin tätä aiottua liittoa vastaan vai ei: silloin on aika sanoa sanottavansa tai "vaieta iäksi"

    Avoliittoon mentäessä, jolloin lyödään vain "hynttyyt yhteen", jäävät uuteen asemaan sopeuttamiseen tarkoitetut siirtymäriitit suorittamatta. Yhteisön kontrolli mutta myös tuki jää saamatta, puuttumaan ja koko liitto on avioliittoa enemmän vain ja ainoastaan näiden kahden avopuoliskon harteilla. "Kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti."

    Biologian kannalta tietenkään avo- ja avioliitolla ei ole eroa; laji säilyy kun lapsia syntyy:. Kuitenkin jo tosiasian, että avioliitto erilaisine rituaaleineen on olemassa kulttuurimuodoista riippumatta pitäisi jo kertoa sen, että kyse on sekä yksilöille että ihmisyhteisöille tarpeellisesta ja merkittävästä institutiosta.
  10. Mielenkiintoinen, tai pikemminkin aika jännä juttu on sekin, että kristittyjä on aikanaan syytetty juuri ateismista! He kun suhtautuivat vähän - sanoisiko, nihkeästi - aikansa jumaliin.
  11. Olisiko paino enemmän Herran rakastamisessa kuin käskyjen pitämisessä. Nimittäin, jos joku rakastaa syvästi jotakin, silloin hän haluaa olla tälle rakastetulleen kaikessa mieliksi: toteuttaa hänen toivomuksensakin, jopa ennen kuin rakastettu edes ehtii pyytää. Tällaisessa tapauksessa rakastetun käskyjen pitäminen ei ole raskasta vaan suorastaan ilo.
  12. Myönnettäköön! Alussahan on sana (HUOM! en käyttänyt isoa kirjainta, joten älä ymmärrä väärin), tai pikemminkin : alussa on ajatus. Siitä sitten seuraa ketju, joka johtaa tekoon, jos johtaa. Tässä mielessä(kin) sana voi todella tappaa.

    Kaikkien sanat eivät ole kuitenkaan paino-arvoltaan yhtä painavia, sen paremmin pahassa kuin hyvässäkään. Toisten sanat ovat tappavampia kuin toisten. Lisäksi, eivät pelkät sanat vaikuta vaan se kuinka ne sanotaan.

    Olen kanssasi aivan samaa mieltä (ainakin hurskaimmassa "teoriassani" - miten lipsunee käytännön kanssa?!), siitä ettei "lyödä lyötyä, eikä poljeta poljettua". Sitä en kyllä mielestänoi ole pyrkinyt tekemäänkään.
  13. Uskonnosta, magiasta ja karismaattisuudesta puhuttaessa, puhutaan yleensä aina hengistä: hyvistä tai pahoista; Jumalasta tai Perkeleestä. Ainakin itse olen ymmärtänyt että näiden henkien oletetaan olevan jotakin ihmisen ulkopuolista, joka tai jotka voivat tulla ja pesiytyä ihmiseen. Voihan näin ollakin; en tosiaankaan tiedä.

    Joskus tulee kuitenkin mieleen ajatus, että voisivatko nämä "henget" olla ihmisen omia, alitajuisia, psyykkisiä voimia, yksilöllisiä tai kollektiivisia, jotka tietyissä olosuhteissa "herätettyinä" saavat aikaan ilmiöt
    jotka sitten kunkin henkilön uskonnollisen maailmankuvan mukaan tulkitaan Jumalan taikka Perkeleen aiheuttamiksi.

    Vuosikymmenien takaa on jäänyt mieleeni, kuinka eräs uskontotieteilijä, puhuessaan idän uskonnoista, mainitsi sanan "psykojumaluudet", joita jotkut idän ihmiset osasivat herättää. - Valitettavasti termin tarkempi sisältö jäi ja on jäänyt epäselväksi.
  14. Sattuhan se tietysti pahastikin herkkään ja haavoittuvaan sieluun. Kaikki eivät ole yhtä vahvoja, paksunahkaisen parkkiintuneita "uskonsotureita". Ennen vanhaan oli suomalaisessakin nyrkkitappelussa jonkinlaisena sääntnä, ettei maassa makaavaa enää lyöty: nykyisin, tänä "mummojen potkimisen aikakautena" tämä seikka näyttää osin unohtuneen.

    Toisaalta: sanallinen sapelinkalistelu ei kuitenkaan liene aivan niin vaarallista kuin jos alettaisiin henkeä pois nirhaamaan; ripustettaisiin ristille tai raahattaisiin roviolle.
  15. Vaikea täällä taitaa olla selkokielellä mitään sanoa: puhutaan "kaanaan kieltä ja raamatunlauseilla. Eipä sen puoleen, että henkilöä henkilökohtaisesti tuntematta nyt sitten osaisi muutenkaan mitään paljon sanoa. Palstan keskustelujen perusteella syntyy sitten vain jonkinlainen hatara mielikuva, joka voi sekin olla sitten aivan "päin mäntyä".

    Lainataan nyt sitten kuitenkin tähän vähän Raamattua, palstan tavan mukaan.

    Apt.18:12-16

    Mainio mies tuo roomalainen käskynhaltija Gallion!
  16. Lapsikasteessa annetaan lapselle nimi, siksi puhutaan ristiäisistä. "Minä olen sinut nimeltä kutsunut...".

    Vauvana kastetulla lapsella ei ole luonnollisesti heti kykyä uskoa samalla tavoin Kristukseen kuin uskoon tulleella aikuisella. Sen vuoksi kirkot, jotka kastavat lapsia, velvoittavatkin opettamaan ja kasvattamaan lapsen kristilliseen uskoon . Kummit, jotka kastetilaisuudessa ovat läsnä, ovat velvollisia osallistumaan vanhempien tukena tähän kasvatustoimintaan. (Eri asia on sitten,toimitaanko näin vai ei: suorittavatko ihmiset sen mitä kirkko heiltä odottaa.)

    Tuskin niissäkään kirkoissa ja seurakunnissa joissa kastetaan ns. uskovien kasteella, edellytetään, että noustuaan kastevedestä, kastettu on yht´t äkkiä upotuksen aikana kasvanut täyteen mittaansa Kristuksen "täydellisessä tuntemisessa". Opetusta ja tukea vanhemmilta veljiltä ja sisarilta hän vielä senkin jälkeen kaipaa.

    Lapsena kastettu voi jäädä kristillisen kasvatuksen puutteessa uskosta osattomaksi, tulla myöhemmin uskoon tai olla tulematta.

    Uskon kasteella kastettu voi jäädä myös opetuksesta osattomaksi, kääntyä "maailmaan" etc., Lopputulos taitaa olla sama kummassakin tapauksessa.

    ------ Nämä olivat vain eräitä näkökohtia!
  17. Ehkä siitä johtuen (?) ettei Raamatussa, ainakaan UT:ssa puhuta juuri mielisairauksista. ´Homoudesta´ kylläkin puhutaan. -- Sinänsä voisi ihmetellä ettei siitä puhuta senkään enempää, koska "poikarakkaus" ei suinkaan ollut antiikin maailmassa mikään tuiki tavaton ilmiö.



    Käsitykset homoudesta ovat muuttuneet hyvin nopeasti: vielä 50 vuotta takaperin homous oli meilläkin maallisen lain piirissä rikos. Sitähän se ei enää tänä päivänä ole.
  18. ... mutta: "saivaretkin" tarttuvat tai pikemminkin pomppivat päästä toiseen!
  19. "Mooseksen aikaan" Israelin uskonnossa oli vielä vallalla henoteismi (yhden jumalan palvonta, toisia kieltämättä). Vasta myöhemmin, profeettjen aikana alkoi kehittyä ajatus, että Israelin Jumala, Jahve, onkin ainoa, universaali jumala, toisten jumalien ollessa epäjumalia.
  20. Jeesuksen Sodomavertauksessa (Lk.17:28 - 30) ei sanota "Jumalan Pojan päivänä", vaan "Ihmisen Pojan päivästä" on kyse. Eri asia sitten on miten selität tämän Ihmisen Pojan. - Eräs, mutta vain yksi selitys on, että Ihmisen Poika tarkoittaa yksinkertaisesti ihmistä.
    21. 49 / 60
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt