Magia ja karismaattisuus

Uskonnosta, magiasta ja karismaattisuudesta puhuttaessa, puhutaan yleensä aina hengistä: hyvistä tai pahoista; Jumalasta tai Perkeleestä. Ainakin itse olen ymmärtänyt että näiden henkien oletetaan olevan jotakin ihmisen ulkopuolista, joka tai jotka voivat tulla ja pesiytyä ihmiseen. Voihan näin ollakin; en tosiaankaan tiedä.

Joskus tulee kuitenkin mieleen ajatus, että voisivatko nämä "henget" olla ihmisen omia, alitajuisia, psyykkisiä voimia, yksilöllisiä tai kollektiivisia, jotka tietyissä olosuhteissa "herätettyinä" saavat aikaan ilmiöt
jotka sitten kunkin henkilön uskonnollisen maailmankuvan mukaan tulkitaan Jumalan taikka Perkeleen aiheuttamiksi.

Vuosikymmenien takaa on jäänyt mieleeni, kuinka eräs uskontotieteilijä, puhuessaan idän uskonnoista, mainitsi sanan "psykojumaluudet", joita jotkut idän ihmiset osasivat herättää. - Valitettavasti termin tarkempi sisältö jäi ja on jäänyt epäselväksi.

Näinhän se on. Saatanan saarnamiehet sekoittavat taitavasti noidankattilassaan sekoituksen, jossa on sopivasti kristillisiä aineksia sekoitettuna ei-kristillisiin. Heidän touhujaan ei pidä sekoittaa siihen, että kristikunnassa esiintyy paljon tervettä, raitista karismaattisuutta. Lukuisat armolahjat toimivat eri kirkkokuntien sisällä Jumalan kunniaksi.

Terveen karismaattisuuden vastakohtana on se ns. "karismaattisuus", joka komentaa Pyhää Henkeä kuin koiraa ja joka käskyttää Jeesusta kuin alikersantti alokasta. Arveluttaa edes puhua tässä yhteydessä karismaattisuudesta, joka on kristillinen termi.

Saarnaaja, joka pyytää avukseen henkiä tai saa kokouksessa sanoja enkeleiltä, saarnaaja, joka käskee Pyhää Henkeä ja nostaa sanomansa keskipisteeksi ihmeet ja yliluonnolliset ilmiöt veren evankeliumin ja Vapahtajan sijasta, ei ole Jumalan vaan Saatanan asialla. Se ON magiaa.

Miksi sumuttaa lähtökohta dogmaattiseen tai jopa postmodernismia lähentelevään dädään? Kaikki uskonnot perustuvat lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan taikauskoon. Jokaisella uskonnolla on omat rituaalinsa ja talismaaninsa; krusifiksi, vuohen kivekset, voodooukot, ikonit, luolamaalaukset, uhririittinsä ehtoollisineen, legendoineen ja tabuineen.

Mitä eroa on olan yli sylkemisellä, kun musta kissa kävelee tien verratuna ristinmerkkiin? Ei yhtään mitään.