sa4ru5

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
[email protected]
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: [email protected]
- Prrrrrrrrrrrrrrrrrrr,
Voihan virsu,
vilttihattu,
vissy,
ym. sanoja on ollut jo kauan satunnaisessa käytössä.
Tuota todella yleistynyttä v-alkuista pilkkusanaa en ole kai koskaan sanonut ääneen, enkä kyllä ajatuksissakaan.
Välillä hämmästyttää, miten jotkut ihmiset hokevat (myös) julkisuudessa esiintyessään tuota v-sanaa joka toisena sanana. Se ei näytä olevaan enää manaus tai kirouskaan, vaan yksi välimerkkisana todella aktiivisessa käytössä. Sanavarasto on joillain ihmisillä todella kutistunut ja v-sanalla voi kai silloin korvata, ihan minkä tahansa sanan. Moista puhetta ja tosi-tv -meiskaamista en jaksaa kauaa katsoa enkä kuunnella. Voihan virsu! ;) - Luulenpa, että hirvenliha on terveellisempää ja monipuolisempaa ravintoaineena kuin rääkäten kasvatettujen kotieläinten liha. Sikaa ja nautaa minä en syö ”vapaaehtoisesti” ollenkaan, mutta vapaana eläneiden ja luonnollisesti kasvaneiden eläinten lihaa syön mielelläni. Kaikenlainen riista ja lampaan liha maistuvat mielestäni yleensä aina hyvältä ja välillä todelliselta herkulta.
Erilaiset kasvit, sekä viljellyt, että luonnossa kasvaneet, maistuvat myös.
Lisäravinteita tulee nautituksi myös välillä, usein kausiluontoisesti. Ehkä erityisesti vanhentuessa kannattaa perehtyä aiheeseen ja hyödyntää niitäkin. Esim. C-vitamiinia olen käyttänyt ihan lapsuusvuosista lähtien varsinkin flunssa-aikaan. - Millaisia asioita koulutuksessa käsitellään?
Kokemuksen perusteella luulisin, että siirtyminen voisi käydä helposti ja miellyttävästi. - Kun heräsin muutama vuosi sitten lepäiltyäni pari päivää teho-osastolla tajuttomana yhden operaation jälkeen, totesin, että näkemiini kauniisiin ja valoisiin sfääreihin voisin muuttaa ihan mielelläni milloin vaan. Tajuttomuus aiheutui luultavasti siitä, että olin lähestynyt heräämistä kesken operaation ja antoivat minulle eetteriä. Heidän olisi pitänyt tietää, että olen eetterille allerginen, mutta, mutta... - Antti Tuuri on kirjoittanut useita kirjoja Pohjanmaan elämästä, elää ja kirjoittaa edelleen, esiintyy välillä ja antautuu yleisön haastateltavaksi aina välillä joissain tilaisuuksissa. Olen kai lukenut vuosien varrella melkein koko tuotantonsa, ja voisin mielelläni myös jatkaa lukemista.
- Kasvoni ja kainalot pesen usein froteisella pesulapulla.
- Missä kartanossa juhlat pidetään?
Olen vieraillut vähintään kolmessa kartanossa Porvoossa ja lähialueilla.
Runeberg asui myös Porvoossa, ja mieleeni jäi jo lapsena ensi vierailulla, että Johan Ludvig oli ollut täsmälleen saman pituinen kuin isäni. - En ole mielestäni koskaan kamppaillut täällä. Välillä poikkean useinkin, välillä saattaa kulua pitkiä aikoja etten käy ollenkaan. Aloitin poikkeamisen kai jo joskus noin 30 vuotta sitten, kun kahvitaukokeskustelut muuttuivat vähemmän kiinnostaviksi työpaikalla ja tauko oli tarpeellinen.
Välillä poikkean vain selaamassa viestiketjua, välillä saatan heittää kommentin tai pari, joskus keskusteluketju saattaa herättää suuremman kiinnostuksen. Muutamat nimimerkit ovat alkaneet tuntua niin tutuilta, että heidän tekstejään voi lukea erityisen kiinnostuneena ja jonkun toisen tekstit voi useimmiten sivuttaa lukematta.
Kiehtovinta lienee se, että täällä keskustelujoukko on todella niin heterogeeninen, että tuskin missään muualla sellaista voisi kohdata. Ainakin osa joukosta jättäisi kommentoimisen, eikä osallistuisi missään paikan päällä käytävään keskusteluun. Täällä ihmiset voivat ”sanoa” ihan mitä tahansa joko pelleillen huvikseen tai tosimielellä.
Voimme aina itse päättää, jatkammeko aktiivista keskustelua, poikkeammeko vain lukemassa tai hylkäämmekö koko palstan. Aurinkoista kevättä kaikille! - Eipä olisi kovin suurta uhkaa! Kun liisteri ei kuivu ihan silmänräpäyksessä.
Aikoinaan myivät edullisesti myös aaltopahvista valmistettuja, kätevästi taitellen pakattuja tapetointipöytiä, joiden päällä oli hyvä leikata oikean pituiset tapetit ja telata liisteri päälle. Sitten taiteltiin tapetti hetkeksi lepäämään, nostettiin hetken päästä seinälle ja kiinnitettiin ilmakuplattomasti kätevän muovilastan avulla.
Ensimmäiset vuodat asetettiin suoraan luotinarun avulla ja kulmaan leikattiin usein kapeammat liitoskappaleet. Sauman kohdalla piti olla tarkkana, kun yleensä tapetit liimattiin vierekkäin limisaumaan ja vain äärimmäisen harvoin edes vähän päällekkäin. - Tuoko joku viehättävä pääsiäisnoita niitä sinulle?
- Tuolla asenteella voivat kaikki paikat tuntua sinusta sekundalta.
Jos arvostaa ja suhtautuu positiivisesti ihmisiin ja ympäristöön, ympäristö tarjoaa yleensä monenlaista hyvää. Saattaa yllättääkin positiivisesti. - Omahyväinen, typerä ja omanarvontunnollaan epäilevä ei luultavasti ehdi huomata ympäristössään mitään hyvää, ellei pysty itse esiintymään varakkaana vallanpitäjänä ja katselemaan muita alaspäin pitkin nenänsä vartta. - Miten olisi karkkipäivän kunniaksi vihreät kuulat tai jokin pienempi marmelaadiherkku? Pihlajanmarjakaramellit yksittäispakattuina?
Toffee-karamellit?
Omar?
Täytelakut tai suklaakonvehtit voisivat myös maistua minulle. - Harmi, että olet hieman kaukana. Voisin muuten tarjoutua tapetoimaan, kun ehdin viime vuosisadalla perehtymään varsin perusteellisesti niihin kuvioihin. Tapetoin myös edellisen kotini kaikki tapettiseinät ennen myyntiä parissa päivässä. - Nyt en tosin tiedä edes käytetäänkö liisteriä edelleen joissain tapeteissa.
- PS: Käyn hammaslääkärissä yleensä kerran vuodessa, ja silloin tulee yleensä vain pikkupaikkauksia ja kohtuullisen ”pieniä” laskuja. Nyt vähän harmittaa, että vanhat luottotekijät ovat ehtineet jo siirtyä eläkkeelle.
- Eikö pelota, ettet heräisi nukutuksesta?
Minä herännyt molempien nukutusteni jälkeen teho-osastolla. Toisella kertaa heräsin vasta parin vuorokauden päästä, kun olin jo ehtinyt katsella kiehtovan kauniita näkymiä alueesta, jonne olisin ihan mielelläni voinut jatkaa matkaa.
Olen allerginen eetterille, ja olin kuitenkin saanut sitä toisellakin kertaa, kun olin kuulemma heräämässä kesken operaation. - En jaksanut ryhtyä virallisesti syyttelemään lääkäriä, kun kohtasin muitakin haasteita samoihin aikoihin.
Ehkä hammaslääkärissä nukutus voi olla kevyempää kuin muiden operaatioiden yhteydessä. - Asiata viidenteen: Selkäydinpuudutus on miellyttävä ja mielenkiintoinen elämys. Kuulee kaiken ja voi vastata lääkärillekin, jos hän kysyy jotain. - Muuten ei leikkaussalissa kannata häiritä henkilökuntaa. ;) - Katselin ilolla lasten jumalanpalvelusta. Taisi tulla Karvian kirkosta. Oli monenlaisia pikkuryhmien esityksiä ja värikkäitä ryhmiä, joilla oli eri väriset puserot. Tuli hyvä mieli ja oli ilo katsoa. Ihanaa, että lapset ja nuoret saivat osallistua aktiivisesti ohjelmasuorituksiin, hienoa, että hiljentyivät kuuntelemaan hartaasti muuta ohjelmaa ja toisten esityksiä. Yhtä pikkupoikaa lukuunottamatta kaikki taisivat pysyä omilla paikoillaan koko junalanpalveluksen ajan. Sellaisia jumalanpalveluksia katselisin ja kuuntelisin mielelläni useamminkin.
- Missäpäin asut?
Täällä pääkaupungin seudulla ja monilla muillakin alueilla virpojat kävivät jo palmusunnuntaina. Suloisia olivat ja ilahduttivat naapureita. - Olen huomannut, että maisemat, erityisesti kaupunkimaisemat, muuttuvat vähitellen, joten uutta nähtävää tulee vuosien kuluessa joka puolella. On turha sanoa, että kaikki on jo nähty, vaikka olisi kierrellyt maata joka puolella. Taatusti löytyy myös uutta nähtävää, tehtävää ja koettavaa lähes kaikkialla.
Maisemat ja toiminta vaihtelevat paljon myös vuodenaikojen mukaan. Aina on monenlaista tarjolla: laskettelua, murtomaahiihtoa, kelkkailua, pyöräilyä, kävelyä, uintia, veneilyä, laiva- ja melontaretkiä.
Voisin mielelläni lähteä melkein minnepäin Suomea tahansa ja rajaseuduilla voisin poiketa myös naapurimaan puolelle.
Saaristoalueet sekä merellä että suuremmilla järvialueilla ovat aina kiehtoneet ja tarjonneet monenlaisia positiivisia elämyksiä.
Melontaretket kiinnostavat ja tarjoavat ihan erilaisia näkökulmia katseltaviksi läheltäkin. Merenkurkun ja perämeren maisemiin voisin mielelläni lähteä joskus kesällä uudelleen. Siellä oli todella kirkasta vettä ja näki välillä myös veden läpi monenlaista kiinnostavaa matalilla alueilla melottaessa.
Saimaa, Pielinen tarjoavat monenlaista, Kolin huipulta tarkastellen Suomi näyttää upealta, Lapin maisemia on eri suunnilla erilaisia.
Jokaisessa kaupungissa löytyy varmaankin jotain kiinnostavaa, sekä uutta että vanhaa. Helsinki, Tampere, Porvoo, Espoo, Vantaa, Rovaniemi, Lieksa, Turku ja, ja, ja... Kaupunkien ympäristöissä avautuu myös ihan omanlaisensa luontoympäristö.
Asuntoalueet laajenevat ja muuttavat ilmettään sekä kaupungeissa että luontoympäristössäkin.
Suomi on todella monimuotoinen ja ihastuttava myös matkailumaana. Suosittelen. - Pyssyjen ostamiseen tarvitaan lupa ja niitä myönnetään vain tarpeellisille aseille, työ-, harrastus- tai metsästystarkoituksiin. Kaikissa tapauksissa aseen käsittelyyn ja ampumiseen pitää suorittaa koulutus, ennen kuin sellaisen saa haltuunsa, eikä lupia myönnetä ihan kenelle tahansa.
- kuulostaa oudolta, ellei tietoa väestösuojien sijainnista löydy helposti myös netistä. Kysy kunnan viranomaisilta.
Helsingissä ja varmasti muillakin alueilla on järjestetty aina välillä erilaisia esittelykäyntejä väestösuojiin. Viimeksi vierailin 22 metrin syvyydessä läheisessä kalliosuojassa. Matkan varrella oli muutakin hyötykäyttöön otettuja tiloja eri kortteleiden autopaikkojen lisäksi. Ihan mielenkiintoisia paikkoja ovat mielestäni, ja toivon, ettei niitä koskaan tarvittaisi ihan oikeasti. - En suosittelisi heti alkuun ambulanssin tilaamista. Ehkä olisi hyvä kokeilla muita konsteja ensin.
Voisit lähteä omasta kodista ulos ja osallistua joihinkin tapahtumiin, jossa tapaat myös muita ihmisiä. Voisitko ehkä osallistua joihinkin vapaaehtoiskuvioihin, ehkä tehdä hyvää omassa ympäristössäsi tai jossain muissa ympyröissä?
Haluaisitko oppia jotain uutta ja ryhtyä opiskelemaan?
Ellet saa itseäsi liikkeelle, eikä sinulla ole juurikaan ystäviä tai tuttuja, voisit ottaa yhteyttä johonkin järjestöön, joka tarjoaisi sinulle kaveriksi vapaaehtoista ja kursseja käynyttä yksinäisyyden torjujaa. Voisitte lähteä liikkeelle yhdessä, tai hän voisi tulla vierailemaan kotonasi, jos haluat. Jos tarvitset apua kotikuvioissa, voisit kysyä sellaista jostain hyväntekeväisyysjärjestöstä.
Jotkut viihtyvät erinomaisesti itsekseen, toiset kaipaavat seuraa ja toisia ihmisiä mukaan erilaisiin kuvioihin, eivät saa lähdetyksi yksin liikkeelle mihinkään. Eläkkeelle siirtyminen voi tuntua vähemmän mukavalta ja yksinäisyys voi uhata, jos tutut ja harrastuksetkin ovat liittyneet enimmäkseen työkuvioihin. Masennuskin saattaa uhata. Miten olet torjunut masennusta nuorempana, jos se on tuntunut uhkaavan?