Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. kukaan ei voi tietää, millainen käytös olisi oikeata tai hyväksi jonkun toisen elämässä. Älä hyvä ihminen tuomitse, ettet itse joutuisi joskus kohtaamaan samoja asioita omassa elämän koulussasi. Anoppisi on varmasti yrittänyt parhaansa heidän elämässään. Ei kukaan voi loputtomasta jaksaa aina vaan antaa, ellei koe itse saavansa myös. Kaikki, mikä kulisseissa tapahtuu, ei myöskään aina näy ulkopuolisille.

    Onko mieleesi tullut, että vahvana pitämäsi anoppi voisi joskus haluta tukea ja ymmärtämystä toisilta ja sen hyväksymistä, että hänkin saisi olla heikko? Voisitko kuvitella tarjoavasi hänelle lämpimän tukesi ja herkkyyttä kuulla hänen ajatuksiaan ja tunteitaan? Oletko koskaan kertonut, että arvostat häntä ja hänen vahvuuttaan, kykyään ja valmiuttaan pitää huolta miehestään ja asiosita?

    Itse ehdin kokeilla kaikkea mahdollista eläessäni viisi pitkää vuotta aina vaan pahemmin alkoholisoituvan mieheni kanssa. Mikään ei auttanut, enkä olisi kyennyt estämään häntä tappamasta itseään, jos hän olisi oikeasti päättänyt toteuttaa uhkauksensa. Tuskin kukaan vanhempi kertoo kaikkia asioitaan lapsilleen, heidän vaimoistaan puhumattakaan. Et voi tietää yksityiskohtia, syitä ja seurauksia appivanhempiesi elämästä. Älä siis tuomitse, äläkä kuvittele tietäväsi, mikä olisi ollut heille oikein. Kun perheessä on alkoholisti, siinä on aina useampia kuin yksi uhri, vaikka ulospäin heikoimmalta vaikuttava voi saada enemmän sympatiaa ja ymmärtämystä osakseen kuin se, jolta vaaditaan vahvuutta ja toisaalta lempeää pehmeyttä.

    Oma mieheni ei kyennyt tappamaan itseään nopeasti, vaan myönsi yksin asuessaan jo pelkäävänsä kuolemaa. Hän onnistui lopuksi ihan yrittämättä tappamaan itsensä juomalla vähitellen itsensä hengiltä. Se oli hänen ratkaisunsa, joka minun mielestäni oli elämältä suurta tuhlausta. Hän oli ihan hyvä ihminen, eikä tehnyt kenellekään muille kuin itselleen pahaa. Jälkikäteenkään en ole pahoillani siitä, etten sallinut hänen tuhoavan muita kuin oman elämänsä meidän perhessä. Nuorempi sukupolvi ei ole koskaan esittänyt syytöksiä minulle, vaan on kertonut arvostaneensa sitä, että pidin huolen yhteyksien säilymisestä meidän kaikkien kanssa mieheni kuolemaan asti.