itsemurhasta

Joo toki valinnut oman elämänsä toisen rinnalla. Ja tehnyt lapset..vaikea lähteä. Mutta jos toinen on koko ajan olevinaan vahvempana, niin saa toisen ikäänkuin roikkumaan toisessa.
Anopin olisi pitänyt osoittaa enemmän ymmärrystä ja hoivata miestään. ei paeta heti ongelmien synnyttyä ja riidellä niistä pitkävihaisesti vuosikaudet ja osoittaa toisen vikoja koko ajan.
Meissä on paljon vikoja.
Herkemmät ihmiset ovat vain herkempiä ja kokevat etteivät ehkä pärjää yksin. silloin takerrutaan huonoimpaankin mahdolliseen. Ja olotila vain pahenee kun toiselta ei heru vastarakkautta siinä muodossa kuin toivoisi. ei se pelkkä ruoka töiden jälkeen ole hoivaamista.

n36- kirjoitti:

Joo toki valinnut oman elämänsä toisen rinnalla. Ja tehnyt lapset..vaikea lähteä. Mutta jos toinen on koko ajan olevinaan vahvempana, niin saa toisen ikäänkuin roikkumaan toisessa.
Anopin olisi pitänyt osoittaa enemmän ymmärrystä ja hoivata miestään. ei paeta heti ongelmien synnyttyä ja riidellä niistä pitkävihaisesti vuosikaudet ja osoittaa toisen vikoja koko ajan.
Meissä on paljon vikoja.
Herkemmät ihmiset ovat vain herkempiä ja kokevat etteivät ehkä pärjää yksin. silloin takerrutaan huonoimpaankin mahdolliseen. Ja olotila vain pahenee kun toiselta ei heru vastarakkautta siinä muodossa kuin toivoisi. ei se pelkkä ruoka töiden jälkeen ole hoivaamista.

Lue lisää

nuorempana sitä panee enemmän niitä merkille mutkun ikää ja kokemuksia karttuu niin huomaa että tällaisiahan me ihmiset ollaan.

Suvaitsevaisuus ja anteeksianto kantavat pisimmälle...

n36- kirjoitti:

Joo toki valinnut oman elämänsä toisen rinnalla. Ja tehnyt lapset..vaikea lähteä. Mutta jos toinen on koko ajan olevinaan vahvempana, niin saa toisen ikäänkuin roikkumaan toisessa.
Anopin olisi pitänyt osoittaa enemmän ymmärrystä ja hoivata miestään. ei paeta heti ongelmien synnyttyä ja riidellä niistä pitkävihaisesti vuosikaudet ja osoittaa toisen vikoja koko ajan.
Meissä on paljon vikoja.
Herkemmät ihmiset ovat vain herkempiä ja kokevat etteivät ehkä pärjää yksin. silloin takerrutaan huonoimpaankin mahdolliseen. Ja olotila vain pahenee kun toiselta ei heru vastarakkautta siinä muodossa kuin toivoisi. ei se pelkkä ruoka töiden jälkeen ole hoivaamista.

Lue lisää

kukaan ei voi tietää, millainen käytös olisi oikeata tai hyväksi jonkun toisen elämässä. Älä hyvä ihminen tuomitse, ettet itse joutuisi joskus kohtaamaan samoja asioita omassa elämän koulussasi. Anoppisi on varmasti yrittänyt parhaansa heidän elämässään. Ei kukaan voi loputtomasta jaksaa aina vaan antaa, ellei koe itse saavansa myös. Kaikki, mikä kulisseissa tapahtuu, ei myöskään aina näy ulkopuolisille.

Onko mieleesi tullut, että vahvana pitämäsi anoppi voisi joskus haluta tukea ja ymmärtämystä toisilta ja sen hyväksymistä, että hänkin saisi olla heikko? Voisitko kuvitella tarjoavasi hänelle lämpimän tukesi ja herkkyyttä kuulla hänen ajatuksiaan ja tunteitaan? Oletko koskaan kertonut, että arvostat häntä ja hänen vahvuuttaan, kykyään ja valmiuttaan pitää huolta miehestään ja asiosita?

Itse ehdin kokeilla kaikkea mahdollista eläessäni viisi pitkää vuotta aina vaan pahemmin alkoholisoituvan mieheni kanssa. Mikään ei auttanut, enkä olisi kyennyt estämään häntä tappamasta itseään, jos hän olisi oikeasti päättänyt toteuttaa uhkauksensa. Tuskin kukaan vanhempi kertoo kaikkia asioitaan lapsilleen, heidän vaimoistaan puhumattakaan. Et voi tietää yksityiskohtia, syitä ja seurauksia appivanhempiesi elämästä. Älä siis tuomitse, äläkä kuvittele tietäväsi, mikä olisi ollut heille oikein. Kun perheessä on alkoholisti, siinä on aina useampia kuin yksi uhri, vaikka ulospäin heikoimmalta vaikuttava voi saada enemmän sympatiaa ja ymmärtämystä osakseen kuin se, jolta vaaditaan vahvuutta ja toisaalta lempeää pehmeyttä.

Oma mieheni ei kyennyt tappamaan itseään nopeasti, vaan myönsi yksin asuessaan jo pelkäävänsä kuolemaa. Hän onnistui lopuksi ihan yrittämättä tappamaan itsensä juomalla vähitellen itsensä hengiltä. Se oli hänen ratkaisunsa, joka minun mielestäni oli elämältä suurta tuhlausta. Hän oli ihan hyvä ihminen, eikä tehnyt kenellekään muille kuin itselleen pahaa. Jälkikäteenkään en ole pahoillani siitä, etten sallinut hänen tuhoavan muita kuin oman elämänsä meidän perhessä. Nuorempi sukupolvi ei ole koskaan esittänyt syytöksiä minulle, vaan on kertonut arvostaneensa sitä, että pidin huolen yhteyksien säilymisestä meidän kaikkien kanssa mieheni kuolemaan asti.