sa4ru5

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
[email protected]
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: [email protected]
- Missäpäin katselit lähetystöjä? Mitä niistä?
Bulevardilla, Tehtaankadulla, Itäisellä Puistotiellä, Kuusisaarentiellä, Vanha Kelkkamäki 11:ssa, Maneesikadulla, Pohjois-Esplanadilla, Lars Sonkin tiellä, Kalliolinnan tiellä, Kulosaarentiellä, Mannerheimintiellä, Unioninkadulla, Rehbinderinkadulla, Erottajankadulla vai missä?
Neukkulähetystöllä taitaa olla laajin aidattu alue, vai onko jollain muulla lähetystöllä suurempia? - Ovatko nämä yli 10 vuotta vanhat ja vanhemmatkin ketjut jonkun mielestä niin hyviä ja kiinnostavia, että ne kannattaa kaivaa uudelleen esille?
Itsekin pysähdyin pohtimaan aihetta hetkeksi ja aioin vastata, mutta huomasin jo vastanneeni ja olevani samaa mieltä kuin vuonna 2006. ;)
Miten tämä ketju nousi Gerovitaalin ruudulle? - Siistiminen on mielestäni joskus suorastaan välttämätöntä myös silloin, kun asiakkaita on paikalla.
Kun kävimme äskettäin lounasaikaan yhdessä Helsingin keskustan kahvila-ravintolassa, ilmoitin lähtiessäni henkilökunnan edustajalle, että pöytämme alla lattia oli siivoton. Pienten lasten äiti ei ilmeisesti ollut piitannut siitä, että lapsensa olivat heitelleet ruokaansa sekä pöydälle että lattialle. Tarjoilija siivosi pöydän heidän lähdettyään, mutta lattialla oli monenlaisia ruokapalasia. Jos ne olisivat levinneet ympäristöön, joku olisi saattanut kaatuakin liukastuttuaan liha- tms. palasiin.
Varsinainen lattiapesu ja suuremmat siivoustyöt olisi tietenkin paras hoitaa ennen tai jälkeen aukioloajan. Ilmeisesti joissain kahviloissa ja ravintoloissa on alettu säästää ja lopetettu siivouspalveluiden käyttäminen. Henkilökunta hoitaa myös siivouksen muiden töidensä ohella. - Joskus tulee mieleen, että miten mahtaa hygienia-puoli hoitua. Unohtuuko käsien peseminen ehkä joskus työstä toiseen siirtyessä yms. - Pälvikaljut vaivasivat minua joskus 50 ikävuoden liepeillä. Ne katosivat sitten aikanaan, kun olin kokeillut monenlaisia hoitoja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vaiva kesti parisen vuotta, ja kaljuläikät liikkuivat eri puolilla päätä. Mikä ne lopulta paransi, jäi minullekin epäselväksi.
Kari Suomalaisen tyttärellä, Lillillä, alkoi sama vaiva joskus samoihin aikoihin, ja ainakin silloin hän kertoi medialle, että hän oli ja jäi kokonaan kaljuksi. En tiedä, mikä tilanteensa on nykyisin.
Peruukin kanssa oli toisaalta ihan mukavaakin, kun ei tarvinnut touhuta hiusten kuivaamisen ja kampausten värkkäämisen kanssa. Erityisesti työmatkoilla pääsin vauhdilla liikkeelle suihkun jälkeen: hiukset kuivaksi pyyhkeellä, peruukki päähän ja menoksi. - Useampia hyväkuntoisia peruukkeja on edelleen kaapissa, mutta niitä ei juurikaan tule käytettyä. - Uusi makumuisto syntyi äskettäin:
En ole pitkään aikaan syönyt kirjolohen mätiä. Se on kai suurirakeisinta mätiä, mitä on tullut maistelluksi. Nyt raastin punasipulia pienemmäksi kuin koskaan aikaisemmin ja sekoitin mädin ja sipuliraasteen laktoosittoman smetanan joukkoon.
Laitoin mätisoosin tumman reissumiehen päälle ja söin välipalaksi. Suuret mätipallerot rapsahtelivat hauskasti hampaitten välissä. Tunnustelin niitä suussani ja palleroita rapsautellessa kuulin pieniä ääniäkin. Tuntui, että herkutellessa oli kaikki aistit käytössä, maku-, haju-, kuulo- ja tuntoaisti, Nam. Huomasin, että ennen arkisena pitämäni isotkin mätipallerot voivat tarjota herkutteluhetken.
Mätiherkuttelumuistot ovat aikoinaan syntyneet muikun, siian tai mateenmädillä herkutellessa. Usein niitä on tullut syödyksi blinien kanssa tai päivällisellä muiden suolaisten alkupalojen kanssa. - Kirjolohenmäti on tuntunut arkisemmalta. - Jokainen ei todellakaan halua pettää omassa sitoutuneessa parisuhteessaan. Kun olen suurimman isan elämästäni liikkunut tasa-arvoisena miesten maailmassa, on tullut kuultua ja koettua myös monenlaista luottamuksellisesti. Luottamuksellisia keskusteluja on tullut käydyksi sekä miesten että naisten kanssa. Alkuun päästyään moni halusi kertoa kokemuksistaan turhankin paljon. Kun tietää voivansa luottaa kuuntelijaan, saattaa tulla suuri houkutus puhua asioistaan ja ehkä kokea jonkinlaista helpotustakin katuvassa mielessään.
Tiedän useampiakin miehiä, joille ei tulisi mieleenkään pettää puolisoaan, vaikka olisi väliaikainen kriisikin päällä. Samoin tiedän useita vaimoja, jotka ovat valmiita harrastamaan luvattomia leikkejä vieraiden kanssa aina tilaisuuden tullen. Jotkut saattavat vokotella jopa sisarustensa tai hyvän ystävänsä puolisoa. - Oma aviomiehenikin oli hyvinä vuosina useampienkin vokottelujen kohteina, samoin minä itsekin välillä, joskus jopa omassa kodissa juhliessamme. - Joskus saatoimme kertoa kokemuksista toisillemme ja joskus totesimme varmaan molemmat omassa mielessämme, että on parempi vaieta asiasta.
Tunnen useampia ihmisiä, jotka eivät voisi uneksiakaan syrjähypyistä. Toiset rakastavat ja nauttivat kaikesta hyvästä oman rakkaansa kanssa, ja jotkut ihmiset eivät edes tiedä, mitä rakkaus on, eivätkä ole sellaista koskaan kokeneet. Siksi he eivät myöskään ymmärrä, miksi pitäisi sitoutua, kun maailmalla on tarjolla monenlaista tyydytystä kaikille halukkaille. Me olemme erilaisia ja elämä kuljettaa meitä erilaisia teitä. - Jos aloituksen sijaan poistaa oman kommenttinsa, poistuvat vain kaikki siihen kommenttiin liittyvät vastaukset.
Itse siivoan fb-sivultani aina välillä vähemmän kiinnostavia ja hetkeen liittyviä aloituksia. Esimerkiksi, jos olen julkaissut sivullani jonkinlaisia testejä ja testituloksia, jotka tarjoavat tilaisuuden samaan leikkiin myös kavereilleni, poistan ne sitten viimeistään parin viikon kuluttua.
Juuri nyt fb:ssä näkyy olevan useita testejä, joissa oikean vastauksen tietäneitä ylistetään superälykkäiksi ja suorastaan neroiksi. Nauratti, kun yhden "supertestin" hallitsemiseen ei tarvittu muuta kuin aakkosjärjestyksen muistaminen. Kun osaa aakkoset, saa kiitos- ja ylistysvyöryn ko. testituloksena. Samoin käy, jos muistaa historiasta muutamia ihan yleisiä perustietoja. - Kyllä me suomalaiset olemme hyviä. ;) - Voisiko aloituksen jakaa osiin aiheittain ja käsitellä alue kerrallaan?
Miten järjestäisin asiat? Miten saisin parannukset ja kehitysideat toteutumaan?
Tähän ei mielestäni voi vastata muuta kuin, en voi onnistua mitenkään.
Varsinkin, kun ihmiset eivät käy edes äänestämässä ja "tavallisten" kansalaisten äänestysprosentti jää todella alhaiseksi. Monet perustelevat kansalaisvelvollisuutensa laiminlyöntiä tyytymättömyydellä asioiden tilaan, eivätkä usko voivansa vaikuttaa paljonkaan.
Pelkäänpä, että jos linja jatkuu, verojen pienentämistä ajava vaurain osa kansalaisia saa aina vaan enemmän valtaa ja yhteiskunnan palvelut muuttuvat ajan myötä enemmän ja enemmän maksullisiksi. Hinnat muuttuvat myös kalliimmiksi, kun verovaroin kustannetut palvelut vähenevät ja lopetetaan, kun ei yhteiskunnalla ole varoja niiden rahoittamiseen. Ne, joilla ei ole varaa ostaa palveluita, jäävät ilman.
Meidän kannattaisi pysähtyä pohtimaan, kuka päättää, miten ja millä perusteilla. Halutaanko säilyttää tasa-arvoinen yhteiskunta ja sen palvelut?
Kuka rahoittaa palvelut ja miten?
Ketkä pääsevät valtaan, jos pieni- ja normaalituloiset jättävät käyttämättä äänioikeutensa ja antavat toisten valita ja päättää kaikesta.
Jos äänestäjätkin kuuntelevat ja lukevat puolueiden ja poliitikkojen kannanottoja vain vaalien alla, eivätkä vaivaudu seuraamaan päättäjien toimenpiteitä vaalivuosien välillä, moni uskoo mainoksiin ja erittäin hyvin laadittuihin "markkinointiteksteihin". Ei voi kuin ihailla poliitikkojen "sanaleikkejä", joiden avulla saadaan esimerkiksi varaton ja toimeentulotukien varassa kärvistelevien joukko äänestämään kokoomusta.
Pääomatuloja ei juuriaan veroteta. Periaatteessa suuria osinkotuloja nauttivat voisivat hakea avustuksiakin, kun osinkotuloja ei lueta ansioiksi. Verojen alentamista kannattaa pienituloinen alempi keskiluokkakin. Heille ei riitä, että pienituloisten verotusrajoja nostettaisiin inflaation vaikutuksen mukaisesti. Moni innostuu ja huutelee vaatimuksia verojen vähentämisestä ja pienentämisestä poliitikkojen mukana, vaikkei edes tiedä, mitä ne käytännössä merkitsevät.
Jostain yhteiskunnan varat on hankittava. Kuka maksaa ja miten? - Mielenkiintoisia kuvioita näkyy tulleen käsitellyksi tässä ketjussa. Jossain vaiheessa näkyy nouseen esiin kumppaniksi kouluttaminen, joka on ilmeisesti vaativa ja aikaa vaativa projekti.
Oletin, että miehet kouluttavat naisiaan useammin kuin naiset miehiään. Onko näin?
Mitä tuollainen kouluttaminen pitää sisällään?
Miten se tapahtuu?
Millaisilla alueilla koulutusta tapahtuu?
Mitä pitää opettaa? - Ei savulohta suolata. Raaka lohi suolataan. Itse ropottelen karkeaa merisuolaa peratun kalan sisä- ja ulkopuolelle, käärin voipaperiin ja laitan jääkaappiin. Suolan määrä riippuu kalan koosta ja suolauksen ajasta.
Jonkun ohjeen mukaan kalafileet paineltiin voipaperin päälle levitetyn merisuolakerroksen päällä molemmilta puolilta ja jätettiin suolaantumaan joksikin aikaa. Hieman tilliä ja sitruunaa voi myös käyttää mukana, jos haluaa lisää makua ja vaihtelua.
Suolavedessä liottaminen ei ole minun juttuni. - On se hunkszukasta ilmeisesti niiiiiiiiin kummallista, jos joku haluaisi keskustella asiallisesti täällä ja tekee aiheesta monenlaisia ajatuksia sisältävän sekä sellaisia myös muissa ihmisissä herättävän aloituksen.
Ellei ihminen osaa rakastaa, eikä ole sellaista tunnetta koskaan kokenut, voi olla mahdotonta edes kuvitella, millaisia tunteita oman rakkaan sairastuminen ja kuolema herättävät.
Surua on vaikea mitata. Onneksi sen ohella alkaa jossain vaiheessa nousta esille myös hyviä asioita ja onnellisiin päiviin liittyviä kauniita muistoja. Jokainen suree omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Välillä suru voi vallata mielen kokonaan ja unohtua toisinaan pitemmäksi aikaa.
Yritetään antaa läheistemme surulle tilaa ja läheisille aikaa toipua surustaan omaan tahtiinsa. Opetellaan kuuntelemaan muita ihmisiä ja tietysti myös omaa sisimpäämme. Usein lämmin katse ja sanaton kuunteleminen, voi olla monin verroin parempi vastaus kuin viisaimmatkaan ääneen lausutut sanat, ohjeista puhumattakaan. - Olitko tosiaan myös harmistunut lottovoittosi jälkeen?
Itse sain kerran virkamieslakon aikaan 6 lisänumero -voiton lotossa. Sellaisen voiton voittosummat vaihtelivat merkittävästi muutamasta kymmenestä markasta viisinumeroisiin voittopotteihin. Sain viisinumeroisen voittosumman, joka maksettiin pankkitililleni. Ilman lottokuponkiin kirjoittamaani tilinumeroani olisin joutunut odottamaan voittoa useampia viikkoja lakon vuoksi.
Taloudellisesti elin todella raskaita aikoja erottuani vihdoin viimein pahasti alkoholisoituneesta miehestäni ja asuntolainani ensimmäinen lyhennyserä ja korot olivat lankeamassa maksettaviksi juuri silloin. Työkuviossa oli ollut ongelmia yrityskauppojen ja niihin liittyvien organisaatiomuutosten vuoksi. Olin täysin yllättäen joutunut työttömäksikin parin, kolmen kuukauden ajaksi ja maailma tuntui kaatuvan päälle. Sain täsmälleen tarvitsemani summan lottovoittona, en enempää enkä vähempää. - Minäkin totesin, että olisin mielelläni ottanut vastaan isommankin voittosumman, mutta onneksi pelastuin pahimmasta pulasta.
Pitäisi varmaan lotota pari riviä taas pitkästä aikaa. - Aikoinaan sain usein pikkuvoittoja ja totesin, että ne riittävät rahoittamaan lottoamiseni, eli pari riviä kerrallaan kymmeneksi viikoksi. - Jospa kokeilisit nekkujen valmistamista itse. Nykyisin kannattasi varmaan kokeilla myös eri väristen sokereiden sulattamista.
Muistan, että tehtiin itsekin nekkuja joskus aikoinaan. En muista, mitä reiällistä levyä käytin voipaperimuottien telineenä. Sokeri sulatettiin paistinpannussa ja loruteltiin voipaperimmuottiin muutamassa erässä. Mistä kummasta saimme tikkuja, vai pitikö niitä säästää jostain jäätelöpuikoista tai tikkunekuista?
Sula sokeri on muuten todella tulisen polttavan kuumaa, joten kannattaa varoa.
Kertokaa ihmeessä meillekin, jos kokeilette. Mitenj onnistuu? - Korjaus: jos sattuisin kuolemaan samaan aikaan rintaperillisteni kanssa tai he kuolisivat ennen minua, ...
- Voi hiivatin hunkszukka, kun pitää puuttua asiaan muka ohjeita antamalla, vaikka ei tiedä siitä mitään..
Sossussa ei todellakaan ole tietoja ihmisten testamenteistä, kuin jossain poikkeustapauksessa.
Testamentti voi olla juristilla, pankkilokerossa tai se voi olla jonkun luottohenkilön hallussa. Oma ehdollinen testamenttini, joka on tehty sen varalle, jos sattuisin kuolemaan samaan aikaan tai ennen rintaperillisiäni, on yhden tutun hallussa, joka on luvannut ilmoittaa asiasta eteenpäin aikanaan. - En halua, että omaisuuteni ohjautuisi samoja jälkiä hunningolle kuin omat perintöosuuteni ovat jo kadonneet. - Jos ajat polkupyörällä tai avo(paketti)autolla, voisit kietoa märän pyyhkeen tai vaatteen kakkukuvun ympärille ja antaa ilmavirran jäähdyttää sen kylmäksi.
- Oletko kokeillut kuvun kanssa kyljellään olevaan styroksiseen kylmälaukkuun laittamista. Jos vaikka sopisi. Kylmäkallet lautasen alle ja kuvun päälle päälle.
Styrox-kylmälaukuista voisi ehkä rakentaa useampia yhdistelemällä todella suuren. Tai sitten voisi vuorata vaikka kuinka suuren aaltopahvi- tai kartonkilaatikon voi- tai tinapaperilla päällystetyillä, sopivan muotoisiksi leikatuilla styrox-levyillä.. - Jotkut ovat vielä 90-vuotta täytettyäänkin reippaita ja hyväkuntoisia. Äitee Siiri Rantanen oli tuttujeni kanssa samaan aikaa käymässä Hakaniemen torilla Helsingissä. Ei ollut kieltänyt valokuvaamista ja tutut laittoivat kuvia facebookiin yms. Äiteellä oli päällään viime vuotinen Naisten kymppi -paita, joten voidaan varmaan todeta, että hän on juossut 91-vuotiaana Naisten kympin.
Nykyisin on ilmeisesti jo melkoinen joukko hyväkuntoisia yli 100-vuotiaitakin suomalaisia, jotka puuhaavat monenlaista ja osallistuvat kaikenlaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin. Ei voi kuin iloita ja ihailla.
Yritetään ottaa mahdollisuuksien mukaan mallia ja pidetään yllä omaa toimintakykyä eri alueilla.
Millaista liikuntaa sinä harrastat? Miten ylläpidät kuntoasi? - Ruisperunapuuro, työläs, mutta herkullinen ja vielä parempaa seuraavana päivänä paistettuna.
Ahvenkukko, pienistä ahvenista ja ohuen ohuita siansivuviipaleita ruiskuoressa.
Pullavanukas punakarviaismarjahillolla maustettuna.
Vienerleike, korppujauhoilla (kananmunalla) kuorrutetut possunkyljykset, juustotäytteinen tuplavasikanleike, naudanfilepihvit, lampaanfile...
Kaalilaatikko, janssonin kiusaus,
Ruusu- ja parsakaali sekä porkkanamuhennos lisäkkeinä
Umpioidut karviasmarjat liemineen, ohukaiset hillon kera,
Silakkapihvit, paistetut muikut, paistetut pikkuahvenet, kalakeitto, paistetut siika-, kuha- tai lohipalat suurustetussa kermakastikkeessa.
Maksapihvit, kastikkeen kanssa tai ilman, ei liian kypsiksi paistettuna.
Omatekemä sipulikeitto, suurustettu vehnäjauhoilla ja kermainen liemi.
Kesäkeitto ja siskonmakkarasoppa runsaine juurespaloineen, häränhäntäkeitto, jossa myös paljon juureksia (mieluummin ei kuitenkaan lihaa omalle lautaselle)
Koulussa köksätunnilla valmistettu stroganoff, jota en ollut ennen maistanutkaan.
Yhteisistä herkkuhetkistä on jäänyt paljon hauskoja muistoja ja toivon, että niitä kertyy vielä paljon lisää. - Olen muuten huomannut, että yhdessä herkutellen ruoka maistuu paljon paremmalta kuin yksin syödessä. ;) - Tuuli on lempeä Helsingissä ja aurinko paistaa edelleen. Suloista suvea. ;)