sa4ru5

Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  1. järjestetty niin, että jokaisella on oma yksityinen asuntonsa sekä sen lisäksi käytettävissään yhteisöllisiä tiloja erilaisille toiminnoille ja kokoontumiseen. Jos asuntoja on riittävän monta, jokainen voi valita seuransa ja osallistua sen mukaan kuin haluaa tai olla osallistumatta. Tietysti yhteisistä tiloista aiheutuu kustannuksia, joten asumismuotona se ei ole kaikkein halvin. Toisaalta voi olla hyväkin, että yhteisöllisiin kuvioihin ei ihan jokainen haluaisikaan lähteä mukaan. Ryppypeput voisivat muuten tehdä elämän vähemmän mukavaksi.;))

    PS: Palvelutaloasumista on tarjolla joillain paikkakunnille myös itsekseen toimeentuleville ihmisille. - Onneksi.
  2. on muutamissa Euroopan maissa ollut jo pitkään yksi vaihtoehtoinen asumismuoto sekä omistus- että vuokra-asuntona. Ajatus näkyy saaneen kannattajia jo Suomessakin. Tiedän, että esim. Helsingissä Arabianrannassa on yksi ikääntyvien ihmisten yhteisöllinen kerrostalo ja muutamia suunnitelmia rivi- ja kerrostalojen rakentamiseksi on käynnistymässä sekä Helsingissä että jossain muualla Suomessa.

    Ideasi on mielestäni erinomainen, vaikka moni sen ehkä täällä tyrmääkin. Älä lannistu, vaan etsi oma yhteisösi ja käynnistä ajatuksesi toteutuminen. Koti kaupungissa ry - Hem i stan rf -yhdistys on kerännyt paljon tietoa asiasta. Aloita aiheeseen tutustuminen vaikkapa linkistä: http://www.hemistan.fi/?cat=5.
    Myötätuulta hankkeellesi!
  3. keskustelu taitaa olla melko harvinaista. Vuorovaikutus taitaa olla taitolaji. Usein ihmiset kuvittelevat keskustelevansa, vaikka tosiasiassa he vain puhuvat vuorotellen. Joskus kertoja on niin innostunut aiheestaan, ettei huomaa muiden katseiden alkavan harhailla ja ajatusten karkaavan muille alueille. Joskus tarina rönsyilee laveasti ja kertoja ei enää itsekään muista, mistä oli tarkoitus puhua.

    Kuunteleminen on harvinainen taito, jota meidän jokaisen kannattaisi varmaan ainakin aina välillä harjoitella. Sen sijaan että pysähtyisivät oikeasti kuuntelemaan toista ja antaisivat toiselle tilaa ja aikaa kertoa ajatuksistaan tai kokemastaan, ihmiset saattavat pohtia huolestuneina, mitä he osaisivat sanoa esim. lähimmäisen surua tai vastoinkäymisiä kohdatessaan. Sanat eivät mielestäni ole sellaisessa tilanteessa tärkeitä, vaan läsnäolo ja kuuntelemaan hiljentyminen.

    Jokaiselle on varmaan tuttu tilanne, jossa yksi kertoo jostain elämäänsä järisyttäneestä asiasta ja toinen keskeyttää kertojan sanoen: "Kamalaa, voi kauheeta! Minun on helppo ymmärtää sinua. Minulle kävi samalla tapaa, kun..... ja sitten minä.... ". Vielä tavallisempaa on vuoropuhelu, jossa on käynnissä useampia aiheita käsitteleviä puheenvuoroja, ja aina yhden puhujan hengähtäessä toinen siirtyy jatkamaan omaa juttuaan. Kukaan ei kuuntele ketään, ellei seurassa satu olemaan kuuntelijaa, ja kaikki miettivät seuraavaa puheenvuoroaan toisten puhuessa.

    Entäpä sitten läheisissä ja parisuhteissa. Varsinkin jos joku yrittää käsitellä toisen käyttäytymiseen liittyviä pettymyksiään. Luultavasti 90 % yrityksistä ei johda rakentavaan keskusteluun, vaan keskinäiseen syyttelyyn, jossa molemmat etsivät uusia esimerkkejä toisen ei-toivotusta käyttäytymisestä. Kumpikaan ei halua kuulla toista, vaan hyökkää mieluummin itse toisen kimppuun.

    Hyvät kuuntelijat ovat harvinaisia ja hyvä dialogi ylellisyyttä. - Onneksi vielä tässäkin iässä voi oppia uusia taitoja, jos oikeasti haluaa ja päättää ryhtyä harjoittelemaan.

    PS: Pitäisiköhän tehdä uusi aloitus, jossa palstalaiset voisivat kertoa omia esimerkkejään huvittavista tai harmittavista vuoropuheluista, joihin ovat itse osallistuneet?
  4. siitä mitä itse haluaa. Jos paketissasi on joka päivälle tarjolla kolme hoitoa, päivät saattavat kulua helposti niissä merkeissä. Kannattaa miettiä haluatko käyttää ne kaikki ja toisaalta haluatko valita itse joitain maksullisia hoitoja, kunnon hieronnan, kauneudenhoitopalveluita tms. Ja illat jäävät joka tapauksessa vapaiksi.

    Ikäjakauma saattaa vaihdella kylpyläkohtaisesti. Joissain paikoissa on paljon meitä nuorempiakin sekä lapsiperheitä. (Joissain suomalaisissa kylpylöissä asiakkaiden keski-ikä voi olla huomattavasti korkeampi yhteiskunnan tarjoamien iäkkäiden ja sotaveteraanien kuntoutusjaksojen vuoksi.)

    Erilaista iltaohjelmaa ja tansseja järjestetään varmaan lähes kaikissa kylpylöissä.
    Omatoimiretkille tai kaupunkikävelyille löytyy varmaan joka paikasta joku tai joitain samanhenkisiä kavereita. Et varmaan ole ainoa yksin matkustava.

    Rannan Kursaalissa olisi mielestäni kiva käydä vaikka vaan katsomassa taitavia virolaisia tanssin harrastajia. Osaavia viejiä löytyy varmaan myös suomalaisille naisille. Oman lempiravintolani nimen olen valitettavasti unohtanut, mutta kivoja paikkoja löytyy paljon ja ainakin komeassa Amende-villassa kannattaa mielestäni poiketa katselemassa, vaikkei jäisikään sinne syömään.

    Pärnu on viehättävä n. 45.000 asukkaan kaupunki, jossa on vilkas rantaelämä, kauniita puistoja sekä paljon tapahtumia ja kulttuuria, erityisesti teatteria ja konsertteja, tarjolla. Matkatoimistot järjestävät varmaan kylpylämatkalaisilleen myös retkiä lähiympäristöön. Polkupyöriä ja nykyisin kuulemma jopa kajakkeja saa vuokralle pitempiä retkiä varten.

    Kurkistapa:
    http://www.parnu.info/parnu/
    http://www.visitparnu.com - klikkaa suomenlippua.
    Englannin tai viron kielellä löytyy paljon tietoa tapahtumista ja retkistä, mutta osa on käännetty myös suomeksi.

    Hyvää lomaa sinulle! Sopivassa suhteessa rentoutumista ja virkistymistä esim. kulttuurin ja mukavien ihmisten parissa. Ota iloinen mieli ja viro-suomi-viro -sanakirja mukaan, niin saat varmaan enemmän kuin osaisit odottaa.;))
  5. Ota oma osasi edellisen viestini kiitoksista ja toivotuksista. Hyvää mieltä ja hyviä hetkiä myös Sinulle!
  6. ystävällisestä viestistäsi. Se ilahdutti ja antoi lisäpotkua hyvälle aamulle.

    Aurinko paistaa, tuuli puhaltaa lempeästi avoimesta parvekkeen ovesta, äänekkäiden räksyjen lisäksi taustalta kuuluu monenlaista liverrystä. Olen iltapäivällä lähdössä muutamaksi päiväksi luontoretkelle. Pääsen vesille ja nauttimaan kauniista luonnosta sitä häiritsemättä. Kuljemme omaa lihasvoimaa käyttäen, meloen ja jalkaisin. Hiilijalanjälkiä syntyy vaan alkumatkasta, muita merkkejä emme sitten jättääkään tai jäljet vierailusta huuhtoutuvat pian. Elämä tuntuu hyvältä tässä ja nyt, eikä muu tunnu tärkeältä. Ei ole mihinkään kiirettä. Ylellistä.

    Toivotan hyviä hetkiä sinun kesääsi ja muidenkin!

    PS: Jos aiheeseen liittymätön tunnelmointini häiritsi jotakuta, mahdolliset kommentit jäävät minulta lukematta. Jätän tietokoneen kotiin.;))
  7. avarsit näkökulmaa. - Olkapäälläni viihtyvä pikku-piru rakastaa sanoilla leikittelyä, ja joskus en itsekään huomaa kaikkea sen heittoihin liittyviä merkityksiä. Joskus niitä on helppo tulkita ilkeästi tai ilkeäksi, kiitos, ettet tehnyt niin.
    Aurinkoisia kesäpäiviä ja mielenkiintoisia hetkiä sinulle ja muillekin!
    (Nyt otan ainakin muutamien päivien pesäeron tietokoneeseen.)
  8. ja pätee myös muuttuvassa maailmassa, ainakin Maslowin tarvehierarkia-teoria.
    Viime vuosina tosin moni oman ikäluokkamme edustajista on saattanut yllättäen huomata kompuroivansa alemmilla portailla, vaikka olisi jo pitkään luullut jo kaiken saavuttaneensa eikä ole tahtonut enää millään löytää uusia tavoittelemisen arvoisia asioita.

    Ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen, puolison kuolema, työttömyys, kauneuden ja kehon rapistuminen tässä markkinatalouden nuoruutta ja kauneutta ihannoivassa maailmassa yms. voi yhtäkkiä muuttaa tilanteen sellaiseksi, ettei edes perustarpeiden tyydyttäminen yhtäkkiä enää olekaan itsestään selvää.

    Pikku-piru pakottaa kysymään: Millaisia mahtavat olla puutteelliset tarpeet? ;))
  9. ettei se välttämättä merkitse kahdenlaista oman kehon kokemista, jos voi rakastaa intiimisti sekä naista että miestä. Olen ymmärtänyt, että nainen voisi naisena rakastaa sekä naista että miestä ja samoin mies. Osa bi-seksuaaleiksi luokitelluista saattaa toteuttaa toista rooliaan ympäristön ja olosuhteiden "pakottamana". Toisaalta noita yksilöllisiä suuntautumisia taitaa olla niin monenlaisia, että kaikkien variaatioiden tunnistaminen vaatisi syvällistä opiskelua ja tutkimista. Kun pysähdyin hetkeksi pohtimaan asiaa, huomaan tietäväni paljon vähemmän kuin luulin. Saan varmaan edelleenkin luulla kaikenlaista ja kertoa luuloistani täälläkin. ;))

    Luulen nimittäin myös, ettei seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaisi henkilön uskollisuuteen parisuhteessa. Oletan, että monet muut tekijät vaikuttaisivat enemmän ihmisen haluun ja kykyyn sitoutua jakamaan rakkautensa sekä elämän intiimit osa-alueet vain yhden ihmisen kanssa. Osa ihmisistä rakastelee vain oman elämänkumppaninsa kanssa ja sitoutuu laaja-alaisesti sekä ajatuksin että teoin, osa on aina valmis parittelemaan jokaisen vähänkin sopivalta vaikuttavan vastaantulijan kanssa. - Jälkimmäistä toimintamallia kutsuisin tosin mieluummin ihmisen käyttämiseksi itsetyydytyksen välineenä.

    On myös ihmisiä, jotka seikkailevat yhdessä tai ovat sopineet täydellisen vapauden toteuttamisoikeuksista omassa parisuhteessa puolin ja toisin. Sellaista on vaikea ymmärtää, mutta kunnioitan ihmisten oikeutta tehdä omat valintansa.
    Maailmaan mahtuu monenlaista, kulissiliittoja, salattuja taipumuksia ja hetkiä. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi esiintyä itselleen vieraassa roolissa vain ympäristön tuomion pelossa.

    Annan mielelläni kaikenlaisten kukkien kukkia niin kauan kun vahingolliset eivät yritä päästä juurtumaan omaan yksityiseen puutarhaani tai vahingoita pieniä viattomia.
  10. suuntautuminen on mielestäni yksityinen intiimi asia, enkä ymmärrä miksi sellaisia pitää julistaa maailmalle, enkä sitä miten aihe jaksaa kiinnostaa suurta yleisöä. Valistus ja suvaitsevaisuuden edistäminen ovat tietysti aina paikallaan, mutta iänikuinen samoista asioista, varsinkin yksityisistä, jauhaminen tapaa vähäisenkin kiinnostuksen. Kunnioitan ihmisten yksityisyyttä ja ihmisiä, jotka ovat sinut itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa.

    En kuitenkaan haluaisi, että lasten mieltä hämmennettäisiin esittelemällä valistamisen nimissä kaikkia mahdollisia seksuaalisia suuntautumisia oppikirjoissa "normaaleina".

    Eletään ja annetaan toistenkin elää rauhassa omalla tavallaan... niin kauan kun eivät vahingoita toisia elollisia.
  11. tekee mieleni tarjota omaa reseptiäni, vaikka olet saanut paljon mielenkiintoisia ehdotuksia ja "kuulostat" jo piristyneenkin.

    Mitäpä, jos pysähtyisit hetkeksi miettimään, mitä annettavaa sinulla voisi olla? Erilaista vapaaehtoista ja muuta tekemätöntä työtä riittää. Joku uneksii ulkoilmaan pääsemisestä yksin kotonaan tai sairaalassa, tai edes ihmistä lähelle kuuntelemaan. Joku tarvitsi pientä apua kaupassa käymiseen, kotoisiin tai pihapuuhiin. SPR, seurakunnat ja monet järjestöt ottavat avosylin vastaan jokaisen auttamisesta ja ihmisen kohtaamisesta kiinnostuneen. Erilaisia tutustumisen arvoisia tukiryhmiä löytyy myös jo kaikenlaisille ryhmille. Kotiin jääminen voi olla vaikeampaa, kun on tullut luvanneeksi jotain ja tietää toisen/toisten odottavan.

    Ilmaisia tapahtumia järjestetään yllättävän paljon. Tietoja löytyy lehdistä ja netistä vaikkapa oman paikkakunnan kotisivuilta. Moniin museoihin pääsee ainakin tiettynä viikonpäivänä ilmaiseksi, esim. Helsingissä pidetään melkein päivittäin luentoja erilaisista aiheista ja kaikenlaisia tapahtumia, joihin ei peritä pääsymaksua, varmaan muuallakin. Joissain tapahtumissa on vain muutamia osanottajia ja aina on varmaan tilaa vielä yhdelle. Melkein kaikkiin toivotaan myös vapaaehtoisia toimijoita erilaisiin tehtäviin, ja kaikkialla on tapaa myös muita ihmisiä.

    Uuden opiskeleminen tai uuteen harrastukseen tutustuminen voisi myös herättää aktiivisemmaksi ja tarjota tilaisuuden tutustua mukaviin ihmisiin.

    Jos ulkona liikkuessa tai istuskellessa jaksaa ja uskaltaa kohottaa katseensa, saattaa nykyisin jo Suomessakin huomata keskustelevansa jonkun mukavan ihmisen kanssa ainakin hetken. Jos heittää vielä ystävällisen hymyn katseiden kohdatessa, juttusille ryhtyminen ei ole ollenkaan vaikeata. Jos ensimmäinen kohde pelästyy, vähintään joka kolmannen kanssa voi varmaan viettää ainakin pienen keskusteluhetken.

    Entäpä, jos netin ääressä istuessasi päättäisit järjestää yhteisen tapahtuman muiden yksinäisiksi itsensä tuntevien ihmisten kanssa jossain sopivassa paikassa omalla paikkakunnallasi? Moni voisi olla valmis lähtemään mukaan, eikä yksinäisyyden tunteen karkottamiseen suurta joukkoa tarvitakaan.

    Tai ilahduta jotain itsekseen naapurissa elävää ryhtymällä juttusille tai ehkä jollain sopivalla ehdotuksella, tai...

    Väännä hymy esiin vaikka väkisin ja päätä, että tänään on hyvä päivä aloittaa...
    Pienillä askelilla voi olla hämmästyttävän suuri vaikutus, kun jaksaa ottaa sen ensimmäisen.

    Parempia päiviä kesääsi ja sopivia kärpäsiä pörräämään ympärillesi! ;))
  12. Aloitus vaikuttaa mielestäni ristiriitaiselta: peräänkuulutetaan, että naisten pitäisi korostaa naisellisuuttaan pukeutumisessaan ja toivotaan, että miesten pukeutuminen naisten vaatteisiin yleistyisi ja muuttuisi hyväksytyksi; kaiken lisäksi harmitellaan, ettei ihmisen sukupuolta useinkaan tunnistaisi kuin haaroväliä kopeloimatta. Koossa on sellainen paketti, että aloittajan tilanne voi muuttua vain entistä huonommaksi, jos tarjotut vaihtoehdot toteutuisivat.

    Jos mies haluaa pukeutua mekkoon, suosittelen kaftaanin hankkimista. Se on erittäin mukava hellevaate ja molemmat sukupuolet voivat käyttää sitä ilman ympäristön paheksuntaa.

    Kauniisiin naistenvaatteisiin pukeutuneita miehiä muistan nähneeni ensimmäisen kerran suurempia määriä Espanjassa karnevaaliaikaan. Pukeutumisesta huolimatta sukupuolimerkit olivat niin ilmeiset, että mieheksi tunnistaminen ei ollut yhtään vaikeata. Enhän muuten olisi asiaa huomannutkaan. Nykyisin naisiksi pukeutuneisiin miehiin voi törmätä kuulemma joissain eurooppalaisissa ravintoloissa niin, että heteromiesten kannattaa pitää varansa yhden yön seuraa etsiessään.

    Jäin miettimään, miksi ihmisen pitäisi erityisesti korostaa sukupuoltaan pukeutumisessaan, ellei ole seksiseuraa etsimässä. Jos on sinut itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, voi pukeutua tarkoituksen mukaisesti niin, että itse viihtyy ja olo tuntuu mukavalta.

    Vaikka olen iso tyttö ja joskus asuuni on kuulunut solmiokin, ei kukaan ole koskaan luullut minua mieheksi. Vain kerran saksalaisessa yökerhossa muutamien palkattujen tanssityttöjen kanssa jutellessani sain ehdotuksen muuttaa pukeutumistani naisellisemmaksi. Ehkä me naiset olemme tällä alueella miehiä tasa-arvoisempia, mutta luulenpa miesten vähäisemmän tasa-arvon johtuvan enemmän miesten ennakkoluuloisista asenteista ja osin homofobiasta kuin meistä naisista.
  13. Odotatko, että uusi ihmissuhde avaisi sinulle autuuden portit ja täyttäisi tarpeesi?
    Jokaisessa suhteessa tulee välillä kausia, jolloin toinen saattaa tuntua etäisemmältä sekä varmasti myös aivan erityisiä läheisyyden kausia. Harvoin ne ihan itsekseen syntyvät, vaan niiden eteen pitää tehdä töitä, järjestää sopivia tilaisuuksia tai vähintään tarttua kohdalle osuviin hyviin hetkiin.


    Sanot, ettet tiedä mitä voisit tehdä tilanteen korjaamiseksi. Heitän sinulle muutamia kysymyksiä pohdittavaksi.

    Mieti, haluatko olla objekti, jolle vain tapahtuu asioita, vai haluatko ryhtyä aktiiviseksi toimijaksi, joka voi itse halutessaan vaikuttaa asioihin. Jos teillä on ollut hyvä parisuhde, miksi et ryhtyisi itse tekemään töitä suhteenne parantamiseksi ja yhteyden löytämiseksi uudelleen? Uskoisin, että useimmissa tapauksissa onnistumisen todennäköisyys on suurempi oman tutun turvallisen kumppanin kuin uuden vieraan kanssa.

    Ehdotan, että aloittaisit keskustelemalla asiasta puolisosi kanssa. Jos keskittyisit enemmän hänen toivomuksiinsa ja hyvinvointiinsa kuin omiin vaatimuksiisi, tilanne saattaisi muuttua nopeastikin - pienin askelin - parempaan suuntaan. Voisiko kumppanillasi olla ongelmia omaan seksuaalisuuteensa liittyvissä asioissa? Tuntuuko hänestä, että hellyyteen ja läheisyyteen liittyy aina myös odotuksia ja vaatimuksia? Koska viimeksi olet kertonut puolisollesi, että arvostat ja rakastat häntä tai olet antanut muuta positiivista palautetta? Annatko enemmän kiitosta kuin moitetta, arvostelua tai vaatimuksia? Tietääkö hän, että hyväksyt hänet juuri sellaisena kuin hän on ja olet valmis rakastamaan häntä myös vähemmän hyvinä hetkinä? Oletko?

    Viestitkö, että olet valmis vaihtamaan hänet parempaan, ellei hän syystä tai toisesta kykene enää vastaamaan sinun vaatimuksiisi hyvästä kumppanista?

    Yksi hyvä tapa aloittaa parisuhteeseen ja sen parantamiseen liittyvä keskustelu voisi olla pysähtyä pohtimaan toistenne hyviä ominaisuuksia ja tehdä niistä lista. Kun hyviä asioita käsitellään ja muistellaan yhteisiä parhaita hetkiä, keskustelu avaa mielessä oikeita kanavia, ja sen jälkeen voisi ottaa esille - mieluummin vain yksi kerrallaan - asioita, joihin haluaisit muutosta.

    Pienet hyväilevän hellät kosketukset, joihin ei liity seksuaalisuuteen liittyviä vaatimuksia, ystävälliset katseet, kuuntelemaan pysähtyminen, rehelliset kehut ja kiitokset, omista pienistä toiveista kertominen, toisen hyvästä olosta kiinnostuminen jne. ovat asioita, joilla voisi olla uskomattoman suuri vaikutus. Kokeile vaikka, mutta liioittelematta ja pienin askelin edeten. Älä lannistu heti ensimmäisestä torjuntaeleestä, vaan yritä jonkin ajan päästä uudelleen.

    Ehdotan, että istutte yhdessä keskustelemaan parisuhteenne liittyvistä kysymyksistä. Haluatteko molemmat jatkaa yhdessä? Oletteko valmiita tekemään töitä suhteenne parantamiseksi? Kannattaisiko lähteä hakemaan ulkopuolista apua parisuhdeterapeutilta tai -kursseilta? Kannattaisiko ainakin yrittää ennen kuin päättää jatkaa matkaa eri suuntaan?

    Ellei puolisosi sinun yrityksistäsi huolimatta suostuisi osallistumaan suhteen parantamiseen tähtäviin toimiin, voisit ainakin itse jatkaa elämääsi eteenpäin tyytyväisenä siihen, että olet rehellisesti yrittänyt parhaasi. Luultavasti olet silloin myös oppinut jotain tulevaisuuden varalle. Kun tekee rehellisesti parhaansa ja toimii avoimesti, voi elää sovussa itsensä kanssa, eikä tarvitse katua jälkikäteen. Ainakin itse ajattelen niin. Toivotan sinulle menestystä ja hyviä hetkiä elämääsi tulevaisuudessa, kuljetpa yksin tai jonkun toisen rinnalla.
  14. erityinen ja arvokas! Niin on jokainen muukin ihminen, koska ei ole kahta ihan samanlaista. Onneksi!

    Joskus unohtaa arvostaa itseään, ja usein tulee asettaneeksi toisten tarpeet omiensa edelle. Siinä olisi monelle meistä opettelemista. Olisikohan viimeistään tässä iässä aika opetella myös terveen itsekkyyden jaloa taitoa?

    En tiedä millainen on tavallinen ihminen, koska en ole vielä tavannut sellaista. Voisitko sinä itse asettua esimerkiksi tavallisesta ihmisestä? Millaisin normein tavallinen ihminen voitaisiin määritellä?
  15. Minä ostaisin uudet perunat mieluummin pieninä multaisina rupeloina, että kuori lähtisi helposti pois ja pääsisi herkuttelemaan silputun uuden sipulin, voisulan ja lämpimän maidon kanssa. Pienet uudet perunat ovat mielestäni suurta herkkua. Kaupassa ja joskus torillakin myydään pestyjä ehkä lannotteiden avulla suuriksi kasvatettuja tai jotain kummaa lajiketta, josta puuttuu yksi olennainen asia: maku. Olisin valmis maksamaan herkullisista uusista perunoista paljonkin, mutta parin pettymyksen jälkeen jää usein ostamatta. Onneksi maalla käydessä pääsee välillä herkuttelemaan suoraan maasta nostettuilla. - Jos olisi oma piha, saataisin istuttaa sinne muutamia pottuja alkukesän herkuksi. Innostuin taas, kun pääsin heiluttamaan istutuskuokkaa ystävien mökillä.

    Muistan, kuinka 80-luvun lopulla USAn suurlähettiläs yritti aloittaa Idahon perunoiden tuontia Suomeen. Sain mutkan kautta maistiaisia. Ne olivat suuria ja ihan hyvän makuisia, mutta hämmästelin miksi Suomeen pitäisi tuoda perunoita valtameren takaa. Muistelen niitä joskus kaupassakin nähneeni.

    Portugalin viljelyoloissa on jotain erityistä. Siellä kasvavat mielestäni maailman parhaat perunat (ja viinit). - Tai ehkä toiseksi parhaat suomalaisten uusien juuri maasta nostettujen pikkuperunoiden jälkeen. - Pienet ryppyperunat ovat siellä suurta herkkua, joka maistuu suomalaisessakin suussa.

    Mitä olisikaan elämä ilman perunaa.;))

    Pirre ei varmaan paheksu, jos mainostan yhtä kesän jälkiruokaherkkuani. Valutan pienenä norona hunajaa paksuun jogurttiin, sekoitan sen samettimaiseksi ja tarjoilen mansikoiden kanssa jälkiruokana. Nam. (Ilman mansikoita samaa jogurttia voi nauttia sellaisenaan aamiaisella.)

    Leppoisan mukavaa ja herkullista juhannusta kaikille.
  16. erinomaisia rakastajia, joiden vaimoilla ja tyttöystävillä saattaa olla toisenlainen näkemys asioista. Mutta tehän tiedätte; ei teidän tarvitse kysyä eikä varsinkaan kuulla toista osapuolta. Te osaatte ja tiedätte kaiken. Te osaatte suorittaa ja olette hyviä siinä.

    Miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta pitää ilmeisesti paikkansa. Planeetat näkevät toisensa, mutteivät tiedä toisistaan paljoakaan, pitänee myös valitettavan usein paikkansa. Siitä on minullekin vuosien varrella kertynyt monenlaista "tutkimusaineistoa" sekä toisten kertomusten että empiiristen tutkimusten tuloksena.

    Esim. viime viikolla kuuntelin nuorta kosmetologiani, joka kertoi asioita avioliitostaan ja parisuhteestaan. Hän kertoi yrittäneensä kertoa miehelleen, miten arkipäivän hellyys, läheisyys, kosketukset sekä kuunteleminen ja henkinen kohtaaminen ovat hänelle tärkeämpiä kuin itse akti siihen liittyvine mahtisuorituksineen.

    Mies on valmis suorituksiin himoitsemansa tai rakastamansa naisen kanssa melkein koska tahansa. Nainen käynnistyy useimmiten hitaammin. Esileikki käynnistyy naisen korvien välissä tai sanojen ja - aluksi ihan muualle kuin erogeenisille alueille kohdistettujen - hellien kosketusten heräteltyä intohimon kasvamaan. Joskus mies saattaa jopa sammuttaa naisen ajatuksissa heränneen intohimon syöksyessään heti kohdattaessa suoraan parhaiten tuntemaansa reittiä kohti maalia. - Toki nainenkin saattaa välillä olla valmis syöksymään yhdessä oikotielle, muttei sitä kannattaisi ottaa tavaksi. Tai ainakin kannattaisi kuunnella naista ja herkistyä kuulemaan tämän viestejä.

    Myös keholla on muisti; se muistaa pitkään siihen kohdistuneet suukot ja kosketukset. Rakkaan hellät kosketukset saattavat säilyä kehon muistissa niin, ettei se pitkänkään erossa olon aikana halua päästää vieraita käsiä tai vieraan ihon kosketusta häivyttämään rakkaita muistoja. Nainen voi myös halutessaan herätellä ajatuksissaan rakkaansa jättämiä muistojälkiä ihollaan. Lähes orgastinen kokemus voi syntyä pelkästään ajatuksen voimalla tai viimeistään rakkaan vahvistettua positiivisia tunteita viesteillään ja puheluilla erossa olon aikana.

    Kun keho on saanut vuosikymmenien aikana kerätä vain hyviä muistoja, se on valmis heräämään niiden kantamana uudelleen syvästäkin unesta, kun kohtaa uuden käden ja ihon, joka kunnioittaa niitä muistoja ja näyttäisi olevan valmis tekemään iholle uusia helliä piirtomerkkejään - kosketuksin, suukoin ja koko vartalonsa iholla. (Sivuhuomautus: Suukottelu ei tarkoita pelkkää suiden kohtaamista ja imuttelua.) (Sivuhuomautus 2: Olen nähnyt taiteilijan tekemän graafisen piirrossarjan, jossa miehen kosketukset oli kuvattu naisen iholla. Se havahdutti tunnistamaan ilmiön, ja olen myöhemmin lukenut myös asiaa käsittelevän kirjan.)

    Sekä rakastaminen että rakasteleminen on useimpien naisten mielestä paljon muutakin kuin suorittamista. Onneksi on myös miehiä, jotka ymmärtävät sen. Onneksi on myös joitain sellaisia miehiä, jotka jakavat käsityksen. Sellaista miestä naisen on helppo rakastaa. - Sellaisen miehen löytämiseksi sinkkujen saattaisi kannattaa ryhtyä tekemään juhannustaikoja. - Vai mitä mieltä olette?
  17. sanalla: AHNEUS!

    Jos niin työntekijät kuin pääomanomistajat tyytyisivät kohtuullisen hyvään osaansa, eivätkä tavoittelisi aina vaan suurempaa ja parempaa osaa itselleen, tilanne olisi luultavasti ihan toisenlainen. Kaikille riittäisi kohtuullinen osansa, jos ihmiset olisivat valmiita jakamaan yhteistä hyvää myös toisilleen.

    Pääomalle pitää saada aina vaan parempaa tuottoa ja työntekijöille suurempaa palkkaa sekä vähemmän työtä ja enemmän etuja. Miksi kummassa pitää jatkuvasti yrittää saada itselleen aina vaan enemmän ja parempaa silloinkin, kun järki sanoo, että asiat ovat vähintään kohtuullisen hyvin, eikä luonnollinen kasvu voi jatkua loputtomiin? Hämmästelin asiaa jo 1980-luvulla, kun käsiini osui yhden ammattiliiton neuvotteluja varten jäsenkunnalleen jakama monisivuinen ehdotuslista asioista, joista piti valita uutta hyvää vaadittavaksi seuraavissa neuvotteluissa itsestään selvän palkankorotusvaatimuksen lisäksi. Joku ehdotteli jo 4-päiväistä työviikkoa ja kaikenlaista muuta mukavaa, vaikka laman merkkejä oli jo ilmassa ja itävienti taantumassa.

    Maailma muuttuisi paremmaksi ja ihmiset voisivat paremmin, jos solidaarisuus nousisi ahneutta tärkeämmäksi ihmisten arvomaailmassa. En tosin enää usko, että pääsisin sellaista aikaa itse näkemään. Kukaan ei kuitenkaan kiellä toivomasta.;))
  18. 30-vuotiasta iäkkäämpi tai vanhempi ja 20-vuotiaasta 50-vuotias voi olla tosi vanha. Kaikki on suhteellista. Juuri äskettäin tapasin 50+ pariskunnan, joka kertoi vaimon olevan vanhempi melkein heti esittelyn yhteydessä.

    Itse olen usein ollut tilanteessa, jolloin totean, että katson voivani laskea leikkiä ikäasiassa, koska olen kuitenkin muita paikalla olijoita vanhempi. 94-vuotiaan mielestä olen edelleen nuori, mutta omasta ja nuorten mielestä jo aika vanha.

    Mitä sillä on väliä, mitä muut ajattelevat. Vanha tai nuori, jokainen saa nähdä asian niin kuin haluaa. Iällä ei mielestäni ole ihmisten kesken merkitystä; paljon tärkeämpää on se, millainen ihminen on. Viihdyn parhaiten mukavien ihmisten parissa, enkä yleensä tule edes miettineeksi ihmisten ikää. Minusta ihmisten ei tarvitse näyttää vähintään 10 vuotta ikäistään nuoremmilta. Parempi olisi, että viihtyisivät sellaisina kuin ovat ja hyväksyisivät itsensä.

    Ikärasismiin voi mielestäni parhaiten törmätä ikäihmisten keskustelupalstoilla. ;))
  19. ihan uutta asiaa erityisasiantuntijalta: "Jos oikein tarkaan haluaa paneutua rakkauteen niin siinä on kyseessä aina, ja vain, tuoksut ja maut. Silmät ja iho vain auttavat asiaa."

    Suosittelen lämpimästi myös toisenlaisiin näkemyksiin tutustumista ja tutkimusmatkoille lähtemistä. Sellaisia voisi aloittaa vaikka kirjastosta; ihan ensimmäiseksi kannattaisi ehkä tarkistaa määritelmät, perehtyä erilaisiin näkemyksiin ja siirtyä sitten harrastamaan empiiristä tutkimusta näkemysten avartamiseksi. Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppiakseen ja kokeakseen uutta. Ainoastaan kuvitelma omasta täydellisyydestä saattaa olla esteenä uuden tiedon ja taidon omaksumiselle. - Kesä on erinomainen ajankohta empiirisille tutkimusmatkoille, kun auringon lämpö lisää positiivista energiaa.

    Toivotan aurinkoista juhannusta sekä mielenkiintoisia löytöretkiä hra HTZAlle ja muillekin.
  20. On vaikea ymmärtää miksi ihmiset haluavat tyrkyttää toisille omia ajatuksiaan ainoina oikeina asioista, joista kenelläkään ei voi olla täysin varmaa, tieteellisesti oikeaksi todistettua faktatietoa.

    Miksi jotkut humanistit ja vapaa-ajattelijat haluavat kieltää toisilta ihmisiltä oikeuden uskoa mitä haluavat? Miksi niin moni uskoo tietävänsä millainen on se yksi ja ainoa oikea Jumala? Miksi naapuri kuvittelee tietävänsä parhaiten, miten sinun tai minun pitäisi elää ja ajatella? Miksi moni haluaa kieltää meiltä oikeuden ajatella itsenäisesti omalla tavallamme ja myös muuttaa käsityksiämme matkan varrella?

    Miksi halutaan niin usein repiä jotain rikki sen sijaan, että yritettäisiin rakentaa yhdessä jotain parempaa?

    Minä haluaisin ajaa bussilla, jonka mainoksessa lukisi esim.:
    Hyväksy ihminen Ihmisenä - myös itsesi,
    anna tilaa kaikille - myös toisin ajatteleville, arvosta elämää ja eläviä.
    Iloitse elämästä tänään tässä ja nyt - auta myös naapuriasi iloitsemaan.
    21. 88 / 292
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt