yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Olet ymmärtänyt interlinguan idean väärin. Sen on tarkoitus olla lähinnä romaanisia kieliä puhuvien ihmisten yhteinen kieli, jossa on lähinnä vain näille kielille yhteisiä piirteitä(vrt. skandinaviskaan).

    Mitä sitten tulee uusien "maailmankielten" kehittelyyn, niin kyllähän niitä maailmaan mahtuu. Jos tutustut jo kehiteltyihin kieliin, löydät luultavasti aika lailla mieleisesi. Et ehkä ihan mieleistäsi, vaan sitä tekee mieli parannella. Tässä onkin yksi "maailmankielten" kehittelyn perusongelmista. Jos potentiaalisten käyttäjien joukko on suurempi kuin yksi (yleensähän se on pienempi), se jakautuu aika pian kahteen tai useampaan lahkoon, jotka kokevat toisensa pahimmiksi vihollisikseen. Vrt. esim. idon kehittämiseen esperantosta, lojbabin kehittämiseen loglanista jne. - sinänsä loogisia uudistuksia, mutta ne saivat puolelleen vain vähemmistön kielen jo sinänsä pienestä harrastajajoukosta.

    Tekee mieli vielä lisätä, että kirjaimisto on kielen suunnittelun pienimpiä ongelmia.
  2. "Kopojt" ei kuulosta ruotsilta. Oletkohan tulkinnut merkinnän väärin? Kyseessä on ehkä jonkinlainen lyhenne. Sfnetin sukututkimusryhmässä voisivat tietää (ks. esim.
    http://beta.sfnet.fi/group.php?newsgroup=sfnet.harrastus.sukututkimus ).
  3. Sinua ilmeisesti harmittaa suunnattomasti, jos joku tietää asioista. Jopa niin, että haluat soittaa suutasi julkisesti, vaikka sinulla itselläsi ei ole asian puolikkaan korvikkeen näköistäkään esitettävänä. Vihje: katso vain Kauniita & rohkeita äläkä lue tällaisia palstoja, niin et vahingossakaan törmää mihinkään, mikä näyttää ylittävän ymmärryksesi!

    Asiahan kerta kaikkiaan on niin, että PowerPoint-muotoisen kuten muunkin datan esitys on selaimen kontrollissa. En nyt yritä enää selittää asiaa niin, että sinäkin ymmärtäisit, koska sinua ei selvästikään kiinnosta ymmärtäminen.
  4. Härpäke ei toki ole hyödytön, vaan se on erittäin hyödyllinen: se kertoo, että sivu on niin tolkuton, ettei sille kannata palata. Ennen vanhaan tämä ilmaistiin englanniksi sanoilla "Type Control-D to bookmark!", mutta kehitys kehittyy.
  5. Mikäänhän ei estä tekemästä selainta, joka näyttää PowerPoint-esityksen selainikkunassa. Sellaisia on tehtykin, joskin ne huijaavat: antavat esitystyön esim. PowerPoint Viewerin tehtäväksi, ohjaten sen tulostuksen selaimen ikkunaan.

    Vastauksia siis löytyy, kysymys vain oli väärä. Oikea kysymys on: pitäisikö webiin panna PowerPoint-esityksiä? Oikea vastaus on: eipä juuri, mutta jos pannaan, niin pantakoon linkin taakse.
  6. Kikkaileminen kuvatekstillä, joka näkyy vain ns. tooltip-tekstinä, on peeloa. Ei sellaista tekstiä viitsi lukea - se on piperrystä, pysyy näytössä vain hetken ja on rumalla fontilla. Eikä noin 99,9 % ihmisistä tiedä, miten sen saa luettavammaksi.

    Jos teksti on tärkeää, kirjoita se kuvan alle - tai ylle tai vaikka viereen. Jos se ei ole tärkeää, jätä se pois.
  7. Yleispätevä havainto on, että jokainen, joka julkisesti moittii muita kielivirheistä, tekee moittiessaan itse kielivirheitä - kenties jopa törkeämpiä kuin ne, joista hän moittii.

    Ilmaisu "pro gradu/diplomityö -tutkielmaa" on kamalaa kökkösuomea, eikä se taatusti ole ohjeiden ja standardien mukainen. Onko se sitten pahempaa kuin lähi kaupan ilmoitus tekstien kieli virheiden paljous? Vaikea sanoa. Mutta miten paljon itse kultakin voi kohtuullisesti vaatia?

    Vika tuskin on ensisijaisesti lukiossa. Peruskoulu huolehtii kielitajun ja kirjoitusasun turmelemisesta. Peruskoulun äidinkielen oppikirjoissakin keskitytään opettamaan ns. luovaa kirjoittamista tai ainakin lukemista, ja kirjojen omakin ortografia on lähinnä holtitonta.
  8. Niinpä, sillä jotkut saattavat ilkeyksissään tai tietämättään tarjota aivan päättömiä (tai salatörkeitä) käännöksiä. Jos ei kerro mitään asiayhteydestä eikä edes käännettävää tekstiä kunnolla, niin tulee aika hyvin taanneeksi sen, että pieleen menisi.
  9. Jos et tiedä kontekstia etkä edes todellista tekstiä (ukrainaa todellakin kirjoitetaan normaalisti kyrillisin kirjaimin), niin tietoon perustuvaa käännöstä et voi saada etkä arvauksillakaan tee mitään. Mitä hyötyä olisi jonkin katkelman merkityksen arvauksista, jos ei edes tiedä, mihin katkelma liittyy?
  10. Jos sivistyssanaa tarvitaan teknisenä terminä johonkin yhteyteen, niin miksi sitä ei saisi käyttää? Lausuma "on ilmeisesti varattu vain ilmatieteelliseen kielenkäyttöön tästä lähtien" taitaa olla vain sinun tuntemustesi ilmaus. Jos sinua ahistaa, niin hengähdäpä syvään. Auttaisiko, jos me muut käyttäisimme inversio-sanaa ei-ilmatieteellisissä merkityksissä sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä ei tarvita? Syntyisikö mielessäsi silloin sopiva inversio?
  11. Tuohan on oletettavasti ukrainan (!) kieltä jonkin kotikutoisen translitteraation mukaan. Tehtävä olisi helpompi, jos esittäisit alkutekstin ja kertoisit myös asiayhteyden.

    (Kyllähän tuosta suunnilleen arvaa, mitä siinä tarkoitetaan, mutta mitä ajattelit tehdä arvauksella epäselvästä tekstistä?)
  12. Yleensä kun ihmiset julkisesti kauhistelevat kielivirheitä ja kielen rappeutumista tai vain muuttumista, kyse on siitä, että kauhistelija on vihdoinkin havahtunut kiinnittämään huomiota joihinkin kielen ilmiöihin. Muutos on aivan todellinen, mutta se on tapahtunut havainnoitsijassa.

    Tokihan kieli muuttuu todellisuudessakin, ja yhdyssanojen erikseen kirjoittaminen on saattanut oikeastikin yleistyä. Aihetta vain ei ole juurikaan tutkittu, vaan liikumme mutu-pohjalla. Kannattaa myös muistaa, että nykyisin näemme paljon sellaisten kirjoittajien tekstejä, jotka ennen eivät lainkaan kirjoittaneet julkisuuteen. Netissä julkaisukynnys on ratkaisevasti alempana kuin kirjankustantamossa tai edes sanomalehden yleisönosastossa.

    Kannattaa myös huomata, että normitkin ovat muuttuneet. Aiemmin oli aivan luvallista ja hyväksyttyä kirjoittaa esimerkiksi erisnimen ja yleisnimen yhdistelmä kuten "Bore laiva" kahdeksi sanaksi, mutta nykyisin se normien mukaan käsitetään yhdyssanaksi (Bore-laiva).

    Normin muuttamisen jälkeen menee aikaa yleensä miespolven verran, ennen kuin käytäntö asettuu sen mukaiseksi, jos asettuu ollenkaan. Senkin jälkeen ainakin miespolven verran esiintyy kielipoliiseja, jotka tuomitsevat uuden normin mukaisen käytännön norminvastaiseksi, koska eivät ole kuulleetkaan uudesta normista tai eivät usko tietoa siitä.

    Enimmäkseen yhdyssanojen erikseen kirjoittaminen toki on vain tietämättömyyttä ja ajattelemattomuutta. Hiukan analyyttisempi tarkastelu:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#yhdyss-vaik
  13. Otsikossa ei ole vikaa, mutta tekijänoikeudet ovat lakiasioita, eivät kieliasioita.

    Kannattaa muistaa, että useimmat ihmiset eivät ymmärrä tekijänoikeudesta kuin murto-osan ja senkin väärin. Tämä ei kuitenkaan useinkaan estä heitä kirjoittamasta siitä paljon ja hartaasti ja vakaumuksen syvällä rintaäänellä. Jos kysyt jollakin lakiaiheisella foorumilla, on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että pahimpaan puppuun tulee jonkinlaisia oikaisuja.

    (Lyhyesti sanottuna kääntäjällä on käännökseen tekijänoikeus, jos käännös ylittää teoskynnyksen. Kääntäjällä ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä käännöksestä ilman alkutekstin tekijänoikeuden haltijan lupaa. Tekstiä ei edes saa ruveta kääntämään ilman sellaista lupaa, ellei käännöstyötä tehdä ihan omiin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Tästä kaikesta seuraa, että käännöksiin liittyvistä oikeuksista on syytä sopia; kustantamojen, käännöstoimistojen ym. vakioehdoissa saatetaan sanota asioista paljonkin. Valitettavasti asioita hoidellaan myös suruttomasti. Tekijänoikeudesta ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html )
  14. Jos et halua kertoa mitään siitä (edes lausetta, saati laajempaa yhteyttä), missä kohtasit oletettavasti väärinkirjoitetun sanan, niin eipä kai sitten voi auttaa. Tai tietysti voi todeta, että sanat tarkoittavat, mitä ihmiset haluavat niillä tarkoittaa. Minä juuri päätin, että kysymys, jossa kysytään väärinkirjoitetun sanan merkitystä edes vihjaamatta siihen, missä se on esiintynyt, on (Elimäen tarkoituksen hengessä) "kontratievo".
  15. Kysymykseesi ei voi vastata tarkemmin kuin kysymys on esitetty. Olet siis tehnyt jotain väärin. Jos kertoisit sivusi osoitteen, niin saattaisit saada tarkempia vastauksia.

    Sen voi tietysti sanoa, että mitään "background tagia" ei ole olemassakaan.
  16. Ellet osaa HTML:ää (tai XML:ää), on turha opetella CSS:ää. Se olisi vähän kuin opettelisi maalaamaan taloa vaikka ei ole mitään taloa.

    Käytännössä voi toki opiskella HTML:ää ja CSS:ää limittäin (tai tavallaan rinnakkainkin). Aiheesta on sen verran monta kirjaa ja verkkosivua, että jokaiselle varmaan löytyy jotain sopivaa. Ks. esim.
    http://www.makupalat.fi/kotisiv1.htm

    Kannattaa kuitenkin pysyä erossa esimerkiksi w3schools-sivustosta. Siellä asia on ehkä helppotajuista, mutta virheellistä, ja virheitähän ei aloittelija huomaa - ennen kuin ihan liian myöhään.
  17. Kirjoitit: "Paneelia minäkin ostin muutama vuosi sitten paneloidessani saunan." Se tarkoittaisi: "Paneelia minäkin ostin muutama vuosi sitten, kun paneloin saunan." Minun on vaikea kuvitella, että kukaan ostaa paneelia samalla kun paneloi. Tarkoitit ehkä, että ostit paneelia paneloidaksesi saunan.
  18. On hölmöläisten hommaa kirjoittaa "95 c", kun voi kirjoittaa "0,95 €", jonka kaikki ymmärtävät, tai "0,95", sillä kaipa hintalapun lukijan oletetaan tietävän, mitä rahayksikköä Suomessa nykyisin käytetään. Ei ole mitään takeita siitä, että lukija ymmärtää, mitä lyhenne "c" tarkoittaa. Euroalueella on syytä käyttää merkintöjä, joiden ymmärtäminen ei edellytä kaikenkarvaisten paikallisten keksintöjen (esim. "ct.") tuntemista. Vastoin luuloasi "c" _ei_ ole edes euroalueen maissa mitenkään yleinen.

    Hölmöilyä on myös kirjoittaa hintalaput eri periaatteiden mukaan. Pahimmillaan tuherrat johonkin "95 €" niin epäselvästi, ettei se erota muihin lappuihin raapustamastasi merkinnästä "95 c".

    Mitä lyhenteiden hölmöyskilpailuun tulee, niin euron "lyhenteenä" usein käytetty "EUR" taitaa voittaa sen ainakin taivutusmuodoissa: oikein kirjoitettu "EUR:oon" on yhtä merkkiä ja yleensä aika monta pikseliä _pidempi_ kuin sanana kirjoitettu "euroon".
  19. Senttimetri on metrin kerrannainen, jonka tunnus on "cm". Ei lyhenne, vaan kansainvälinen tunnus, joka on sama kaikissa kielissä. Se on määritelty kansainvälisissä standardeissa jo kauan sitten. Euroopan unioni, joka on euron ja sen sadasosan ottanut käyttöön, on harkitusti pidättäytynyt suosittamasta mitään lyhennettä sentille, vaikka euron merkistä se on hössöttänyt vuosikaudet.

    Maailmasta ei voi eikä tarvitse poistaa lyhenteitä, mutta lyhenteillä ei tarvitse hölmöillä. Vielä vähemmän kannattaa hölmöillä inttämällä, että tarvitaan jokin lyhenne, vaikka ei edes itse käytä sitä. Käsi sydämelle: koska viimeksi käytit c:tä oikeasti, siis muualla kuin väittäessäsi, että sitä tarvitaan?

    Rahayksikkö on euro. Sentti on vain euron osien ilmaisemiseen käytetty sana, aivan kuten penni oli vain markan osan ilmaisu. Vuosikymmeniin ei käytetty sellaisia ilmaisuja kuin 2 mk 50 p vaan kirjoitettiin 2,50 mk.

    Kirjeeseen kirjoitetaan "Hinta oli 40 senttiä", jos jostain onnistuu jotain niin halpaa löytämään. Hyvässä asiatyylissä ilmaistaan rahayksikkö sanalla kuten ennenkin, ja niinpä siis silloin tällöin on tarvetta käyttää sanaa "sentti". Hinnastoon tai hintalappuun kirjoitetaan "0,40 €" tai pelkkä "0,40".

    Eikä "c" ole _lyhenne_ sanasta "sentti". Lyhenne on merkintä, joka saadaan sanasta jättämällä siitä kirjaimia pois ja mahdollisesti lisäämällä piste lyhenteen merkiksi. Missä kohtaa sanassa "sentti" on c-kirjain?
  20. Yhdyssanoja, joiden osana on erisnimi, ei yleensä tulkita yleisnimiksi ilman painavaa syytä. Kirjoitetaan "ranskanleipä", koska tämä on vakiintunut nimitys, jonka merkitys ei ole osien merkityksistä pääteltävissä, mutta "Ranskan-matka", koska kyseessä ei ole mitenkään kiteytynyt ilmaus. Ei kai mieleen tulisi kirjoittaa "äkäslompolonkiertue" tai "lappeenrannanmatka"?

    Myös sanaliittona kirjoittaminen, kuten "Euroopan kiertue", on mahdollista.
    21. 126 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt