yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tällaiset asiat selviäisivät nopeammin ja luotettavammin suomen kielen sanakirjoista kuin kysymällä netistä, jossa ihmiset yleensä kilvan arvailevat ja mutuilevat. Tosin kannattaa katsoa paristakin sanakirjasta, koska kielen normitkin muuttuvat.

    Nykysuomen sanakirjan mukaan ”keritä” on suomen yleiskieltä, samoin sen harvinaisempi muunnelma ”kerjetä”, kun taas ”keretä” ei ole hyväksyttävä (se on hakusanana, mutta siinä on vain viittaus suositeltuun sanaan ”keritä”).

    Suomen kielen perussanakirjan kanta on sallivampi: ”keretä” on hyväksyttävä, mutta siinäkin tavallisimmaksi versioksi kuvataan ”keritä”.

    Näin siis normien mukaan. Käytännössä ”keretä” näyttää olevan tavallisin, esim.
    "en taida keritä" 2 200 Google-osumaa
    "en taida kerjetä" 20
    "en taida keretä" 9 050.
  2. Voi lukea kaikenlaista, mutta ennen kääntämisyrityksiä kannattaa yrittää selvittää merkitys.

    ”Bluetooth” ja ”Wi-Fi” ovat Suomessakin rekisteröityjä tavaramerkkejä, mutta ainoastaan kuvamerkkeinä, eli suoja koskee merkkien tiettyä graafista asua, ei sanoja. Rekisteröinnin rajoittuneisuudesta huolimatta on parasta käsitellä niitä erisniminä, jotka kirjoitetaan mainituissa asuissa.

    Ilmaus ”bluetooth/Wifi device” on joka tapauksessa huonosti kirjoitettu epäyhtenäisen kirjoitusasun takia ja myös vinoviivan, savolaisen välimerkin, takia. Kirjoittajalta pitää kysyä, mitä vinoviiva tässä tarkoittaa. Pääsääntöhän on, että vinoviiva erottaa toisistaan vaihtoehdot, joista muut kuin yksi on tarkoitettu pyyhittäväksi yli, tai ainakin on tai-sanan vaihtoehto. Usein sitä kuitenkin käytetään ja-sanan sijasta. Tässä on mahdotonta arvata, tarkoitetaanko kahdenlaisia laitteita vai sellaisia laitteita, jotka voivat käyttää kumpaakin yhteystapaa.

    Joka tapauksessa hyvä suomenkielinen kirjoitusasu on siis ”Bluetooth- tai Wi-Fi-laite” taikka sama niin, että tai-sanan tilalla on ja-sana.
  3. ”Viisitoista kaksikymmentä” tai kirjoitettuna ”viisitoista–kaksikymmentä” on suunnilleen aina ollut moitteetonta kieltä. Jos se kuulostaa korvaasi pöljältä, tarkista korvasi.
  4. ”En dash” on sama kuin suomen kielen ajatusviiva. Englannissa on kaksi ajatusviivaa, lyhyempi en dash ja pidempi em dash; jälkimmäistä käytetään lähinnä amerikanenglannissa.
  5. Missä olet nähnyt merkinnän vuosi-päivä-kuukausi? Missään tapauksessa se ei ole normaali amerikkalainen merkintä. Kun päivä merkitään kokonaan numeroin, amerikkalainen merkintätapa on kuukausi/päivä/vuosi, esimerkiksi 8/31/2012. Tosin esimerkiksi arvostettu Chicago Manual of Style kehottaa välttämään sitä huolitellussa asiatyylissä (formal writing) sekaannusvaaran takia, koska muissa englantia puhuvissa maissa on käytössä merkintätapa päivä/kuukausi/vuosi.

    Merkintä 8/31/2012 ei ole sen epäloogisempi kuin suomalainen merkintä 31.8.2012. Se vain on erilainen. Järjestys, jossa kuukausi on ennen päivää, on käytössä suomessakin, esimerkiksi ”elokuun 31. päivä”, ja se on myös ISO 8601 -standardin mukainen. Kyseinen standardi on johdonmukaisesti ns. laskevan järjestyksen kannalla: suurempi yksikkö ennen pienempää, esimerkiksi 2012-08-31.
  6. Mainitun sivun mukaan Kotus on sitä mieltä, että voi kirjoittaa 04 selvyyden vuoksi, joten varmaankin voi kirjoittaa myös 04.00.
  7. Oikein on ”Rieszin–Fischerin lause”, koska kyseessä on kahden eri henkilön mukaan nimetystä lauseesta.

    Myös vaihtoehto 1 on sinänsä oikein, mutta niin ei kirjoiteta.

    Vaihtoehdossa 2 on väärä merkki, yhdysmerkki (-), kun pitää olla ajatusviiva (–). Jos ajatusviivaa on mahdoton kirjoittaa (harvinaista nykymaailmassa, yleensä kyse on osaamattomuudesta), käytetään sen tilalla yhdysmerkkiä, jonka ympärille jätetään väli: Rieszin - Fischerin lause.

    Vaihtoehto 3 olisi oikein, jos kyseessä olisi olisi yhden henkilön, Riesz-Fischer, mukaan nimetty lause.

    Vaihtoehdossa 4 ei ole tolkkua.

    Englannin kielessä oikea ilmaus on ”Riesz–Fischer theorem”. Siinäkin on ajatusviiva (en dash).
  8. Pojan nimi on Suomen väestörekisterissä Pawel yksinkertaisesti siksi, että väestörekisteri käyttää ISO Latin 1 -merkistöä, johon poikkiviiva-l ei kuulu. Tämä voi tuntua omituiselta, mutta isoissa tietojärjestelmissä merkistöasiat voivat olla aivan retuperällä ja niiden korjaaminen saattaa olla erittäin isotöistä ja kallista.

    Väestörekisterissä saattaa kyllä olla kommentissa merkintä, että l:ään kuuluu poikkiviiva.

    Suomessakin joudutaan jossakin aikataulussa korjaamaan asia, koska eurooppalaiset sopimukset ja EU-oikeus vaativat, että ihmisellä on oikeus saada nimensä kirjoitetuksi oikein virallisissa rekistereissä. Jos suomalaiset haluavat, että Puolaan muuttanut herra Pälli ei siellä muutu Palliksi eikä Härö Haroksi, niin vastavuoroisesti meidän pitäisi kirjoittaa puolalaiset nimet oikein.

    Eri asia sitten on, miten nimet äännetään. Suomalainen ääntämys muuten eroaa puolalaisesta muutenkin kuin ł:n osalta: suomen kielessä /v/-foneemi normaalisti toteutuu approksimanttina [ʋ] eikä frikatiivina [v], ja /a/-foneemi ääntyy normaalisti [ɑ] eikä [a] (IPA-merkintöjä käyttääksemme).
  9. Toisin kuin nimimerkilläsi yrittänet kertoa, Łódź-nimi ei puolassa äänny [wudzh] vaan lähinnä [wutš], koska sanan lopussa konsonantit ääntyvät soinnittimina.
  10. Tuohon hyvään analyysiin on syytä huomauttaa, että se käsittelee kahta eri asiaa: numeroa (numeromerkkiä) nolla ja lukua nolla. Niiden välillä on yhteys, mutta ne ovat silti eri asioita.

    Luku nolla ilmaisee lukujen joukko-opillisen tulkinnan mukaan tyhjän joukon alkioiden määrän (kardinaalin, kardinaliteetin, mahtavuuden). Tältä kannalta on luonnollista pitää nollaa lukuna. Luonnollisen kielen kannalta asia on toinen. Emme sano – ainakaan luontevassa puheessa – ”minulla on nolla koiraa” vaan ”minulla ei ole yhtään koiraa” tai vain ”minulla ei ole koiraa”. Luonnollisessa kielessä ”nolla” ei ole varsinaisesti lukusana. Mutta luonnollisen kielen rakenne on yksi asia, matematiikan looginen rakenne toinen.
  11. Kirjainparia ”sh” on käytetty hattuässän sijasta suomen kielessä niin kauan kuin hattuässän käyttöä on suositeltu, siis noin sadan vuoden ajan. Käytännössä sh on ollut yleisempi kuin š, paitsi niin sanotussa laatukirjallisuudessa.

    Normien mukaan asia on selvä: Tšekki on oikein, Tsekki ei, ei myöskään Tshekki, koska nykyiset säännöt työntävät pään hiekkaan ja leikkivät, että koskaan ei tule tilanteita, jossa š:ää ei ole mahdollista käyttää.

    Käytännössä suomen kielessä lausutaan Tsekki, ja jos ässä siinä vähän suhahtakaan, se on tavanomaista vaihtelua: suomen /s/-foneemi voi olla hyvin laajassa vaihtelussa, koska suomessa ei (foneemitasolla) ole muita sibilantteja.

    Kirjain š ”löytyy” kyllä suomalaiselta näppäimistöltä, kunhan näppäimistöasettelu on nykyisen standardin mukainen: silloin toimii AltGr ’ S. Jos tätä asettelua ei ole (se pitää erikseen ladata, koska koneiden ja ohjelmistojen valmistajat eivät ole vaivautuneet noudattamaan standardia), voi Windowsissa vaihtaa asetteluun ”suomi ja saame”, jossa š syntyy vielä helpommin: AltGr S.

    Teksti-tv:ssä š:n käyttö saattaa olla mahdollista tai sitten ei. Veikkaisin, että ei vieläkään ole. Ehkä ei koskaan tulekaan mahdolliseksi, koska teksti-tv on aika lailla kuolevaa tekniikkaa.
  12. Nimimerkki ”ratkaisenämä” kirjoitti kyllä enemmänkin lööperiä kuin matematiikkaa, mutta korjaanpa nyt sinun esittämääsi kommenttia. Kyllä matematiikassa voidaan kirjoittaa vakiotekijä muuttujan jälkeen. Silloin vain pitää käyttää kertolaskun merkkiä, joko kertomerkkiä ”×” tai kertopistettä ”⋅”, siis esimerkiksi x × 5 tai x ⋅ 5.

    Merkki ”*” on asteriski, jolla on matematiikassa ihan omat käyttötarkoituksensa, joihin kertolaskun merkitseminen ei kuulu. Toki sen olisi voinut tulkita esittävän kertolaskua tässä tapauksessa, kuten usein muutenkin huolimattomassa esityksessä, mutta lööperiä ei yleensä kannata tulkita mitenkään.
  13. Tuo Wikipedia-sivu havainnollistaa hyvin sitä, miten matemaattisia kaavoja ei kannata tehdä nettisivuille. Katsopa vaikka theeta-kirjaimia: tekstissä on pari kertaa oikean näköinen theeta θ, sitten isompi ja riviltä pudonnut ruma theeta ja isoissa kaavoissa vielä kolmannenlainen. Isot kaavat ovat kuvia, kuten huomaa esimerkiksi suurentamalla sivua (Ctrl +): kaavat muuttuvat sumuisiksi.

    Parempi tapa (ja nykyisin varsin suosittu) on MathJax, ks.
    http://www.mathjax.org

    Wikipedian isoissa kaavoissa on alt-määritteenä LaTeX-koodi, jolla kuva on tuotettu. Sen voi kopioida käytettäväksi MathJaxin kanssa. MathJaxin idea on, että *selain* luo kaavasta taitetun, laadukkaan esityksen tavalla, joka sietää suurentamista ja paperille tulostamista.
  14. Nyrkkisääntö: if it’s worth copying, it’s copyrighted.
  15. Onneksi ei. Eikä taida olla CSS:ssäkään. En oikein tiedä, mitä tarkoitat läpinäkyvällä vierityspalkilla, mutta lyhyesti sanottuna tilanne on tämä:

    Vierityspalkki on selaimen toteuttama, ja niin on hyvä. Silloin käyttäjä tunnistaa sen vierityspalkiksi.

    IE:ssä oli aiemmin mahdollista asettaa vierityspalkin ja sen osien värejä scrollbar-ominaisuuksilla, esimerkiksi scrollbar-base-color: red. Uudet IE:n versiot eivät enää tunnista niitä kuin oikkutilassa. Eikä silloinkaan taida toimia kuin todellisen värin asettaminen, ei transparent.

    Chromessa ja Safarissa on toisentyyppinen mahdollisuus muokata vierityspalkin ulkoasua. Se perustuu selainkohtaisiin pseudoelementteihin kuten ∷-webkit-scrollbar. Niillä voidaan säädellä vierityspalkin leveyttä ja muuta muotoa.
  16. Eihän Łessie-nimessä pitäisi olla mitään kovin omituista esimerkiksi sellaiselle, joka on historiasta lukenut Józef Piłsudskista tai maantiedossa Łódźista tai biologiassa Białowieżasta. Tosin luettujen kirjojen ja artikkelien laatu voi vaikuttaa asiaan; heikkotasoisessa tekstissä yleensä vieraiden nimien asutkin ovat usein virheellisiä.

    Hankalampaa saattaa olla ł- tai Ł-kirjaimen kirjoittaminen, koska sitä ei taideta koulussa eikä edes yliopistossa opettaa, kumma kyllä. Mutta tässä tapauksessa olisi helposti voinut poimia oudoksi koetun kirjaimen tai nimen viestiin leikkaa ja liimaa -menetelmällä.

    Tähän taitaa sopia maksamaton mainos tänä vuonna ilmestyneestä Vierasnimikirjasta, jossa kuvataan mm. erikielisten nimien kirjoittamisessa tarvittavat kirjaimet; ks. http://www.julkaisija.fi/yleista/vierasnimikirja.php
  17. Sana ”slaughter” tarkoittaa teurastusta, joko karjan tms. teurastamista tai kuvaannollisesti ihmisten tappamista joukoittain. Ks. esim.
    http://www.merriam-webster.com/dictionary/slaughter

    Sanoja voidaan toki käyttää eriasteisen kuvaannollisesti. Tässä tapauksessa maailmalla on yleisesti käytetty rajuja ilmauksia, esimerkiksi
    ”Massacre à la tronçonneuse”
    http://inagist.com/all/231751366496886784/
    ”it was a slaughter”
    http://sports.yahoo.com/photos/olympics-serena-williams-defeats-maria-sharapova-in-olympic-final-slideshow/serena-williams-u-poses-silver-medal-winner-russias-photo-151425948--spt.html
    Williams slacht Sjarapova
    http://www.sport1.nl/nieuws/37936-williams-slacht-sjarapova-voor-goud.html

    Joten miksi vetää herne nenään siitä, että suomalainen lehti käyttää melkein yhtä rajua kieltä?

    Sitä voisi tietysti ihmetellä, miksi netti-Hesari kirjoittaa ”Sharapova”.
    ( http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hs&view=favouritechild&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1305589815202&ref=mob-traf-is-frontpage-3 )
    Painetussa lehdessähän on jo jonkin aikaa kirjoitettu venäläiset nimet useimmiten oikein, siis esimerkiksi Šarapova.
  18. Vikana ilmauksessa ”25-tuhatta” on yhdysmerkin käyttö välilyönnin sijasta. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi ei voisi kirjoittaa ”25 tuhatta”. Se on ehkä hiukan vanhahtavaa, ja yleensä luku kirjoitetaan joko kokonaan numeroin tai kokonaan kirjaimin, mutta ei tuota siis kielletty ole. Sillä voi ilmaista lukumäärän likimääräisyyttä ja samalla pitää ilmaisun lyhyempänä kuin ”kaksikymmentäviisi tuhatta”.

    En kyllä tiedä, mistä ilmaus on peräisin. Google-haulla ”25-tuhatta hakijaa” näyttää löytyvän tasan tämä keskustelu, vaikka Ylen tekstit taitavat aika hyvin indeksoitua Googleen. Löytyy kyllä ”250 tuhatta hakijaa”. Ja ”5 tuhatta hakijaa”, joka on kyseenalaisempi ilmaus (kun ”viisi” on niin lyhyt sana), mutta ei siis muodollisesti väärin.

    Uutistyyppisesti tähän pitää lisätä loppukevennys: etsissäni tämäntapaisia ilmauksia löysin sivun, jolla esiintyy ilmaus ”yli 50 000 hakijaa”. On siinä valitsemista! Löytyi myös ”Hgin vuokrajonossa on yli 12.000 tuhatta hakijaa”. Melkoinen metropoli.
  19. Toimiihan se nyt. Mutta ilmeisesti tökkii ajoittain aika pahasti, ks. esim.
    http://tukifoorumi.com/viewtopic.php?f=34&t=7048&p=36054
    jossa on mm. ylläpitäjän kommentti ”Ficoran virheilmoituksesta ei tarvitse edelleenkään välittää”. Siis Viestintäviraston ilmoituksesta, jonka mukaan nimipalvelimet eivät ole kunnossa, ei tarvitse välittää. Huoh.

    TANSTAAFL.
  20. ”People person” on suomennettavissa lähinnä sanoilla ”sosiaalinen ihminen”. Tai ”hyvin sosiaalinen ihminen”.
    21. 34 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt