yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tuskinpa piirrettä on poistettu PowerPoint 2010:stä. Ainakin PowerPoint 2007:ssä toimii näin: Office-painike > Tallenna nimellä, valitaan Tallennusmuoto-valikosta ”Web-sivu” (tai ”Yksitiedostoinen web-sivu”).

    Tuloksen toimivuus on sitten eri juttu. Tulos on suoraan sanoen melkomoista tuubaa, mutta kyllä se voi joihinkin tilanteisiin riittää. Jos on vaikka pitänyt PowerPoint-esityksen ja haluaa heittää sen nettiin mahdollisimman pienellä vaivalla, niin tämä voi olla fiksuin tapa. Pelkän PowerPoint-esityksen uppaaminen on vähemmän käyttäjäystävällistä mm. siksi, että sen katseluun tarvitaan PowerPoint, PowerPoint Viewer tai vastaava ohjelma.

    PowerPoint rakentaa kehyksiä (frames) käyttävän sivukokonaisuuden, jossa kukin dia on omana sivunaan ja jossa on vasemmalla navigointivalikko, josta voi valita sivun. Dian otsikko näkyy valikossa sivun nimenä sen numeron jälkeen.
  2. Vaikuttaa siltä, että Excelissä ei millään normaalikeinolla voi tallentaa CSV-muotoon muuten kuin 8-bittisen merkistökoodin (”ANSI”), käytännössä windows-1252, mukaan. Ainakaan tallennustoiminnoista ei sellaista löytyy. Excel vieläpä kylmän tyynesti muuttaa kyseiseen koodiin kuulumattomat merkit kysymysmerkeiksi – edes sanomatta asiasta mitään.

    XML-laskentataulukkona tallennettaessa koodaus on automaattisesti UTF-8. Voisitko ehkä käyttää XML-muotoa CSV-muodon sijasta?
  3. Olet oikeassa, näppäimistön kieliasetus on muuttunut englanniksi. Näin käy melko helposti, koska oletusasetukset ovat sellaiset, että Shift+Alt eli Vaihto+Alt (siis Vaihto- ja Alt-näppäintä painetaan yhtä aikaa) vaihtaa kieliasetuksen. Ja nyt Vaihto+Alt uudestaan vaihtaa takaisin suomalaiseksi näppäimistöksi (jos koneessa on vain kaksi näppäimistöasettelua, kuten perustilanteessa yleensä on Suomessa).

    Englantilaisen (US-)näppäimistöasettelun voisi poistaakin, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Sitä ei kannata käyttää, vaikka kirjoittaisi englantia, koska se on suunniteltu toisenlaiselle näppäimistölle.

    Tämä ei ole erityisesti Exceliin liittyvä ilmiö, vaan sattui vain nyt sattumaan sinulle Excelissä.

    Näppäimistöasettelu on ikkunakohtainen; siksi ilmiö ei vaikuta kuin siinä ikkunassa, jossa oltaessa se on vahingossa vaihtunut. Näppäimistöasettelun kielen näkee yleensä kuvaruudun alareunassa melko oikealla olevasta kuvakkeesta, jossa on esimerkiksi ”FI” (= suomi) tai ”EN” (= englanti).
  4. ”Lauha” (ja aika lailla samaa tarkoittava ”lauhkea”) tarkoittaa yleisesti sellaista, mikä ei ole kuuma eikä kylmä. Varmaankin sitä käytetään tavallisimmin puhuttaessa talvisäästä, mutta kyllä sitä käytetään muutenkin, kuten ilmenee mm. Nykysuomen sanakirjan esimerkeistä.

    Termistä ei ole kyse vaan yleiskielen sanasta. Termistä voisi puhua, jos sanalle olisi annettu täsmällinen määritelmä, kuten lämpötilan vaihteluväli. Niin ei ole tehty.
  5. Kyllähän kirjan voi ottaa käteensä sen taiton laatua arvioidakseen, ajattelipa kirjan sisällöstä mitä tahansa. Syynä voi olla esimerkiksi se, että haluaa arvioida taittajan, kustannustoimittajan tai kustantajan toimintaa – ja jossain määrin myös kirjoittajan, sillä hänenkin pitäisi osaltaan tuntea vastuuta taitosta, vaikka se onkin usein vaikeaa.

    Tosin ”Suomen Führer” on omakustanne, joten tässä tapauksessa taiton arvioinnilla on aika vähän merkitystä.
  6. Säännön merkitys pitää varmaankin avata: ensin :link, sitten :visited, sitten :hover ja lopuksi :active.

    Nyt käy niin, että kun linkkiä klikataan, elementti on sekä :hover- että :active-tilassa (ja lisäksi joko :link- tai :visited-tilassa). Muutoin samanarvoisista (kaskadin mielessä) säännöistä voittaa silloin se, joka on tyyliohjeessa myöhempänä.

    Tuollaisia linkkivärejä ei muuten kannattaisi käyttää edes leikillään eikä testatessa. Eikä testatessa tai apua kysyttäessä kannattaisi ottaa mukaan omituisia fonttiasetuksia vaan käyttää mahdollisimman pelkistettyä koodia.
  7. Kyllähän pysytellä-verbiin useimmiten liittyy jonkinlainen aktiivisuuden, jopa ponnistelun sävy. Mutta jo Nykysuomen sanakirjassa, joka kuvastaa lähinnä 1930- ja 1940-luvun kieltä, on esimerkki ”Lämpötila pysytteli nollan vaiheilla.”

    P.S. Netin tavallista tahatonta komiikkaa on, että katselen tätä kirjoittaessani kirjoitusalueen alla olevaa Google-mainosta ”Käy Azorin Saarilla”. Siihen ei taida ihminen pystyä, siihen on tarvittu tietokone.
  8. ”Verkkojulkaisun typografia” on tosiaankin verkkojulkaisuja varten tehty, mutta Wordin kikkoja mainitaan siinä sivussa a) vertailun vuoksi (esim. jotta lukija tietää miten Wordista tuttu juttu hoidetaan nettisivulla) ja b) koska verkkojulkaisusta osa, joskus jopa koko julkaisu, saatetaan tehdä Wordilla.

    Tekstinkäsittelykeskeinen taas on kirjani ”Työelämän asiakirjat – asettelu, tyylit & typografia”.

    Suomeksi kirjoittavien enemmistölle varmaan tuottavat ongelmia jopa sellaiset oikeinkirjoitusasiat, joissa ennen noudatettiin sääntöjä lähes kaikessa tekstissä, yksityiskirjeitä lukuun ottamatta. Maailma on muuttunut, ja nykyisin suolletaan julkisuuteen tai rajatun joukon (esim. työpaikan väki) käyttöön paljon tekstiä, josta paistaa läpi monenlainen huolimattomuus.

    Tämähän on masentavaa, mutta toisaalta se on mahdollisuus. Jos ihmisten suuri enemmistö kulkisi repaleisissa likaisissa rytkyissä kaiken aikaa, niin melko ehjiä ja aika puhtaita vaatteita käyttämällä voisi erottua edukseen. Sama pätee kirjoittamiseen.

    Ei siis tarvitse olla täydellinen, mutta tokihan on hyvä kertoa myös, miten täydellisyys saavutetaan. ☺ Sitä paitsi on myös paljon tilanteita, joissa lähes kaikki kirjoittavat lähes virheettömästi. Silloin pitää olla melkein täydellinen erottuakseen myönteisesti.

    ”Yucca” juuri näin kirjoitettuna on rekisteröity nimimerkki. En tiedä, miksi jotkut haluavat käyttää nimimerkkejä, jotka eroavat rekisteröidystä nimimerkistä niin vähän, että syntyy sekaannuksia.
  9. Word 2007:n omasta ohjeesta:
    ”Pariton sivu- tai Parillinen sivu -komento lisää osanvaihdon ja aloittaa uuden osan seuraavalta parittomalta tai parilliselta sivulta. Jos haluat, että asiakirjan luvut alkavat aina parittomalta tai parilliselta sivulta, käytä Pariton sivu- tai Parillinen sivu -osanvaihtovalintaa.”
    Toiminto löytyy Sivun asettelu -välilehden Sivun asetukset -ryhmästä Vaihdot-kohdasta.
  10. Ei kannattaisi yrittää leikkiä latinalla eikä sivistyssanoilla, jos ei ollenkaan hallitse niitä. Eikä kannattaisi syyttää virheistä, jos ei pysty osoittamaan yhtään virhettä – latinankielinen fraasi väärin kirjoitettuna ei itsessään osoita muuta kuin kirjoittajansa taitamattomuuden.

    Miten niin muka tarvitsisit ”approksimaation arvioidakseni tällaisista sanoista koostuvan salasanan kryptologista vahvuutta eri kielissä”? Ei salasanojen murtamisessa ole merkitystä sillä, mikä on kantasanojen määrä, vaan sillä, paljonko sanoja on sanalistoissa, joita murtamiseen käytetään. Sinun siis pitäisi kysyä käytettävissä olevien sanalistojen laajuutta.

    Eikä salasanalla on kryptologista vahvuutta ”eri kielissä”. Vai miten muka vahvuus olisi jossakin kielessä? Jos tarkoitat, mikä on tietynkielisen salasanan vahvuus, niin silloinhan jo kysymyksenasettelussa oletetaan, että salasana on erittäin heikko (jostakin kielestä otettu sana).
  11. Vaihtelee. Esimerkiksi ”strncat” voidaan lukea ”strn kät” tai ”äs tee är än kat”.

    Merkkijonon ”strn” lausuminen sanana onnistuu kyllä suomalaiselta, kunhan alkaa ajatella ärrää vokaalin tapaisena, jollainen se onkin. Aluksi voi harjoitella helpommalla sanalla kuten ”krk”.

    Ja vastaavasti ”strncpy” voidaan lausua vaikka ”strn kopi”. Sanaan voidaan siis kuvitella vokaaleja ääntämisen helpottamiseksi. Ajatushan on kuitenkin se, että kuulija jo tietää, mikä funktion nimi on, ja pitää vain ääntää jotain, joka tarpeeksi hyvin vastaa sitä. Toki on tärkeää erottaa esimerkiksi strncat strcatista.
  12. Ei, kyllä ”keli” jo enimmäkseen tarkoittaa säätä. Tietoinen kielenohjailu on epäonnistunut tässä asiassa, ja se itse myöntää tämän, vain vähän kierrellen:

    ”Murteissa sanoja [”keli” ja “sää”] käytetään laajalti synonyymisina. Arkipuheessa keli ja sää ovat merkitykseltään lähellä toisiaan”
    http://www.kotus.fi/index.phtml?i=514&s=2613

    Toisaalta todellisia väärinkäsityksiä syntyy melko harvoin. Tyypillinen sellainen tilanne on, että puhutaan abstraktista hyvästä tai huonosta kelistä. Siitä on usein mahdotonta saada selville, tarkoitetaanko säätä vai keliä, ennen kuin puhuja vähän kytkee puheitaan johonkin konkreettiseen.
  13. Toisaalta… jos tässä on todella kyse sanaparista eikä yhdestä moniosaisesta sanasta, niin silloin ilmeisesti vinoviivan merkitys olisi ’tai’, ja tilanne muuttuisi. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa on seuraavat esimerkit:

    kokemus-/palveluvuosilisä
    henkilö-/Y-tunnus

    Nämä ovat kökkökielisiä kirjoitusasuja, joita ehkä jossain perustellaan lyhyydellä ja tilanpuutteella ja ehkä jopa sillä, että kyse on lomakkeessa olevista vaihtoehdoista. Silloin tietysti yhdysmerkit kirjoitetaan noin, kuten kirjoitetaan ”henkilö- tai Y-tunnus”. Kunnollisessa kielessä kirjoitettaisiin

    kokemuslisä tai palveluvuosilisä
    henkilötunnus tai Y-tunnus

    Mutta tämä siis koskee tilanteita, joissa vinoviiva osoittaa vaihtoehtoa. Esimerkiksi ”mainos-/markkinointiosasto” tarkoittaisi samaa kuin sujuvampi ”mainos- tai markkinointiosasto” tai vielä sujuvampi ”mainososasto tai markkinointiosasto”. Tällaista ilmausta voisi käyttää esimerkiksi yrityksille lähetettävässä lomakkeessa sen takia, että joissakin yrityksissä on mainososasto, joissakin markkinointiosasto.
  14. Jos kirjoitetaan aivan väärin, onko mielekästä keskustella siitä, onko tulos enemmän vai vähemmän väärin, jos johonkin kohtaan pannaan jokin erikoismerkki?

    Jos esimerkiksi jokin yritys on antanut jollekin osastolleen nimen asfjnks/cscvfd ja tätä sitten halutaan käyttää yhdyssanan alkuosana, niin eihän yhdysmerkkiä tyrkätä erikoismerkin jälkeen, vaan yhdyssanan osien väliin: asfjnks/cscvfd-osasto.
  15. Molemmat ovat väärin, koska vinoviiva ei yleensä kuulu asialliseen kieleen paitsi merkityissä jakolaskuissa ja muissa erikoismerkinnöissä, ja jos sitä käytetään sanojen tms. välissä (yleensä lomakkeessa vaihtoehtoja erottamassa), sen merkitys on ’tai’.

    Oikein on ”mainos- ja markkinointiosasto”, jos molemmat sanat halutaan mukaan. Toisaalta alkuosa on turha, koska markkinointi on yleiskäsite, joka sisältää mainonnan.
  16. Ei toki tule pilkkua, mutta lisäksi lauseessa on jotain hämärää: miksi tulit iloiseksi sen jälkeen, kun olit muistellut tapahtumaa? Tietysti on mahdollista, että tulit iloiseksi vasta jälkikäteen, esimerkiksi siksi, että oivalsit asiasta jotain uutta, tai jostakin aivan muusta syystä kuin tapahtuman muistelemisesta.

    Eiköhän tässä ole tarkoitettu sanoa, kun muistelit tapahtumaa, tulit iloiseksi. Siis tapahtuman muisteleminen ilahdutti sinua. Lauseenvastiketta käytettäessä sanottaisiin tällöin: ”Muistellessani tapahtumaa tulin iloiseksi.”
  17. Jos olet mielestäsi sanonut "kaiken olennaisen" eli kaiken mitä osaat sanoa, miksi et lopettanut siihen?
  18. Mahdollisesti ruotsin kielestä, jossa ”11.11” on normien mukainen, ainakin riikinruotsin normien mukainen. Mutta ruotsissakin käytetään pistettä kuukauden numeron jäljessä silloin, kun seuraa vuosiluku (11.11.2011) – ilmeisesti siksi, että piste koetaan erottimeksi. Suomen kielen kannaltahan piste on näissä ilmauksissa järjestysluvun merkki.
  19. Sinä taas vaikutat moukalta. Jos haluat jatkossakin vaikuttaa moukalta, siirry vielä vähän törkeämpään nimittelyyn, jonka kohdistat omalla identiteetillään esiintyvään kirjoittajaan, itse kyyristellen milloin minkäkin pellenimimerkin takana.

    Suomen kieleen etunollat ovat tulleet tasan tarkkaan tietotekniikasta eivätkä amerikkalaisesta sotilaskielestä. Ja aikavyöhykkeistä kukaan ei kysynyt mitään, eikä sanonut mitään ennen kuin rupesit niistä vaahtoamaan.

    Vaikutuksen näkee siitäkin, että suomessa nykyisin usein käytetään kaksoispistettä kuten tietotekniikassa, esimerkiksi 08:30. Amerikkalaisessa sotilaskielessä ei käytetä välimerkkiä lainkaan vaan kirjoitetaan 0830.

    GMT ei ole sama asia kuin UTC. Voi sanoa, että ne ovat lähes kaikissa käytännön tilanteissa ekvivalentteja, mutta jos haluat besserwisseröidä, yritä ensin edes vähän ymmärtää asioita, joilla yrität päteä.
  20. Etunollien käyttö on peräisin tietotekniikasta, jossa sillä tehdään kaikki kellonajan ilmaukset samanlevyisiksi. Tästä on etua yksinkertaisessa taulukoinnissa ja varsinkin tilanteissa, joissa ilmaistaan sekä päivämäärä että kellonaika aika ns. laskevassa järjestyksessä, standardin ISO 8601 mukaan, esim.
    2011-11-11 00:45

    Ajatus on tavallaan sama kuin ”turhien” etunollien käytössä minuuttien edessä (esim. 8.05).

    Asiatyyliseen yleiskieleen tuntien etunollat eivät kuulu. Tähän kuitenkin sallitaan yksi poikkeus: “Aamuyön tunteihin etunolla voidaan kuitenkin selvyyden vuoksi merkitä.” (SFS 4175:2008) Muotoilu on väljähkö, mutta sillä tarkoitetaan sellaisia tilanteita kuin standardin esimerkissä: ”klo 19–02”. Siinä etunolla voi helpottaa hahmottamista. Ilmaus ”klo 19–2” (joka toki on myös sallittu) näyttää vähän oudolta: miten voidaan mennä myöhemmästä hetkestä varhaisempaan? Etunolla voi auttaa hahmottamaan, että tässähän on kyseessä aikaväli, joka ulottuu vuorokauden vaihteen yli.
    21. 41 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt