Kuinka monta sanaa suomen kielessä on?

Oikea vastaus on, että suomen kielessä on äärettömän monta sanaa. Yhden todistuksen tälle esititkin; se on esitetty usein aiemminkin.

Vastaus ei ole kovin kiinnostava. Kiinnostavampaa on, miksi ihmiset kysyvät tällaisia kysymyksiä. Yksi selitys on, että heillä ei ole kielitieteeseen pohjautuvaa käsitystä käsitteestä ”sana”.

Yucca kirjoitti:

Oikea vastaus on, että suomen kielessä on äärettömän monta sanaa. Yhden todistuksen tälle esititkin; se on esitetty usein aiemminkin.

Vastaus ei ole kovin kiinnostava. Kiinnostavampaa on, miksi ihmiset kysyvät tällaisia kysymyksiä. Yksi selitys on, että heillä ei ole kielitieteeseen pohjautuvaa käsitystä käsitteestä ”sana”.

Lue lisää

Vaikka yhdyssanoilla ja numeroilla voidaan muodostaa äärettömän monta sanaa, niin siihen vetoaminen on saivartelua eli hiusten halkomista. Eri kielet ovat eri lailla rikkaita sanastoltaan. Ja silloin puhutaan kantasanoista. Suomen kieli on aika rikas kieli, verrattuna vaikkapa ruotsin kieleen, jossa on niin vähän kantasanoja, että kuka tahansa murjaani oppii ne kaikki nopeasti Ruotsiin muutettuaan. Suomen kielessä sen sijaan on kirjakieleen otettu suuri määrä alunperin ainoastaan paikallismurteissa esiintyviä onomatopoeettisia ilmaisuja ja verbejä, jotka kuvaavat mahdollisimman tarkoin tekemisen erityistä luonnetta.
Myös englannin kieli kuuluu maailmassa niihin kieliin, joissa on laaja sanasto. Englannin kohdalla asia johtuu kuitenkin siitä, että siihen on otettu niin paljon lainasanoja eri kielistä. Arvioni mukaan juuri englannin kieli on sanavarastoltaan maailman nykykielistä laajin - "täydellisessä" sanakirjassa pitäisi olla ainakin 100.000 sanaa. On mahdotonta löytää yhtään äidinkielenään englantia puhuvaa, joka tunnistaisi tai osaisi käyttää edes 90%:sti kaikkia englannin kielen sanoja.

Lingvistikko kirjoitti:

Vaikka yhdyssanoilla ja numeroilla voidaan muodostaa äärettömän monta sanaa, niin siihen vetoaminen on saivartelua eli hiusten halkomista. Eri kielet ovat eri lailla rikkaita sanastoltaan. Ja silloin puhutaan kantasanoista. Suomen kieli on aika rikas kieli, verrattuna vaikkapa ruotsin kieleen, jossa on niin vähän kantasanoja, että kuka tahansa murjaani oppii ne kaikki nopeasti Ruotsiin muutettuaan. Suomen kielessä sen sijaan on kirjakieleen otettu suuri määrä alunperin ainoastaan paikallismurteissa esiintyviä onomatopoeettisia ilmaisuja ja verbejä, jotka kuvaavat mahdollisimman tarkoin tekemisen erityistä luonnetta.
Myös englannin kieli kuuluu maailmassa niihin kieliin, joissa on laaja sanasto. Englannin kohdalla asia johtuu kuitenkin siitä, että siihen on otettu niin paljon lainasanoja eri kielistä. Arvioni mukaan juuri englannin kieli on sanavarastoltaan maailman nykykielistä laajin - "täydellisessä" sanakirjassa pitäisi olla ainakin 100.000 sanaa. On mahdotonta löytää yhtään äidinkielenään englantia puhuvaa, joka tunnistaisi tai osaisi käyttää edes 90%:sti kaikkia englannin kielen sanoja.

Lue lisää

Jo viestisi kieliasu (selviä virheitä, kuten ”90%:sti”) tekee kyseenalaiseksi, oletko todella lingvistikko eli kielitieteilijä tai edes alan koulutuksen saanut. Kieltä tutkiva yleensä vaivautuu opettelemaan oman äidinkielensä ns. standardimuodon.

Olennaisinta on, että väität kysymystä relevantiksi mutta et lainkaan kerro, miksi se olisi relevantti. Yrität vain todistella siitä jotain, etupäässä sellaisilla huitaisevilla väitteillä, joita ei luulisi alan tieteellisen koulutuksen saaneen heittelevän edes humalapäissään.

Vaihdat kysymyksen sanojen määrästä kysymykseen ”kantasanojen” määrästä, tietysti sanomatta, mitä sillä tarkoitat. Kielitieteessä ”kantasana” on suhteellinen käsite, ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=157 (joten suomen kielessä myös kantasanojen määrä on ääretön). Lingvistin luulisi osaavan erottaa käsitteet ”kantasana” ja ”perussana”.

Kielen kutsuminen ”rikkaaksi” ”kantasanojen” määrän mukaan on yhdentyyppinen pohjanoteeraus ja kertonee jotain motiiveista eli siitä, miksi kysymys on muka ”relevantti” vaikka et sanokaan, miksi sillä olisi merkitystä.

Todellisuudessa hämärä kysymys sanojen määrästä voidaan eritellä suureksi määräksi erityyppisiä kysymyksiä, joista osaan voidaan vastata mielekkäästi. Ne ovat todennäköisesti sellaisia kysymyksiä, jotka eivät herätä mitään intohimoja, paitsi ehkä tieteellisiä.

Suostutko tämän lievähkön provokaation jälkeen kertomaan, miksi kysymys on mielestäsi relevantti, siis kuvauksen siitä, minkä asian kannalta se on merkityksellinen? Ei siis tarvitse tarvitse esittää tai perustella mitään vastausta kysymykseen sanojen määrästä vaan kertoa, mitä merkitystä vastauksella olisi.

Yucca kirjoitti:

Jo viestisi kieliasu (selviä virheitä, kuten ”90%:sti”) tekee kyseenalaiseksi, oletko todella lingvistikko eli kielitieteilijä tai edes alan koulutuksen saanut. Kieltä tutkiva yleensä vaivautuu opettelemaan oman äidinkielensä ns. standardimuodon.

Olennaisinta on, että väität kysymystä relevantiksi mutta et lainkaan kerro, miksi se olisi relevantti. Yrität vain todistella siitä jotain, etupäässä sellaisilla huitaisevilla väitteillä, joita ei luulisi alan tieteellisen koulutuksen saaneen heittelevän edes humalapäissään.

Vaihdat kysymyksen sanojen määrästä kysymykseen ”kantasanojen” määrästä, tietysti sanomatta, mitä sillä tarkoitat. Kielitieteessä ”kantasana” on suhteellinen käsite, ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=157 (joten suomen kielessä myös kantasanojen määrä on ääretön). Lingvistin luulisi osaavan erottaa käsitteet ”kantasana” ja ”perussana”.

Kielen kutsuminen ”rikkaaksi” ”kantasanojen” määrän mukaan on yhdentyyppinen pohjanoteeraus ja kertonee jotain motiiveista eli siitä, miksi kysymys on muka ”relevantti” vaikka et sanokaan, miksi sillä olisi merkitystä.

Todellisuudessa hämärä kysymys sanojen määrästä voidaan eritellä suureksi määräksi erityyppisiä kysymyksiä, joista osaan voidaan vastata mielekkäästi. Ne ovat todennäköisesti sellaisia kysymyksiä, jotka eivät herätä mitään intohimoja, paitsi ehkä tieteellisiä.

Suostutko tämän lievähkön provokaation jälkeen kertomaan, miksi kysymys on mielestäsi relevantti, siis kuvauksen siitä, minkä asian kannalta se on merkityksellinen? Ei siis tarvitse tarvitse esittää tai perustella mitään vastausta kysymykseen sanojen määrästä vaan kertoa, mitä merkitystä vastauksella olisi.

Lue lisää

Yllättävää: kuuluisa Yucca sortuu pahaan negatiiviseen Argumentum ad auctoritatem-argumentaatiovirheeseen. Jopa asiallisen argumenttisi "et anna väitteellesi perustelua" muokkaat argumentaatiovirheen muotoon. :-/ Kiitokset sinulle, että viimeisessä kappaleessa kuitenkin huomaat virheesi. Mielestäni nimimerkin "lingvisitikko" kirjoituksen intentio on selvä, vaikkei käsitteellinen kerma olisikaan tarkkaano ikein.

Minä törmäsin tälle sivulle, koska etsin kantasanojen määrien suhdetta eri kielissä. Tarvitsisin approksimaation arvioidakseni tällaisista sanoista koostuvan salasanan kryptologista vahvuutta eri kielissä. Ts. yritän päättää otanko sanat englannista vai äidinkielestäni.

Ja tiedän kyllä, että thread on kaksi vuotta vanha.

Itse et tarkentanut, minkälaisia virheitä tekstistä löysit ja virheitä on sinunkin viesteissä. Ainakin tuo latinankielinen teksti oli oikein kirjoitettu.

Jos "listalla" on kaikki käytettävissä olevat sanat, niin onhan niiden määrällä merkitystä. Mitä vähemmän sanoja kielessä on, niin sitä helpompiahan ne ovat löytää.

Jukkapoika kirjoitti:

Itse et tarkentanut, minkälaisia virheitä tekstistä löysit ja virheitä on sinunkin viesteissä. Ainakin tuo latinankielinen teksti oli oikein kirjoitettu.

Jos "listalla" on kaikki käytettävissä olevat sanat, niin onhan niiden määrällä merkitystä. Mitä vähemmän sanoja kielessä on, niin sitä helpompiahan ne ovat löytää.

Lue lisää

> Mitä vähemmän sanoja kielessä on, niin sitä helpompiahan ne ovat löytää.

Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että jos kielessä A on 51 000 ja B 51 001 sanaa, niin on helpompi löytää ne 51 000 ilman ceteris paribus? No, koko juttuhan on ihan mieletön, ja sanojen laskeminen on vain jonkun subjektiivisen vuotavan määritelmän soveltamista, mutta ihan sama, kunhan tyypit heittelee löysiä...