yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Miksi ihmeessä CSS:ää käytännössä käyttävän kannattaisi lukea CSS 3 -luonnosta, jota ei ole edes missään hyväksytty saati toteutettu?

    (Joitakin osia siitä on toteutettu, mutta sitähän luonnos ei kerro.)

    Ja miksi lukea vuodelta 2001 olevaa luonnosta, kun uudempikin on?
  2. Turhautat vain muitakin kun et kerro yritelmäsi URLia.

    Ihan aluksi voisi sanoa, että ns. standardien mukainen selain ei välitä mitään linkille asettamastasi width- ja height-ominaisuudesta, jos et aseta sille eräitä muita ominaisuuksia.

    Käsitteesi ovat myös sekaisin: ei id ole jotain, jonka päälle jotain viedään jne.

    Ja sikäli kuin kysymyksestäsi voi arvata, mitä oikeastaan olet tehnyt, niin CSS-koodin pätkäsi toimii ihan sen mukaan mitä olet kirjoittanut – ei siis sen mukaan, mitä olet ajatellut. Oletat väärin, kun oletat, että elementin taustakuvan muuttaminen muuttaisi sitä ympäröivän elementin (parent element) taustakuvan.
  3. Kyllä ihan meidän suomenpuhujien päätettävissä on, mitä nimeä jostain kaupungista suomen kielessä käytetään. Me vain taidamme olla helposti johdateltavissa. Kumartaahan mm. ns. tiedotusvälineiden enemmistö Burman sotilasdiktatuurin edessä ja käyttää maasta sen vaatimaa burmankielistä nimeä, mitä todennäköisimmin vastoin burmalaisten enemmistön tahtoa.

    On hurahdettu poliittiseen korrektisuuteen, jonka mukaan pitäisi käyttää ”omakielisiä” nimiä muista maista, niiden paikoista jne. Tällöin unohdetaan muun muassa se, ettei kaikkialla edes ole mitään kiistatonta ”omaa kieltä”.

    Täysin turha sekaannus on saatu aikaan esimerkiksi sillä, että Pekingin nimi on yritetty korvata mandariininkielisellä nimellä erään melko kummallisen, jos kohta Kiinassa virallisen transkription mukaan – ja tämä nimi, ”Beijing”, vielä lausutaan miten sattuu eikä ainakaan mandariinin ääntämyksen mukaan.

    Jos Bombayn nimelle oli pakko tehdä jotain, niin olisi voitu säilyttää suomessa vanhastaan tuttu nimi mutta kirjoittaa se suomen kirjoitusjärjestelmän mukaan: Bombei.

    Intialaiset tietysti saavat kutsua sitä ihan millä nimellä haluavat, kukin omalla kielellään tai vaikka muunkielistä nimeä käyttäen.
  4. "Suahilia (koodi sw) on vanhastaan kutsuttu suomeksi tällä nimellä (mm. Suomen kielen perussanakirjassa) tai nimellä "suaheli" (mm. Nykysuomen sanakirjassa) Suomen kielen lautakunta kuitenkin päätti 2002-04-15 muuttaa nimen asuun swahili (äännetään svahili) "kansainvälisen käytännön mukaisesti". Suahilinkielistä nimeä "kiswahili" esiintyy myös suomenkielisessä tekstissä, luultavasti osittain tietämättömyydestä, osittain periaatesyistä (halutaan käyttää vieraista kielistä niiden omakielisiä nimiä)."
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/nimet.html#sw

    Tulkinta jää lukijan vastuulle. Pitäisikö käyttää vanhahkoa suomeen vakiintunutta nimeä vai uudisoijien pol. korr. anglismia?
  5. Aika sekava kuvaus. URL olis kiva. Siis sellaisen sivun URL, jossa on kuvat ja teksti ilman, että asettelua on vielä hirveästi ajateltu. Silloin näkisi mm. sen olennaisen seikan, ovatko kuvat samanlevyisiä. Ja sitten selostus miten pitäisi asetella. Sellainen ”tekstikuva”, jonka lähetit, ei oikein toimi, etenkään kun merkkien leveydet eri ihmisten selaimissa vaihtelevat.

    Jos haluat, että vasemmalla on päällekkäin samanlevyisiä kuvia ja niiden välissä tilaa ja että teksti juoksee niiden oikealla puolella, niin yksinkertaisin on ehkä tällainen ratkaisu:

    HTML:




    ...


    CSS:

    .kuvat { float: left; margin-right: 1em; }
    .kuvat img { margin-bottom: 10px; border: solid thin; }
  6. Valitapa sille henkilölle, joka on sinulle tuollaisen itse keksimänsä säännön opettanut. Kysäisepä samalla, onko hänellä sille jotain perusteita. Ja kerro toki vastaus meillekin!
  7. Kai sitten on pakko kertoa, että sävelteoksen osana oleva credo on tasan juuri uskontunnustus siinä merkityksessä, jossa kuvasin, tietysti musiikkiteoksen osaksi sävellettynä.

    Ja pakko on myös huomauttaa, että kun kyse on musiikkiteostyypin osan nimestä, se käsitetään yleisnimeksi ja kirjoitetaan gemenalla: credo. Ks. esim. oikeasta tietosanakirjasta.
  8. ”Credo” tarkoittaa normaalisti nimenomaan kristillistä uskontunnusta ja yleensä vielä täsmällisemmin erityistä tunnustusta, joka latinankielisessä versiossaan alkaa tällä sanalla, joko ns. apostolista uskontunnustusta ”Credo in Deum Patrem – –” tai Nikean (Nikean–Konstantinopolin) uskontunnustusta ”Credo in unum Deum – –”.

    Ja vieläkin täsmällisemmin saatetaan tarkoittaa tällaisen tunnustuksen lausumista kirkon liturgiassa.
  9. Sanalla ”natt” on laajempi merkitys kuin sanalla ”yö”. Ruotsin akatemian sanakirja*) aloittaa s.v. natt:
    ”den del av dygnet då solen är under horisonten, tiden från solnedgången till sol­uppgången”
    ja jatkaa sitten suppeammalla merkityksellä:
    ”särsk. om den mörka delen av dygnet, mellan kvällen o. morgonen”

    *) http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
  10. On varsin helppoa kirjoittaa ymmärrettävästi, jos ei tarvitse välittää sisällöstä. Jehovan todistajien ”käännökset” ovat vielä paljon mielivaltaisempaa uusiksi kirjoittamista kuin luterilaisen kirkon uusin raamatunsuomennos. Jos tuntee hiukan kreikkaa, on helppo nähdä alkutekstiin vertailemalla, että ”jehovat” ovat panneet ihan omiaan.

    Myös sinun muistisi on sepittänyt ihan omia juttujaan, sillä Emmaus mainitaan vain yhdessä kohdassa, Luuk. 24, jossa ei ole mitään tuollaista tapahtumaa minkään käännöksen tai väännöksen mukaan. Myös ehtoollisen einehtiminen katolla taitaa olla mielikuvitustasi. Siitähän et sentään esitä edes mitään oman, ilmeisen hataran muistisi kehittämään ”käännöstä”. Sikäli kuin Jehovan todistajien tekstissä on käytetty sanaa ”Päivää!”, niin siinä on kyse tyypillisestä väännelmästä: tekstistä saadaan ymmärrettävämpi, kun sisältö jätetään pois.

    Katoilla kyllä oleillaan UT:ssa, mutta ei syödä. Jos sinun on vaikea ymmärtää (tasa)katolla ja sen takia haluat vaihtaa katon terassiksi tai joksikin muuksi, on parasta, että et yritä kääntää mitään.

    Totta tässä on sen verran, että kun sana ”ehtoollinen”, joka raamatunsuomennoksissa tarkoittaa yksinkertaisesti illallista, ilta-ateriaa, oli kristillisen perinteen takia saanut merkityksen ’kristillinen symbolis-kultillinen ateria, Herran ehtoollinen’, niin Raamatun teksti oli saattanut muuttua nykylukijalle hämäräksi.

    Tätäkin tosin on helppo liioitella. Sana ”ehtoollinen” esiintyy vuoden 1938 UT:ssa vain Johanneksen evankeliumin yhden luvun kahdessa kohdassa. Niissä se on luterilaisen kirkon vuoden 1992 suomennoksessa korvattu sanalla ”ateria”. Tämä tosin vaikuttaa varttijehovalaiselta ”vapaalta kääntämiseltä”, sillä alkutekstin sana ”deipnon” tarkoittaa kyllä nimenomaan ilta-ateriaa, illallista.
  11. Kirjoittajan pitää olla subjektiivinen, mutta perustellusti. Jos ei jotain alaa tunne niin hyvin, että voi siihen ottaa kantaa, ei pidä kirjoittaa siitä kirjaa.

    CSS 3 ei muuten todellakaan ole tätä päivää. Sitä ei ole enimmäkseen edes määritelty saati toteutettu. Se on vain kokoelma pahasti keskeneräisiä, enimmäkseen useita vuosia vanhoja luonnoksia.

    Siitä pienestä osasta, joka siitä on toteutettu, voi toki puhua ja puhutaankin monessa kirjassa.
  12. Joskus kannattaa tarkistaa faktoja, ennen kuin rupeaa tuomitsemaan nimityksiä, ihmisiä tai jotain muuta.

    ”Diakoni” ja ”diakonissa” ovat virkanimityksiä, jotka on melko mielivaltaisesti eriytetty toisistaan. Periaatteessa niillä ei ole tekemistä sukupuolen kanssa. Ks.
    http://www.diak.fi/diakonissa
  13. Avaapa uusin raamatunsuomennos oikeasta kohdasta ja huomaat, että tämäkin käsky on pantu uusiksi: ”Älä tee aviorikosta.”

    Tässä tapauksessa kyllä uudisointi on vienyt lähemmäksi alkuperäistä sisältöä. Kyseinen käsky kieltää sukupuoliyhteyden toisen miehen vaimon kanssa. Erilaiset lavennukset ovat sitten myöhempää selitystä.
  14. Sulautettu tietotekniikka on vanha käsite, joka tarkoittaa vain johonkin upotettua, sisällytettyä tietoteknistä järjestelmää.

    "Ubiikki" on BS-sana*), joka teoriassa tarkoittaa jokapaikan tietotekniikkaa eli tietotekniikan käyttöä kaikkialla, upotettuna tai muuten. Käytännössä se tarkoittaa sitä, mitä sillä kulloinkin yritetään myydä.

    *) BS = Business Slang. Tai jotain muuta.
  15. Nythän oli kyse siitä, mikä on oikein käännöksen kohderyhmän mielestä. Missasitko tämän?
  16. Jos kysyt kääntämisestä, niin asia- ja tekstikontekstin esittäminen ja kohderyhmän mainitseminen kuuluvat asialliseen kysymykseen. Jos kysyt asiattomia, saatat saada asiattomia vastauksia, joskaan et ehkä yhtä asiattomia kuin kysymys.

    Ja kun kerroit kääntäväsi itsellesi, niin tilanteenhan pitäisi olla harvinaisen selvä.
  17. Jos yrität selittää sanan ääntämystä, joudut käyttämään jotain merkintätapaa. Jos merkintätapa ei vastaa mitään lukijoiden yleisesti tuntemaa, se on selitettävä. Niin yksinkertaista se on.

    Yleinen käytäntö muissakin merkintätavoissa kuin IPAssa on käyttää z-kirjainta soinnillisen s:n merkkinä. Mutta kuten toteat, sen merkitystä ei voi olettaa yleisesti tunnetuksi. Se ei kuulu suomen kielen oikeinkirjoitukseen (edes siinä määrin kuin hatullinen kumppaninsa ž!) vaan se esiintyy vain vierassanoissa, sitaattilainoissa ja joskus niiden johdoksissa, joskin marginaalisesti se esiintyy myös sitaatti- ja yleislainan välimuodoissa (esim. zeppeliini).

    Suomalainen usein ääntää z:n ts:nä saksan vaikutuksesta, joskin englannin vaikutus on tainnut jo viedä osittain eri suuntaan.

    Jos mitään selityksiä ei ole mahdollista esittää, niin sitten esimerkiksi закуска-sanan ääntämykseksi kannattaa kuvata ”sakuska”. Suomen s-äänne (jossa esiintyy suurta vaihtelua – se voi toteutua myös osittain soinnillisena) on kuitenkin lähempänä oikeaa kuin ts-yhdistelmä.

    Jos venäläinen kuulee suomalaisen lätsähtävän ts:n, hän saattaa jäädä miettimään, onko se olevinaan ц vai ч. :-)
  18. Trollaus on joskus hauskaa mutta muuttuu tylsäksi, kun sitä toistetaan jankuttavasti.

    Ilmauksessa ”matkaamme jalan” jälkimmäinen sana on tietysti adverbi, joka vain kielihistoriallisesti sisältää instruktiivin tunnuksen. Yksikössä instruktiivia on lakattu käyttämästä jo ammoin – muissa kuin adverbeiksi kivettyneissä muodoissa.

    Koulujen äidinkielen opetus on enimmäkseen ollut pinnallista ja jo omana aikanaan vanhanaikaista, ja siinä ovat todellakin vaikuttaneet yksittäisten opettajien omituiset keksinnöt ja päähänpinttymät.
  19. Jos kirjoitat itsellesi, niin sittenhän voit kirjoittaa ihan sellaista ”latinaa”, jota itse ymmärrät. Ja itse varmaan parhaiten tiedät, mitä ymmärrät. Vaikka sitten tyyliin ”kylpemus in saunamus cum loylymus”. Eikös kuulostakin latinalta?
  20. Intoa maailmaan tarvitaan, ja sinäkin aloitat ”Tämä on taas sitä intoilua” ja tulet antaneeksi osuvan kuvauksen viestistäsi. Juuri vajavainen kielten osaaminen, ei silkka osaamattomuus, synnyttää hullunkurista intoilua. Sitten on myös muunlaista intoilua.

    Mistä päättelet, että ”treema” on juuri ranskasta peräisin? Perimmäinen lainanantajakieli on joka tapauksessa vanha kreikka, jossa τρημα (trēma, siis eeta-kirjaimella, joka tarkoitti pitkää e:tä) tarkoittaa aukkoa. Treeman alkuperäisin merkityshän on osoittaa, että vokaalien välissä on ”aukko”, tavunraja. Miksi tällainen sana sitten pitäisi suomen kielessä kirjoittaa ranskan mukaan?
    21. 63 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt